Tahkoojaplussat 76

[Vippe]

Tulempas turisemaan vähäsen teidän kanssa, kun tuolla toisella puolella on niin hiljaista. Nii, jos ette pane pahaksenne.

Mää en yhtään muistanutkaan, että Keiju on tosiaan skuggassa nyt.. Mutta Aniliinin "kehoituksesta" sitten ajattelin tekstailla Tiitulle, kun sen numero sattui olemaan.

Meillä oli 10.8. 6.vuosipäivä.. eli meillä nyt sit vissiin alkoi se kriisivuosi.. Myöhästyneet vuosipäiväonnittelut Stellalle ja Gissalle!

Vau, Stella, yrittäjäksi. Hieno homma! Pikaista paranemista myös, kurjia tommoset flunssat.

Hertan kisumisun poismenosta pahoittelut myös täältä.

Ja nam, mitä herkkuja suunnitelmissa ristiäisiin ja nimiäisiin. Täällä ihan vesi herahti kielelle..

Tsempit vielä Nasupille!

 

[Molly*]

Mäkin olen unohtanut pahoitella Hertan kisumisun poismenoa Mä muistan kans kun otitte sen! Taustailin siis ahkerasti.

Onnittelut puolestaan vuosipäiväläisille, ja jaiks Vippe, seitsemäs vuosi pyörähtää käyntiin, hehee

Niin, Stella, en tiedä voisiko tarkoittaa kaksosia... Periaatteessa kai joo, huih Toisaalta voihan olla, että toinen ei koskaan kiinnittynyt? Epäilen vähän, koska se plussa oli niin haalea tosiaan. Luulisi, että kaksosista olisi päräyttänyt tummemman. Joudutaan nyt odottamaan vajaat pari viikkoa ja jännätä sitäkin, onko siellä elämää ollenkaan...

Hienoa tuo yrittäjyys, jes!! Onnea huomiselle Ja pikaista paranemista flunssasta!

 

[Riinuska]

Heipparallaa!
Onnittelut Tiitulle ja miehelleen pojasta! Rapsaa vartutaan täälläkin.
Olen käynyt niin harvoin täällä, etten ole kait onnitellut vielä Mollyakaan, joten onnea ja tervetuloa tänne puolelle!

Sitten perään pahoittelut Stellan mummon poismenosta ja Mariskan koiran sekä Hertan kissan kuolemasta. Meidän koiran kuolemasta tuli juuri vuosi, kylläpä aika on mennyt nopeaan, uusi koirakin on ollut meillä jo kohta vuoden. Hertta, aiotteko ottaa uuden kissan vai oletteko edes jaksaneet vielä ajatella moista? Vai oliko teillä niitä kissoja usempi?

Huh, kylläpä Leo tosissaan herää aikaisin. Mä en ole aamuihmisiä ja kaikki, mikä tapahtuu ennen seitsemää, on tuskaa. Tuo lasten pirteys aamuisin on kyllä käsittämätöntä... ja kadehdittavaa. Laita vaan www- sivuja, hauska tietää, mitä kaikkea sun työ pitää sisällään.

Nasupille mäkin toivottelen jaksamista lepäämiseen. Mun piti levätä supistusten takia kun olin saikulla rv 27 etiäpäin ja eihän sitä aina malttanut. Tosin mun kohdunsuulla ei ollut mitään hätää, vaikka supparit aikas napakoita. Kotona on tosiaan varmasti mukavampaa huilia kuin sairaalassa. Kiitos muuten esittelystä ja kuvasta! Koitan saada sulla vaihtarina takaisinpäin.

Ehkäisyasiat monen mielessä. Me ollaan mietitty, että josko tässä yhdet tai kahdet menkat lusisi ja sitten saisi toinen lapsi tulla jos on tullakseen. Haluan käydä ensin gynellä ja papassa ja sitten antaa palaa Mä en halua ikinä enää mitään hormonaalista ehkäisyä ja kortsuthan on tunnetusti kauheita, joten onko paljon muita vaihtoehtoja kuin piuhat poikki jommalta kummalta?? Oletteko muut miettineet tätä vaihtoehtoa? Toisaalta olen kuitenkin niin "nuori", että mitä jos joskus tuliskin katumapäälle vaikka tällä hetkellä olen vakuuttunut, että 2 lasta riittää, enkä halua 4- kymppisenä vauvaa. Parempi kuitenkin olla vannomatta.

Kriisivuosi meillä oli 7-8 vuoden välillä. Johtui ehkä aika paljon raksasta ja vauvasta...

Meillä oli ristiäisissä (ja häissä) molempien vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja mun täti perheineen, eli 16 aikuista ja 1 lapsi. Enempää ei olis oikein talo vetänytkään.

Uudella Hertalle onnittelut nimestä! Ompas tahkoojattarilla samanlainen nimimaku Antaiskos Keiju mitään vinkkiä nimestä?

Täällä on arki koittanut, lomat ohi ja pk alkanut. Aika kiukkuinen ja uhmainen poitsu jälleen. Rasittavinta musta on tuo komentaminen, siis J komentaa meitä tyyliin "älä sinä tule tänne, mene töihin siitä". Argh! On se iso poika jo, tarhassakin sai yläpedin ja siirtyi isompien pöytään syömään. Opettelevat syömään ilman ruokalappua ja kuivaksi opettelua tarha tukee tosi hyvin. Aika vähän vahinkoja sattuu, ei kyllä juurikaan pyydä pissalle, mutta tekee kyllä kun vie potalle.
Lääkärissä käytiin tarkistuttamassa korvat, kumpikaan putki ei toimi enää Eli nyt pitää kuulemma olla vainoharhainen ja mennä heti lekuriin jos epäilee tulehdusta. 1 tulehdus katsotaan, seuraavasta uusi putkitus. Great.

Taidan lähteä vessan putsaukseen kun J vetelee uniaan. Voikaa hyvin ja yritän olla ahkerammin linjoilla.

 

[¨¨Keiju]

Moi, pikaisesti pääsin koneelle. Mä en saanut Tiitulta tekstaria (puhelin kyllä toimii mutta suuronnittelut, laitan heti viestiä puhelimellakin! Ihanaa Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin.

Riinuska, toinen lapsi suunnitteilla. Vautsi vau ;-)
Ihana muuten oli kun juteltiin noista synnytyksen jälkeisistä fiiliksistä, susta oli suuri apu Nyt alkaa helpottaa.

Kiva kuulla gissasta! Kaikki menee edelleen kivasti teillä. Meillä on jäänyt kl 7 syöttö pois ja tinttara herää kl 3-4 ja sitten vasta puoli ysi-ysi. Eli eipä valiteta!
Täällä mökillä tuntuu nukkuvan muutenkin paremmin. Ja on iisi tapaus, eilenkin pötkytteli saunakammarissa kun oltiin miehen kanssa saunomassa. Ekaa kertaa synnytyksen jälkeen, olipa ihanaa!Ja on muutenkin vaikka sää on aika sateinen. Sukulaiset tietty ihan hullaantuneita tyttöseen ja käyvät kilvan katsomassa.

Onnittelut Julian pikkuruiselle Hertalle nimestä!
Ja gissalle, Leo on kiva nimi

Nasupille tsemppiä olotilaan.

Mukavia vointeja, me jatketaan relailua

 

[Sandeman ejk]

Multitasking-mama täällä...aamulla käytiin neuvolassa kasvukontrollissa ja vein Nellan päiväkotiin ja tulin kotiin kokkailemaan. Taitaa olla liikaa aikaa kun tulossa on hirvikeittoa, hirvistroganoffia, banaanikakkua ja vadelma-karpalopiirakkaa. Hih, todella kotiäitiä;-))).

