Toukokuiset 2020

Kayn vaan taalla pyorahtamassa vaikka mitaan erityista sanottavaa ei ole (tai ainahan sita sitten tulee!). Mulla on ollut muutamat kipeat supistukset tassa viime viikon aikana, niin etta kerran tai pari paivassa sattuu... eilen tuli pieni kauhuntunne hetkeksi siita kivusta.... ja muistui synnytykset mieleen. Auts. Synnyttaminen sattuu. Enka ole viela valinnut synnaria! Miehelle annoin eilen listan vaihtoehdoista, pitais kayda jokaisessa ja paattaa. Periaatteessa sairaala jossa nyt kayn olisi varmaan ihan soppeli, ei ole liian kaukana meilta kotoa myoskaan. Etsin parhaiden synnareiden listoja viime vuosilta kaupungistamme, ja se on aina ollut listalla. Jannittaa tuollaiset paatokset! Ne on niin suuria ja konkreettisia.. huh. Totesimme yhdessa etta sairaalassa pitaa olla olemassa tehohoito mahdollisuus seka aidille etta lapselle, se on yksi kriteereista.

Nyt eletaan laatikoiden ja jarjettoman sotkun sisalla. En oikein tieda kauanko tassa menee. Toisaalta helpottavaa pakata! Tanaan ja eilen on ollut sormet ensi kertaa turvoksissa ja nyt ei mene sormukset sormiin...! En tieda auttaisko vedenjuonti vai mika, olenkohan syonyt enemman suolaista? Toisaalta olen kaikissa raskauksissa loppupuolella alkanut vahan turpoilla... ekassa olin ihan todella turvonnut. Mies sanoi silloin mun jalkoja hieroessaan etta tuntuu samalta kuin limsapulloja hieroisi.

Semmosta... vahan harmaa paiva. Ja nyt pitais taas jatkaa pakkaamista!
Terkkuja pallomahoille!

31+5
 
  • Tykkää
Reactions: Unskinen
32+0, jei!
Mitään ihmeellistä ei tännekkään kuulu, mutta koska kaikkien muidenkin peruskuulumisia on itsestä kiva lukea niin kirjoittelen sitten minäkin tänne.

Töitä enää reilu 2vko, hullua! Toisaalta odotan lomailua, toisaalta kauhulla kuinka sitä keksii sitten tekemistä.

Mulla ja miehellä on ihan fiilis että tää vauva syntyy ajoissa, vaikka kaiken kuuleman perusteella se ensimmäinen menee useammin yli kuin tulisi etukäteen. Ehkä ollaan vaan malttamattomia, sitten yliaikaisena naureskelen näille mutuiluille

Ainiin! Olihan mulla yksi uusi ihmeteltävä asia, nimittäin maito ja sen tuleminen toisesta nännistä! Huomasin tän siis suihkun jälkeen rasvaillessa rintoja. Piti oikein googlata onko se normaalia, ja näköjään on. Silti todella kummallinen fiilis, jälleen uusi muutos kehossa (oletettua aikaisemmin). Onko muilla nyt tai aiemmissa raskauksissa maitoa tullut jo raskausaikana? Ja onko millään tavalla korreloinut sitten maidon tulemiseen itse imetysvaiheessa?

Joo, hymiöt ehkä hävisi mysteeristi jonnekkin, mutta menkööt nyt ilman.
 
Mulla on tullut maitotippoja jostain puolivälistä lähtien. Viime viikkoina useammin. Nännit ovat myös tulleet uudestaan kipeiksi maidontulon lisääntyessä, ja välillä rintoja kuumottaa ja sattuu syvälle rintakudokseen ja silloin tietää että kohta on taas tippoja nänninpäissä.
 
Mulla ei mitään tippakaupalla tule, mut jonkun verran. Silleen et nännin päähän kuivuu sellasia valkosia pisteitä. Mut nännit on taas niin tummat et näkee kyllä sokeempikin vauva ryömiä rinnalle :LOL:


Vähän alkanu hirvittää nää korona-hommat - siis se, että jos tää tästä paisuu ja pitäis justiin sillon mennä synnyttää kun on sairaalat täynnä ihmisiä. Tai jos sen saa ja se vaikuttaakin vauvaan jotenkin tai lapset sairastuu tai mies. Tai et joutuu johonin karanteeniin, vaikka se nyt ei paljoa meidän normiarjesta eroa :D Ja ärsyttää et joutuu tämmösiä ees ajattelemaan. Haluan itsekkäästi vaan ajatella kivoja hempeitä vauva-asioita enkä mitään maailman suruja ja murheita kaikenmaailman kulkutauteja.
 
