TAMMIKUUN TOIVOT 2009 kesäkuussa

Ihanaa aurinkoista päivää kaikille!

Minulla on kuvotus helpottanut, tosin ruokavaliokin muuttunut uotuisaampaan suuntaan. Vältän kaikkea paistettua ja todella kuumaa ruokaa. Ananakset, vihannekset ja mehujäät auttaa kummasti. ja vettä kuluu. Mut voi sano, että olo on parempi.

Kiva kuulla, että muillakin on noita alavatsan vihlomisia, minä kun olen ihmetellyt, että miten niitä jo nyt on. Aina kun liikkuu tai vaihtaa asentoa, vihlasee ikävästä.

Nyt on jo ajatukset viikonlopussa, vihdoin avataan grillikausi, tosin minä taidan pysytellä salaatissa, että olo pysyy hyvänä. Päätettiin miehen kanssa, että juhannuksen jälkeen aletaan kertoa lähimmille uutiset, viikkoja silloin kasassa 11+ tai siis typy kertoo paidallaan, kun molempien vanhemmat on paikalla.

Mukavaa kesäpäivää!

Aminohappo 8+4

 

Tervetuloa joukkoon Fiona

Ja suoraan ON: edelleen kauhea olo jatkuu. Nyt olen töissä pystynyt olemaan, mutta ensi yö ja vielä huomenna puoli päivää pitäisi jaksaa putkeen olla töissä ja se vähän hirvittää. Koko ajan on huono olo ja oksettaa. Joku kyseli, että onko ok olla pois töistä, jos on hirveä olotila. Ja kyllä minun mielestä on. Tuskinpa kukaan huvin vuoksi töistä lintsaa. Itsellä oli tiistaina niin hirveä olotila, että oli pakko olla töistä pois (huono omatunto oli kyllä itselläkin) :ashamed:

 

runttipullalle tsemppiä :hug: ruikulin kanssa, ei oo sullakaan varmaan häävi olotila, koita jaksaa :heart:

 

Tsmeppiä pahoinvoinnin kanssa! Luulin sairastuneeni oksutautiin, kun on ollut ihan hirveä olo nyt pari päivää. Kaveri "lohdutti", että hänelläkin oireet pahenivat 7.viikolla. Kiva kiva... 33 viikon päästä kuulemma odottaa palkinto... Onneksi on keksitty vesikeksit ja mehujää B)

 

Tervetuloa Fiona! :flower:

Matsalulle isot halit ja pahoittelut!!

Mun olo on kanssa erittäin huonovointinen koko ajan, ja liharuoat, joita pitäisi lapsille tarjota haisevat aivan kamalille :x Onneksi mies hoitaa edes niiden tekemisen, sillä oksennus meinaa tulla jo niiden haistamisesta...mutta sainpahan pahoinvointini, kun sen puuttumista ihmettelin... :headwall: Ruokien himoista oli puhetta, mulle maistuu Mentos(mint) pastillit ja suolainen ruoka. esim. mäkin kalahampurilainen jääkylmän limsan kanssa uppoais, mutta hedelmät ja makeat asiat tökkivät, vaikka normisti ne ovat ykkösiä.

Onko muilla sellaista jännää, että mikä tahansa asia voi alkaa inhottaa/kuvottaa? Mua esim. inhottaa meidän uudet verhot, niin, että ne saa mut voimaan huonosti, vaikka ostaessani pidin niistä?! Ja siis yksi ilta mua inhotti meidän sänky Melkoisen psyykkistä lienee, mutta minkäs teet...

 

Matsalulle voimia!

Olen ravannut nyt useampaan otteeseen lääkärissä, vailla suurta helpotusta. Tänään aamulla alkoi 13. päivä sängynpohjalla maaten. Joku kysyi onko ok olla töistä poissa...no ihan takuulla on! Olen ollut sairaslomalla nyt kai 10 päivää, enkä todellakaan aio palata vielä töihin. Pysyn kotona vaikka tammikuulle saakka, jos olo on tällainen, ei tässä paljon duuni mieltä paina.

