Toukokuiset 2009

Mukava kuulla, että en ole ainoa, jolla nukkuminen "mielenkiintoista". Siis yleensä minuakin väsyttää ihan hirveästi. Illat saattaa mennä sohvalla maatessa. Onneksi mies puuhaa lasten kanssa. Mutta sitten yöt saattaa kuitenkin olla levottomia. Pyörin ja heräilen. Ja sitten taas väsyttää vielä enemmän. Täytyis vaan liikkua enemmän. No kai se tästä, kun tuntuu, että pahoinvointi voisi olla helpottamaan päin. Jotenkin kun on kurja olo, niin ei huvita mikään. Mutta enpä menis vannomaan vielä tuosta pahoinvoinnista. Ehkä sitten kun on viikon pysynyt poissa.

Makeaa ei tee mieli, ehkä paremminkin suolaista. Ihan uusi tilanne minulle. Jos näihin vanhoihin uskomuksiin on luottaminen, niin taitaa olla poika tulossa. No jaa. Yksi poika jo on ja kyllä silloin makea maistui. Sukupuolen olen aina vain "tiennyt", paitsi esikoisesta.

Tervetuloa Inya! Varmasti kaikki on hyvin!

Foxie: Ei niille menoille kauheasti kannata selityksiä keksiä. Sanot vaan, että menet lääkäriin. Ja minä ainakin varmaan kertoisin heti 12 viikon kieppeillä tai kun on käynyt ultrassa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

Mulla ei oo ollut kovin paljoa väsymystä! Ihme kyllä. Ehkä olen työpäivän jälkeen enemmän poikki, jalat tuntuu ihan kuolleilta (kun on jalkojen päällä koko päivän), mutta ei tuo mun nukkumaanmenoon vaikuta. Usein tulee valvottua n klo 23, tai myöhempäänkin. Muutaman kerran oon kyllä mennyt miehen kainaloon nukkumaan jo kymmenen aikaan. Se kun käy nukkumaan arkisin vähän aiemmin aikaisten aamujen takia.

Täällä odotetaan neuvolaa, joka on vasta 17.11. Noin pitkä väli saa miettimään välillä että onko juniorilla kaikki hyvin. Odotan myös sitä että varmaan kuunnellaan ekaa kertaa sydänääniä silloin! Töissä en oo kertonut vielä raskaudesta, kun ei ole tuntunut että vielä haluan tätä tietoa pomon kanssa jakaa. Np-ultran takia piti työvuoroja muuttaa ja se kysyi sitten että ei kai mulla mitään vakavaa ole kun lääkäriin oon menossa (keskussairaalaan vielä ).

Mulla on jotenkin ollut sellainen olo että saadaan poika. En tiiä mistä johtuu.. Tekee kyllä mieli suolaista, mutta makeakin maistuu. Nyt on muuten ruokahalu palannut, ja kokoajan tekee mieli syödä! Pelottaa vaan mitä vaaka näyttää neuvolassa jos koko ajan oon syömässä! Miehen kanssa juteltiin, että ei haluta ottaa sukupuolta selville. Tulee sitten kumpi on tullakseen

 

Isabel: meillä on ihan sekarotunen koira. Tollanen keskikokonen ja kiltti narttuversio. ..vasta kun tulin töistä niin keittiöstä löyty kokonainen seiskapäivää tuhannen silppuna +vanha kännykkä (myöskin silppuna), joka oli lapsen "omistuksessa". Mutta siis oikeasti silti tosi kiltti, vaikkaki vähä tuhoaa. Poika kohtelee toisinaan tosi kehnosti, vetää hännästä ja korvista yms. Koira-riepu ulisee vaan minut apuun, mutta ei ikinä muuten edes ärähdä. Ei tuota raaskis millään pistää pois, vaikka se helpottaiski paljon arkea. Ja onhan se lapsen kaveri!

Mulla ei vielä valu veri nenästä, mutta alkaa taas varmaan keskiraskaudessa, kuten viimeksikin. Maha alkaa pömpöttää, lähinnä se vaan ärsyttää, kun aattelen ettei millään voi olla vielä vauvamahaa vaan pelkkää turvotusta ja ylensyönnistä johtuvaa. (on ihan morkkis siitä miten kauhean paljon tänään söin lounaalla :/) Edellisestä kun mulla maha ei alkanu näkyä kun vasta toooosi myöhään.

