Toukokuiset 2020

Olikos se niin että harjoitussupistukset ei sinällään haittaa, eikä niistä tarvi välittää, paitsi jos jokin tietty asia niitä lisää niin siitä pitäis pyrkiä pois?

Mä en oo 4d ultria tms pohtinut, muutoin radin takia on melko tiuhaan ultria.

28+5

 

Mun kaveri suositteli 4D ultraa. Siitä jää kiva muisto.. mulla on kutina että saisin sen vauvakutsuilla lahjaksi. Onkos teillä ollut jo vauvakutsut vai onko ollenkaan?

Mä olen alkanut pelätä äitiyttä.. miten ikinä pärjään? On mulla hyvä tukiverkko ja kaikkea ja tiedän että mieheni tulee olemaan virtuoosi lapsen kanssa mutta itse en usko pätjääväni.. minulla ei ole mitään tuntemuksia toisten lapsia kohtaan varsinkaan isompien lasten kanssa en osaa toimia ja ärsyynnyn huonoista tavoista.. en tiedä.. kai siihen sitten tottuu ja oppii..

 

@LalalaRinkeli En mäkään tykkää muiden lapsista. Tai no joo, joistain toki, mut pääasiassa vaan omistani

Mulle ei varmastikaan kukaan järjestä mitään juhlia. Viimeks järkkäsin ite, kun tiesin ettei sillonkaan kukaan mitään järkkäile ja halusin semmoset kokea. Mut en jaksa kyllä toista kertaa järkkäillä.

Mä toivon et pääsisin sinne tyksiin ultraan noitten sokereitten takia. Oishan se 4d hieno, kakkosesta oli varhaisultra 4d ja oli tosi hieno, vaikka vauva olikin vasta semmonen epämääräinen möntti. Mut eipä noita ultrajuttuja niin oo tälleen jälkikäteen arvostanu, mieluummin panostan sitte et saan syntymän jälkeen söpöt pikkuvauvakuvat

Satsumalle jaksuja saikulle


Tänään ollu kyllä taas oikeen kökkispäivä. En saanu nukuttua taaskaan kunnolla ja olin aamusta jo heti kiukkunen kun ampiainen kun heräsin. Sit oli koko päivä muutenkin ihan sählä, enkä saanu mitään tehtyä. Kaiken nyt kruunas kun kuopus nukahti tuossa iltasella ja heräs äsken. Millä mä muka saan sen nukkuu taas, en millään. Huh hei. itäis nyt muutenkin saada kaikki asiat ordningiin niin ettei tarttis stressata ja vois vaan olla. Sit kun vaan keksis millä ne jaksais tehdä ja miten ne tekis

26+2

Aijuu, pakko kertoo kun mulla on oma pikku sairaanhoitaja. Kuopus kohta 3 vuotta haluaa aina mitata mun verensokerit :d Tökkää sen mittaarin aina siihen veripisaraan, tai muuten tulee huuto, jos ei saa sitä tehdä ja näkee et mä mittaan. Jotenkin niin hassua. Aikasemmin ois halunnu viel nuolasta sen veritipan, kun näki kun mä pistin aina sormen suuhun, mut jostain syystä en ihan tälle hoitotoimenpiteelle lämmenny Pitää varmaan kirjottaa vauvakirjaan et 3-vuotiaana halusit hoitsuksi tai ainakin diabeteshoitajaksi

 

Olikos se niin että harjoitussupistukset ei sinällään haittaa, eikä niistä tarvi välittää, paitsi jos jokin tietty asia niitä lisää niin siitä pitäis pyrkiä pois?

Mä en oo 4d ultria tms pohtinut, muutoin radin takia on melko tiuhaan ultria.

28+5

Olikohan tata kommentoitu? Ei ne tosiaan haittaa, mutta jos niita tuntuu tulevan ihan alvariinsa niin on parempi ottaa tauko. Mulla esim valilla siivous, lenkkeily tms arkinen aktiivisuus lisaa suppareita. Otan sitten yleensa heti tauon puuhista, pistan vaikka potkolleni tai pidan teetauon ja jatkan. Yleensa pieni levahdys sitten riittaa ja voin jatkaa ilman supistuksia. Itsellani ylirasitus on kaikkein pahin- jos on aamusta iltaan asti pitanyt olla menossa, ja sitten viela se paivan vika juttu mika pitaa jaksaa... se on varma tapa saada ihan liikaa suppareita.

