Täytyy sanoa, että raivostuin. Tuttu työntämässä seitsenkuisen hoitoon...(pitkä vuodatus)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Liljana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja täydellisi naene;23334860:
Älä välitä, en mäkään ymmärrä miks tänne kaksplussaan tulee kaikki v*tu ääliöt aukomaan päätään asioista mistä eivät OIKEESTKI tajua YHTÄÄN mitään...

En oo AIVAN samaa mieltä alottajan kanssa :)


:D aeka paha. vana pe
 
Totta, että naisen motiiveista on kuulunut tuttujen kautta yhtä sun toista. Ihmettelivät kun ei vuosikausiin mies lasta halunnut, sanoi ja teki sen selväksi erittäin pontevasti, hänelle kuulemma riitti jo olemassa olevat ja elätettävät lapset :) ja sitten PING yhtäkkiä nainen olikin raskaana :D. Tulkaa nyt äkkiä perustelemaan, että mies kypsyi uudelleen isyyteen myöhäisellä iällä :D.

Juu, keskitynkin. Siinä sivussa silti pudistelen päätäni tälläisille ja vastaaville ihmisille. Omaa lasta ei arvosteta sen vertaa, että sen kanssa viitsittäisiin olla :(.

Sanotaanko nyt näin, että "ystäväsi" tuntuvat kovin pahantahtoisilta kotielämäänsä kyllästyneiltä kotorouvilta. Onko osalla jo mies häipynyt? Itse mietteisin tuon kaltaisia puhuvien ihmisten seurassa hyvin tarkkaan, mitä omia asioita heille kertoisin, koska tuolla tyylillä se päätyy hieman kieroutuneena versiona uusille innokkaille kuulijoille kahvipöytäkeskustelujen viihteeksi.
 
En taaskaan jaksanut lukea kuin ekan viestin, ja ap:n tyyli on niin provosoiva ja asenteellinen, etten jaksa kommentoida itse asiaan mitään. Ongelma tuntuu olevan jossain muualla kuin tässä äidissä.
 
Totta, että naisen motiiveista on kuulunut tuttujen kautta yhtä sun toista. Ihmettelivät kun ei vuosikausiin mies lasta halunnut, sanoi ja teki sen selväksi erittäin pontevasti, hänelle kuulemma riitti jo olemassa olevat ja elätettävät lapset :) ja sitten PING yhtäkkiä nainen olikin raskaana :D. Tulkaa nyt äkkiä perustelemaan, että mies kypsyi uudelleen isyyteen myöhäisellä iällä :D.

Juu, keskitynkin. Siinä sivussa silti pudistelen päätäni tälläisille ja vastaaville ihmisille. Omaa lasta ei arvosteta sen vertaa, että sen kanssa viitsittäisiin olla :(.

Siis mitä ittua se sinulle kuuluu, mitä toiset tekevät? Pidä huoli omista asioistasi!
 
[QUOTE="Vieraana";23334810]Sulla menee ohi niin että heilahtaa.

LAPSET ei tee hulluksi vaan se kaikki muu. Jumankauta päivästä toiseen pelkkää pyykkiä, hiekkalaatikkoa, lattianpesua, ruuanlaittoa ja sama alusta. Mun mielestä vuosikausia on se että 3 vuotta esikoisesta, 3 vuotta seuraavasta, mahdollisesti vielä kolmaskin siihen syssyyn ja taas kolme vuotta kotona.

Toisekseen. En tiedä missä perähikiällä sä asut, mutta aika monet asuu paikassa jossa ei ole mahdollista elellä ok-talossa hyvällä alueella jne pelkän kht:n avulla. Jos siis omilla rahoilla pitää olla, mies on normipalkkasissa töissä eikä pappa betalar tai mistään ole sattunut rapsahtamaan mukavaa perintöä. Todellisuus olisi monelle juurikin se että menet asumaan kusisimpaan minikokoiseen kämppään mikä kaupungilta löytyy ja kökit siellä laskien pennejä seuraavaan lapsilisään. Mutta niinhän se on että sähköä tulee töpselistä ja rahaa kaupan seinästä. Ja ellei kaupan seinä anna niin sossu antaa kuitenkin. Kaikki eivät silti sitä halua.