Minun äiti tulee 1000 km:n päästä kylään ylihuomena ja sillon meinasin kertoa hälle ja miehellensä, ens viikolla sitte lopuille. Tällä hetkellä asiasta tietää vaan minun työparit ja yks kaveri.

Hyvät viikonloput!

Milla 11+1

 

Vieläkös mahtuisi mukaan?

Lueskelin tämän ketjun kerralla alusta loppuun, vaikka olin ajatellut, että en uskalla tänne vielä ennen ensi viikkoa vilkaistakaan. Jotenkin vaan tuli helpottunut mieli lukiessa, kun muillakin on ollut keskenmenoja takana ja samanlaisia tuntemuksia taustalla. Itselläni on siis takana keskeytynyt keskenmeno (10+6) kesäkuulta, ja tästä raskaudesta en ole uskaltanut nauttia, saati sitten luoda minkäänlaista kiintymyssuhdetta vauvanalkuun.

Mulla on niskapoimu Jorvissa ensi viikon keskiviikkona ja sitä ennen en tälle vauvalla taida uskaltaa laulaa :~(. Kävin pari viikkoa sitten yksityisellä varhaisultrassa ja laskettu aika olisi 23.5.

Inya, 10+5 (väsynyt, flunssassa ja peloissaan)

Hei, mulla on ihan samanlaista tunnelmaa. Ja tämä on vasta ensimmäinen raskaus. Ei yhtään tunnu siltä, että tästä voisi jo iloita, saatika siitä, että tästä ihan oikea vauva kehittyisi
Ja se ultra on vasta kahden viikon päästä... sinne asti ainakin siis olen "ilman vauvaa".

Lueskelin kanssa näitä viestejä tässä ensimmäisiä kertoja ja iski heti sinun viestisi silmään

11+0

 

Mullakin eka neuvola takana. Kaikki siellä ihan hyvin. Sydänäänetkin kuului, vaikka en uskonut kuuluvan kun ei esikoisen kohdallakaan vielä 9 viikolla kuulunut. Olisko nyt sitten istukka eri kohdassa kuin silloin, et äänet kuuluu paremmin. Niskapoimu ultra on 12.11 ja jännittää vieläkö sillon kaikki kunnossa.

Mun mahaa turvottaa (ainut varsinainen oire edelleen) ja töissäkin kaikki katsoo mahaa. Tosin osittain syynä sekin et esikoisen jälkeen mahaa jäi. Nyt moni töissä arvailee mun olevan raskaana, osalle olen kertonutkin kun ovat kysyneet, mut pelottaa vielä kertoa kun kumminkin riskiviikoilla vielä ollaan. Menis nämä ekaviikot nopeaan

Uusille tervetuloa mukaan ketjuun!

-vilma79 rv9+6

 

Kiva kun mahtui mukaan ja kiitos kannustuksesta.

Mulla ei ole varsinaisia oksennuspahoinvointeja ollut, yleensä mulle vain tulee tosi huono olo, jos en ole syönyt vähään aikaan ja iltaisin olen turvonnut kuin hyvin suolattu possu . Nyt sitten flunssan takia on ollut nenä kovilla (mullakin vuotanut jokuseen otteeseen verta nenästä) ja kurkku on herkkänä.

Harmi, ettei hajuaisti ole lähtenyt - kävin eilen kauppakeskuksessa, jossa oli monenmoisia hajusteiden tuoksuja ja lähes juoksin ovesta ulos, tosin törmätäkseni seuraavaksi tupakansavupilveen, joka teki entistä pahemman olon. Jäi sitten ruokakaupassa käynti taas miehelle ja yökin koko (normaalisti 10 min kävely) kotimatkan ajan. Ilmeisesti tuo kurkku on jotenkin niin ärtynyt, että yökkirefleksi on herkässä.

Mäkin kaaduin vielä viikko sitten sänkyyn aina kahdeksan-yhdeksän tienoilla aivan tajuttoman väsymyksen takia. Ilmeisesti hormonit tekee kaikkea jännää, ku mä olen yleensä iltakukkuja ja aamun torkkuja - ja nyt ei tee tiukkaa nousta vaikka ennen kuutta. Mutta nyt en enää iltaisin uni tahdo tulla vaikka väsyttäisikin.