Sama juttu. Vaikka itekkin oon melko karanteenissa ollut, kun sairaslomallae jäin ja kotonahan sitä suurinosa ajasta tulee oltua :D kuulun muutenkin riskiryhmään, niin toivon vaan että menis ohi koko pandemia. Nyt jos koskaan on elämänhalua :D kotona kun on niin ajatukset pyörii lähinnä vaan vauvajutuissa ja aika tuntuu kuluvan tosi hitaasti.
Täällä on ollu supisteluja ja kohdunkaula on lyhentyny. Rauhassa täytynee ottaa vaan.

31+6
 
  • Tykkää
Reactions: Mimmistina
@addison ja @Mimmistina taalla ma olen vahan samoissa tunnelmissa.... Etta maailma, ala just nyt sairasta! Haluisin vaan pyoria pesanrakennus puuhissani rauhassa, niin etta maailma siina vierella vaan tulvisi ihania ja helposti hyvaksyttavia uutisia. Nyt kuitenkin on ihan eri tilanne... ja suoraan sanottuna taman hormooni latauksen kanssa mita raskaus antaa, ei ole ihan helppoa pitaa paata kylmana. Ja kun kuitenkin kannattaisi.


Olen ihan poikki, stressaan muutosta ihan liikaa vaikka ei pitaisi. Pakkailen tosi hitaasti ja haluisin etta oltaisiin jo uudessa asunnossa. Etukateen hermoilin jo pari kk sitten etta entas jos poitsu syntyy liian aikaisin jo ennen muuttoa ja en ehdi asettua ja hankkia mitaan. Nyt on just kaikki pakkaaminen ja haslaaminen huipussaan, ja parin paivan sisalla meidan osoite muuttuu. Tama on se hetki mita olen nyt siis stressannut eniten, jopa niin etta olen yot vaan pyorinyt nukkumatta sangyssa. Se on vahan sellainen yhtalo mika sitten jaa pyorimaan paalle kuin kela, ja paivisin nukutut paikkarit taas haittaa yolla rauhoittumista. Mutta ilman niita paikkareita taas alkaa supistella...

Mulla paakoppa alkaa olla myos ihan muusia. Syksylla taisin itkea miehelle etta rankinta raskaudessa on se, kun menettaa aivonsa ja jarkensa. Nyt olen kylla just siina pisteessa etta pehmeeta on meininki, ja vaikka sen itse tajuaa, niin ei sille mitaan voi. Ja sitten kun laps syntyy niin ei se siita parane, univelka ja imetyshormoonit on mulla ainakin vaikuttanut synnytysten jalkeen pari-kolme vuotta!!

Aijaahas, maitotippoja... mulla ei ole viela tullut. Jos muistan oikein niin aikaisemmissa odotuksissa taisi ehka tippa tai pari tirista ihan vikalla kuulla. Mutta sitten imetys on ollut kylla kivaa ja maitoa on tullut ja riittanyt ainakin noiden kahden edellisen kanssa. Suosittelen muuten erittain paljon kunnon imetysohjausta ja tukea ensikertalaisille!! Mulla oli todellisena onnena yksi ystavani joka on katilo ammatiltaan, joka tuli esikoisen syntyman jalkeen mua kotiin auttamaan viela ja ihan "kadesta pitaen" nayttamaan. Kattarillakin sain jo mita erinomaisimpaa ohjausta, mutta sen ekan kk aikana kotona sitten saatu ohjaus oli ihan kullan arvoista. On todella paljon mita imetyksesta voi oppia!! Itseasiassa rakastan teemaa ja olen usein miettinyt etta olisi kivaa olla imetysohjaaja itsekin. Olen nauttinut imetyksesta ja sen tuomasta rauhasta ja kiintymyksesta vauvan kanssa, toki matka ei ole ollut ihan yksinkertainen ja ilman kipua ja kyyneleitakaan.

32 viikkoa!!!:love::love:
 
Kaympa latisemassa taalla huvikseni lisaa... naita raskausjuttuja kun en voi oikein kellekaan muulle jakaa. Miehelle tietenkin jotain hopotan, mutta kylla kokemukseni mukaan raskaana olevat ovat paras porukka kelle jutella.