Ma en ole missaan raskaudessa kaynyt 4d ultrassa. Ei ole koskaan ehka ollut halua menna sellaseen. Mulla on noissa tavallisissakin ultrissa sellanen olo etta lapset on halunneet olla rauhassa ja pitaa kohdun yksityisyytensa, eivatka tykanneet kurkkimisesta. Synnytyksessa sitten tavataan!! Nakojaan ultria tulee nyt kuitenkin huomattavasti enemman kuin edellisissa odotuksissa tuon rd-n takia. Eikohan silla parjata.

Mulla alkaa viikon paasta paikallinen aitiysloma- ah. Niinkuin papereiden mukaan, toita on pari viikkoa enemman. OIkeasti nyt alkaa kylla hieman jo odottaa etta saisi olla vapaammin, ja kayda lenkilla kun niita voimia on, eika saadella voimia ja tekemisia tyon lomassa. Meilla on viela myos muutto ihan pian, mihin toivoisin saavani paljon apua. Varmaan pitaa palkata ammattilaisia, en ma ala kanteleen ja nosteleen. Ihan tarpeeksi kaiken pakkaamisessa ja purkamisessa. Muuttosiivouksen kanssa ajattelin ulkoistaa.


En muista etta mulla olis koskaan ollut vauvakutsuja. Eikos se ole ideana etta kaverit sellasen jarkkais? Niinkuin baby shower vai? Olishan se varmasti kiva, mulla ei taida olla kavereita jotka pitaisivat sita tarkeana tai olisivat kulttuurillisesti oppineet sellaisen. En muista etta esim esikoisen syntyessa 15v sitten Suomessa sellaisia olis jarkatty? Itse taas en pida luonnollisena koittaa jyrata omia tapojani tai perinteitani toisille aikuisille rasitteeksi (tosin vauvakutsut en tieda onko kuinka suomalainen perinne). Taa menee nyt hieman jo asiasta kauas, mutta vahan tahan mietintaan nyt sekoittui ulkosuomalaisuutta myos.

Oi kun haluisin aitiyspakkauksen. Se on kylla sellanen suomalainen juttu, niin kaunis ajatus ja perinne, jannittava ja arvokas. Esikoisesta sain kun siella asuttiin, kakkosen kanssa en tainnut sita kaipailla, mutta jonkin takia nyt on ollut sellainen pieni aitiyspakkaus kaipuu. Ehka olisin saanut korjattua sen kaymalla siella Suomessa, mutta se nyt ei onnistu. Voihan sellasen varmasti ostaa jostain firmastakin, mutta njaa, kuulostaa liian vaivalloiselta.

Ei olla ostettu tahan mennessa viela yhtaan mitaan vauvalle. Odotan etta kunhan muutetaan, niin sitten voi. Muutama viikko viela maksimissaan.

Ihana kun aurinko paistaa. Sita on ollut ihan elossa pari paivaa!!!
29+1

 

Höh, koitin eilen linkata tänne siitä äitiyspakkauksesta kun saa ostaa. Ainakin googlettamalla löytyy kun pistää muumi äitiyspakkaus, siel on reiman tuotteita Ne lähettelee ulkomaille, et jos haluut @VihreeTee pakkauksen, niin sieltä tilailee.

Kyllä Suomessa on melkonen baby shower-buumi, tai en tiiä oisko menny sekin vähän ohi ? Onko muilla ollu ? Keskimmäisen ja nuorimmaisen aikaan melkeen kaikilla kuukausiketjuissa oli omansa. Livenä en oo kyllä ollu ku yksissä jos ei omia lasketa.

Meinasin alkaa tänään pesee vielä pienimpiä vauvanvaatteta. Jos ne jaksais oikeen silittää ni sais kunnolla hipelöidä. Luulisin et kun tein eilen täsmäiskun kirppikselle, et nyt ois pienimpiä tarpeeks. Kait, ehkä. Jos ei oo niin sit tilaan jo uutena, en jaksa kiertää noita kirppiksiä enää niitten minivaatteiden takia. Tuntuu et yöpuvut ja housut on ihan kadoksissa kirppiksillä. En tiiä ostetaanko niitä siitten vaan niin vähän ja käytetään niin paljon et ne on ihan karmasevia kun kasvetaan ohi, vai mikä on kun en vaan löydä .

Tänään ois tasan kuukausi äitiyslomaan Ihan hullua aatella et vaan kolme kuukautta enää jäljellä siihen, et vauva syntyy. Mitenköhän me pärjätään...

26+5

 

Viisi viikkoa töitä (tämä juuri alkava mukaanlukien) ja sitten saisi levätä. Rupeaa kyllä jo tuota lomaa odottelemaan kun maha kasvaa ja vauhti hiljenee..