Inya, 11+0

 

Hei vaan ja tervetuloa Nöttis ja Inya..teidän tunteet on todella tuttuja, takana tänä vuonna kaksi keskenmenoa. Mutta uskoa peliin kaikesta huolimatta! Jaan samaa neuvoa jonka itse tuolla km-puolella sain eli surut ehtii surra sitten jos ne kohdalle sattuu, ennakkoon ei kannata murehtia sellaista mitä ei ole tapahtunut! Välillä vaikeaa noudattaa kyllä, tiedän..

Meitäkin "Vappu" ehti säikytellä; keskiviikkona neuvolassa ekaa kertaa kuunneltiin sydänääniä eikä niitä kovasta etsinnästä huolimatta saatu kunnolla kuuluviin, vain hetken pieni häivähdys. Meillä on onneksi tosi ihana neuvolantäti, joka on suhtautunut mun pelkoihin alusta asti tosi vakavasti; hän sitten heti seuraavaksi aamuksi varasi ajan ultraan. Ja huh, kaikki masussa hyvin! Mulla vaan on niin julmetun vahvasti taaksepäin kallistunut kohtu, ettei sydänääniäkään siksi ole helppo löytää. Toisaalta maha näkyy jo tosi selvästi; luulisi että kauemmin kestäisi ennenkuin kohtu "kääntyy" näkyviin..tosin vaikutusta on varmaan silläkin että ei ole ensimmäinen raskaus.

Eilen ja tänään oon myös olevinani tuntenut liikkeitä..tiedä sitten onko ne niitä. Tosin nuoremman pojan kohdallakin muistelen että liikkeet tuntui jo 16 viikolla. Ja ei kai siitä haittaakaan ole vaikka ajattelisinkin tuntemusten olevan jo liikkeitä

Kohta varmaan lähdetään käymään hautausmaalla viemässä kynttilöitä muualle haudattujen muistomerkille; sukulaiset ja rakas ystävä kun nukkuvat lapsuuden kotipaikkakunnalla..samalla voisi varmaan pari kynttilää jättää niille kahdelle pienelle, jotka ei meidän perheeseen koskaan ehtineet. Itselle kun pyhäinpäivä on ehkä kuitenkin enemmän sellaista hiljentymistä kuin hulvatonta Halloweenia.

Oikein rauhallista viikonloppua kaikille!
Aurorah ja Vappu 14+1

 

Heippa!

Ja tervetuloa uudet!!

Huhuh, meillä on melkoista menoa. Miehellä meni nyt selkä siihen kuntoon että nyt ensi torstaina se leikataan. Vahva kipulääkitys koko ajan päällä ja koirat oli pakko laittaa anopille hoitoon. En jaksa ja pysty tekemään kaikkea, huh... Koiruudet on vielä parson russelin terrierejä joten niiden kans olisi hyvä ulkoillakin tarpeeksi. Toinen on onneks jo vanhempi että virtaa ei niin paljoa enää ole.

Eka neuvola ohi ja hetkellisesti saatiin sydänääniä kehiin. Ensi viikon torstaina (samana päivänä kuin miehen leikkaus) olisi nyt Jorvissa np-ultra. Hiukan jänskättää tuo ultra mutta yritän olla ajattelematta sitä. Esikoinen lähtee mummolaan pariksi yöksi torstaina niin saan hoidettua isännän jos hän pääsee to-iltana kotiin (näin leikkaava lekuri lupaili).

Mun tekee niin hitosti mieli kiinalaista ruokaa. Härkää, bambua ja sieniä sekä riisiä, sitä mä voisin syödä joka päivä. Nyt on hiukan tuo pahoinvointi hiukan helpottanu. Illalla väsy kyl tulee aikaisin. Klo21 mä oon viimestään sängyssä kun on esikoinen untenmaille saatu... Kaverini sai juuri kaksoset, jouduttiin sektioon kun ei pikku-pojilla ollut ollenkaan kiire syntyä. Toinen painoi 3.2kg ja toinen 2.8kg, isoja poijjaita kaksosiks.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Tinka, 10+2

 

Aurorah, onneksi saitte ultran noin hienosti järjestymään ja löytyi syke . Meillä piti niskapoimuunkin varata aika itse (Jorviin siis), ja sinne puhelimella läpipääsy on jo saavutus sinänsä.. ;D

Tinka, meillähän on sitten peräkkäisinä päivinä Jorvissa ultra . Oletko aiemmin käynyt Jorvissa ultrassa? Jos olet niin millainen vaikutelma sulle on jäänyt sieltä? Mulle jäi viimeksi aika viileän asiallinen (jopa tyly) mielikuva siitä ultrapuolesta ja toivon että se olisi vain ollut kertatapaus. Osastolla oli onneksi ihanan lämpimiä ihmisiä, muuten olisin varmaan vaihtanut synnytyssairaalaa.