N on innoissaan pkodista, eilen oli ihan eri likka kun hain kotiin. Istuskeli sokerikorpun (mikä välipala se on lapselle?) kanssa pöydässä ja naureskeli muitten pölinälle. Ilta sujui kyllä aika tiukasti kainalossa ja pusutellen ja halien, mikä sopii kyllä äidille. On tosi liikkis kun sille sanoo "annatko pusun äidille" niin tulee suu töröllään ja ojentaa naamansa suudeltavaksi.Mieletön hurmuri

Tiitun uutiset: JEEEEE! Poikaa tämä porukka onkin tarvinnut, että edes vähän tasoittuisi tämä akkavalta. Rapsaa odotellessa. Tosi mielenkiintoista kuulla mitä mieltä olet käynnistyksestä.

Meillä on siis kahdeksas vuosi menossa, 7 vuotta tuli täyteen kaksivuotishääpäivänä huhtikuussa. Kriisi saattaa siis iskeä milloin vain? Noh, totuuden nimessä nyt taas helpottaa, kai se on tuo väsynyt ja nälkäinen mies verrattavissa luolamieheen jolla ei ole lainkaan empatiaa/sympatiaa puhumattakaan sovittelukyvystä.

Jaahas, tuli soitto mieheltä tarvii painua pankin puolelle, adios!

 

[Riinuska]

Mä mihinkään vessan pesuun ole ehtinyt...

Keiju, hyvä jos musta oli apua. Kokemuksesta kyllä tiedän, ettei se paljoa auta kun joku sanoo, että ajan myötä helpottaa. Ihan tottahan se on, mutta kun välillä yksi iltakin tuntuu vuodelta, niin ei paljon lohduta. Hinoa, että helpottaa! Se on pääasia, pääsee paremmin nauttimaan äitiydestä ja uudesta perheenjäsenestä.

Tuosta sokerikorpusta tuli mieleen, että Juskalla oli kerran tarhassa välipalaksi popcornia ja olin vähän ihmeissäni. Ehkäpä kokeilla on ideat loppu
Kuka teillä Sande nuo kaikki leivonnaiset syö? Meillä se olisin mä (ja siis paisuisin huikeisiin lukemiin), joten parempi jättää leipomatta.. Tosin kun tulin viikonloppuna töistä, oli mies leiponut korvapuusteja!!! Hyviä ja kauniita olikin, mä aina saan tosi rumia aikaiseksi. Eli tiedän kuka tästä lähtien leipoo meidän perheen pullat!

 

[Piritta*]

Onnea Onnea Tiitulle! Kiva, että tuli Leolle kamu, kun näitä flikkoja on jo läjäpäin

Vohan video miten syksyiseltä jo tuntuu. Matias on aivan fiiliksissä pihalla touhuamisesta ja muiden lasten seurasta (on hullaantunut pihamme 7 vee poikiin , joten saa meikä viettää aika monta monituista tuntia pihamaalla seuraavan vuoden ajan...ahistaa jo ne syksyn sateet ja talven pimeydet.

Onpa tosiaan kiva kuulla, että kesän vauvat ovat niin helppoja. Anna ei edelleenkään olen mitenkään iisi tapaus, on esimerkiksi todella uniherkkä. Anskulle siis näistä unista, Anna nukkuu aamupäivät yleensä pari tuntia - muttei esimerkiksi tänään kuin vain 30 min - mutta iltapäivät/illat ovat sitten yhtä pätkää. Iltapäivällä ollaan yleensä meidän pihalla, ja siinä Annalla on vaikeuksia nukkua, koska herää ääniin ja huutoihin herkästi. Ja sitten väsyneenä huudetaan...Voitte kuvitella, että isää odotellaan kyllä kotiin aika innokkaasti ;-)

Mutta kyllä tämä flikka osaa hurmatakin. Kaikilla oli eilen hauskaa, kun Anna kikatteli ensi kertaa Hoitoalustalla yleensä jumpataan siten, että vedän hänet käsistä istuma-asentoon ja siitä edelleen "seisomaan". Likka on aivan innoissaan ja kikattelee suu auki. Aivan ihana!

Stella, tosi hieno juttu kyllä yrityksen perustaminen. Vaatii paljon, etenkin alussa, mutta on takuulla hienoa olla oman itsensä herra ja päättää itsenäisesti kaikesta.
Kiva kuulla, että Kaislalla on mennyt hyvin pk:ssa. Nopeastihan he sopeutuivat, ja varmaan isoveljen läheisyyskin auttaa asiassa.

Hui Nekku, että riskillä...! Mä en kuuna päivänä uskaltaisi, siksi onkin ollut makkarissa aika hiljaista, kun en ole laitattanut kierukkaa vielä. Noh, ois hiljaista muutenkin, mulle on nyt major juttu, että saan nukkua - ja taitaa olla miehellekin
Lääkäri sanoi mulle ensi hätään, kun puhuttiin ehkäisystä, että täysimetys ei sitten ole mikään ehkäisykeino Sanoi, että ns. yllätyslapset ovat nykyään tavallisia, kun pariskunnat luottavat imetyksen tehoon.

Mukava kuulla Riinuskasta ja Juskasta. Heh, nauratti Juskan komentelut, tuntuu tosiaan niin reippaalta ja isolta pojalta. Vaikka ikäeroa vain puoli vuotta, niin M on kyllä ihan vauveliini noihin Juskan taitoihin verrattuna. Pottakin pölyttyy...taas.

Mulla vähän samaa ongelmaa kuin Gissalla, että esim. viime yönä Anna nukkui ihan hyvin, (tosin rakastaa tissin lutkuttamista, siis pitää sitä ihan hupinakin,) mutta mä en sitten itse saa heti unen päästä kiinni. Raivostuttavaa. Herätessä olo on todellakin välillä kuin ois ruumista hakattu, kuten Stella mainiosti asian ilmoitti, heh.

Kahvihetki ja taitaapi Hanna-Marikin pian uida Pekingissä. Keijulle mukavaa möksäilyjatkoa!

 

[Sandeman ejk]

Riinuska, mä huijaan otseäni että laitan pakkaseen kaikki leivonnaiset että on sitten vierasvaraa. Tosiasia on että tuoreena tuo banaanikakku on ihan suosikkejani joten omasta pepasta on sitten nekin kilot karistettavana. Tavoitteena mulla on pakastimen vähitellen tyhjennys että mahtuu seuraavan syksyn hirvestyksen tulokset pakkaseen. Näyttäisi että meidän alueilla hirviä riittää vaikka ovat vähentäneet lupien määrää. Ettäs tiedätte. Niin ja jos ne sapuskat on valmiita niin tulee ehkä käytettyä nopeammin kuin jos pitäisi alusta asti ruveta valmistamaan?

Neitokainen kitisee, paree viihdyttää. Oon taas yhnä pari päivää joten pinna kiristyy jos tuo sade vielä kauan jatkuu. Onneksi perjantaina tiedossa tyttöjen ilta!!!

 

[Sanelma*]

Hellou lomalta!!

Käsittämätön määrä viestejä oli tullut tämän reilun viikon aikana ja taitaa olla sula mahdottomuus lähteä niitä kommentoimaan

Poimintoina kuitenkin onnittelut Tiitulle poijan johdosta ja Mollylle edelleen onnittelut plussasta! Hinoa, hinoa!!! Kivaa saada odottajakavereita, kun nuo muut tuppaa poksahtelemaan kukin vuorollaan.