Itse olen meidän ystäväpiirin ensimmäinen vauvailija, joten jännityksellä odotetaan onko jonkinlaisia vauvajuhlia tulossa. Vähän semmoinen kutina että jotain varmaan on tulossa, mutta itselle mukavinta olisi ihan vain ystäväporukalla kokoontua pullakahville ja nähdä ihmisiä, ei siitä vauvahömpötyksestä niinkään väliä/juhlien järjestämisestä paineita ystäville

Mitenkä muuten kaikilla on puolisot pitäneet isyyslomia heti alkuun?

Ylihuomenna täällä siirrytään muuten kolmosella alkaviin viikkoihin, huhhuh!

 

Oo, hurjaa et täällä jo kolmekymppiset poksuu. Loppuaika menee huimaa vauhtia !

Meillä ei mies pidä isyyslomia, yksinyrittäjä ja hommia riittää ja firmalla menoja on niin paljon ettei vaan voi pitää. Mut jos nyt ees hiukan himmailis ja sit ottais koppia tuosta kohta kolme veestä. On kuitenkin vielä niin mussa kii, et melko varmaa et tulee aikamoista uhmatuhmaa kun vauva tulee, niin jos sitten isistä ois lohtua. Onkos muilla pieniä tulevia isosisaruksia ? Mietin et jotenkin pitäis sitä vauvan tulemista hällekkin konkretisoida, kun tuntuu ettei oikeen vielä mee päänuppiin yhtään että meille vauva tulee... En tiiä pitäskö kaivaa nukkeja tuolta jos hoivavietti heräis

Minulla poksuu 27+0 tänään

 

Ooh, todellakin- kolmetkympit haamottaa! En tieda kuinka paljon se helpottaa itseani, kummatkin lapset kun on syntyneet viikolla 42..
Jatka potkii kylla vimmatusti ja tuntuu tekevan jotain outoja pikkuliikkeita sarjoissa mita en ihan tajua. Etta mika on ruumiinosa ja miten se noin vipattaa. Vatsani on valtava, valilla on kunnolla selka kipea enka saa nukuttua. Muutama paiva aitiyslomaan... no ok, kaksi viikkoa. Sita kylla oikeasti odotan jo.

Meilla mies ei ole kertaakaan pitanyt mitaan isyyslomia. Suomessa asuessa han teki toita kotoa kasin ja silloin se oli kylla avuksi- oli siis kotona ainakin ja lasna. Asuinmaassamme on jonkinlaiset isyysvapaat olemassa mutta ei han, enka mina ole koskaan selvittanyt mita ne oikein on. Ei ole ollut siis kotona kakkosen syntyessa, eika varmasti ole nytkaan. Mutta jospas taa kaveri vaikka syntyis niin etta miehella olis lomat... se olis katevaa ja kivaa. Katsotaan. Kesa ainakin siina sopivasti edessa, se ajatus hieman rauhoittaa. Ei tartte heti kyeta kuskailemaan isompia sinne tanne.

29-30 (en nyt jaksa kaivaa puhelinta esiin ja tarkistaa)

 

Saako kirjottaa heti oman viestinsa jalkeen.... siella te nyt mietitte etta tuo vihreetee vaan polottaa, antas muillekin suunvuoron!!

Hoo, minne hymyt haviaa kun niita lisaa???
Just sain kasiini aitiysloma paprun- eli olen tanaan virallisesti jo paussilla!! Taahan ei ole totta, toita on viela 1.5 viikkoa. Armottoman lyhyt tauko noin raskaudesta palautumisen kannalta tama eka satsi aitiysvapaasta taalla maassa. Sita voi jatkaa sitten eri nimella, mutta tama kaikille suotava paussi taitaa jatkua vain 2kk synnytyksen jalkeen. Onneksi ei tarvitse itse hermoilla etta pitaisi olla sitten jo tyokunnossa!!

Laakari oli hyvin tyytyvainen koska paino oli mennyt nyt alas kilon viime kerrasta. Itse suhtaudun naihin kilo alas, kilo ylos raportointeihin paljon laimeammasti. RD on tosi hyvin hallinnassa, koko raskaudessa ei ole tullut nimeksikaan painoa, ja isompien lasten kohdalla olen paatynyt ihan samaan loppulukuun kiloissa synnytykseen mennessa, vaikka he olivat ihan eri kokoisia syntyessaan. Ja ne kilot on sitten ekan vuoden aikana aina pikkuhiljaa lahteneet. Jotenkin kilojen vahtaus raskauden aikana ei tunnu kaikkein hedelmallisimmalta hommalta. En tykkaa stressata!