Kolme päivää jäljellä ultraan... Puran varmaan tänne tuntojani aika usein kun jännitys tuskin tästä helpottuu ennen keskiviikkoa =).

 

Tinka77: Huvittavaa, että himoitset kiinalaista! Sama juttu täällä vaikka en edes yleensä erityisemmin ole kiinalaisen fani! Joka kerta kun kävelen kiinalaisen ohi, nenä tuntuisi vetävän ravintolaan

Nöttis ja Inya: Aurorah on oikeassa, ei kannata murehtia asioista joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Surra kyllä ehtii jos siihen tulee aihetta. Tämä on tietysti helpommin sanottu kun tehty. Itse olen vasta ultran jälkeen ollut omassa mielessäni virallisesti raskaana, sitä ennen pelkäsin koko ajan pahinta.

 

Heippa!

Inya: Viimeksi ultra oli aika ns. suoritus, ei pahemmin mitään innostavaa meininkiä. Mutta kätilöt ja osaston ihmiset olivat aivan ihania. Ehdin esikoisen kanssa käymään kaikki vuorolaiset Jorvissa läpi ennen kuin saatiin pikku-tiikeri synnytettyä.

Haikara: Onpas sattuma!! Miestä huvittaa tämä "himo" mutta ainakin se tietää millä mut saa helpolla hyvälle tuulelle!!

-Tinka 10+3

 

Hei kaikille!

Jokos teillä muilla alkaa pahoinvointi helpottaa? Luulen, että kohta voin sanoa, että se on historiaa. Ei enää tarvi olla koko ajan syömässä. Mutta kuten tänään, vähän huono aamupala, pikkusen pidempi väli seuraavaan ruokaan ja voila. Sitten yökittiin, mutta vain tyhjää. Ei tule mitään ylös. Toisaalta, jos tulis niin olokin voisi helpottaa nopeammin. Näin ainakin minulla aikaisemmin. Mutta on ihanaa huomata, että ei tosiaan ole sitä 24 h/vrk kestävää jatkuvaa öklötystä.

Tänään oli sitten minullakin vihdoin eka neuvola. Sydänäänet löytyivät helposti ja olivat todella selvät ja vahvat. Ihan normaalit kuviot, eli purkkiin pissattiin jne. Ensi viikolla onkin jo ensimmäinen lääkäri. Eiköhän sitten kohta uskalla antaa jo mahan näkyä. Vaikka kieltämättä vähän mietityttää, että pitäisikö odottaa sen seulan tulos ja ultra. Mutta sitten tässä saa masua peitellä vielä useamman viikon.

Sain muuten lapun ultra-ajan varaamisesta. Ja siinä sanottiin, että sinne tullaan rakko täysi. Joten vaihteleeko tämäkin paikkakunnittain?

Minulla on tänään neuvolan mukaan 11+3 ja laskettu 25.5. En suoraan sanottuna oikein tajua miten nuo lasketaan. Selitti tosin, että kun he katsovat kiekosta niin heittoa voi tulla muutama päivä. Omasta mielestä minulla on 11+1 ja laskettu 24.5. Mutta katsotaan mitä ultra sitten joskus sanoo. Ja harvoinpa kai ne vauvat ihan laskettuna syntyy.

 

No hei!
Me käytiin kanssa eilen kiinalaisessa syömässä, eikä yhtään tehnyt tiukkaa vetää ruokakippoja tyhjäksi. Normaalisti ei meinaa jaksaa sitä hirveää määrää. Kaupan päälle söin vielä lapsenkin annoksen miehen kans puokkiin, ku ei sitte kelvannukkaan herralle.

Joo, en minäkään Halloweenista perusta yhtään. Olisi saanut pysyä siellä rapakon toisella puolella, jos minulta kysytään. Ja eihän sillä ole mitään tekemistä Pyhäinpäivän kanssa, sattuvat vaan olemaan lähekkäin.

