Tässä tarina pikaseen:
Pikaseen merkinnät nettiinkin.
Sain yhden murun cytoteciä suuhun ja jo 30min päästä tuli eka kipee suppa. Alko tiuhaan supistaan ja kohtapuoliin meni vedet. Sitten synnytys käynnisty ryminällä :O...alko sattuun ihan tosissaan ja väliä joku 3min. Olin jo kaksinkerroin kun kulta saapui sairaalaan ja mentiin saliin.
Salissa olin niin kipeä että pyysin heti epiduraalin. Sitä ennen huusin ja uikutin puristaen miehen kättä joka supalla ja niitä tuli todella tiuhaan, käynnistetty kun oli.
Epiduraali auttoi jonkinverran ja joksikin aikaa mutta aukesin hurjaa vauhtia 10cm:n ja se sattui todella. Tunsin että vauva laskeutuu alaspäin kun kätilö oli poissa. Hädissäni huusin että soita kelloa!!! Se tulee!
Kätilö tuli ja sanoi että juu, 10cm auki ala ponnistaan. Ponnistaminen pelotti ja epäusko omiin kykyihin ja voimiin oli suuret. Huono synnytyskokemus takana siivitti pelkoa ettei tämäkään meinaisi mahtua, että alapää menis hajalle jne.
Ponnistin kuitenkin vain 13min ja tyttö tuli, murtaen taas äitin häntäluun, niikuin poikakin teki :/.
Koko synnytys kesti 4h20min
)) Että siinä mielessä hyvä kokemus. Eka kun kesti melkein 19h josta ponni imukupilla 1h45min.
Tuli ulkopuolelle 1. asteen repeämät jotka ommeltiin. Kohdunkaulakin taas repes niiku ekastakin ja suoni kuulemma pulppusi, menetin 900ml verta. Häntäluu murtui niikuin esikoisesta. Tosi vaikea istua toisella persposkella tässä nyt pikaseen.
Viikko sairaalassa kun tyttö keltainen ja mulla epäily että kohtuun jäi jotain. Eilen kotio ja syön supistuslääkettä et kaikki tulis ulos.
Olo hämmentynyt ja hiukan baby bluesia pukkaa päälle mutta onnellinen olen. Koko perhe tyytyväisiä ja poju 4v7kk hoitaa siskoa ihanasti ja sanoo kokoajan kuin rakastaa sitä
Niin ja mitat siis 4115cm, 51cm ja pipo 35,5cm. Että onneks käynnistettiin nyt. Musta tukka ja kaunis eskimotyttö on