Reissusta muutamalla sanalla:
Eilen illalla palattiin kotimaan kamaralle Pargan kylästä Kreikan mantereelta. Lämmintä piisasi koko viikoksi reippaasti yli 30 astetta. Yhden ainoan kerran aurinko oli pilvessä n. 15 minuuttia. Että säätä ei kyllä voi moittia. Kokonaisuutena keskinkertainen reissu. Aurinkoa saatiin ja löhöiltyä tuli varstoon. Ruoka oli ok. Muutoin emme olleet niin ihastuksissamme, kuin aikaisempina vuosina. Hotellivalinta oli valitettavan epäonnistunut. Mikään ei oikein hotlassa toiminut (mm. ilmastointi), henkilökunta oli vähän epäystävällistä ja hinnat kuppilassa ihan törkeät. Varsinkin tuo ilmastoinnin puutteellisuus aiheutti päänvaivaa. Huoneessa oli niin kuuma, että minulla jäivät yöunet vahän heikoiksi - muutama tunti yössä. Se vei vähän voimia. Paikkana Parga oli ihan ok, mutta kyllä seillä näin elokuussa oli aivan liikaa väkeä meidän makuun. Mutta tulipahan tuokin koettua ja tiedetään kyllä että sinne ei tarvitse mennä toistamiseen. Yhtenä päivänä vuokrattiin auto ja huristeltiin Lefkaksen saarelle, missä olemme lomailleet aikaisempina vuosina pari kertaa, ja siellä suuntasimme suosikki rannallemme. Aah, siellä pääsi siihen tunnelmaan, johon Kreikassa olemme ihastuneet. Valitettavasti Parga ei meille tarjonnut sitä tunnelmaa.

Tänään viedäänkin viimeistä lomapäivää. Tämä on kulunut pyykkiä pesten eli paluu arkeen on alkanut Huomenna suuntaan työreissulle Ruotsiin ja maanantaina sitten ihan oikeasti konttorille koneen ääreen. Voi kääks. No eka varsinainen työviikko onkin sitten aika rikkonainen, sillä maanantaina on käynti TAYSin äitiyspolille. Haluavat tsekata tuon minun kilpirauhaseni tilan ja vaikutuksen raskauteen. Sitten keskiviikkona on np-ultra. Se kyllä jännittää päivä päivältä enemmän.

Raskaus on luullakseni edennyt ihan ok. Maha ei mainittavimmin ole vielä kasvanut, mutta kyljet on levinneet. Eli nyt mennään siinä vaiheessa, kun näyttää vain plösähtäneeltä, mutta vauvamasu ei vielä paljasta todellisuutta. Sitä odotellessa. Stellalta saamani BellyBelt on kyllä jo käytössä. Muuten ei vois enää haaveillakaan farkuista. Painoa ei pahemmin ole tullut, johtunee varmaan siitä, että mikään makea ei maistu. Hyvä niin! Viikkoja nyt 11+0.

Koskas Molly sulla tarkalleen ottaen on se ultra?

Ensi viikosta alkaen sitten taas vähän säännöllisemmin linjoilla. Siihen asti voikaahan kaikki hyvin!

 

[Nasuppi]

Heissuli taas!

Ihanaa, Tiitulle hurjasti onnea pienestä pojasta!!! Kuulumisia odotellaan täälläkin kovasti.

Kiitos kaikille tsempeistä! Heh, notkuisinkin täällä koko ajan, jos saisin makuuasennossa kannettavan jotenkin hyvin aseteltua, mutta hitsin vaikeeta on kirjoittaminen. Lukeminen kyllä sujuu, joten kirjoitelkaahan aktiivisesti, niin on mullakin jotain tekemistä

Maha on koko ajan tosi kovana. En enää tiedä supisteleeko vaiko onko ne vaan ne kaverit, jotka on jo sen verran isoja. Ainakin rakkoon kohdistunut paine on helpottanut lepäilyn myötä, onneksi. Toivotaan, että perjantaina olisi ultrassa hyviä uutisia. Niin kovasti haluaisin palata normaaliin elämään ja touhuta kaikenlaista, vielä olisi vaikka mitä asioita hoidettavana ennen vauvojen tuloa. Lääkäri sanoi, että rv 34 saakka koittavat kaikin keinon estää synnytyksen käynnistymisen, mutta sen jälkeen saavat tulla jos ovat tullakseen. Eli nelisen viikkoa vielä. Kyllähän kaksoset tosiaan tuppaavat tulemaan etuajassa usein, mutta on niitäkin, jotka viipyvät laskettua aikaa pidempään kohdun suojissa.

Tuota ehkäisyasiaa kai pitäisi itsekin alkaa pohtimaan. Ihan hullulta tuntuu ajatus näin monen vuoden jälkeen. Mulla on pco, joten voi olla aika turhaakin käyttää ehkäisyä, mutta mitäs sitten jos tuleekin luomuplussa pian... Mäkään en tahtoisi mitään hormonaalista ehkäisyä. Täytyy tuumia.

Joku kyseli vauvanvaatteista... Joo, hankittiin Suomi-reissulta vaatteita sekä käytettynä että uutena. Itse ostettiin käytettynä ja äiti sekä anoppi ostivat uutena joitakin vaatteita. Lisäksi miehen sisko lähetti äsken äitinsä mukana joitakin vaatteita. Ihan hyvin alkaa olla kasassa. Tarvittais vaan vielä ihan pieniä vaatteita muutama.

Tosi kiva saada Sanelma taas linjoille! Harmi, ettei reissu ollut täydellinen, mutta onhan etelänloma aina niin mukavaa. Mekin ihastuttiin Kreikkaan, kun käytiin viime vuoden toukokuussa Skiathos-saarella. Aivan ihana saari ja niin rauhallinen ennen turistikauden alkamista. Tsemppiä työhönpaluuseen! Aatella, että teillä on jo np-ultra, kyllä aika on taas vierähtänyt.

Tosi hienoa Stella tuo yrityksen perustaminen. Varmasti on alussa rankkaa, mutta kaiken kestää, jos on tarpeeksi motivaatiota. Samasta ollaan haaveiltu mekin miehen kanssa. Ehkä jonain päivänä.

Keijun mökkeily kuulostaa ihanalta. Saunaa mulla onkin jo kova ikävä. Lomalla saunottiin ihan joka päivä Ja onpa kiva, kun voitte saunoa rauhassa, kun vauveli vain makoilee saunakammarissa. Idylliä.

Jotenkin kuulostaa niin fantsulta kaikkien perheiden arki ja ihania lapsia kaikilla. Odotan tuota vaihetta jo innolla. Koitan kuitenkin henkisesti varautua rankkaakin rankempaan koitokseen, ei se varmasti tule olemaan mitään ruusuilla tanssimista kahden pienen vauvan kanssa.

Hyvä, että Mollylla on jo seesteisempi mieli. Milloinkas sulla tosiaan on se ultra, mikä päivä?

Kivaa, kun Vippe tuli tänne puolelle jutustelemaan. Ei varmasti ketään haittaa Tsemppiä vaan 7. vuodelle

Me mennään jo 11. vuodella, että kriisit taitaa olla selätetty

Jaahas, josko tästä siirtäisi itsensä sängystä sohvalle kisoja katselemaan. Huomiseen!

 

[Julia ejk]

Tiitulle ja perheelleen onnittelut poika-vauvastaan! Hinoa.

Ihmettelen noita ehkäisy-asioita. Mulla oli jälkitarkastuksessa todella nuori ja kokemattoman oloinen lääkäri. Esimerkiksi kun kysyin muutamasta eri vaihtoehdosta, niin hän avasi koneeltaan farmaca fennican ja luki sieltä suoraan...samalla kun itse jo olin ruudulta lukenut ko. sepustuksen. Että sellasta. Muutenkin hän kävi välillä kysymässä joltain neuvoja, esim. että onko kierukoita paikanpäällä vai täytyykö tilata.
Kannattanee soittaa ja kysyä vielä asiasta vaikka omalääkäriltä jos saisi puhelinajan.

Viivojen vahvuudesta - mulla oli pitkään haalea viiva toisessa raskaudessa, tein siis kaksi testiä kaikkiaan. Varhaisultrassa näkyi kaksi alkiota kiinnittyneenä, joista toinen vuosi ja sitten irtosikin pois ja toinen sitten vasta rv11 jotain. Eli ei ainakaan mulla ollut vaikutusta viivojen vahvuuteen, vaikka olikin kaksi alkiota kiinnittyneenä.