Tinka, sympatiat selkävaivaisen miehen vaimolle/avokille. Minun miehellä on sama vaiva, kaks kertaa on jo ambulanssilla haettu, mutta vielä ei ole tarvinu leikata. Seuraavasta kerrasta sitte luultavasti leikkaavat.
Onhan se kauhea kipu!! Itelläni oli edellisessä loppuraskaudessa kuukauden a-i-v-a-n kauhea issias ja toden totta toivon, ettei tule tällä kertaa. Siinä ei kyllä synnytellä :/

Nyt jatkan arkea..
-Milla 11+4

 

Mipsa: Aina luulen, että nyt on olo parempi mutta sitten tulee takapakkia. Aamulla jouduin taas kesken bussimatkan jäämään kyydistä ja oksentamaan pusikkoon. Onneksi olin ajoissa liikenteessä, etten myöhästynyt. Koko päivän ollut hirveä päänsärky ja kuvotus. Ainoa keino pitää kuvotus pienemmällä liekillä on syödä koko ajan, ja sitten on äklö olo muuten vaan. Kun tulen kotiin, syön ruokaa ison lautasellisen. Jo tunnin kuluttua on pakko syödä eikä yksi hedelmä tms auta vaan on pakko syödä leipääkin....loppuisi jo pahoinvointi!! Juttelin tänään yhden kaverin kanssa ja se sanoi että kuopuksen kanssa tätä jatkui koko raskauden ajan...

Haikara 13+5

 

Hei!

Nyt alkaa pikkuhiljaa jo jännittämään... torstaihin on vielä niin pitkä aika. Ultrahan se vaan on mutta jotenkin nyt tartteis tiedon onko kaikki hyvin masuasukilla. Nipistelyä on ollut ja olen pohdiskellut josko nuo ovat niitä kohdun kasvusta johtuvia.

Tinka, 10+4

 

Haikara: Onpa kamalaa. Voimia! Tosiaan nostan hattua teille, joilla tuollaista pahoinvointia. Ja sullakin sentään jo aika paljon viikkoja eli periaatteessa pitäisi helpottaa tai olla helpottanut jo.
Itse päässyt siinä mielessä helpolla, että en ole kertaakaan oksentanut. Ja tuossakin on ollut kestämistä.

Tinka: Eiköhän kaikki ole ok, minä ainakin uskon niin. Kaikenlaista pientä nipistelyä kuuluu tähän alkuraskauteen. Sydänäänetkin olet sentään jo kuullut.

Missäs kaikki luuraa?

 

Heipsan kaikille!
Pitkästä aikaa jaksan taas kirjotella, olen vain taustalla käynyt välillä lukemassa muiden aatoksia. Alan saamaan hiljalleen itseäni takaisin. Enää ei ole sitä koko päivän kestävää pahaa oloa ja oksentelua. Tosin, kuten Mipsalla tuntuisi olevan, mullakin on aika tarkkaa, ettei verensokeri pääse laskemaan ja ruokien välit ei saa olla turhan pitkiä. Mutta jos muistaa syödä oikein, paha olo on mennyttä. Samoin pahin väsymys on hellittänyt otettaan ja olen jaksanut valvoa jopa iltakymmeneen (pari kuukautta oli tuskaa valvoa edes kahdeksaan)!Hip hei!

Uusia juttuja on alkanut tulemaan. Masu on alkanut tulemaan esille ja täytyi käydä ostamassa uusia pikkareita ja rintsikoita, koska kaikki painaa. Samoin ostin ekat äippähousut, jotka odottaa lahkeiden lyhentämistä. Mullakin on kummallisia vihlontoja siellä täällä alavatsalla, niitä on ollut oikeestaa koko ajan pitkin matkaa, mutta ekassa neuvolalääkärissä sydänäänet kuului hyvin, joten huolta ei pitäisi olla. Uutena on alkanut tulemaan kipu navassa ja sen ympäristössä. Esim yskiminen vihlasee navasta, samoin ponnistelu esim. raskasta kauppakassia nostaessa. Eli sieltä se kohtu kasvaa ja vie tilaa muilta sisuskaluilta.

Ihanaa, että aurinko paistaa, on mieli heti parempi!
Simpsa ja 14+4

 

Tuosta "navan vihlomisesta"... mulla vihlasee (kramppi tai joku?) aina molemmilta puolilta alavatsaa juurikin, jos äkisti nostaa jotain. Tai varsinki jos aivastaa :0 se tuntuu aika "mukavasti".