Muutto lahenee, vatsa suurenee, mitaan hankintoja vauvalle ei ole viela tehty! Eilen tuli sellanen olo etta nyt kylla pitais kayda ajatuksella lapi mita tarttis. Nyt muutto on tosin niin lahella etta voisin ostella juttuja ja alkaa lahettaan niita suoraan uuteen kotiin, eika tanne. Katsotaan.Helpottavaa on tosin etta on aika varma olo itsella siita etta tiedan mita vauva tarttee ja ei tartte. Kaikilla on varmasti omat inhokkinsa ja suosikkinsa- ja turhakkeensa mita tulee vauvan hoitoon. Mulle peruspaivina ihan alkuunsa on ollut tarkeita miljoonat ratit, kestovaipat, hyvat luonnonoljyt (tykkaan tehda vauvalle hieronnan), itselle imetysliivit ja mukavat vaatteet, ja rinnansuojukset ja pummpu. Kantoliina tai reppu, hyvat vaunut hyvilla renkailla. Vauvat on alkuunsa nukkuneet aina mun vieressa, mutta oma sanky on ollut kiinni mun sangyssa. Taalla on huhti-toukokuussa jo sen verran lamminta etta vauvan pieniin perusvaatteisiin ei tartte paljoakaan lampimia juttuja. Vaipanvaihtopoyta on ollut mulle turha, vaipanhan voi vaihtaa missa tahansa kun kotona ollaan, suoja vaan alle.

Nyt olis hyva aika pikku lenkille. Ja kappas, nyt alkaa se jannittava ja hermostuttava kymmen!!!

30+0

 

Kiva kun oot aktiivinen @VihreeTee
Ja hauskaa ku ollaan just samoilla viikoilla ja päivillä
Aika hurjaa ois kyllä 2kk synnytyksestä palata töihin..

Täällä on hankintoja tehty, enää muutamia puuttuu. Vauvan välillä hiipuvat liikkeet välillä pelottaa, tuntuu olevan rauhallisempia päiviä välillä. Radin takia ollaan kyl hyvässä tarkkailussa. Mulla tullu painoa n. 5kg ja se kuulemma ihan ok. Katotaan nyt miten loppu menee vointi muuten ihan ok, kuhan vaan ottaa rauhallisesti.

 

Sivujen muutos tosiaan ehkä vaatii vähän totuttelua. Huh.

Meillä on hankinnat pääasiassa tehty. Tuplarattaat on tarkoitus vielä ostaa kaverilta. Edellisten lasten jäljiltä on aika paljon tavaroita tallessa ja vaatteita olen nyt jonkin verran ostanut ja paljon saanut.

Vauva mönkii ja liikkuu kovin. Ylämahalla tuntuu kova kuula ja perätilassa neiti istuukin. Terveydenhoitaja sanoi että hän säästelee mua näin kun ei istuen mahdu niin alas lantiossa. Mutta enpä tiedä onko se sen helpompaa kun välillä osuu potkut aika napakasti virtsarakkoon. No Kunhan ymmärtää kääntyä pää tulosuuntaa kohti jossain vaiheessa niin olkoon miten päin haluaa.

Mulle ei ole vauvakutsuja järjestetty. Esikoisen aikaan ei ehkä ollut vielä niin pinnalla ja olin omasta kaveripiiristä ensimmäisiä joka sai vauvan. Kolme kertaa olen muistaakseni ollut vieraana/järjestämässä ja onhan ne kivat juhlat.

Meillä kuopus on 1,5v ja on aina ollut tosi kiinni mussa, joka on nyt sairsteluiden myötä vielä korostunut ennestään. Juuri viime yönä mietin kun hän mun kainaloon keskellä yötä tuli että mitäköhän siitä tulee kun vauvakin pitäisi tähän yhtälöön lisätä. Hän vielä nukkuu pinnasängyssä joka tietty pitäisi vauvan käyttöön saada. Juniorisänky on jo valmiina kun vaan jostain löytyisi vielä ne henkiset voimat siihen siirtotoimenpiteeseen.

30+5

 

Meillä kuopus on 1,5v ja on aina ollut tosi kiinni mussa, joka on nyt sairsteluiden myötä vielä korostunut ennestään. Juuri viime yönä mietin kun hän mun kainaloon keskellä yötä tuli että mitäköhän siitä tulee kun vauvakin pitäisi tähän yhtälöön lisätä. Hän vielä nukkuu pinnasängyssä joka tietty pitäisi vauvan käyttöön saada. Juniorisänky on jo valmiina kun vaan jostain löytyisi vielä ne henkiset voimat siihen siirtotoimenpiteeseen.