Olo on edelleen jäätävän paha. Oksennan päivittäin useaan otteeseen ja olen niin heikossa kunnossa, etten pysty tekemään juuri mitään. Lääkkeistä ei ollut loppupeleissä mitään hyötyä, vaan päinvastoin joten lopetin niiden käytön. Nyt sain jotain toista valmistetta, jota tulisi kokeilla. En kylläkään usko olotilan paranemiseen.

Sef ja masuasukki 7+1

 

No niin..siinä se sitten meni. Olin päättänyt olla lujana, etten mene yksityiselle alkuraskaudenultraan, vaikka ensimmäisestä lapsesta kävin. Mutta ilman mitään oireita eläminen on saanut mut vainoharhaiseksi (vaikka kyllä tiedän ettei niitä oireita ole pakko olla). B) No tänään aamupäivällä soitin ajan ja huomenna se sitten olisi klo 13! iik... Kunnallinen ultra olisi ollut vasta reilu kuukauden päästä, niin eihän sitä pystynytkään odottamaan.

Ai niin..ekassa neuvolassa käyty ja kaikki hienosti, verikin paremmissa arvoissa kuin ikinä. Paino tippunut, vaikken kärsi huonosta olosta. Lähinnä ei tee mieli syödä mitään tai ei siis ole nälkä..eli kai siitä vähän jotenkin huono olo tulisi, jos ruokaa ajattelisi. Äh, olipa sekavaa.

Matsalu olen pahoillani.

Isompi vadelma & pienempi vattu 7+6.

 

pikkuvadelma, ymmärrän täysin tuon että ultra rauhoittaa kummasti mieltä kun muuten on oireeton, itse kävin eilen ja aivan käsittämätöntä että jotain niin Suurta-kuin UusiElämä-, kasvaa sisälläni enkä itse tunne sitä millään tavalla . Siellä se pienenpieni, pavun kokoinen ihmisentaimi silti jatkaa suurta ihmettään ja eloaan ja :heart: .
Suuri myötätuntohali :hug: pahoinvoinnin kans kärvisteljiöille, ja voimia :hug: .
:heart: 7+2 :heart:

 

joko näillä viikoilla näkyy sydämen lyönnit? (7+6)

 

pikkuvadelma Mä kävin tänään ultrassa RV 7+1 menossa ja siellä se pieni sydän löi ihan selvästi :heart:

Pahoinvointi jatkuu, mut onneksi en ole oksentanut, väsyttää ihan törkeenä....
Mua ällöttää töissä pestä tekohampaita, ei oo ennen ökläyttänyt, mut nyt on sekin alkanu...kun niistä tekareista löytyy aina koko päivän ruokalista
:$ :x :x
Ja valkosipulin haju, hyi että....

 

Onnea kaikille kivoja ultrakuulumisia saaneille! :heart: Itellä ois vielä 1,5 viikkoa ultraan....jännittää jo nyt ihan vietävästi! Ois kyllä niin suurensuuri pettymys, jos masussa ei oiskaan mitään. :ashamed: Noh, täytyy vain toivoa parasta!

runttipulla: Koita parantua!

hemuli08: Mulla kanssa vaihtelee pahoinvointi päivittäin... Jotenkin ruokahalut on kyllä menneet täysin ja joinakin päivinä ei tee mieli syödä mitään, sitten jos saan jotain syötyä, niin sen jälkeen tulee ihan kauhea oksetus-olo. Ja normaalisti olen ihan kaikkiruokainen Tänään on taas parempi päivä ja lähdenkin tästä syömään miehen tekemää kanakeittoa

 

Heips kaikille!