Mitenkas teidan korona-meiningit? Ootteko varustautunut tai panikoineet tai eristaytyneet jne? Meilla mies tekee toistaiseksi etatoita, koko yritys laitettiin hetkeksi kotiin. Ei sinansa huonompi juttu, koska meilla on muutto paalla. Nyt kun pakkaillaan on tullut selvaksi etta kuivamuonaa meilta ainakin loytyy :) Vessapaperia ei valttamatta tartteta niin paljon kuin muut ihmiset, suihku toimii viela paremmin!

Toivottavasti olette kuitenkin terveita ja jaksaminen jotenkin mallillaan!!

Eilen oli taas laakari, ja samalla ultra. Ihan hiukan oli oma paino noussut, naperolla taas ultrassa ilmeisesti kaikki hyvin, ja joku pieni poikkeama viime kerrasta oli nyt mennyt normiin. Painoarvio oli nyt 2200-2300 mika ilahdutti laakaria mita ilmeisimmin. Niin ja paa on iso... muistaakseni kakkosellakin tosin oli. Taa kaveri on ollut muuten viime paivat todella liikkuvainen tapaus, tuntuu etta myllaa kokoajan!!! Valilla silittelen massua ja sanon etta ole ihan rauhassa, ei tartte hotkyilla niin paljon.

32 ja 2
 
Aikapaljon on tullu oltua kyllä kotona. Flunssan oireita on, katotaan miksikä kehittyy..

Raskauden suhteen menee hyvin, vauvalla välillä hiljaisempia päiviä, hetkittäin myllää kovinkin.

Haha, täällä @VihreeTee tosiaan tismalleen samat viikot JA painoarviokin varmasti samaa luokkaa, kun mäkin viikolla ultrassa kävin :D
 
Mä täällä just arvon että menenkö huomenna töihin vai pidänkö etäpäivän kun lääkäri ei jatkanut sairaslomaa. :unsure: Mulla ei periaatteessa ole etätyömahdollisuutta, tai ei niitä hommia ainakaan kahdeksi viikoksi riitä mikä olis sit jäljellä ennen äippistä.. no tiistaina olis neuvola ja keskiviikkona työterveys lääkäri ni katotaan mitä ne sanoo. Meijän työterveyslääkäri sano mulle viimeksi kun hain jatkoa saikkeen väsymyksen ja työstressin takia että kannattaa tottua tohon väsymykseen et sitä se on seuraavat 10 vuotta.. että näin meillä täällä. :rolleyes:

Täällä kans möyritään mahassa välillä tosi paljon mut nyt tuntuu että viikon ajan on ollut vähän rauhallisempaa. Synnytystapa-arvio olis sitten 1.4. ketään ei oo mulle puhellut mitään vauvan painoarviosta paitsi että edelleen vauva vastaa viikkoa isompaa niinkuin rakenteessa sanottiin.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Koittakaa pysyä terveinä ❤
 
Täällä vaan maraton hikkaillaan. Ja välillä tuntuu et seisoo käsillään jalat suorina ja koittaa puhkaista mun mahan. Ei ainakaan oo rt:ssä vielä, mut ehtiihän tuota. Tässä vielä 10 viikkoa saa lusia helposti...

Koronasta sen verran et meidän kauppa oli juur niiltä tuotteilta tyhjä jota ois tarvinnu. Meen tänään kattoo, jos ois tullu täydennyksiä. Ollaan pari päivää syöty kaikenmaailman kaapinpohjaruokia. Esikko meni kouluun tänään (pe ei ollu kun aivasteli ja niiskutti, mut eipä hän kipeeksi tullu), mut mietin et pitäskö vaan ottaa kotiin kun kerran mahis on ja ehkä se nyt auttas sen leviämisen suhteen, tai siis ettei niin leviäis et ne ees ois pois, kun mahis on. Se vaan et en kyllä jaksais et esikko ja kakkonen tappelee koko ajan sitte, mut kaipa tuo on pakko jaksaa...

rv 29+6
 
No juu, eipä tarvi enää arvuutella. Tappelupukarit koossa taas.

Katoin myös et miehen siskon työpaikalla on koronatartunta ja oltiin viikonloppuna siellä siskolla. Kiva.
Voiei! No mut ei se ihan selvää oo, että sairastuisitte. Toivotaan että näillä toimenpiteillä saatais hillittyä leviämistä muutenkin.