30+5

Mulla ois @-Brita- sama savotta. Vaikka meidän ukkeli täyttää jo 3 niin tuossa se on kuorsannut vieressä, kun on ihan hullun huono nukkumaan (veljiinsä tullut). Ensinnäkään en meinaa saada häntä nukkumaan, joka ilta kestää vaikka kuinka kauan et lopulta saa unen ja sitten heräilee pitkin yötä eikä rauhoitu ennen kun on saanut jonkun kontaktin muhun, ihan unessa siis kuitenkin. En oo jaksanut omien surkeitten unieni takia siirtää yhtään sen kauemmaksi (vanhemmat lapset heräilee myös). No mut nyt ois kunnon patja tuohon taaperosänkyyn jonka jo tuohon sängyn viereen oon pykänny. Ainut et mitenkä tuon ukon vaan saa pysymään siellä. Pitänee ostaa jotkut sikahienot spiderman lakanat (true fan on hän) niin helpottais varmaan aika kovin

Ja hyvä vaan @VihreeTee et joku höpöttelee, ite en meinaan keksiä mittään jutun juurta

Meillä on tosiaan vauvasysteemit aika hyvin hankittuna. Vaunuista on rengas puhki, niin tarttis uus tilalle ja pestä tosiaan ne tuplat, mut vaatteita sun muuta on aika hyvin haalittuna. Aloin justiin pesemään niitä ja tein kodariin tilaa että saan ne siihen heti pesutornin viereen laatikkoon. Vaan uskoisin et hyvin täs on vielä 3kk aikaa siihen kun vauva syntyy, jos saman kaavan mukaan vauva syntyy, et eipä tässä suurta kiirettä oo...

Mulla on viime aikoina ollu suuria ongelmia hahmottaa omaa jaksamista. En jotenkin yhtään hahmota mitään merkkejä, et koska teen liikaa ja sitten oon aivan loppu ja rikki. Siis henkisesti sekä fyysisesti. Kauheen vaikeeta

27+4

 

Mulla ois @-Brita- sama savotta. Vaikka meidän ukkeli täyttää jo 3 niin tuossa se on kuorsannut vieressä, kun on ihan hullun huono nukkumaan (veljiinsä tullut). Ensinnäkään en meinaa saada häntä nukkumaan, joka ilta kestää vaikka kuinka kauan et lopulta saa unen ja sitten heräilee pitkin yötä eikä rauhoitu ennen kun on saanut jonkun kontaktin muhun, ihan unessa siis kuitenkin. En oo jaksanut omien surkeitten unieni takia siirtää yhtään sen kauemmaksi (vanhemmat lapset heräilee myös). No mut nyt ois kunnon patja tuohon taaperosänkyyn jonka jo tuohon sängyn viereen oon pykänny. Ainut et mitenkä tuon ukon vaan saa pysymään siellä. Pitänee ostaa jotkut sikahienot spiderman lakanat (true fan on hän) niin helpottais varmaan aika kovin

Ja hyvä vaan @VihreeTee et joku höpöttelee, ite en meinaan keksiä mittään jutun juurta

Meillä on tosiaan vauvasysteemit aika hyvin hankittuna. Vaunuista on rengas puhki, niin tarttis uus tilalle ja pestä tosiaan ne tuplat, mut vaatteita sun muuta on aika hyvin haalittuna. Aloin justiin pesemään niitä ja tein kodariin tilaa että saan ne siihen heti pesutornin viereen laatikkoon. Vaan uskoisin et hyvin täs on vielä 3kk aikaa siihen kun vauva syntyy, jos saman kaavan mukaan vauva syntyy, et eipä tässä suurta kiirettä oo...

Mulla on viime aikoina ollu suuria ongelmia hahmottaa omaa jaksamista. En jotenkin yhtään hahmota mitään merkkejä, et koska teen liikaa ja sitten oon aivan loppu ja rikki. Siis henkisesti sekä fyysisesti. Kauheen vaikeeta

27+4

Mulla on niin tää sama jaksamisen kanssa! Iltaisin oon ihan loppu ja kiukkuinen mutten vaan osaa hidastaa kun ei siinä hetkessä tunnu pahalta..