Täällä oireeton olo jatkuu...Rinnat on vaan kipeänä, ja koko ajan haluttas syödä jotain, ei vaan tiedä mitä, ja sitten sitä mättää mitä eteen sattuu. Niin joo ja hajut on jotenkin voimaakkaampia. Haisee ihan hirveälle, kun nuo porukat täältä töistä käy tupakkahuoneessa röökillä, (ollaan psyk.puolella töissä) Painoa on mulle tullu pari kiloa. Turvoksissa tuo maha on ja varmaan tuo syöminen on sitten sitä painoa myös nostanut. Jotenki on koko ajan "punkero" olo...Mutta ei se onneksi haittaa. Lääkäri totesikin silloin tiistaina, että mulle sitä luultavasti tuleekin, koska lähtöpainoa oli 51 kiloa.
Pahanolon kanssa taisteleville jaksuja!!!
Niin ja pikkuvadelma kyllä se ultra kummasti helpottaa, on se jotain niin konkreettista, jos noita oireita ei hirveästi ole.
Me muuten miehen kanssa sitten silloin ultran jälkeen kerrottiin meidän molempien vanhemmille uudesta tulokkaasta. Niin tohkeissaan oltiin. Nyt vähän hirvittää, oliko se liian aikaista. Mutta kun se lääkäri oli niin vakuuttva ja siskokin oli niin varmana, kun sydämen sykkiminen näkyi, ettei maltettu olla kertomatta.
Joko muut olette kertoneet?

 

Heippa

Ihana ilma ulkona! Mä olen täällä sisällä kuumissani ja turvoksissa, on olo kuin makkaralla liian pienessä kuoressa... Turvotusta piisaa, ja painoa on tullut varmaan 3-4kg tässä alkuraskauden aikana... Vielä kun BMI oli ennen raskautta päälle 26, niin ei tarvitsisi kyllä enää kerätä kauheasti "turhia" kiloja. No, jos pääsen keskiraskauteen saakka, ja jos se on yhtä helppo kuin esikoisesta, en tällä kertaa suotta syö siinä vaiheessa kahden edestä

Tänään oli eka neuvola, mutta eihän siellä mitään konkreettista saanut tietää. Sydänääniä se terkka pitkällisen suostuttelun jälkeen kuunteli hätäisesti, muttei saanut kuulumaan. Doppler välillä havaitsi jonkun sykkeen poikasen, koska siihen tuli se sydämen kuva. Itsekin olin välillä kuulevinani istukan huminan läpi jotain tasaisen rytmikästä ääntä, mutta ei kuitenkaan saatu sitä ihanaa "viuh viuh" -ääntä kuuluviin. No, ei ihmekään näillä viikoilla. Ensi viikolla menen 10+1 kuuntelemaan ääniä uudestaan, ja sitten vielä esikoisen 1.5v-neuvolan yhteydessä 11+1 otetaan kolmas kuunteluyritys. Sitten 12+2 on ultra, mutta sanoinkin terkalle, että siihen asti en pysty odottamaan ilman elonmerkkejä sikiöstä. Jos ei ensi viikolla kuulu sydänäänet, yritän varmaankin jollain keinolla päästä ultraan. Jos ei muuten, niin yksityiselle...

Tuttiritari 9+1

 

Heips!
Täällä vm. -88, alkutaipaleen odottaja ilmoittautuu mukaan.

Kerrompa vähän itsestäni:
Eli Hämeenlinnassa asustelen 4 vuotta vanhemman avokkini kanssa. Emme mitenkään suunnitelleen lapsen hankintaa, koska molemmat vielä koulussa. Tapahtuipa sitten pieni myllerrys elämään, kun 5.5. suostuin testaamaan (menkat olivt 3vkoa myöhässä), ja plussahan sieltä pärähti.
Tämän testauksen jälkeen tapahtui kyllä ihme myllerrys, etten ole ihan itsekkään vielä ajan tasalla.