Kai neuvolatoiminta ja äitiyspoliklinikka yms raskaana olevien seurannat pysyy ennallaan? Mä en ainakaan miestä ota enää käynneille mukaan, jos se jonku mieltä helpottaa. Pari kertaa vaan on kyllä ollutkin mukana, mulla on kahden viikon välein seurannat äitipolilla ja siinä jossain väleissä aina neuvola. Mies voi sitten tulla synnytykseen seuraavan kerran mukaan (jos sitä ei kielletä. kohta ei varmaan äitikään saa enää mennä) :D

32+3
 
:LOL: :LOL: Mulle sopis varsin hyvin toi synnytyksen ulkoistaminen :LOL:

Joo ei varmaan, toivottavasti, oo ollu tuo sisko missään kontaktissa siihen sairastuneeseen. Mut sattupa vaan niin sopivasti kun justiin siellä oltiin.

On kyllä niin kummallisia tapahtumia nyt alvariinsa, ihan kun jotain elokuvaa kattois, ei mun elämässä mitään poikkeuslakeja tapahdu...
 
  • Tykkää
Reactions: addison
Joo jännityksellä seurataan täälläkin, oon vielä yksityisellä puolella töissä niin saattaa olla että koko pulju pistetään kiinni huomiseksi. Lomautukset ei kuitenkaan kerkeä minuun vaikuttamaan (koska se 2vko varoaika) ennen kuin 27.3 alkaa äippäloma. Viimeiset työpäivät taitaa kulua aikalailla peukaloita pyöritellessä, asiakastyötä tehdessä melkoisen tehokkaasti kaikki asiakkaat ovat peruneet aikansa, samoin ryhmät peruttu.

Muuten oikein hyvää kuuluu, huomenna taas poksuntaa ja piiitkästä aikaa neuvolakäynti, edellisestä tulee nyt kuukausi. Oletan että neuvolakäynti voimassa, miestä en kuitenkaan minäkään sinne nyt mukaan ota, kuten Addison sanoi niin ensi kerralla sitten synnytykseen matkaan :ROFLMAO:
 
  • Tykkää
Reactions: addison
Ainiin ja jatkan vielä!
Osa on puhunut että on jossain faceryhmässä, minkä nimisessä olette? Ihan toukokuiset2020 vai jossain muussa?
Meil on oma, pistä kaktukselle viestiä jos haluut mukaan :) Ja oon kyllä tuol toisessakin :)

Sain muuten vaunut vihdoin pestyä. Ne on siis tuplat. Kuopus meni ilman vaatteita testaamaan ja saakutti pissas niinhin vasta pestyihin kärryihin. Voi että harmitti.

Ihan hirvee päivä muutenkin, vedän hirveet stressit tästä koronakoulusta ja kaikesta, tuntuu et koko elömä on ihan persiillään. Ja siis mulla ei oo oikeesti mitään paikkaa missä vetäis happea. Ei voi mennä mammaloihin, ei oo kerhoja, ei ees tuo välillä hyvin raskas kuopus mee kouluun et sais taukoa lasten tappelusta. Ja miestä ei kotona näy, nytkään ei oo viel tullu kotiin. Sekoo pää vielä ennen kun saan tän lapsen synnytettyä.

Mie poksun 30+0 !
 
Tsau.

Onkos siella fbssa jotenkin vilkkaampaa kuin taalla? Koitan miettia olisko siita mitaan etua etta paljastaa kasvonsa ja nimensa :)

Muutto on kylla aikaavievaa puuhaa, ja olen onnistunut stressaamaankin sen verran etta en nukkunut muutamana yohon perakkain kuin jonkun hullun tunnin. Sitten tulikin paakipu ja mieleton voimattomuus... enka saanut eilen pakattua paljon yhtaan. Tanaan on virallinen muuttopaiva ja kaikki on ihan levallaan. Nyt pitais sitten loytaa itsestaan jotain taikavoimia saada tama homma jotenkin jarkevasti loppuun. Vielakin on paa kipea.

Taallakin on aikamoinen karanteeni meininki, lapset kotona, mies jo jonkin aikaa ollut kotona kanssa. Miinuksena siina etta miehen oikeasti pitaa tehda toita kotoa kasin eika vain oleskella, joten se muuttoapu mita hanessa nain, on ollut varsin minimaalista. Lapsista taas on ollut apua, ovat pakanneet monta laatikkoa.