 

Juu, ihan sama homma. Äskenkin menin nukuttamaan päikkäreille tuota kuopusta. No sepäs ei nukahtanutkaan, vaan kaivoi jostain mun kännykän ja katto piirrettyjä sen aikaa kun äiti onnellisena kuorsas - melkein 3h !!! Eikä mua mukamas yhtään väsyttänyt itseä kun sinne yläkertaan kiipesin.

 

Jatkampa samaa rataa... taalla ihan sama! Olen vikat muutamat viikot ollut iltaisin uskomattoman vasy, enka aina edes huomannut etta on tullut tehtya liikaa. Sitten seka itkettaa etta kiukuttaa... Nyt olen pikkuhiljaa huomannut etta jos toilta ja muilta jutuilta vain suinkin voin, yhden hyvin puuhakkaan paivan jalkeen pitaa seuraava paiva ottaa iisimmin. Loysata joko aamusta tai illasta.
Paljon jaksamista kaikille!!

 

Oi aurinko!! Taalla paistaa ja on kaunista, ja nyt on jo maaliskuu!!! WAU.

Mulla ei mitaan erityista sanomista kylla olekaan muuten.
Yolla meinasin tulla hulluksi kun rintoja kutitti niin paljon. Ihan uusi juttu. Rasvasin ja vahan vielakin kutittaa...Ostin parit mukavammat liivit, onhan se hassua etta mulla on vain raskaana ollessa ja imettaessa olemassa rinnat,muuten tavallisesti mennaan aa-koossa, nyt on c! Asia ei mitenkaan haittaa, mutta raskauksien jalkeen alavatsalle jaava reppu yleensa voittaa sitten rintojen koon myohemmin (siihen ei laihdutus muuten auta, mita laihempi olen, sita pienemmaksi ne rinnatkin sitten taas kutistuu... ja nahka, se ei nailla geeneilla nakojaan kutistu, se on jo todettu).

 

Ens kuun jälkeen on toukokuu

Mä just yks päivä totesin et näytän siltä joltain muinaselta hedelmällisyyspatsaalta. Harmi ettei se oo mikään toivottu ulkonäkö Ja sit synnytyksen jälkeen näytän kengurulta, eipä tuo pussi mullakaan vetäydy. Johonkin roikkoleikkaukseen, saiskohan paljousalennusta jos ottais sterilisaation, boob jobin ja tummy tuckin, heh heh

Mul on ens viikolla neuvola, nyt on sokerit kenkunnu, enköhän pääse äitipolille ihmettelee. Menny ihan nurnpäin, paastot on hyvät jos syö enemmän hiilareita, vaan annas olla jos syöt liikaa niin sit on tunnin arvot liian korkee. Joutuu niinku opettelee taas ihan uudelleen mitä saa syödä. Ja sit kun ei tee mieli tehdä _mitään_ ruokaa, ei kiinnosta yhtään ja lapsille luonnollisesti pitäis keksii kaks ateriaa. Saako syöttää hamaan tappiin jotain einestä muksuille kun ei vaan ihminen jaksa tehä ruokaa ?

Jahas, jos taas menis vaakatasoon, ollaan urakalla ulkoiltu ja on aika rapsakka olo...

 

Tulin vaan poksumaan 28+0 :O POKS! Kolmas kolmannes (tai niin minä lasken), jaiks !

 

Mulla on samaa, nyt kun palas saikulta töihin ni ai että kun illat on menny tuskaillessa, ihan loppu ollut.. välillä itkua vääntäny. Varsinkin jalat niin muusia ettei seistä jaksais. Vois jo se äippäloma alkaa..

Mulla siskot järkkäs esikoisen odotuksessa vauvajuhlat. Nyt ei oo ollu puhetta asiasta, en yhtään tiedä onko tulossa.. jotku pienet vois olla taas kivat mut en loukkaannu jos eivät järjestä

Satsuma ja mini 29+1

 

Lyllersin just diabetes-laakarilta kotiin (vasta illalla toita!). Han oli niin vallan tyytyvainen ultraan (lapsella ei diabeteksen merkkeja ultran mukaan) ja sokeriarvoihin etta sanoi ettei mun tartte joka paiva edes mitata sokruja, vaan silloin talloin, ja tulla hanen luokseen viela kerran ennen synnytysta. Olipas kiva kayda laakarilla joka oli niin iloinen ja tyytyvainen

Toisaalta- synnytys kaynnistetaan viimestaan viikolla 40 jos laps ei anna kuulua itsestaan. En ole kovin innokas tasta ajatuksesta, esikoisen synnytysta avustettiin oksitosiini tipalla ja jollain muullakin, ja lahinna siina vaan meni tuhannen kauan ja kipu oli perkeleellista ja jotenkin hallitsematonta. ihan eri fiilis kuin kakkosen kanssa, joka alkoi ihan luonnollisesti eika mitaan tippoja laitettu. No katsotaan. just tajusin etta maaliskuun alku... vaan 2kk jaljella mulla suurinpiirtein!! Jaiks!! Sehan menee tuosta vaan... varsinkin kun on niin paljon puuhaa muuton kanssa.