Seuraavana päivänä testauksesta soitin neuvolaan, ja sain ekan ajan 9.5. siellä käytiin ja vino pino lappuja ym. Viimeiset menkat oleet 11.3., joten sen mukaan neuvolassa laskivat että LA 15.12. ja viikkoja silloin olisi ollut 8+4. Ehdein tuossa käymään jo neuvolalääkärillä (11+3), neuvolassa (12+1) sekä np-ultrassa (12+2).

Tuo kuuluisa np-ultra oli eilen. Mutta eipä sitä voinut oikein siksi sanoa, kun kätilö löysi masusta vasta 21,10mm pitkän pötkylän. Vastasi vasta viikkoja 9+0. Nyt olen tässä sitten ollut silmät pyöreänä, että mitä ihmettä? En ikinä ole kuullut että noin paljon voisi heittää (paitsi jos epäsäännölliset menkat). Mutta tiesin melkein päivän päälle koska menkat alkaa. Nyt on tos hassu olo. Juuri sait sen stressin jotenkin ohitettua mielestä pois, mutta sitten joutuukin palaamaan takapakkia ja elämään näitä kriisiviikkoja uudelleen.

Mutta vähän nyt on pessimistinen olo ja epätoivo iskee, kun olen tässä nyt itsekseni miettinyt että jos pikkuinen onkin niin heikko, ettei ole jaksanut kasvaa ? Ultrassa kyllä näkyi pikkuisen sydän ja löi kyllä upeasti. Mut nyt sitä on entistä stressaantuneempi ja vainoharhasempi kui aiemmin "samoilla viikoilla"--- Tuntuu muutenkin hölmöltä, kun on elänyt "valeraskaana" 3viikkoa ja 2pv.

Olen tässä yrittänyt ottaa selville, että millaiset selviytymismahdollisuudet pikkuisella on jos ultrassa on nähty elossa ja sydän löi hienosti? Onko tietoa?

Ja tämä hämmennys ja ihmetys, pelko ja paniikki, kun esikkoa odotellaan. Ja olen tässä lukenut kaikkia mahd. km-palstoja ja nettisivuja ja voin sanoa, että pienikin vääränlainen vihlaisu väärästä paikasta niin tämä tyttö on jo vessassa "ei kai vaan, ei kai vaan...?!"

Kovasti tosiaan jouluvaavia odoteltiin, mutta LA siirtyi 7.1. ja tässä nyt sitten elellään stressin kanssa 25.6. asti. Ahdistavinta tässä on vielä se, ettei kukaan tutuista ole tälläistä kokenut.
Aiemmin sitä uskalsi iloita ja olla onnellinen asiasta, mutta nyt sitten kun on nähnyt pikkuisen ja hän olikin pienempi kuin piti, niin nyt on jotenki TODELLA varautunut...

Moffales ja vipeltäjä 9+1 (Tuskastuttaa laskea näitä ainaisia alkuviikkoja )

P.s. Tulipas omaa napaa.

 

Heips! Kukaan ei vastailut, että onko jollakin jo pahoinvointi helpottanut? toivoa haluaisin herätelä itsessäni, että kyllä se siitä menee pian ohi... No, minä olen nyt ollut kotosalla tosi paljon ja olo on todella väsynyt välillä. Tosin välillä helpottaa... pelottaa ihan jos sairastuu masennukseen tms. kun ei ole vielä osannut iloita lapsesta niin kuin kuvitteli iloitsevansa ennen raskautta. kai tämä paha olo ja väsymys vaikuttaa siihen. ja se kun ei ole päässyt vielä ultraan ja ei millään jaksaisi odottaa tietoa ja varmistusta siitä, onko kaikki kunnossa. onko muilla tällaisia tunteita? minulla tuntuu näitä tunteita olevan ehkä liiaksikin vaikka muille jakaa...