Mulla on ne vähäisetki oireet hävinny jo (lukuunottamatta tota vihlasua). Ei ne sitte ikinä alkanukkaan "kunnolla" vaikka koko ajan odottelin. Eikä mahakaan näy mihinkään tietenkään. Ei siis mitään oo enää muistuttamassa raskaudesta Sekös taas pistää pelottamaan lisää... heh, ikinä ei oo hyvä: oli oireita tai sit ei.

11+4

 

Nöttis, olen samoilla linjoilla sun kanssa! Oon päässyt tosi vähäisillä oireilla, ei pahoinvointia (juurikaan), ja sitten herää näitä epäluuloja onka mahassa ketään sätkimässä?! Mulla maha on hieman kasvanut (=vai turvonnut vaan?), ihan alavatsalta myös, niin kai se vauveli siellä kasvaa vielä? Ihme epäluuloja, pitäisi olla iloinen tästä vauvasta, mutta silti välillä pelkää ihan outoja asioita!!

Mä oon myös alkanut miettimään miten jaksan töissä äitiyslomaan saakka. Luin myös jostain neuvolasta saaduista vihkosista, että n vko 30 kohdalla oli "vältä seisomatyötä". Ja mä oon töissä lähinnä jalkojen päällä, joskus ehtiii hetkeksi istahtamaan kun on hiljaista.. oon myyjänä yhdessä kioskissa, ja siellä tiskin takana seisoskelen.. No, aika näyttää. Sitten jos täytyy jäädä töistä pois, niin jään töistä pois, ei kai siinä muuta

Muuten täällä menee hyvin.. Nälkä on kova, ja jatkuvasti ois hyvä olla ruokaa käden ulottuvilla tai ei hyvä seuraa. Jotkut hajut (ruuantähteet, likaiset pannut/astiat..) ällöttää vaan ihan suunnattomasti.. yäks!!

 

Moikka!

Ihanaa, että te jaksatte olla aktiivisia. Itestä tuntuu, että kaikki aika tietokoneella menee kouluhommien tekemiseen. =/ Uusille tervetuloa!

Monta mielenkiintoista keskustelun aihetta oon missannut, enkä nyt millään jaksa kaivaa niitä esille,joten itsekkäästi kerron vaan omia kuulumisia. Mulla oli viime viikolla neuvola-lääkäri, jossa kuunneltiin sydänäänetkin! Se tuli ihan yllätyksenä,en jotenkin ajatellut, että vielä kuunneltaisiin.. kyllähän siinä silmät kostui, kun kuuli ne tutut suhahdukset.. Vähän on huono olo vähentynyt, mutta ei kokonaan. Ekasta raskaudesta se jatkui 16. viikolle asti. Ollaan nyt taas vähän laajemmin kerrottu raskaudesta, kun 12 viikkoa tuli täyteen, ja on muutama arvannutkin. Mahaa on vähän.. illalla enempi ja ruuan jälkeen tietty myös.

Kiinalainen kuulosti oikein hyvältä, kun siitä alettiin täällä jutella. Muutenkin söisin vallan vaan ulkona, jos rahat riittäisi.. Itse ei kamalasti kiinnosta ruuanlaitto,mutta pakkohan sekin on tehdä, ainakin lapselle. Ekassa raskaudessa mies teki melkein aina ruuat, nyt ei kyllä oo kun ehkä jonkun hassun kerran tehnyt. Muuten kyllä ihan tavallinen ruoka maistuu hyvin. Ja satsumat on ihania edelleen. '

Parempia vointeja kaikille!

punatulkku 12+3

 

Heipsan Punatulkku, ihanaa että sait kuulla ne "suhahdukset". Mä vielä sitä odottelen

Ootteko muuten koittanu syödä silleen oikeen terveellisesti? Mä ku tässä pohdiskelin tota huonon olon häviämistä. Alunperinkään se ei siis ollu ollenkaan paha...
Mietiis siis, että olisko sillä merkitystä, et oon ollu aina aika friikki ton ruuan suhteen. Lasken aina, että oon saanu hiilarit, proteiinit, hyvän/huonon rasvan tasapainoon. Ja senki, et oon saanu tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet/pvä. Tää siis on ollu aiemmin "noin niinku suurin piirtein". Nyt kun oli tuota huonoa oloa niin kiinnitin vielä enemmän huomiota tuohon ja avot, hävis se öklötys.