Asiasta toiseen - päiväkoti kuulumisia on musta kiva lukea, vaikka Ilona ei hoidossa vielä olekaan. Kovin samanlaisia fiiliksiä tuntuu kaikilla äideillä olevan. Taitaa vaan olla sellainen asia, että teet niin tai näin, niin aina on vähän huolta. Jos lapsi menee päivähoitoon, surraan pärjääkö pikkuinen ja jos taas ei viedä, käy mielessä, että saako lapsi tarpeeksi toimintaa ja sosiaaliseksi oppimista.
Olen vähän miettinyt, että Ilona ehkä tykkäisi olla parina päivänä touhuilemassa kerhossa tai päiväkodissa. Jos vaikka vuodenvaihteeseen hakisi paikkaa...Mietiskelen siis miettimästä päästyäni. Hohhoijaa.
Toisaalta on sellainen olo, että Ilona kyllä saa tarpeeksi touhua ja seuraakin kun mulla on monta kaveria lasten kanssa kotona ja nähdään suht usein. Tää on tätä..

Nasupin perhe-elämä uumoiluun on pakko sanoa, että ei se aina niin kovin seesteistä koti-eloa ja oloa ole!!! Sulla on varmasti oikeanlainen, realistinen käsitys kahden beben kanssa jaksamisesta. Niitä zombi päiviä tulee kaikille, mutta kyllä tämä silti on ihanaa.

Jahas, kirjottelu jäi tähän, mies nukuttaa Ilonaa ja Hertta kuuluu heränneen vielä tankkaamaan. Gotta go!

 

[Sandeman ejk]

Juuh ei ne lapsoset aina ole niin ihania, niitä urpous-kohtauksia tulee päivittäin.

Mutta HEI, Nella otti eilen ensimmäiset 4 askelta!!!!!!! Juhuu, äiti on ylpeä! On siis tähän mennessä ottanut vahingossa pari askelta mutta nyt siis oma-aloitteisesti siirtyi äidin syliin kirjahyllyltä ja sitten kun vielä siirryin niin toiset 4 askelta! Taitaa tuo pkodin jengin painostus toimia, ei halua jäädä leikeissä jälkeen.

Eiliset neuvolamitat: 9295g ja 75 cm, että aika hoikkis tyttö on edelleen. Vieläkö pk-Hoon (siis Hertan Hertta) kanssa joudutte käymään kontrollissa? Meillä menee kasvu vuorotellen, nyt oli tullut painoa ja pituus jäänyt heikommalle, käyrät tekee mutkia. Seuraavaksi on sitten 1,5 vuotis-tarkastus, ei onneksi tartte ennen sitä mennä. Nyt vielä vaikuttaa tuo pkodin ruokailu ja kun haluaa kotonakin syödä itse. Mää vaan mietin että saako tarpeeksi ruokaa kun puolet on aina pöydällä...

Jaahas taidan mennä käymään kaupassa jos saisi kerrankin rauhassa viipyä hyllyjen välissä ja miettiä ruokavaihtoehtoja. Eiliset tuotokset meni jo pakkaseen.

 

[Nekku ejk]

Tiitulle sylillinen onnea poikasesta!! Mahtavaa. Ilmeisesti kaikki oli mennyt kutakuinkin hyvin, koska jo pian pääsevät kotiin ja syntyi käynnistyspäivänä. Taisi olla ihan laskettuna päivänä muuten? Mäkin olin jotenkin koko ajan ajatellut, että poika sieltä pätkähtää.

Mollylle mielenrauhaa. Nyt uskotaan, että on teidän vuoro. Ja jännätään, saatteko tuplaonnen! Hihii, hauska, että olit nähnyt pikku-Lotan. Hän on kyllä tosiaan melkomoinen höpöttäjä, ts. ei ikinä hiljaa. Päivittäin mä hämmästelen hänen käsityskykyään ja ajoittain tosi abstraktiakin ajattelua. Käydään ihan mahtavia keskusteluja. Ja vitsit, mistä sitä itse saisi samanlaisen innon päälle: satanen lasissa ja into piukassa, kun silmänsä aamulla saa auki! “Äiti, piirretäänkö” on usein kuultu avausrepliikki.

Miten muuten muiden ikätovereiden päikät? Meillä nukkuu nykyisellään noin tunnin, klo 12.30-13.30. Iltasella koisimaan klo 21.30 about ja ylös klo 7.30.

Hei, saitte mut pahan kerran säikäytettyä (hyvä niin!): ei enää tod case riskisekstailua! Huh, olisi meinaan aika pommi, jos tässä raskaaksi paukahtaisi. Taidan kuitenkin kokeilla sitä kuparikierukkaa, ehkä. Hitsi.

gissa, mä tein eilen niitä muffinsseja. (Ohje on toukokuun Vauva-lehdestä, sain sen Pampersin lahjuksen mukana synnäriltä.) Ihan ok, mutta pitää laittaa tosi, tosi reilusti täytteeksi pestoa, pekonia ja pinjansiemeniä (oma tuunaus), jotta eivät oo kuivia. Ja pitää tehdä pieniä, muuten ei kukaan ota niitä. Hyvältä kuulostaa sacher ja juustokakku! Mun äiti on huippu tekemään voileipäkakkuja. Makeat kakut tilaan Kakkugalleriasta, koska ovat niin huippukauniita ja hyviä. Glaseeraus päällä ja reilusti tuoreita hedelmiä ja marjoja. Ah!

Stellan työkuviosta on jännä kuulla. Hinoa, että pklaisilla alkaa sujua! Helpottaa mammojen tuskia. Tosiaan, niin se on, että teki niin tai näin, aina sitä miettii, onko hyvä. Julia, tuskin Illi välttämättä sen enempää seuraa tarvitsee, jos/kun teillä tuntuu olevan samassa tilanteessa olevia. Mulla on kaikki samanikäisten äidit just menneet töihin. Isolle Hertalle, joka pohti hoitovapaan pitkittämistä, piti sanoa, että harkitse ihmeessä kotona oloa, jos polla ja talous kestävät! Ehtii sitä töitäkin tehdä. Tai sitten aloitatte uudet talkoot ja käväiset nuuhkimassa työelämää, kuten mä ja P ehdittiin tehdä. ;-)

Neltsille ja Kaislalle onnittelut askelista!

Tulkaa jutulle! Vitsit, miten aika kuluu; Sanelmakin jo noin pitkällä!

 

[Aniliini#]

No nythän niitä Tiitun kaivattuja uutisia oli kuulunut (kiitos Vipelle!), illalla jo raukeana sängyssä mitein, että pitäiskös kumminkin nousta kurkkaamaan, mutta taisi sitten uni voittaa. Aamulla riennettiin neuvolaan, mutta mukavaista oli nyt lukea hienoja uutisia. Eli, sylintäydeltä onnea sinne uunituoreille vanhemmille!! Poikahan se sieltä tuli! Onnea, onnea!

Onnittelut myös kävelijä-Nellalle.

Meillä tosiaan Vilin neuvola ja sai sielläkin sanaisen arkkunsa auki (välillä ujostelee) ja hämmästelyä osakseen: "äiti, niitä vitamiineja olisi pitänyt ostaa "lähikaupungista" ym. Th oli ihan, että täh, oletteko 2-vuotisneuvolassa?? Joo, ihmettelen siis itsekin päivittäin samaa asiaa kuin Nekku: puheentuotosta ja -ymmärrystä sekä muistia. Pitkien tarinoiden rinnalla mua hämmästyttää myös, että osaa taivuttaa sanat oikein, päätteet menevät usein oikein, tietää oikeat aikamuodot, ymmärtää jo mikä on ollutta ja mennyttä (käyttää kyllä usein sanaa eilen kaikesta taannoin tapahtuneesta) ja mitä tarkoittaa NYT, tuleva onkin hieman hankalampaa. Anteeksi, kun jauhan tästä, tarkoitus ei ole millään lailla kehua, olen vaan niin hämmästyksissäni!! Pitää sitten omata malttia jos Silja ei ihan yhtä ajoissa suolla puhetta samaan malliin.

Niin ja Vilin mitat olivat 13.4 kg ja 92 cm. Meneekö Lotta vielä samoissa? Entäs muiden taaperoiden mitat?

