Onnittelut kaikille vauvautuneille :heart: :flower:
Siitä on hetki kun viimeksi täällä kävin. Kerran kirjoitin pitkän stoorin, joka häipyi jonnekkin minne lie bitti avaruuksiin... enpä sitten ihan heti viitsinyt alkaa kirjoittamaan uudelleen, jotenkin niin ketuttikin.
Taitaa tosiaan jo alkaa lokamasut jo olla suurimmaksi osaksi vauvautuneet. Meillekkinhän siis (olen jo aiemmin ilmoittanut) syntyi se pikkuinen poika 14.10 =) . Päivälleen laskettuna aikana.
12.10 mulla alkoi jo oikein urakalla supistella, jo edellisenä iltana oli ollut hiukan selkä kipeä. Silloin 12.10 aamulla huonosti nukutun yön jälkeen lähti limatulppa, jonka jälkeen jatkui pientä verensekaista vuotoa. Ja supistuksia tuli 10-15 min välein, suunnilleen. Aina en edes niitä muistanut laskea. Soitin neuvolaankin, vielä ei kuulema ollut kiirettä. Illalla ne sitten tihenivät, välillä jopa 5 min välein, mutta päätin vielä katsella tilannetta.
Yöllä oli sitten jo niin kipeät supistukset, että soitin jo synnärillekkin, kehoittivat käymään suihkussa, jos helpottaisi. Vieläkään ei ollut heidän mielestä hoppua. Senkin yön valvoin.
13.10 Supistukset meinasi laantua aamulla, mutta onneksi alkoivat uudelleen puolen päivän jälkeen. Iltapäivällä soitin taas synnärille. Olin vähän huolissaan siitä vuodosta, joka oli lisääntynyt. Käskivät tulla käymään ainakin näytillä, että ainakin itse saisin mielenrauhan eikä yötä vasten mitään sitten tulisi. Niinpä mentiin miehen kanssa klo 18.30 "käymään" siellä. Ja jäinkin sitten samantien sisälle. Kohdunsuu oli auki 3cm.
Mentiin synnytyssaliin. Osasto oli niin täynnä, että senkin vuoksi jo niin hyvissä ajoin pääsin sinne.
Olin kohtuullisen kipeä ja klo 2 aikaan 14.10 oli pakko saada kipuun jotain. Sitä ennen en ollut vielä saanut mitään. Sain Petidiniä lihakseen ja se rentoutti ihan kivasti, sain nukuttua vähän aina supistusten välillä tuonne klo 5 asti. Silloin alkoi varsinaiset kivut! Pyysin muka epiduraalia ja kätilö sanoi, että ei sitä enää anneta, olet 8cm auki
. Ei ehditä. Siinä jännättiin, että ehtiikö yövuoron kätilö olla synnytyksessä ennen kuin vuoro vaihtuu. Tässä vaiheessa muistaakseni sain kohdunkaulan puudutteen.
Vähän ennen klo7 puhkaistiin kalvot. Ennen vauvan syntymää meinasi olla ongelmaa vauvan asennossa, ei ollut riittävästi laskeutunut ja olisi ollut sellaisessa asennossa, että olisin revennyt pahasti jos siitä olisin synnyttänyt.. Niinpä minä olin milloin kummalla kylellä ja milloin kontallaan ja kävi aivan h...tin kipeää, kun sitä asentoa koettivat vauvalle muuttaa!!!!
Se kuitenkin onnistui ja muutaman kerran tehtiin harjoitusponnistus ennenkuin sain ponnistaa ihan oikeasti. 3 ponnistusta ja poika syntyi klo 8.44. 50cm pitkä ja 2830g painava :heart: Voi sitä tunnetta, siinä samassa unohtui kaikki kivut yms. Muutama tikki jouduttiin laittamaan nirhaumista, ei yhtään repeämää eikä jouduttu mitään leikkaamaankaan, mitä pelkäsin.
Ne tikit tosiaankin teki alussa tosi kipeää, varsinkin kun kävi vessassa pissalla... kun muistelee. Mutta nyt voi jo ihan normaalisti parin viikon ajan jo istua. Anoppi oli hakkenut mulle tk:sta sen reikätyynyn, mikä oli kyllä tosi hyvä. Enpä olisi itse sitä hoksinut että voi saada kotiin lainaan!
Tämän synnytys jutun nyt halusin vielä tänne kirjoitella, kun tässä taannoin lupasin
. Mies oli mukana koko ajan, tosi ihana että oli tukena. Meillä oli myöskin perhehuone, jossa hänkin oli yötä. Meidän sairaalassa kaikki vauvat ovat vierihoidossa, joten oli suuri apu, kun mies alusta alkaen oli apuna. Ja saatiin yhdessä rauhassa tutustua uuteen perheenjäseneen. Mummo oli vanhempien lasten kanssa kotona. Mies kävi päivisin siellä ja käytti lapsia sairaalassa ja itse tuli takaisin illalla. Se oli kyllä hieno kokemus.
Jatkellaanpa kaikki kirjoitelmia tuolla lokavauva puolella!
-Tytteli74 ja poika 4 viikkoa 4 päivää