Tai no, kuka ny ei yrittäisi syödä terveellisesti raskaana ollessaan Ajattelin vaan, et olis kerranki ollu hyötyä tosta mun pakkomielteestä... Luulempa, et kuulun vaan siihen onnekkaiden ryhmään, joilla sitä ei vaan kertakaikkiaan tuu.

 

Meidän vauvanalku vilkutti meille eilen ultrassa! Pelon kyyneleet vaihtui iloon . Vauvaparka on varmaan shokissa, kun verestä poistuu stressihormonit ja muutenkin mut valtasi euforia (verikokeen neula ei tuntunut miltään) ;D.

Nyt mä odotan jo innolla joulua, jolloin ollaan ajateltu kertoa vanhemmille ja muille sukulaisille.. ellei sitten vatsa paljasta jo ennen sitä. Asuvat kuitenkin eri paikkakunnilla, eikä siellä tule käytyä kovin usein, joten "paljastumisen" riski on suhteellisen pieni.

Tinkalle tsemppiä ultraan! Eilen oli Jorvissa mukava ultraaja, multa ultrattiin ekaa kertaa vatsan päältä.

 

Huomenta kaikille!

Mä tässä odottelen ultran alkua... Hienoa Inya että kaikki on hyvin!

Miehen selkäleikkaus siirtyi ensi tiistaille, tosi harmi. Olisin niin halunnut jo saada tämänkin pois päiväjärjestyksestä..

Eilen taas vihloskeli ihan kunnolla, joten on ihan hyvä että tänään pääsen ultraan (klo10). Pientä kuvotusta on hiukan vielä jäljellä. Nyt tää on muuttunut sellaseks että ajatuskin jostain ruuasta kuvottaa mutta jotain menee hyvällä ruokahalulla. Paino oli taas pudonnu kilolla mutta eiköhän tää tasotu kun nyt maistuu jotkin ruuat hyvin. Hedelmiä menis niin paljon kun jaksasin töihin kantaa päivän aikana.

Nyt täytyy mennä yrittämään jotain aamupalaa alas niin ei tuu heikotus Jorvissa.

Tinka, 11+0 (tai tänään se selviää mikä se oikeesti on )

 

Hei vaan kaikille!

Ultrassa kaikki hienosti ja oli ihan mukava käyntikin
Laskettuaika on nyt virallisesti 28.5.2009 ja viikot pitivät paikkansa eli nyt ollaan se 11+0.

Aurinkoista päivää kaikille!!

Tinka, 11+0

 

Ihanaa Tinka että kaikki oli hyvin ultrassa, ihana tunne : )
Ja samoin Inya, kyllä se vaan helpottaa oloa kovasti saada oikeesti nähdä että siellä todella on pikkuinen ja joka voi hyvin : )
Kiva kuulla punatulkustakin!
Nöttis kyseli syömisistä, mä yritän syödä terveellisesti, mutta en laskeskele mitään, muuta kuin että sais tarpeeks kalsiumia päivässä ja yritän syödä paljon hedelmiä, salaattia ja marjoja ja kasviksia ja semmosta. Ja jättää suolaset ja makeat herkut vähän vähemmälle, mä olen nimittäin ihan hirvee suklaasyöppö... Mutta siis ihan perus kotiruokaa syödään. ja mielestäni syön herkkuja liian usein, mutta ei oo tähän mennessä vielä vaikuttanu omaan painoon, kyllähän mä liikutan koiran joka päivä vaikken muuten sit liiku hirveesti. Mutta vauvan kannalta olis hyvä jättää ne sokerit sivummalle. Mulla ei oo vielä tunnu painoa tän raskauden aikana, mutta ehtiihän tuota vielä hyvin. nauratti niin kun neuvolatäti eilen kyseli että syönkö mä kyllä... jatkuvasti nälkä ja aina maistuu ruoka paremmin kuin hyvin, voin kevyestä syödä isompia annoksia kuin mieheni : )
ja siis edelleen mennään sen neuvolan 28 päivän kierron mukaan, vaikka ultra näytti melkeen viikkoa vähempää. Meen kyllä ite nyt sen ultran mukaan kun se on realistisempi, eli nyt olis 13+1.
Aurinkoista loppupäivää kaikille!!