Meillä lähes sama uniaikataulu kuin Lotalla, vajaa tunti ollaan teistä myöhässä.

Ja pottailu miellä sujuu ihan ookoo, kotikuiva on ollut jo kuukausia, pl. unet. Kakkaamaan ei suostu enää lainkaan vaippaan. Rattaissa ja autossa on vaippa ja kyläillessä, koska herra EI suostu pissimaan muuhun kuin omaan pottaan. Puskaan kyllä pissaa, muttei sitä ihan joka paikkaan voi pisutella. Pitäisköhän sitä alkaa raahaamaan tuota omaa pottaa mukana, kun muuten on niin hyvällä mallilla?? Tai sitten se on se vieras paikka, jossa ei huvita pottailla, tiedä häntä..

Joo, mekin muuten muutamia kertoja luotettiin imetyksen tehoon, tai ei täysin, vaan vähän niin kuin öhh "ohi mennen" mutta se on tahmaista ja sillä tämä sylikissa-Siljakin alkunsa sai, tosin ilman imetystehoja. Kyllä _jännitti_ ihan hitosti, kun r-testi tehtiin ennen kierukan laittoa. Jotta, kokeilehan Nekku kierukkaa vain. Mä olen kyllä kuullut paljon hyvääkin, joten ei sitä sopivuutta itselle tiedä kuin koklaamalla. Helppo on sitten th:n nyppästä pois, jos ei yhtään sovi.

Kiitos Mariska facebook-kutsusta, tutustuin nyt minäkin siihen systeemiin lopulta.

Juu ja Molly muuten, ei ole ollenkaan hohhoi-fiilistä alku-keski ja -loppuraskauksista lukeminen ja niihin eläytyminen, kiva vaan fiilistellä. Joten linjoille sieltä! =)

Sanelmakin palasi ja rustaamaan saadaan sinutkin, lomalta palanneena. Voihan hö, ettette saaneet koko rahan edestä nautittavuutta reissullanne, mutta mahtui mukaan paljon hyvääkin, hyvä niin. Np-uäkin ihan käsillä, niin rientää aika.

Me oltiin eilen sienimetsässä taasen, muutamia kanttareilleja löytyi, Vili oli ihan innoissaan niitä poimiessaan. Siljaa raahattiin turvakaukalossa, koska palautin omistajilleen rintarepun, kun vauvelinsa syntyi. Onko jollakulla rinkasta kokemuksia, vai mikä kantovehje kannattaisi ostaa? Liinaa en osaa käyttää, enkä ehkä edes halua, paistun sen sisälle!!

Mä olen harkinnut jatko-opintoja hoitovapaan jälkeen, jotenkin tämänhetkinen työni ei kiehdo ei, vaikka olenkin tykännyt. Mutta nyt kun on omat lapset, niin en haluaisi sitä "hullunmyllyä" aamusta iltaan. Terveydenhuoltopuoli kiinnostaa. Olen mä koko ajan ajatellut lisäkouluttautua, mutta kun sain heti valmistumisen jälkeen hyvän vakkaripaikan, niin kävi Jämähdys. Enkä oikein kestä iänikuista sisällä jäytävää alemmuudentunnetta ja omantunnonkuolkutusta (se syyttää mua laiskuriksi ja matalien aitojen alta kulkijaksi!!), vaikka tiedän, että niitä ei tarvitsisi kokea.

Tulikohan tähän mun tekstiin kuin pelkkää ylistystä? Nyt on hyvä päivä tai hyvät ajat. Vilkku on ollut tosi kiltti muutaman viikon, takapakkeja ja voimistuvaa uhmaa on epäilemättä odotettavissa, mutta sitten vasta maristaan, kun on sen aika.

Pihalle mars, siellä tuulee, mutta aurinko kompensoi. =)

 

[Ankara1]

Moikka, ajatella miten erilainen kuva voi jostain paikasta tulla. Oltiin toukokuussa Pargassa koko perhe ja ihastuttiin ihan hirveesti. Silloin ei ollu paljon ihmisiä, meidän huone todella viileä, ei tarvittu edes ilmastointia, palvelu ystävällistä. Paikkana upea, mielettömän kauniit ja vehreät maisemat. Mä olin jo odottanu sun hehkuttavaa matkaraporttia. Me mennään ilman muuta uudestaankin joskus ja suosittelen paikkaa. Ehkä parempi ajankohta matkalle on keväällä.

Eli täällä taustaillaan joka päivä. Kivaa ajanvietettä töissä lueskella teidän juttuja.

 

[Piritta*]

Plarailen täällä valokuvia, kasapäin läjääntynyt niin koneelle kuin Ifolor-kuoriin, joita ei edes avattu...Hupsansaa, kun tästä kakkosesta on otettu murto-osa kuvia mitä samaan aikaan mennessä esikoisesta. No niin kai se menee, monet sanovat. Pitäisi tehdä kiitoskortit ristiäisvieraille asap.

Harmi Sanelma, ettei teidän reissu mennyt ihan nappiin. Ilmastoinnin puuttuminen on iso miinus, jos on kuuma. Barcassa meillä oli pikalähdön bonuksena rupuinen hotla, jossa ei ilmastointia. No mehän kasteltiin lakanat ja nukuttiin niiden alla Toimi. Mun vanhemmat on ollut Pargassa, ja kehuivat Ankaran tavoin paikkaa.
Ja samaa ihmettelen minä, olet menossa jo np-ultraan! Aika todellakin menee siivillä. Mutta siis, hienoa, että se hetki koittaa. Upea hetki pälyillä vauveliinia.

Kaksiveet osaavat kyllä hämmästyttää taidoillaan. Vaikka M ei vielä puhu sen ihmeempiä pitkiä lauseita, sen muisti on uskomaton, samaten yhdistää asioita tavalla, mitä en osaisi odottaa. Joten voin kuvitella Ansku, että sitten kun puhuu ja käyttää suomea oikeaoppisesti, niin on taatusti ihmeellisen tuntuista itsestä.
Meistä Matsku on niin loistavaa seuraa, huumorintajuinen ja hauska, että todettiin jopa miehen kanssa, että pysyispä aina tuommoisena ;-) Heh, uhmaa ei siis vielä havaittavissa ;D On ihan yllättävänkin kiltti ja säyseä kaveri. No suas nähdä, mitä systeristä tulee.

Jee, hyvä Nellis, siitä se kävely alkaa sujua!

Matsku nukkuu vasta 13.30 alkaen päikyt (1,5h), koska heräilee vaille ysi yleensä. On oikea unikeko edelleen. Vähän pelkään, ettei Anna tule sitä olemaan, taidettiin tottua M:n kanssa niin hyvään. Jotenkin sitä odottaa, että Annakin nukkuis täysiä öitä puolivuotiaasta...Maybe not.

Joo peesaan Juliaa, kotielämä on kaukana ainaisesta idyllistä ja seesteisyydestä. Mulle tämä on TÄYDELLISTÄ vuoristorataa. Samaan päivään mahtuu ärtymistä, raivoa ja hermojen menetyksiä, iloa, tasapainoisuutta ja isoa onnea. Ylipäätään on 100% verrannollinen omiin yöuniin ja Annan tuuleen. M on lähes poikkeuksetta aina iloinen ja hyväntuulinen.
Mutta sulla Nasuppi tuntuu olevan realistinen ja sellainen jalat maassa -asenne tulevaan. Mun yksi ystävä ei pitänyt kaksosten kanssa eloa mitenkään erityisen rankkana, toinen tuttu taas piti. Taitanee riippua niin paljon lapsistakin.

Anskun jatko-opiskelusuunnitelmat kuulostaa hyviltä. Mun muutamat frendit on aloittanut opiskelun uudelleen, kun lapset on tehty, ja ovat aivan intona takaisin koulunpenkillä. Raskasta juu, mutta antaa paljon, ja sitä on eri tavalla innoissaan kaikesta uudesta asiasta.

