L
Liljana
Vieras
HETI ALUKSI; Asia ei vittuakaan kuulu minulle, se ei vie yöuniani ja minun pitäisi hankkia elämä, koska muiden ratkaisut minua risoo, MUTTA vingunpa silti, ihan vittuuttani :snotty:
Tuttuni on 35 vuotias. Oli piiiiitkään sinkku, rellesti paljon baareissa, eli yksiössään ja kävi töissä samassa paikassa vakipaikassa. Eli hyyyvin tasaisen rauhallista elämää ja arkea ja alkoi päivä päivältä tulla vanhaksipiiaksi yhä enemmän. Moni uskoi, ettei hänelle tule koskaan lapsia. OnOff suhde erääseen mieheen jopa huvitti muutamia, nainen roikkui miehessä kuin hukkuva oljenkorressa...Nainen kovasti halusi lapsen tämän miehen kanssa, oli kateellinen ystävättärilleen, jotka perustivat perheen, menivät naimisiin, ostivat talon jne, hän vaan edelleen asui siinä vuokrayksiössään ja tuo mies ei millään suostunut yhteiseen lapseen.
Lopulta...Pitkän painostuksen jälkeen (ja ystävien mielestä jopa salaa poisjätetyn ehkäisyn ansiosta ) nainen tuli viimein raskaaksi ja näin sai tuon miehen "nalkkiin". Tekaisemalla hänelle lapsen.
Nyt kuulin taholta muutamalta, että nainen on kovaa vauhtia aloittamassa uuden ammatin opiskelun ja seitsenkuinen laitetaan hoitoon...
Sitten tulee se ihmettelevä osuus. Minä kannatan opiskelua ehdottomasti, se on aina hyvästä, MUTTA tuollakin naisella oli monen monituista vuotta aikaa opiskella, elää vain itselleen, mennä ja touhottaa, hän janosi sitä lasta.
Nyt kun vihdoin ja viimein, "vanhana" sen kauan hartaasti toivotun lapsen sai, MIKSI helvetissä se pitää viedä vieraalle hoitoon alkaakseen opiskelemaan itse uuteen ammattiin. (Kyseisen ammatin koulutus kestänee hyvin 4-5 vuotta).
MIKSEI opiskellut ENSIN ja sitten vietä niitä kullanarvoisia hetkiä ja muutamaa vuotta sen pienen kanssa kotona, nauti niistä ajoista jotka eivät koskaan enää palaa?
Minua tämä hämmästytti, raivostutti ja paheksun asiaa suuresti. En kertakaikkiaan tajua, miksi pitää saada se lapsi kun muillakin on ja sitten ei jumalauta viitsitä sen kanssa OLLA.
Heitelkää vaikka kassillinen paskaa. Asia ei minulle kuulu tippaakaan, minun on hankittava oma elämä ja olen kateellinen. Joo joo. Tiedetään.
Tiedän monta muutakin tämmöistä muijaa ja ihmettelen, SYVÄSTI ihmettelen...Kaikkia ei ole luotu kotiäideiksi...Juu, siitä tässä aloituksessa ei ole ollenkaan edes kysymys.
Kiitos ja aamen.
Tuttuni on 35 vuotias. Oli piiiiitkään sinkku, rellesti paljon baareissa, eli yksiössään ja kävi töissä samassa paikassa vakipaikassa. Eli hyyyvin tasaisen rauhallista elämää ja arkea ja alkoi päivä päivältä tulla vanhaksipiiaksi yhä enemmän. Moni uskoi, ettei hänelle tule koskaan lapsia. OnOff suhde erääseen mieheen jopa huvitti muutamia, nainen roikkui miehessä kuin hukkuva oljenkorressa...Nainen kovasti halusi lapsen tämän miehen kanssa, oli kateellinen ystävättärilleen, jotka perustivat perheen, menivät naimisiin, ostivat talon jne, hän vaan edelleen asui siinä vuokrayksiössään ja tuo mies ei millään suostunut yhteiseen lapseen.
Lopulta...Pitkän painostuksen jälkeen (ja ystävien mielestä jopa salaa poisjätetyn ehkäisyn ansiosta ) nainen tuli viimein raskaaksi ja näin sai tuon miehen "nalkkiin". Tekaisemalla hänelle lapsen.
Nyt kuulin taholta muutamalta, että nainen on kovaa vauhtia aloittamassa uuden ammatin opiskelun ja seitsenkuinen laitetaan hoitoon...
Sitten tulee se ihmettelevä osuus. Minä kannatan opiskelua ehdottomasti, se on aina hyvästä, MUTTA tuollakin naisella oli monen monituista vuotta aikaa opiskella, elää vain itselleen, mennä ja touhottaa, hän janosi sitä lasta.
Nyt kun vihdoin ja viimein, "vanhana" sen kauan hartaasti toivotun lapsen sai, MIKSI helvetissä se pitää viedä vieraalle hoitoon alkaakseen opiskelemaan itse uuteen ammattiin. (Kyseisen ammatin koulutus kestänee hyvin 4-5 vuotta).
MIKSEI opiskellut ENSIN ja sitten vietä niitä kullanarvoisia hetkiä ja muutamaa vuotta sen pienen kanssa kotona, nauti niistä ajoista jotka eivät koskaan enää palaa?
Minua tämä hämmästytti, raivostutti ja paheksun asiaa suuresti. En kertakaikkiaan tajua, miksi pitää saada se lapsi kun muillakin on ja sitten ei jumalauta viitsitä sen kanssa OLLA.
Heitelkää vaikka kassillinen paskaa. Asia ei minulle kuulu tippaakaan, minun on hankittava oma elämä ja olen kateellinen. Joo joo. Tiedetään.
Tiedän monta muutakin tämmöistä muijaa ja ihmettelen, SYVÄSTI ihmettelen...Kaikkia ei ole luotu kotiäideiksi...Juu, siitä tässä aloituksessa ei ole ollenkaan edes kysymys.
Kiitos ja aamen.