 

Fiona tervetuloa, mukava oli kuulla että jollakin toisellakin on samanlainen tilanne. Meillä myös häät tiedossa ja vielä polttareita odotellaan. No kaasolle oli tilanne pakko paljastaa, koska haluan kuitenkin olla "nauttivani" alkoholia polttareissa, koska täysin kuivin suin oleminen paljastaisi kaikkille että olen raskaana. Ja haluaisimme kuitenkin vielä vähän aikaa pitää asian salaituutena.

Täällä oireettomuus jatkuu. Toivottavasti tuolla mahassa sentään on jotain elämää. No eipä sitä edellisessäkään mitään oireita ollut. Kätilö kommentoikin np-ultrassa silloin, että "sinullehan tuo raskaus sopii". En tiedä mikä enne kommentti tämä oli, kun sitten maha-asukki päätti pysyä vielä pari ylimääräistä viikoa masussa.

Eli jos on yhtään luottamista edelliseen raskauteen, niin ei tämääkään täällä hyvissä ajoin synnyt. Tosin luultavammin tämä tulokas syntyy sektiolla, että silloinhan päivämäärän tietää jo etukäteen. Ja eikös ne tuon suunnitellut sektion tee vähän ennen laskettua päivää.

Täällä parannellaan aurinkon polttamia, pitikin olla ilman aurinkorasvaa ulkona. No onneksi nyt kävin ostamassa kunnon voiteet, että uskaltaa olla turvallisin mielin ulkona.

 

Kullervo kiva kuulla, että muillakin samanlaisia tilanteita. Mäkin kerroin kaasoille, joita kaksi, koska en halua kaikille vielä kuuluttaa asiasta. Toinen kaasoista kuitenkin on itsekin raskaana ja ymmärtää tilanteeni. Kuitenkin tässä vielä jännitetään etenemistä. Ja ku mullakaan ei mitää oireita oikein ole. Pahoinvointia olen pelännyt, mutta ei nyt vielä ainakaan ole itsestään ilmoittanut. Toivottavasti ei sitten juuri polttareiden alla ala...

Tässä yövuorossa olen ja mietin, mitä nyt saan juoda. Yleensä juon melko paljon light colaa, mutta en nyt ole yhtään uskaltanut sitä ottaa. Appelssiinimehun voimalla edetään ja pysytään hereillä. Ei ole mitenkään erityisen väsynytkään olo. Ainakaan vielä ollut.

Olen nyt vaan niin innoissani, että vauva on tulossa, että en malta paikoillani olla. Välillä oikein pitää palauttaa itsensä maan pinnalle... Ainahan näin alussa on kaikki vaarana... Ajatukset lentää laidasta laitaan, milloin ajattelee pahinta mahdollisinta tilannetta ja milloin taas suunnittelee vauvan huoneen sisustusta jne.

 

Kullervo: Keski-Suomen tienoilla, eteläpäässä asustellaan! Oli kyllä minullekin hieman yllätys, että todellakin noinkin usein voidaan ultrata. Olivat vasta saaneet hommattua sen oman ultravehkeen, oli ihan uuden näköinenkin, 2D-ultra oli.

).(: Täällä hypistellään ultrakuvaa harva se tunti... :heart: Eilen kerrottiin molempien vanhemmille sekä sisaruksille, todella iloisia ja onnessaan olivat kaikki. Etenkin minun puolen väki, meillä näytetään tunteet aina niin reilusti. Äitini tuli heti taputtelemaan masua ja alkoi suunnitella vaunuihin säästämistä, lupasi ostaa Pikkuiselle vaunut! :heart: Höperö mummo...