Aurinkoa pukkaa, joten taidetaan suunnata ulos. On tosi kiva, kun meillä on aina seuraa tuossa pihalla, yhden mamman kanssa mennään huomenillalla rehellisesti kaljalle Jes, kuullaan taas!

 

[Tiitu]

Helou, kotona ollaan Olin tosiaan laittavinani Keijulle viestin, mutta voi olla, että olen koomaillut jotain, kun jo synnytysiltanä lähettelin niitä viestejä oikein urakalla, sori. Tulee kovin omanapainen viesti, kirjoittelen raportin saman tien.

Supistukset alkoivat 11.8. su-ma yönä, tulivat säännöllisesti, mutta eivät vielä kovin tiheään. Menin sitten normaalisti sinne kontrolliin klo 9 ensin verikokeeseen ja sitten lekurille. Lääkäri sanoi, että kaikki on valmiina, auki 2 cm, mutta supistukset tulivat kuitenkin vielä harvakseltaan ja päätettiin, että käynnistetään kalvojen puhkaisulla. Pääsin saliin klo 11 ja kalvot puhkaistiin saman tien ja sitten alkoi tapahtua.

Ekan tunnin aikana aukenin vain 3 senttiin ja muutenkin pärjäilin ihan hyvin syvään hengitellen supistusten aikana. Sitten alkoi tosi kipeät supparit ja olin ihan tuskissani ja aloin ottamaan ilokaasua, joka tepsi hyvin, kun mies vielä lisäksi hieroi alaselkää. Näin edettiin tunnin verran. Kätilö kysyi, joko haluan jotain muutakin, mutta ajattelin, että yritän vielä pärjätä, koska oli kuitenkin vasta alkusoittoa, otetaan tuhdinpaa tavaraa vasta myöhemmin. Sitten alkoi olla jo ihan hirveää, vetelin nuppia kunnolla sumeaksi ilokaasulla. Sitten oli pakko pyytää, että voisin ottaa epiduraalin nyt. Kätilö tutki tilanteen, että oho, onkin jo 7 senttiä auki, pyydetään lekuri paikalle. Lekurin tulo kesti 10 minsaa ja totesi heti, että auki on kokonaan!! Sanoivat, että epiduraali voidaan laittaa, mutta sitten menee vielä ainakin kolme-neljä tuntia, jos ei laiteta, hyvällä säkällä vauva voi olla kainalossa tunnissa. No, valitsin lyhyemmän tien ja laitettiin vielä kohdunkaulan puudutetta. Kätilö käänsi hetkeksi selkänsä ja huusin vaan, että nyt on pakko ponnistaa (uskomaton tunne, ei oikeastaan enää kovin kipeä) ja kätilö siihen, että ei kun annat mennä vaan. Siinä sitten ponnistelin jonkun puolisen tuntia ja sitten pikkumies putkahti maailmaan. Nostettiin heti vatsani päälle ja siinä se killitteli, oli ihana ja niin kauniin vaaleanpunainen, vain jalat sinersivät vähän. Mitat tosiaan 51 cm ja 3880 g, hyvän kokoinen, mutta ei mikään jättiläinen kuitenkaan Siinä sitten ihasteltiin hetki ja mies meni pesemään vauvaa ja mulle tehtiin lopputoimet. Istukka tuli ulos suht iisisti n. 10 minsan kuluttua. Pieni repeämä tuli, kaksi tikkiä laitettiin, ei paha. Kaikenkaikkiaan synnytys kesti siis 4 tuntia 25 minuuttia, käsittämättömän nopea toimitus, varsinkin kun hitaan alun jälkeen olin varma, että täällä kärvistellään varmasti joku 15 tuntia vähintään.

Siitä sitten siirryttiin osastolle, sattui niin, että viikonloppuna täällä oli ollut ryysis, syntynyt 3 kertaa enemmän vauvoja kuin keskimäärin ja oli aika täyttä. Perhehuoneita ei ollut vapaina ja mullakin oli sitten huonekaveri (usein täällä saa kuitenkin olla huoneessa yksin). No, ei siinä mitään, meiltä ei ole sairaalaan kuin 5 minsan matka, niin miehen oli helppo kulkea väliä. Vauva on rauhallinen, syö ja nukkuu vaan, ei pahemmin itke vielä ainakaan. Pari ekaa päivää annettiin lisämaitoa, kun on kova poika imemään. Sitten maidontulossa tapahtui muutos ja nyt on riittänyt. Tuolla se tuhisee yläkerran makkarissa kopassaan Tänään tosiaan päästiin kotiin, joten nyt se sitten vasta alkaa... Sain tosi huonosti sairaalassa levättyä, kun siellä on sellainen hälinä koko ajan, oli tosi ihanaa päästä kotiin. Illalla jo sain nukuttua pari tuntia vauvan kanssa samaan aikaan ja jo nyt on pirteämpi olo.

Ollaan niin fiiliksissä tuosta vauvasta, sitä voisi vain ihailla ja nuuskutella päivät pitkät. Nautitaan nyt tästä alkuajan hurmasta

Kiitos kaikille onnitteluista, tulen kommentoimaan juttuja myöhemmin.

 

[Molly*]

Vau Tiitu, hienosti meni synnytys!! Tosi kiva lukea raporttia, ja liikkistäkin. Hyvin kirjoitit, oikein jännityksellä tässä luin ja eläydyin tilanteisiin. Ja nyt teillä siellä kotona vieressä köllöttelee pieni poika! Mahtista Onko teillä nimi valmiina vai kutsutteko jollain työnimellä?

Vitsi, että Vili onkin jo iso poika. Isoveli Juttua tulee jne. Varmaan ihan hassua olla tuossa vaiheessa jo, että on oma päälle 2-vee pälpättävä lapsi. Ja uskon, että hauskaa kuunneltavaa välillä. Kivaa kun kirjoitatte mitä juttelevat, hauskaa on lukea.

Mulla on kuulkaas yksi aivan naurettava "oire" - mulla on jo toista viikkoa korvat lukossa! Naksuu ja natisee, varsinkin oikea korva, kuin tunnelissa olisi, ja välillä kuulen oman äänen päässä kun puhun. Vähän ärsyttävää. Mutta siedettävää En kyllä tajunnut, että voisi mitenkään liittyä tähän kunnes piruttain etsin hakusanalla keskusteluista ja uskoin, kun muillakin on näköjään ollut.

Nasupin perjantaikuulumisia odotellessa!! Toivottavasti on hyviä uutisia!

 

[Molly*]

Ai niin, sitä mun varhaisultrapäivää kyseltiin, se on maanantaina 25.8 eli päälle viikko vielä...

 

[Nekku ejk]

Voi, miten ihanaa oli lukea Tiitun kuulumisia! Ihanasti kirjoitit, että tästä se sitten alkaa. Niinpä. Ihanaisia ensipäiviä teille. Ei sitä silloin oikein muuta osaakaan tehdä kuin nuuskutella tulokasta. Nauttikaa! Positiivinen kokemus sulla takana ilmeisesti.

Se on sitten Nasuppi seuraava, joka sanoo poks, mutta siihen toivomme menevän vielä mooooonta viikkoa! Sen jälkeen onkin sitten taukoa ennen Sanelmaa ja Mollyä. Sitä ennen Mollykalla poksuu vain korvat, hih. Koita kestää.

Mekin usein miehen kanssa tuumataan, että Lotta on ajoittaisesta uhmasta huolimatta herkullisen ihanassa iässä. Iloinen, kupliva ja positiivinen hulivili, jollaisena toki toivomme hänen säilyvänkin. Kai se oikeasti on niin, että tämä aika kiitää hetkessä ohi, vaikka just nyt ei aina siltä tunnu! Ajan takaa vasta huomaa, väittävät. On todellakin ihmeellistä, miten kielitaju kehittyy ja just se ajattelu, miten osaavat asioita yhdistellä ja muistavat_kaiken_. Lotan mitat olivat 14,2 kg ja 92 cm. Heh, mennyt painossa Vilkun ohi… Mörssäri. Onkin viime aikoina syönyt käsittämättömän isoja annoksia.

