H
Hertta*
Vieras
Jee Molly!!!!! Hyvät oli kutinat mullakin. Ai että olen onnellinen, että näin montaa on lykästänyt lyhyen ajan sisällä. Ne kaksi viivaa on niiin mahtavaa nähdä, muistan itsekin tunteen. Tsemppiä alkuvaiheen piinailuun!
Heh, Nasuppi, mä olen tainnut käydä siinä thaikku-ravintolassa. Siis kun tiedän, missä asustelette. Yhdellä työreissulla vietiin sinne, todella jännä tunnelma, ihan kuin olisi käynyt Thaimaassa, vaikka en ole siellä ollutkaan. Ruoka namia ja edullistakin!
Kiva kuulla Keijusta! Miten muuten teidän kissat ottaneet vauvan vastaan? Meillä oli tässä surua, kun meidän kissa kuoli. En muistanut viimeksi mainitakaan. Ihan suru puserossa oltiin ja vieläkin haikea olo. Ehti olla meillä vain pari vuotta, mutta ainakin sain rakastavan kodin viimeisiksi vuosikseen, eläinsuojeluyhdistykseltä haettiin. Sairastui ensin suolistotulehdukseen, sai antibiootit, ja piristyikin entiselleen, mutta kun kuuri loppui, meni kahdessa päivässä tosi huonoon kuntoon. Tulehdukset olivat levinneet muihin sisäelimiin, joku hepatiitti. Kuoli sitten illalla kotiin. Nyyh. Nyt meillä on kissin tuhkat ja mietitään, että mitenköhän eläinten hautausmaat toimivat. Voiko sinne vaan viedä vai pitääkö olla joku lupa tms?
Pienellä kauhulla luen pk-kokemuksista (paitsi Lotalla tuntuu menevän mukavasti)... Mä olen ruvennut miettimään, että josko kuitenkin olisin vielä ensi vuoden ekan puoliskon kotona. Hertta olisi sitten n. 2 vuotta. Katotaan nyt.
Onnea kävelevällä Kaislalle! Hertta otti ekat askeleet pari päivää sitten, mutta ei sen jälkeen ole kävellyt. Kävelykärryn kanssa kyllä menee hurjaa vauhtia. Puhuu muuten tosi paljon ikäisekseen - mun mielestä. Osaa sanoa pupu, heppa, äiti, kukka, kukko, heippa. Sitten on yksi tavuisia kuten paa on pallo, puu puuro jne. Kova on papattamaan muutenkin.
Samulle onnittelut! Tiitun kuulumisia odotellaan sitten vaan!
Heh, Nasuppi, mä olen tainnut käydä siinä thaikku-ravintolassa. Siis kun tiedän, missä asustelette. Yhdellä työreissulla vietiin sinne, todella jännä tunnelma, ihan kuin olisi käynyt Thaimaassa, vaikka en ole siellä ollutkaan. Ruoka namia ja edullistakin!
Kiva kuulla Keijusta! Miten muuten teidän kissat ottaneet vauvan vastaan? Meillä oli tässä surua, kun meidän kissa kuoli. En muistanut viimeksi mainitakaan. Ihan suru puserossa oltiin ja vieläkin haikea olo. Ehti olla meillä vain pari vuotta, mutta ainakin sain rakastavan kodin viimeisiksi vuosikseen, eläinsuojeluyhdistykseltä haettiin. Sairastui ensin suolistotulehdukseen, sai antibiootit, ja piristyikin entiselleen, mutta kun kuuri loppui, meni kahdessa päivässä tosi huonoon kuntoon. Tulehdukset olivat levinneet muihin sisäelimiin, joku hepatiitti. Kuoli sitten illalla kotiin. Nyyh. Nyt meillä on kissin tuhkat ja mietitään, että mitenköhän eläinten hautausmaat toimivat. Voiko sinne vaan viedä vai pitääkö olla joku lupa tms?
Pienellä kauhulla luen pk-kokemuksista (paitsi Lotalla tuntuu menevän mukavasti)... Mä olen ruvennut miettimään, että josko kuitenkin olisin vielä ensi vuoden ekan puoliskon kotona. Hertta olisi sitten n. 2 vuotta. Katotaan nyt.
Onnea kävelevällä Kaislalle! Hertta otti ekat askeleet pari päivää sitten, mutta ei sen jälkeen ole kävellyt. Kävelykärryn kanssa kyllä menee hurjaa vauhtia. Puhuu muuten tosi paljon ikäisekseen - mun mielestä. Osaa sanoa pupu, heppa, äiti, kukka, kukko, heippa. Sitten on yksi tavuisia kuten paa on pallo, puu puuro jne. Kova on papattamaan muutenkin.
Samulle onnittelut! Tiitun kuulumisia odotellaan sitten vaan!