Toivottavasti osaat opettaa lapsillesi avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta, vaikka itseltäsi näyttää nuo ominaisuudet puuttuvan kokonaan. Jotenkin tulee mieleen että ehkä sunkin olisi hyvä nähdä muutakin, toisiakin tapoja olla ja elää jotka ovat ihan yhtä hyviä ja oikeita kuin sinunkin.[/QUOTE]

No sitähän se on se lapsen kanssa kotonaolo; rutiineja, päiväunia, vaippoja, hellalle palatnutta kastiketta, kaadettuja jauhopusseja, pyykkiä, pukluja. Aika aikaansa kutakin. Meillä ei esikoinen enää pissi housuunsa, se tekee itse leipänsä ja läksynsä. Tiedän miten kallisarvoisia nämä hetket pienen kansa ovat, huominen ja huomaat, että pienestä avuttomasta nyytistä on kasvanut reipas koululainen, joka tulee syliin enää kun itse tahtoo, jos sittenkään, nuori neito, joka ei enää tuoksu vauvalta, kukilta, maidolta, pian se jo fillaroi läheideen K-kauppaan ilman äitiä :D :heart:. Se aika on ihan kulman takana. Nyt kun lapsi on vielä pieni, se tuoksuu unelle ja suloisuudelle aamulla tukka pystyssä sängystä kömpiessään, kun se puristaa pienellä syrkillään lujasti kättä, kun se koittaa nenää, silmää, suuta ja kikattaa valloittavasti. Se hetki on N Y T ja minä tahdon elää sitä koko sielullani. Ottaa siitä kaiken talteen :).

Toistan itseäni. Ihan ok talossa asutaan ja sitä kaivattua pihaakin on. Mies käy töissä. Eipä nostella anopin tai sossun tai kenenkään muunkaan rahoja taikka olla peritty yhtään mitään. MIKSI se on niin vaikeata myöntää itselleen, että ihminen tulee toimeen yllättävänkin pienellä, JOS SE VAAN tahtoo? :)
Me emme kylve rahassa todellakaan, emme myöskään syö joka päivä kaurapuuroa (paitsi vauva aamulla ja illalla :D ).
 
No sitähän se on se lapsen kanssa kotonaolo; rutiineja, päiväunia, vaippoja, hellalle palatnutta kastiketta, kaadettuja jauhopusseja, pyykkiä, pukluja. Aika aikaansa kutakin. Meillä ei esikoinen enää pissi housuunsa, se tekee itse leipänsä ja läksynsä. Tiedän miten kallisarvoisia nämä hetket pienen kansa ovat, huominen ja huomaat, että pienestä avuttomasta nyytistä on kasvanut reipas koululainen, joka tulee syliin enää kun itse tahtoo, jos sittenkään, nuori neito, joka ei enää tuoksu vauvalta, kukilta, maidolta, pian se jo fillaroi läheideen K-kauppaan ilman äitiä :D :heart:. Se aika on ihan kulman takana. Nyt kun lapsi on vielä pieni, se tuoksuu unelle ja suloisuudelle aamulla tukka pystyssä sängystä kömpiessään, kun se puristaa pienellä syrkillään lujasti kättä, kun se koittaa nenää, silmää, suuta ja kikattaa valloittavasti. Se hetki on N Y T ja minä tahdon elää sitä koko sielullani. Ottaa siitä kaiken talteen :).

Toistan itseäni. Ihan ok talossa asutaan ja sitä kaivattua pihaakin on. Mies käy töissä. Eipä nostella anopin tai sossun tai kenenkään muunkaan rahoja taikka olla peritty yhtään mitään. MIKSI se on niin vaikeata myöntää itselleen, että ihminen tulee toimeen yllättävänkin pienellä, JOS SE VAAN tahtoo? :)
Me emme kylve rahassa todellakaan, emme myöskään syö joka päivä kaurapuuroa (paitsi vauva aamulla ja illalla :D ).

Kuinka monta vuotta olet ollut kotona? Mikä on koulutuksesi? Onko sinulla työpaikka, johon palaat?
 
[QUOTE="vieras";23334909]Kuinka monta vuotta olet ollut kotona? Mikä on koulutuksesi? Onko sinulla työpaikka, johon palaat?[/QUOTE]

En paljasta itsestäni kaikkea. Tarkoitus ei ole, että minut tunnistetaan tästä aloituksestani :).

Vakituinen työpaikka on (kuten tällä aloituksen naisellakin :D ).
 
No sitähän se on se lapsen kanssa kotonaolo; rutiineja, päiväunia, vaippoja, hellalle palatnutta kastiketta, kaadettuja jauhopusseja, pyykkiä, pukluja. Aika aikaansa kutakin. Meillä ei esikoinen enää pissi housuunsa, se tekee itse leipänsä ja läksynsä. Tiedän miten kallisarvoisia nämä hetket pienen kansa ovat, huominen ja huomaat, että pienestä avuttomasta nyytistä on kasvanut reipas koululainen, joka tulee syliin enää kun itse tahtoo, jos sittenkään, nuori neito, joka ei enää tuoksu vauvalta, kukilta, maidolta, pian se jo fillaroi läheideen K-kauppaan ilman äitiä :D :heart:. Se aika on ihan kulman takana. Nyt kun lapsi on vielä pieni, se tuoksuu unelle ja suloisuudelle aamulla tukka pystyssä sängystä kömpiessään, kun se puristaa pienellä syrkillään lujasti kättä, kun se koittaa nenää, silmää, suuta ja kikattaa valloittavasti. Se hetki on N Y T ja minä tahdon elää sitä koko sielullani. Ottaa siitä kaiken talteen :).