Kaikkein arsyttavinta nyt henkilokohtaisesti tassa kaikessa on se, etta synnareille ei oteta tukihenkiloita eika puolisoita synnytyksiin. Voihan perskules, toivottavasti se ei jatku kauan. Emme viela ehtineet myoskaan valita koko synnaria, ja nyt niihin ei saa menna kaymaan... En tieda miten tassa nyt sitten mitaan valita, mutta joku paatos pitaisi tehda! Onneksi ei ole eka synnytys, etta jotensakin on kutina etta ehkapa siella sitten yksinkin jos on pakko, mutta silti, ei mielellaan!...

Mitenkas muilla aika kuluu?

32+5 (?)
 
Meillä tuli justiin ohje et ei pääse lapsivuodeosastolle (eikä prenataali) ketään vieraita. Mua harmittaa melkein se enemmän kun jos et ei synnärille pääse, koska ei kuitenkaan pääse kovin äkkiä kotiin :( No ei auta itkut markkinoilla. Toki voihan olla et toukokuun lopussa ei olla enää missään poikkeustilassa, mut hyvin paljon ihmettelen jos näin on.

@VihreeTee Siis nyt musta alkaa tuntumaan et sää oot joku julkkis, kun oot niin salaperänen :LOL: Meitä on vissiin 9 ihmistä ryhmässä, et eipä siinä mitään mahtipaljastuksia suurille kansoille joudu tekee. Ite ainakin kirjotan täälläkin silleen et voisin omalla nimellä allekirjottaa, samoin siellä. Mut toki jos ahistelee <3

Koitin äsken tunnustella miten päin vauva siellä mahassa on, kun en mä tässä menossa ja meiningissä ehi jäämään miettimään. Kun jotenkin tuntuu ettei hän oo varsinaisesti rt:ssä vaan vähän silleen viistossa. Pylly tuntuu oikeen rinnan puolella mut jotenkin tuntuu et pää on silti tuolla alavasemmalla, ettei oo mitenkään laskeutunu viel kuoppiinsa. Mut sit kun otin tänään mahakuvan, niin mun vatsa on vaikka kuinka paljon alempana kun kuopuksesta laskettuna (ja oikeesti saman kokonen, en tajua minkäkokonen möhkäle tästä viel kasvaa, 10 viikkoa viel edessä kuitenkin). Et en sit tiiä. Hyvin mahtuu vatkuloimaan siellä eniveis et samapa tuo.

Mulla alkaa maanantaina äitiysloma ja aattelin et lopetan hommat hiljaksiin tässä ennen, mut ihan hirveesti tuli tilauksia ja aattelin etten mä nytte kieltäytyäkään kehtaa. Äsken tuli kuorma ja tekipäs gutaa liitoksille kun jumppasin 12kpl 15kg säkkejä talliin matkan päästä, kun miehen auto oli viel edessä. Auts!

30+1
 
Viimeksi muokattu:
Meillä oli eilen neuvola, tänään 33+1, ja neuvolassa harkkari ja terkkari molemmat kopeloi mahaa ja mittaili miten päin vauva siellä pötköttää. Harkkari ei edes löytänyt päätä, pepun tuosta navan sivulta heti löysi. Terkkari koitti sitten myös ja löysi hyyyyyvin alhaalta pään, kuulema on jo oikein mukavasti siellä lantiossa asemissa, eli ei ihmekkään kun virtsarakon tilavuus tuntuu olevan shottilasin luokkaa..

Tämä hullunmyllykorona on vaikuttanut omiin mammalomakuvioihin niin, että työnantaja sai määrätä käyttämäön vuosilomia myös kesälomakauden ulkopuolella, ja sen johdosta mun viimeinen työpäivä on ensi viikon maanantaina. Kovastihan tuo ei muuttunut kun loma olisi anyways alkanut 27.3, siinä mielessä olen onnekkaassa asemassa. Koko putinki menee siis ensi viikon alussa kiinni, joten aika sopivaan saumaan tulee äitiysloma.

Mutta, mahtavia kelejä luvannut ensi viikolle ainakin omalle asuinseudulle, joten saa ainakin niistä nauttia ja vaikka vaihdella kukkamullat ja pestä ikkunat. Pitää mennä positiivisen kautta tässä tilanteessa. Pesänrakennus alkakoon!
 
@Mimmistina voi ei, aattelinkin etta alan kuulostaa joko hyvin vainoharhaiselle tai julkkikselle. Tai kummallekin!! Tuossa pitais muuten olla hymiot perassa. Miten hitsissa ne ei oikein tunnu toimivan mulla...