@Mimmistina kiitos paivan nauruista kun kirjoitit hedelmallisyys patsaasta!! Nehan on muuten kauniita- naisen vartalo kaikissa vaiheissaan on mielestani todella kaunis. Olkaahan kiltteja itsellenne ja hellitelkaa kroppaanne!
@addison onkos niin etta meilla on ihan samat viikot ja paivat, hauskaa!

30+4

 

Tänään 31+0! Kyllä tää aika tästä menee hitaasti mutta varmasti.

Olin tänään hakemassa saikkua työstressin ja siitä aiheutuneen väsymyksen ja muiden oireiden vuoksi ja saan nyt levätä kotona reilun viikon. Sit on taas lääkäri ja katotaan mikä olo.

Vielä on töissä keskeneräisiä juttuja ja vaikka äippälomaa jo odottaa niin tuntuu vaikeelta jättää työ ja ne työkaverit siellä. Pisin loma jolla oon ollut on 3 vk kesäloma niin kyllä vähän kammostuttaa olla noin kauan pois vaikka tiedän että ei siinä ole sitten aikaa miettiä työjuttuja kun pötkö on sylissä.

Pötkö on varmaan kääntynyt koska potkut tuntuu oikeassa lonkassa ja pää/selkä puskee vasemmasta kyljestä ulos

 

Taustalla himmaillut ja enemmän facebookin puolella olkut aktiivinen.

Kiva lukea täältäkin kuitenkin.

Mulla olis hirveesfi asiaa sydämellä, mutta oon nyt liian rikki kirjoittamaan kunnolla. Huomenna neuvolapsykologille ja se jännittää..

Odotan lasta yksin. Mies ei halua olla mukana ja sen hänelle sallin, koska itse valitsin jatkaa raskautta. Ei siis ole suunniteltu. Rakastan niin paljon tuota nukkuvaa miestä, mutta samalla mun sydän hajoo koko ajan enemmän, kun nähdään välillä - sitten taas mykkäkoulua ja vökien katkomista ja kun taas nähdään, niin on päivänselvää, että on ollut ikävä.

Tänään puhuttiin vähän asioita löpi js kävi ilmi, että hän on kokenut, että mä työnnän kauemmas. Enkä oo missään nimessä semmosta tarkoittanut!! Nyt suren, että 7kk mennyt hukkaan, jos hän ois sanonu aiemmin ja oisko voitu pelastaa vielä..??

Oon ollut niin yksinäinen ja surullinen siitä, että mulla ei ole ketään kenen kanssa iloita ja hehkuttaa raskautta. Haluaisin, että hän olis ihailemassa vatsan kasvua, vauvan liikkeitä.... Mutta ei. Häntä ahdistaa vaan. Oon yrittänyt antaa tilaa ja ollut toiveikas, josko vielä kykenisi tulemaan tähän mukaan. Mutta huonolta näyttää...

Miten voikin ihminen olla niin rakas, että en pysty lyömään välejä poikki vaikka tää jojottelukin sattuu. Oon liian toiveikas aina, ja uskon, että asiat aina järjestyy.......

Voi luoja, kun vielä sais kaiken hyväksi.

Anteeks purkautuminen. :/

 

Voi @Tii_tu, tsemppiä rankkaan tilanteeseen <3 Toivottavasti saatte asiat selvitettyä parhain päin !