Toistan itseäni. Ihan ok talossa asutaan ja sitä kaivattua pihaakin on. Mies käy töissä. Eipä nostella anopin tai sossun tai kenenkään muunkaan rahoja taikka olla peritty yhtään mitään. MIKSI se on niin vaikeata myöntää itselleen, että ihminen tulee toimeen yllättävänkin pienellä, JOS SE VAAN tahtoo? :)
Me emme kylve rahassa todellakaan, emme myöskään syö joka päivä kaurapuuroa (paitsi vauva aamulla ja illalla :D ).

Niin, SINÄ tahdot elää sitä koko sielullasi. Oletko ikinä kuullut tälläistä yllättävää faktaa, että ihmiset on erilaisia? Joku toinen ei välttämättä tahdo elää sitä koko sielullansa. Turhaahan tätä on sinulle yrittää selittää, kun selvästikin olet ihmisiä, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää ja se on sinun tapasi. Toivottavasti lapsesi eivät ota sinusta mallia.
 
Niin, SINÄ tahdot elää sitä koko sielullasi. Oletko ikinä kuullut tälläistä yllättävää faktaa, että ihmiset on erilaisia? Joku toinen ei välttämättä tahdo elää sitä koko sielullansa. Turhaahan tätä on sinulle yrittää selittää, kun selvästikin olet ihmisiä, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää ja se on sinun tapasi. Toivottavasti lapsesi eivät ota sinusta mallia.

Kyllä vain. Tämä aloitus koskikin sitä, kun en millään käsitä, miten joku pystyy myymään hetket oman lapsensa kanssa.

Mutta ketjun edetessä olen huomannut, että aika helposti. Valitettavasti :(.

Minä toivon, että lapseni osaavat arvostaa isona valintaani :). Toivon, että he ottavat mallia ja jos joskus omia lapsia saavat, antavat arvoa yhteisille hetkille ja ovat lastensa kanssa läsnä silloin kun he sitä tarvitsevat.

Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi :D.
 
Kyllä vain. Tämä aloitus koskikin sitä, kun en millään käsitä, miten joku pystyy myymään hetket oman lapsensa kanssa.

Mutta ketjun edetessä olen huomannut, että aika helposti. Valitettavasti :(.

Minä toivon, että lapseni osaavat arvostaa isona valintaani :). Toivon, että he ottavat mallia ja jos joskus omia lapsia saavat, antavat arvoa yhteisille hetkille ja ovat lastensa kanssa läsnä silloin kun he sitä tarvitsevat.

Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi :D.

Puhut aika outoja.

Töihin menoko on tätä?
"...myymään hetket oman lapsensa kanssa."

Ja murkkuikäinen ei enää tarvitse vanhempia ollenkaan?

"Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi"
 
Liljana, mitä olisit tehnyt, jos ekan lapsen tultua olis käynytkin ilmi, että miehesi ei tahdo että jäät kotiin eikä aio kotiin jäämistäsi myöskään milläänlailla tukea taloudellisesti tai muutenkaan, vaan olisi vaatinut sinua maksamaan äitiyslomallakin tasan puolet kaikista taloutenne menoista? Koska tasan siitähän sullakin se mahdollisuus jäädä kotiin on ollut kiinni, vaikka mitä jeesustelisit.
 
Niin, tapaasi kirjoittaa tästä ystävästäsi/tutustasi. Huomaatko itse kuinka negatiivissävytteinen ja provokatiivinen se on?

Anteeksi, huomasin vasta lähetettyäni viestin, että olit kirjoittanut ettet jaksa kommentoida ITSE ALOITUSTA. Aluksi luin; "En jaksa kommentoida" ja sen takia ihmettelinkin, että miksi helvetissä sitten kumminkin kommentoit :D.

Juu, voin olla vihainen ja negatiivissävytteinen. Johan se otsikossa ilmi tuleekin, minua raivostuttaa tämmöiset tapaukset, että tehdään lapsi, mutta sitten sille ei anneta aikaa. Sen kanssa ei makteta olla kotona niitä ensimmäisiä vuosia. En tajua, en ollenkaan.
 