Vieläkö teillä selkä menosuuntaan 2-vuotiaat autossa? Meillä on, mutta kohta pakko kääntää, kun ei jalat muuten mahdu. Vitsit tota Vilkun pottailua! Wau!

Lotta on muuten täysin sopeutunut pikkusiskon oloon perheessä. Ihanaa! Toki on hetkittäin mustis, mutta on jo tosi tosi kiintynyt vauvaan ja selittää innoissaan, että “mä oon jo isosisko”. Kysyy aina Elliä ja paijaa ja vie tuttia ja eilen pk:n pihassa halusi kaikille esitellä siskonsa ja omistajan elkein roikkui vaunun aisassa ja melkein töni muita kauemmaksi. ;-)

Käytättekö muuten paljon tuplia? Mä oon meinaan todennut seisomalaudan aika paljon kätevämmäksi, kun L kuitenkin haluaa paljon kävelläkin. Tuplat ovat toki hyvät olemassa, mutta taitavat meillä jäädä aika vähälle käytölle. L tosin nukkuu niissä kotipäivinä.

 

[Stella*]

Heippa! Tiitulla nopea synnytys ja hyvät jälkifiilikset, hieno homma! Onnittelut vielä pikkumiehestä ja ihailkaa häntä nyt oikein urakalla.

Meillä Leolla on hirveä uhma päällä, Juskan tavoin. Tuntuu, että päivät ovat välillä yhtä taistelua. Toki usein on samanlaisia fiiliksiä kuin Nekulla ja Annilla, että on ihana, vekkuli hulivili, jonka tempauksille nauraa ja jonka kehitystä on kiintoisaa seurata, mutta sitten on taas niitä hetkiä kun tekisi mieli hyppiä seinille. Mies luki Jari Sinkkosen "pojankasvatuskirjasta", että 2-3-vuotiailla on anaali-sadistinen vaihe . Leolla on se just eikä melkein. Nimittäin nuijii pikkusiskoaan ja nauraa ja juoksee hekottaen karkuun kun kieltää. Ja sitten tuo toinen osuus... tänä aamuna Leo oli sotkenut _kakalla_ keittiön kaapinovia! Oli kaivanut pötkylän pepustaan sillä välin kun isänsä torkkui sohvalla. Kiva ylläri!

Mutta jotain positiivistakin sentään. Leokin oppii pikku hiljaa ilmoittamaan vessahädästä ja sitten haetaan yhdessä potta ja ihmetellään palkintotarraa. Että ei nyt ihan pököpää kuitenkaan . Ja nyt Leo on alkanut urakalla halia nalleja ja roikottaa usein mukanaan jotain pehmolelua, että vissiin empatiakin alkaa vähä vähältä syntyä.

Meillä on Leo vielä selkä menosuuntaan autossa. Nyt alkaa olla suht ahdasta (Leo on nyt varmaan n. 90-senttinen), joten varmaan syksyn aikana käännetään istuin toisinpäin. Tuplarattaita olemme käyttäneet tosi paljon. Se tietty selittyy sillä, että näillä on ikäeroa vain se 1,5 vuotta ja Leo on aina tykännyt istua rattaissa. Nyt alkaa olla vähän merkkejä siitä, että Leo haluaa jo kävellä itse enemmän. Varmaan syksyn aikana siis hankitaan myös se seisomalauta. Olen harkinnut sitä, että kevätpuolella hankkiutuisin tuplista eroon ja ostaisin tilalle jotkut perusnäppärät Brion rattaat ja Leo saisi sitten seistä laudalla.

Nekku, tosi mainiota, että Lotta on hyväksynyt Ellin noin mainiosti. Meillä on mennyt raskaimman kautta ja kyllä sitä olisi usein toivonut, ettei Leo olisi ollut ihan niin mustasukkainen.

Mollyn korvaoire kuulostaa hassulta, mutta jotenkin etäisesti tutulta. Olen varmaan joskus lukenut tai kuullut tuosta.

Nyt lounaskeitolle ja sitten yhteen työtapaamiseen. Tänään on kyllä periaatteessa vapaapäivä, kun lapset eivät ole tarhassa.

 

[gissa]

voi ihanuus Tiitun kertomusta!!! Kiva, että kokemus oli myönteinen ja ettet joutunut kärvistelemään pitkään. Jäin ihmettelemään, että miten ois kestänyt niin pitkään, jos oisivat siinä vaiheessa antaneet epiduraalin? Ilmeisesti pärjäsit hienosti ilmankin, mutta jäin vaan miettimään tuota.
Nauttikaa nyt pienestä pojasta, eihän sitä voi kuin tuijotella ja nuuskuttaa, edelleen
Nimiasia muakin kiinnostaa ja nyt saisit laittaa niitä kuviakin sitten, kun masukuvia ei koskaan saatu

Hauskasti tuli omatkin jutut taas mieleen, aika jännä miten äkkiä ne unohtuukin!

Voi Leon kakkaleikkeja, jestas miten odotankaan noita :/

Nekku, resepti kuulostikin tutulta ja olin sen vauvalehdessä sitten nähnytkin. Pitää tosiaan tehdä testi-erä, jos niitä meinaa tarjota.

Jännää, että Riinuskalle saa perheenlisäys tulla ja Mariskallekin kolmatta harkitaan!!!

Meillä on iltakärttyä ja mies lähdössä viikonlopuksi pois, joten pitänee mennä sylittelemään poikaa. Hyvät viikonloput kaikille!!!

 

[^^Keijukainen]

Tervehdys taas, mökillä edelleen.
Ihana kertomus Tiitulla ja synnytys kuullosti kyllä tosi "helpolta" (no sitä se ei koskaan kyllä ole!). Nauttikaa ihanasta vauvasta täysillä!!

Mulla oli tosi huono fiilis kun en muistanut ottaa osaa Hertan suruun kissan poismenon johdosta, mielessä se kyllä oli. Eläimiä otettaessa on kyllä tuo kamala minuspuoli että niistä joutuu sitten luopumaan, harvemmin jäävät tänne elämään oman poismenon jälkeen ja tietysti parempi niin.

Mulle on tullut nyt vasta se nuuskutteluvaihe vauvan suhteen Vähän jotenkin ahdistikin synnytyksen jälkeen kun tuntui että olis "pitänyt" tuntea heti euforista onnea enkä tuntenut. Toisaalta mulla oli ehkä aika rankka synnytys ja ajoittain huomaan siitä jääneen tiettyjä pelkotiloja, varmasti vaikutti asiaan. Ei ehkä ole ollut tilaisuutta käydä sitä tarpeeksi läpi. Mutta nyt olen kyllä aivan sekaisin pienokaisesta ja usein haluan nukkuakin aivan kylki kyljessä yöt vaikka ollaan laitettu vaununkoppa meidän sänkyyn keskellä eli tavallaan nukkuu "omassa sängyssään" mutta kuitenkin meidän lähellä ja se on syöttöjenkin kanssa helpompaa. Tämä käytäntö täällä mökillä siis, kotona ollaan toistaiseksi nukuttu eri huoneissa ja vauva joko omassa korissaan tai vieressä.Mutta siis tuntuu ettei vauvan läheisyydestä saa kyllikseen!