- Sirpula ja Pikkuinen rv 7+6 :heart: -

 

Voiko tämä olla edes totta et rupeaa pahoinvointi helpottamaan !!sain eilen oikein siivottua pitkästä aikaa ja tehtyä ruokaa ilman yökkimistä Nyt sitten rupes vaivaamaan et onkohan siel masussa edes mitään kun ei enää yökötä pahemmin :| Pitäs olla tietenkin jo tyytyväinen tähän oloon mutta kun on ultra vasta juhannuksen jälkeen eli tulee pitkä odotus!Millä viikoilla teillä np ultra jotka sinne menette?minulla olis silloin jo13 ja risat

 

Moroo...
Kivoja ultrakuulumisia kaikilla :heart:

Itellä kans :heart: Eilen sitte käytiin siellä ultrassa...Ja yksi sieltä löytyi.Toisaalta helpotus.Etes yksi =) Kyllä me oltiin iha valmistuneita siihen et jos siellä sitte kaksi onki...mu onneks yksi oli sykkeineen ja hyvin kasvaneena.Onni...helpotus ol suuri...olin nii pelännyt ja kuvitellut kaikkee..kun niitä oireita ei juurikaan ole ollut...oksetus ku hävis joskus vko sitten..en sit tiiä johtuuko siitä et oon ruennu syömää tiiviimmi ja vähän kerrallaa.Vähän o krapulainen olo..mut sekää ei oo kauheen vahva...Olo on oikeestaan aika jees..väsyttää välillä aika hyvin...
mut nyt lähettävä päivän askareisiin...siivottava ois.

Daizz ja sydänkäpynen 9+0(eilisen ultran mukaan9+3)

 

Pikaisesti minäkin oksennusten välistä ilmoittelen, että eilen kävin neuvolassa, laskettu aika siirtyi 8.1 joten sen voisi tuonne listaan päivittää, mikäli joku sitä vielä päivittää? Sydänäänetkin kuului, mikä oli tietenkin hieno asia! :heart:

Pahoinvointi jatkuu edelleen niin rajuna, että joudun syömään niitä arveluttavia lääkkeitä ja Hb oli laskenut jo melkoisesti. Oksennan lääkkeistä huolimatta useita kertoja päivässä ja oikeestaan koko aika kuluu syömiseen ja syömisen suunnitteluun. On nimittäin pikkasen tuskallista miettiä koko ajan ruokaa! Oon niin kyllästynyt tähän, että voisin repiä hiukset päästäni.. Esikoisen kanssa en oo voinut moneen viikkoon leikkiä mitään kun koko ajan OKSETTAA...

Nyt jatkan makaamista, tänään alkais kesälomakin...

 

Heips! Kukaan ei vastailut, että onko jollakin jo pahoinvointi helpottanut? toivoa haluaisin herätelä itsessäni, että kyllä se siitä menee pian ohi... No, minä olen nyt ollut kotosalla tosi paljon ja olo on todella väsynyt välillä. Tosin välillä helpottaa... pelottaa ihan jos sairastuu masennukseen tms. kun ei ole vielä osannut iloita lapsesta niin kuin kuvitteli iloitsevansa ennen raskautta. kai tämä paha olo ja väsymys vaikuttaa siihen. ja se kun ei ole päässyt vielä ultraan ja ei millään jaksaisi odottaa tietoa ja varmistusta siitä, onko kaikki kunnossa. onko muilla tällaisia tunteita? minulla tuntuu näitä tunteita olevan ehkä liiaksikin vaikka muille jakaa...

Heippa kaikki! Mulla on l.a 5.tammikuuta ja piipahdin tänne lukemaan teidän vointeja :wave:
Ja pakko vastata nyt sinulle ja kehuskella, että mun pahoinvointi hellitti 4 päivää sitten =) Varmasti se sinullakin pian hellittää. Pahoinvointi ja väsymys kertoo, että kaikki on hyvin ja raskaus varmasti etenee kuten pitääkin. Kuulostaa typerältä, mutta näin se vaan on. Odotas vaan, kun vointisi helpottaa, huomaat miten kaikki on taas ihanaa ja osaa arvostaa hyvää oloa ja tätä kesää ja kaikkea.

Jaksamista teille kaikille!
Flore ja Emma-Oskari 9+4

 

Täällä taas pahoinvointi on vaihtelevaa. Toisena päivänä tosi huono olo ja välillä taas tosi hyvä. Näin yöllä kauheita painajaisia. Olin neuvolassa väärällä paikkakunnalla ym. Ihan ihmeellisiä.