Kyllä vain. Tämä aloitus koskikin sitä, kun en millään käsitä, miten joku pystyy myymään hetket oman lapsensa kanssa.

Mutta ketjun edetessä olen huomannut, että aika helposti. Valitettavasti :(.

Minä toivon, että lapseni osaavat arvostaa isona valintaani :). Toivon, että he ottavat mallia ja jos joskus omia lapsia saavat, antavat arvoa yhteisille hetkille ja ovat lastensa kanssa läsnä silloin kun he sitä tarvitsevat.

Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi :D.

Kulehan, kun kaikkea ja kaikkia ei tarvitsekaan ymmärtää.
 
[QUOTE="vieras";23334961]Puhut aika outoja.

Töihin menoko on tätä?
"...myymään hetket oman lapsensa kanssa."

Ja murkkuikäinen ei enää tarvitse vanhempia ollenkaan?

"Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi"[/QUOTE]


Oletko ollut mukana koko ketju elossaoloajan? Puhun nyt tästä naisesta, opiskelemaan lähtevästä. Naisesta, joka laittaa vauvan hoitoon seitsenkuisena, opiskellakseen uuteen ammattiin. Ihmettelen, miksi halusi niin palavasti lasta ja kun se "vanhana" sai, sitten se ei ollutkaan hyvä ja nyt sitten siitä halutaan päiviksi eroon.

Murrosikäinen tarvitsee tottakai vanhempiaan myös, mutta ei samassa mittakaavassa kuin alle vuoden vanha. Sen kai sinäkin käsität.
 
Kyllä vain. Tämä aloitus koskikin sitä, kun en millään käsitä, miten joku pystyy myymään hetket oman lapsensa kanssa.

Mutta ketjun edetessä olen huomannut, että aika helposti. Valitettavasti :(.

Minä toivon, että lapseni osaavat arvostaa isona valintaani :). Toivon, että he ottavat mallia ja jos joskus omia lapsia saavat, antavat arvoa yhteisille hetkille ja ovat lastensa kanssa läsnä silloin kun he sitä tarvitsevat.

Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi :D.

Ja minä en käsitä miten joku voi olla yhtä tuomitseva ja kapeakatseinen kuin sinä. Maailma on täynnä ihmeellisiä asioita.
 
[QUOTE="vieras";23334961]Puhut aika outoja.

Töihin menoko on tätä?
"...myymään hetket oman lapsensa kanssa."

Ja murkkuikäinen ei enää tarvitse vanhempia ollenkaan?

"Murrosikäisen hikisukan kansa ei tarvitse enää "mädäntyä" kotona. Silloin sitä sitten voi luoda uraa ja tehdä vaikka 15 tuntisia päiviä ja opiskella vaikka lääkäriksi"[/QUOTE]

Jahah. Vai että näin. No mitäpä sen murkun on väliä. Väliä on vaan sillä ihanalle tuoksuvalla vauvelilla, teinit saa olla niin kun tahtoo.

Liljana, sä aloit juuri oksettamaan minua.
 
[QUOTE="vieras";23334963]Liljana, mitä olisit tehnyt, jos ekan lapsen tultua olis käynytkin ilmi, että miehesi ei tahdo että jäät kotiin eikä aio kotiin jäämistäsi myöskään milläänlailla tukea taloudellisesti tai muutenkaan, vaan olisi vaatinut sinua maksamaan äitiyslomallakin tasan puolet kaikista taloutenne menoista? Koska tasan siitähän sullakin se mahdollisuus jäädä kotiin on ollut kiinni, vaikka mitä jeesustelisit.[/QUOTE]

Me puhuttiin asioista jo ennen lapsen hankkimista. Molemmille oli selvää, että pientä vauvaa ei laiteta hoitoon. Se oli suht sama, onko sen pikkuisen kanssa kotona isä taikka äiti :). Mutta me valitsimme, että mies menee töihin, koska hän tienaa paremmin, kuin minä.
 
[QUOTE="vieras";23334965]Menehän jo ap nukkumaan, että jaksat huomenna nauttia niiden lastesi kanssa joka ikisestä hetkestä. Se aika kun menee niin nopeaa.[/QUOTE]

Tarvitsen onneksi vähemmän unta kuin mies, eli vaikka hillunkin myöhempään hereillä, molemmat noustaan vauvan kanssa aamulla kymmenen maissa, joten ihan vielä ei ole kiire nukkumaan =). Mutta juu, huomenna taas olisi tarkoitus viettää päivä yhdessä perheenä, kiireetön sellainen, kun kaikilla on vapaata. Miehellä ja esikoisellakin koulusta =).
 

Yhteistyössä