Sukulaiset on kilvan käyneet ihastelemassa pikkuista. Yksi yö meillä oli aika horror, masuvaivaa kai kun huusi ihan sinipunaisena eikä ääntäkään enää tullut. Hierottiin pikkumasua ja pumpattiin jalkoja ja kun mikään ei enää auttanut, kuumemittari peppuun. Sieltä tulikin reippaasti ilmaa ja kakkaa ja olo helpottui. Tosin sen jälkeen ei ole kakannutkaan, kolmeen päivään. Olen saanut kokeneimmilta neuvoja, ettei tarttis olla huolissaan?
Eilen sai nälkäraivarit kun oltiin ravintolassa illalla syömässä tulevan kummin kanssa, mutta ei haitannut kun oltiin ainoat asiakkaat ;-) täällä tuppukylässä.Mies vaan pullon kanssa keittiöön Nannia lämmittämään

Mä oon kyllä huomannut tosta korvikkeen antamisesta että en viitsi siitä kauheasti puhua. Kyllä moni tuomitsee sen vaikkei välttämättä sanoisi mitään ja tuntuu että sitä saa sitten puolustella ihan turhaan. Yöllä vauva on usein niin väsynyt että saa raivarit rinnalla/ei jaksa imeä tarpeeksi kerralla ja huutaa nälkää taas puolen tunnin päästä.Ja ihan tietty sekin että on niin suursyömäri ettei mun maito riitä.

Sanelmalla ihana reissu takana! Onko sulla pahoinvointia edelleen? Mullahan alkoi kans aika pian plussan jälkeen, yllättävänkin pian mun mielestä.

Voikaa hyvin, me jatketaan mökkielämää!

 

[Hertta*]

Onnea, onnea Tiitulle pojasta!! Hinosti meni synnytys, upeaa. Nyt vaan tosiaan nuuskuttelette ja nautitte pikkuisesta!

Onnittelut myös Nellalle askeltamisesta! Meidän Hertta on ottanut kerran pari askelta, mutta ei sen enempää. Neuvolaan mennään 1v 3kk iässä, ilmeisesti tsekataan kasvu. Ei kait yleensä tuossa iässä käydä?

Ehkäisyasiat mietityttää täälläkin. Riskillä mennään... Toivon kuitenkin,että vähintään se kaksi vuotta tulisi ikäeroa. Mutta eihän siihenkään ole enää kuin muutama kuukausi. Nooh, tällä tahkoomishistorialla en odota mitään. Nekun ja Piritan työssä piipahtaminen kuullosti kyllä ihan näppärältä vaihtoehdolta.

Stellalle tsemppiä oman firman alkutaipaleelle!Rohkea veto. Vai anaali-sadistinen vaihe, hih. Kiva kakkaylläri tosiaan, jaiks.

Pargaa piti munkin kehumani. Me oltiin joitakin vuosia sitten heinäkuussa - ilman ilmastointia ja +39 astetta. No, me tykätäänkin kuumasta. Mä kyllä ihastuin paikkaan, ja erityisesti retkiin lähiympäristössä. Paljon mielenkiintoista nähtävää. Oli mun eka matka Kreikkaan, ehkä senkin takia olin ihastuksissani, mm. se ihana ruoka. Mutta harmi tosiaan, Sanelma, jos teillä hotelli ym. harmeja.

Hei, koska nähdään pk-laiset?? Meille käy ensi viikolla ke ja to. Sit seuraavalla mikä päivä vaan!

Tänään rippijuhliin ja huomenna siskon lapsen ristiäiset. Kivaa viikonlopun jatkoa kaikille!

 

[Aniliini#]

Tervehdykset!

Oi, Tiitu jo reippaana äitinä raportilla. Tosi hienosti ja nopeasti kyllä eteni sun synnytys. Useasti tuntuu olevan niin, että ilman epiduraalia etenee melko nopsaan, vai olenko ihan hakoteillä? Vai "viivästyttääkö" se vain silloin, jos laitetaan vasta sitten, kun on jo aika lailla auki? Mulla meinaan myös nopsat synnytykset ja ilman epiduraalia. Ja samaa kaavaa siinä mielessä meni, että ensin ajattelin, että hyvin pärjään ja yhtäkkiä tuli valtaisat tuskat ja sitten ei enää "ollutkaan mitään tehtävissä".
Nyt tosiaan nuuskutuksia, ihailuja, suukottelua ja paijailua yllin kyllin, auvoisaa eloa teille Tiitu! Toivottavasti ehdit kuitenkin meitäkin ilahduttamaan kertomuksilla päivien kulusta.

Voi Mollyn korvaongelmaa, mua keljuttaa aina, jos korva lukossa, tosi vaivaava vaiva. Ei unohdu hetkeksikään, toivottavasti helpottaa pian.

Pottailusta piti sanoa, että meillä on siinä vielä yksi "miinuspuoli", nimittäin Vilkku on kotona valtaosan ajasta ilman housuja. Menee siis omatoimisesti aina potalle, kun osaa riisua housut (kakalla käytyään tulee aina pyytämään pyllypesua), mutta pukeminen ei onnistu -eikä kiinnosta- vielä lainkaan, enkä mä joka välissä jaksa/muista/viitsi niitä pöksyjä takaisin pukea. Mutta mikäs siinä, saavatpahan palleroiset tuuletusta!

Ja siitä piti sanoa, että Lotta on kyllä henkisessä kasvussa -vai sosiaalisissa taidoissa- Viliä aika lailla edellä, kun leikkii jo kavereiden kanssa niin hienosti. Vilikin kyllä leikkii ja jotain muutakin vuorovaikutusta alkaa ilmaantumaan, kuin tavaroiden nappaaminen toisen kädestä, muttei vielä osaa jutella kamujen kanssa. Siis vaikka olisi isompi ja hyvin puhuva lapsi toisena osapuolena, niin ei kyllä suusta tule mitään keskusteluun viittaavaakaan.

Hauskaa, kun Masallakin on pihassa idoleita ja esikuvia, isojen poikien touhut saavat täälläkin ihailun pilkkeen silmään.

Ou jee, niitä Leon kakkaleikkejä. Vilikin kerran "keitteli kakkasoppaa", oli käynyt potalla ja hämmensi tuotoksiaan kauhalla. Sain hienoisen hepulin, koska uusi matto sotkeentui ja pelästyi suuttumustani sen verran, että siitä lähtien on tullut _heti_ kakattuaan pyytämään pyllypesua. "Yökin" ja ja viljelin hyihyitä kyllä kerrakseen, jäi mieleensä pysyvästi. Kenenkäs tenavainen se nappasi tuotoksensa seasta maissin suuhunsa? Yöööks! Voi näitä!

Me ollaan käytetty tuplia jonkun verran, siis lenkkeillessäni. Kauppaan ja muualle Vili jaksaa/haluaa kävellä, on jopa kävellyt mummin kanssa hänen kotiinsa 4 km ihan reippaana muutaman kerran. Että jaksaa kyllä, muttei se itselle mitään lenkkiä ole. Päivä päivältä huonommin viihtyy kyydissä. :/

Ja kasvot menosuuntaan on ollut jo kauan, meillä Recaro Young Sport-turvaistuin ja sitä ei saa muulla tavalla asennetuksi. Turvakaukalon jälkeen oli lainassa kavereilta "väliaikaistuin", mutta nyt tosiaan matkustelee kasvot eteenpäin.

Jahas, Lotta meni vilkun ohi, varmaan siis ihan nollakäyrällä, kun Vili oli painonsa puolesta miinusykkösessä. Vai onko eroa tytön ja pojan käyrissä? Pituus menikin +4:ssa. Ja päänympärys viimein tasoittunut nollalle, olikin pitkään reilusti plussalla, "isopää-iskän" geenit periytyneet..

Jahas, mies hoputtelee lähtemään kauppaan ja viinikauppaan. Mulla olis tänään tiedossa tyttöjen ilta naapurustossa, menen pyörähtämään, iskä jää kotimieheksi. Mun äitikin tarjoutui tulemaan, jos mieskin olisi halunnut johonkin mennä, mutta valitsi kotisohvan, jota ei kyllä olisi Vilin vauva-aikana tehnyt. Edistystä ja Kasvua tapahtunut. =) Ihan kökkö ilma vaan, vaikka mitä se vaikuttaa, kun sisällä ollaan. Ihana nähdä ystäviä, heitäkin pitkästä aikaa keillä ei lapsia. Viikkistä!

Piritallekin oikein kivaa irtiottoiltaa! Olemme ansainneet sen!