Olen oppinut tosi varovaiseksi netissa, koska muutama hyva ystavani seka perhepiirissani oleva ihminen on vahvasti tekemisissa nettiturvallisuuden ja yksityisyyden kanssa. Tiedan paljon, ja tieto lisaa tuskaa. Sen lisaksi koitan kasvattaa noita meidan isoja naskaleita myos olemaan varovaisia netissa- heilla ei ole, eika saa olla yhtaan sosiaalisen median tilia omilla nimilla eika kuvilla. Koitan siis myos toimia esimerkkina. Itsekin toki koitan kaikkialla kirjoittaa vastuullisesti ja niin etta en loukkaa ketaan, ja etta voin seisoa sanojeni takana. En siis tarkoita tassa mitaan vastuunpakoilua tai kiusaamista tms.

@MonaLisa33 en asu Suomessa, joten kaupunkini synnareiden tilanne on ihan eri varmasti kuin Suomen eri synnareiden. Ja siellakin saattaa varmaan olla kaupunki kohtaisia eroja saadoksissa, en tieda.

Mulla laakari totes jo toisen kerran etta jatka on jo paa alaspain ja paa on jo ihan TODELLA alhaalla. Ultraaja alkoi huolestumaan ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuudesta, mutta tarkisti sitten viela kohdunkaulan tilanteen ja sita oli ihan tarpeeksi jaljella eika sinansa merkkeja etta poitsu alkais jo santailla maailmaa kohden. Oliskohan Mulla onkin kylla erittain paljon "pallo jalkojen valissa" olo. Tunnen etta herran iso paa painaa tuossa hapyluun sisalla ja kaikki vessassakayntiin liittyva on nyt aika erikoista. Voi hitsi etta suoli toimii hitaasti.... juon muuten paljon piimaa, se auttaa. Suosittelen. Luumut ei kay mulle.

Mutta aatelkaa, me ollaan nyt muutettu. Kaikki on luonnollisestikin ihan sekaisin, tavarat laatikoissa. Ne loytaa tiensa myos aika hitaanlaisesti paikkoihin. Eika meilla ole taalla viela kaikki sailytysratkaisut edes olemassa, pari hullua kaappia ja keittio. Etta kaaoksessa elellaan varmaan viela pitkaan. Mutta mikas kaaoksessa kun on tilaa!! Aah kun on ihanaa. Olen ollut ihan rattipoikki, ja paa on nyt kipuillut lahes joka paiva. En tieda onko migreeni nyt tullut loppuraskauden vaivaksi, vai onko se ylirasituksesta.

Sellasta tanne.

33!!
 
Itsekin toki koitan kaikkialla kirjoittaa vastuullisesti ja niin etta en loukkaa ketaan, ja etta voin seisoa sanojeni takana. En siis tarkoita tassa mitaan vastuunpakoilua tai kiusaamista tms.
Jaiks en mäkään mitään semmosta tarkottanu :) Vaan että näitä voisin höpötellä ihan kelle tahansa, enkä koe et joku sais näistä jotain etulyöntiasemaa mua kohtaan. Toki netissä kantsii olla varovainen :)

Hitsi kun taas sain migreenikohtauksen. Oisi varmaan voinu ennakoida kun aamulla jo sokerit oli ihan huonosti, yöllä en juonu kun kerran ja aamulla join vielä kahvia kupin enemmän kun normaalisti. Ärsyttää ettei näitä tajua kun liian myöhään. Nyt sit olin pahis ja söin karkkia päälle, kun ostin lapsille nannapäivä nannat. Et ei oo koko päivänä näkyny hyviä sokereita. Voi vitsi, jos taas huomenna koittas olla jäkevä ja hyvä ihminen...

Onneks huomenna on viikonloppu! Vähän tää kotikoulumeininki syö voimia...
 
  • Tykkää
Reactions: VihreeTee
@Mimmistina totta turiset, kylla makin naita juttuja sinansa voisin kelle tahansa hopotella. Ymmarsin mita tarkoitat!!

Harmitus sun migreenille, toivottavasti meni nopeasti ohi! Ma jatin kahvin pois koko raskauden ajaksi, juon silloin talloin ilman kofeeinia kahvia, mutta ei se aja samaa asiaa. Ei ole mun mielesta yhta hyvaa. Mustaa teeta menee kuppi tai kaksi paivassa. Nyt taitaa olla mun migreeni ohi talla kertaa, kestikin nelja paivaa... huh. Oli vahan sekava olo koko muuton ajan.

Mites muut jakselee?

33-1...kai
 

Yhteistyössä