Kiitos kaikille jotka viitsitte ruoka-aikoja kirjoitella näkyville! =)
Mekin otettiin nyt sitten vihdoin viides ateria poitsulle ja hyvinhän tuo maistuu. Oikeastaan ainoa ongelma on aamupuuro, se ei oikein uppoa kirveelläkään ja välillä meinaa hermo mennä aamuisin kun ainoa mikä kelpaisi on tissi..Mutta ilmeisesti syynä on se, että aamuyöstä on edelleen tississä kiinni kun oon niin pirun väsynyt että on "helpompaa" pitää aamuyö vieressä kuin muuta yrittää.. :ashamed:
Unikoulusta kyselin neuvolasta ja saatiin sille siunaus, pahimmillaan kun täällä on öisin heräilty tunnin-kahden välein. Pehmeä aloitus on kuitenkin nyt otettu kun tuntuu ettei oma eikä miehen jaksaminen ole vielä muuhun riittänyt. Eli nyt on tehty päätös ettei tissille nukahdeta ei päivä- eikä yöunille ja on tuottanut tulosta, viime yönä pitkästä aikaa ensimmäinen unijakso oli jopa 4 tuntia pitkä.
Meillä on tosin vielä pitkä matka koko yön uniin, mutta edistystä tämäkin!
Ensi viikolla mies lähtee työreissulle, mutta ollaan aateltu että kunhan se on ohi niin siitä seuraavana viikonloppuna valvottaisiin ja otettaisiin ihan kunnon unikoulu käyttöön jos se helpottaisi näitä öitä. Katsotaan miten päätös pitää.
Tammiäiti: Täällä tosiaan siis myös imetetään vielä eli et ole ainut. :wave: Aion imettää vuoden ikään saakka, en jaksaisi enää tässä vaiheessa mitään korvikkeita alkaa syöttää eikä ne edes poitsulle ole oikein maistuneetkaan. Suoraan lehmänmaitoon on aikomus siirtyä sitten aikanaan.
Eilen oltiin taas vauvauinnissa ja tehtiin ensimmäiset sukellusharjoitukset ja on tosiaan vielä sukellusrefleksi tallella. =) Oli tosi kivaa taas ja Emil tykkäsi ihan hirveästi, läiskytteli innoissaan koko uinnin ajan.
Ensi viikolla mennäänkin pojan kanssa kahdestaan ellen sitten pyydä joko omaa tai miehen äitiä seuraksi, täytyy katsoa että jaksaako sitä anopin tai oman äidin seuraa miten hyvin kun he tuppaavat hösäämään välillä vähän liikaa..
Pipon kiristämisestä: Täällä kans välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle, oon ratkaissut asian niin että yritän kehittää joka päivälle jotain puuhaa, jos ei mitään ihmeempää niin ulkoillaan koiran kanssa tai käydään kävellen kauempana isossa kaupassa tai sitten leikkipuistossa keinumassa tms. Ehkä eniten kaipaan juttuseuraa, mutta oon niin ujo etten oikeen osaa ruveta kauheasti juttelemaan muille äideille puistossa tms! :ashamed: Tai vastaan kyllä jos mulle puhutaan, mutta tuntuu etten itse keksi mitään fiksua sanottavaa vaikka oikeasti välillä tuntuu siltä että voisi puhua vaikka seinille kun olisi niin paljon juteltavaa eikä ketään kenen kanssa puhua..
Oon kaveripiirissä ensimmäisiä joilla on lapsi, joten yksinäisyyskin vaivaa kun tuntuu ettei omat kaverit oikein ymmärrä tätä lapsiperheen arkea. Onhan se ihan ymmärrettävää, mutta tuntuu niin ulkopuoliselta niiden kanssa. Eilenkin oltiin mun kavereiden luona kylässä ja harmitti kun Emil vierasti ihan hirveästi (mitä ei yleensä tee) ja tuntuu että he näkee aina poitsusta sen itkuisen puolen kun kotona toinen on niin hymyileväinen ja nauravainen! :/ Mutta ehkä se on siitä kiinni että pitäisi useammin nähdä, mies vähän vihjasikin että tervetuloa meille kylään jne..
Kuitenkin poitsun kummeja ovat niin ois kiva kun välillä pääsisivät näkemään sen iloisenkin puolen pikkumiehestä. B)
Tulipas vähän vuodatettua.. :ashamed:
Hauskaa viikonloppua kaikille! B)