Täällä ei kummia, oon arpuutellut viitteiskös sitä mennä itekseen ultraääneen kun ei näytä neuvolan kautta pääsevän. Mua niin jotenkin ärsyttää se siellä neuvolassa käyminen, jos jotain valittaa niin se on vaan silleen et no voi voi, seuraillaan. Oli verensokerit viturallaan tai pyytää ferritiinejä mitattavaks. Ja sit kun ammattitaito on se et käskee ottamaan buranaa " kun kyllä keskiraskaudessa nyt voi ottaa", vaikka hus teratologisessa sanotaan ettei rv29 enää buranaa ja ite olin neuvolassa 28+2. Samoin mietti niitten sokereitten kanssa et "jos sulla sit on vallan niitä yli vitosen sokereita". Öö joka aamu mulla on yli vitosen sokerit, se raja on 5,5 kotimittauksissa. Sitte menee niitä papereita penkomaan kun ei tommosta muista eikä luota et mä voisin tietää tälleen kolmannen raskausdiabeteksen kokemuksella. Niin ja sykkeetkin on aina niin rauhalliset kun on 145. Rauhalliset ? - sen korkeempia ei oo ikinä meidän pojilta neuvolassa mitattu, mut sovitaan nyt et ne on rauhallisia. On vaan semmonen olo, et mitä hittoa mä siellä käyn aikaa tuhlaamassa kun mitään semmosta infoa siellä ei anneta mitä ei ite vois saada selville (no okei en sticksaa pissaa kotona) ja kaikkea arvuutellaan ja seurataan. Argh ja ugh.

 

@Tii_tu kuulostaa rankalle ja harmilliselle tilanteelle! Toivottavasti mies osaa paatya kuitenkin johonkin pysyvaan ratkaisuun seka teidan suhteenne etta lapsen kannalta. Uskoisin etta pallottelu on todella raastavaa pidemman paalle. Paljon rakkautta odotukseesi!!


@Mimmistina jopas sulle on pamahtanyt mielenkiintoinen neuvolan hoitaja... Eikai he nyt vallan kaikki ole tollasia? Yksi bloggari jota seuraan ja on nyt raskaana, naytti etta heilla siella Tampereella otetaan virtsakokeet ja verenpaineet itse ja vaan raportoidaan johonkin systeemiin. Aika janna. Ja jos odottais ekaa, olis vahan liiankin janna ehka...? Mutta onhan se tympeeta kun itse hahmottaa tilanteensa paremmin kuin terveydenhuollon ammattilainen!! Muakin hieman arsyttaa tuo mun laakari (han on titteliltaan laakari-katilo), jolla tan systeemin mukaan pitaa kaydan kahden viikon valein. Hanella on takanaan 35v kokemus alalta, mutta on todella hatikoivan ja hysteerisen tuntoinen. Milloin saa hepulit kun olen saanut kilon verran painoa, (ja sita onkin tullut yhteensa 2kg tahan mennessa koko raskaudessa), milloin etta en ole kaynyt silmalaakarilla. Kaikki erikoislaakarit joiden luona sitten ramppaan, on olleet sitten todella rauhallisia ja mukavia. Niinkuin diabetes laakari esim, ja silmalaakari oli myos tosi kiva.

Nyt alkaa jo tuntua etta on raskaana! 20-30 viikkojen valilla on joskus niin kiva olo etta ihan unohti etta tuossa on vatsa edessa (ja olen sen takia tormaillyt kaikenlaisiin nurkkiin ja oviin!!). Nyt kohtu alkaa olla niin korkeella etta valilla puuskutan menemaan, henkea vaikea saada ja nukkuma-asento... ah... sita ei vaan tunnu loytyvan edes tuon pitkan makkaratyynyn kanssa. En meinaa saada unta millaan, sitten paivat menee aika kohmeessa valilla... ja jos olen ihan poikki, harkkasuppareitahan se sitten tietaa. Nenan limakalvot on taas niin kuivat etta on arsyttava hengittaa nenan kautta. Siihen tietty auttaa oljy, jota en jaksa aina yon pimeydessa etsia, vaan mieluummin karsin sen vinkuvan nenan kanssa...
Sellanen lauantain valitusvirsi... mites muilla?

31+1 (?)

 

Mulla on kohtu kans tosi ylhäällä, edellispäivänä nauratti kun pidin kättä rintojen alla kun nukutin kuopusta ja makasin sängyssä ja sain siihenkin jo potkuja. Ja toki eilen ekaa kertaa tässä raskaudessa ilmennyt närästys kertoo et siellä alkaa olla hippasen ahdasta pallean seutuvilla. Tuntuu kyllä ihan hirmu suurelta vauvalta tää jo tässä vaiheessa, oon aivan varma et yli nelikilosta pukkaa. Tosi samanlainen raskaus kun kakkosesta joka oli justiin yli 4 kg, tä varmaan on sitte vielä suurempi, oh joy...

@VihreeTee En tiiä oliko tää tosiaan vaan niin lomalla kun sano olevansa, vai onko se koko ajan ollu tämmönen, mut huomasin vasta nyt kun olin ekaa kertaa kun olin ilman sählääviä lapsia neuvolassa

Mites tää päivä ei taas meinaa millään lähtee liikkeelle. Hiihdän täällä yöpaidassa edelleen...

28+5