Ai, kun voiskin pitää kesälomaa. Vaikka päivä ilman lapsia.
No ei nyt sentään. Ens viikolla lähden esikoisen kanssa kahdestaan korkeasaareen päiväksi. Tulee varmasti kiva reissu. Ja on ihanaa lähteä esikoisen kanssa ihan kahdestaan. Saa täyden huomioni. Tuntuu että sitä välillä niin paljon tarvitsisi.

Kirjoittelinkohan jo tänne, mutta ultra aikaa soittelin pari päivää sitten enkä sitä saanut vielä varattua. Vasta sitten saa varattua kun on eka neuvola ollut, joka on vasta ens perjantaina. Silloin on jo 10+1 viikot, mut pitäs kuitenkin aika keretä hyvin vielä oikeille viikoille. Hiukkasen jännittää. Mietin jo että miten ihmeessä pääsen tuonne ultraan, joka on toisella paikkakunnalla ilman lapsia. Mies kun on päivät töissä. Anopille jos lapset vien niin varmasti ihnmettelee että mitäs menoa nyt oikein on..

 

Oivoi viikkoja 6+1 mutta ei sitten mitään oireita.. lueskelin vähän mitä muut ovat kirjotelleet ja kiva nähdä että kaikilla muilllakaan ei ole oireita ja kaikki on hyvin Ensimmäisen neuvola-ajan varasin ja sain sen vasta 23.pvälle, ei malttaisin millään odottaa!!

Tänään niin nätti pvä että pakko raahautua rannalle ottamaan aurinkoa vaikka olenkin ihan turvonnut ja on kauhean "paksu" olo mutta mitäs siitä sitten! Päätin että minähän menen rannalle nyt vielä kun ei ole isoa jumbomahaa

 

Sef - voi kauheeta, voin kyllä kuvitella että ei ole hyvä olla just nyt.. voimahaleja että jaksat, ei kenestäkään ole työpaikalla mitään hyötyä jos on täysin puolikuntoinen. :hug: :hug: voimia :heart:
Mäkin olen vielä tän päivän poissa ja pomo joutuu tuuraamaan mua iltamenoissa, kun en kertakaikkiaan ole siinä kunnossa että jaksaisin lähteä mihinkään laivareissulle hiihtelemään... Ripuli on vieläkin, mutta join tänään jo kahvia ja söin ruisleipää, ja viime yö meni jo paaaljon paremmin. Eli kaipa tämä tauti ohi on menossa.
Maanantaina on eka neuvola, joten jos tämä vielä vaivaa niin siellähän voin sitten valitella. Mun äiti on sitä mieltä että mulla on takuuvarmasti salmonella :headwall: .. se aina jaksaa maalailla piruja seinille. Sille en muuten aio kertoa tästä raskaudestakaan ihan vielä lähiviikkoina, kun sen reaktiot voi olla ihan mitä tahansa. :/
Kertokaas viisaammat, että jos on epäsäännöllinen kierto (niinkuin mulla on ollut, tullut miten sattuu), niin pitäiskö silloin ultrata jo aiemmin? Muutoinhan eka ultra on se np-ultra ja jos viikot heittää ihan villinä niin sinnehän menee ihan suotta? Osapuilleen kyllä tiedän miten tämä toukkeli on saanut alkunsa kun niin harvakseltaan jaksettiin yritellä, mutta siltikin, on siinä heittoa jonkun verran... :ashamed:
Vaan jos siellä np-ultrassa todetaan että viikkoja onkin vähemmin niin kai ne sitten siinä tapauksessa ultraa myöhemmin uudelleen? ko kö?

Voimia kaikille pahasta olosta kärsiville ja tsemppiä odotukseen. On tulossa ihana vkl, toivotaan että kaikki pääsee nauttimaan siitä :heart: