Tahkoojaplussat 76

[Hertta*]

Jee Molly!!!!! Hyvät oli kutinat mullakin. Ai että olen onnellinen, että näin montaa on lykästänyt lyhyen ajan sisällä. Ne kaksi viivaa on niiin mahtavaa nähdä, muistan itsekin tunteen. Tsemppiä alkuvaiheen piinailuun!

Heh, Nasuppi, mä olen tainnut käydä siinä thaikku-ravintolassa. Siis kun tiedän, missä asustelette. Yhdellä työreissulla vietiin sinne, todella jännä tunnelma, ihan kuin olisi käynyt Thaimaassa, vaikka en ole siellä ollutkaan. Ruoka namia ja edullistakin!

Kiva kuulla Keijusta! Miten muuten teidän kissat ottaneet vauvan vastaan? Meillä oli tässä surua, kun meidän kissa kuoli. En muistanut viimeksi mainitakaan. Ihan suru puserossa oltiin ja vieläkin haikea olo. Ehti olla meillä vain pari vuotta, mutta ainakin sain rakastavan kodin viimeisiksi vuosikseen, eläinsuojeluyhdistykseltä haettiin. Sairastui ensin suolistotulehdukseen, sai antibiootit, ja piristyikin entiselleen, mutta kun kuuri loppui, meni kahdessa päivässä tosi huonoon kuntoon. Tulehdukset olivat levinneet muihin sisäelimiin, joku hepatiitti. Kuoli sitten illalla kotiin. Nyyh. Nyt meillä on kissin tuhkat ja mietitään, että mitenköhän eläinten hautausmaat toimivat. Voiko sinne vaan viedä vai pitääkö olla joku lupa tms?

Pienellä kauhulla luen pk-kokemuksista (paitsi Lotalla tuntuu menevän mukavasti)... Mä olen ruvennut miettimään, että josko kuitenkin olisin vielä ensi vuoden ekan puoliskon kotona. Hertta olisi sitten n. 2 vuotta. Katotaan nyt.

Onnea kävelevällä Kaislalle! Hertta otti ekat askeleet pari päivää sitten, mutta ei sen jälkeen ole kävellyt. Kävelykärryn kanssa kyllä menee hurjaa vauhtia. Puhuu muuten tosi paljon ikäisekseen - mun mielestä. Osaa sanoa pupu, heppa, äiti, kukka, kukko, heippa. Sitten on yksi tavuisia kuten paa on pallo, puu puuro jne. Kova on papattamaan muutenkin.

Samulle onnittelut! Tiitun kuulumisia odotellaan sitten vaan!

 

[Aniliini#]

No nyt, jos saisi muutaman rivin rustattua..

Kyllä totisesti on kiva fiilis Mollyn puolesta, niin hienoa! =)) Laittoiko muuten joku Sanelmalle tekstaria, vai laitanko minä?

Jaiks, onkohan Tiitu nyt sitten tositoimissa? Vai käynnistyksellä huomenna..? No, pian on vauva maalimassa silläkin suunnalla. Mäkin veikkaan pojua. Onnenpotkut koitokseen täältäkin.

Samulle myöhästyneet onnittelut ja Viljamille kanssa. Mites Samun kemut sujui? Mahtoi olla hulinaa niin ison lapsikatraan keskellä!

Ja niin ikään onnea käveleville neitosille, Kaislahan oikein intoutui kerrassaan. Ja Hertta menee kohta myös vinhaa vauhtia, kun on ekat askelet ottanut!

Meillä Silja ei mitenkään kovasti yritä punkea itseään mahalleen, mutta niin päin "asetettaessa" viihtyy kyllä pitkiä toveja. Näkyy maailma niin eri perspektiivistä.

Hih, Vilin koottuja lausahduksia pitää taas kertoa parit. Meillä telkkari alkoi pätkimään, niin mies tiiraili ulkona antennia katolle maasta käsin, niin Vili totesi, että "iskä pilviä kyttää". Ja eilen mun syöttäessä Siljaa, istui potalla ja sanoi, että "äiti, laita se tissi piiloon, pitää pylly pestä.

No voihan nenä, kun Annakin on alkanut valvottamaan. Ja Keijun pikku-emäntä aika ajoin myös. Silja tuntuu kyllä olevan kaikin puolin rauhallinen, tyytyväinen ja helppo vauva, heräilee kyllä öisin syömään, mutta lutkaisee reippaassa viidessä minuutissa masun täyteen, eikä _milloinkaan_ vielä ole itkenyt yöllä. Mua ei juuri ole väsyttänyt päivisin.

Vili sen sijaan on ehkäpä alkanut näkemään painajaisia, on nyt vajaan viikon herännyt öisin itkemään tai suoraa huutoa huutamaan, ja vaatii valoa päälle. Kaivoinkin yövalon esiin, muttei ole auttanut, on sen verran himmeä. Vaihe tämäkin, mutta kurja vaihe. Just, kun oli alkanut yöt nukkumaan. :/

Allekirjoitan kyllä Piritan tavoin sen, että leppoisaa on kyllä kun toinen lapsista nukkuu, ja ihan kuin lomalla olisi, kun joskus harvoin yhtä aikaa ovat päiväunosilla.

Munkin on pitänyt Keijulta kysyä kisujen vastaanotosta. Meillä Paavo ei sanonut Silajsta mitään. Viliä uteliaana, mutta pelokkaana kävi viikon verran haistelemassa, sitten oli ihan normaali oma itsensä. Kovia ääniä kun lapset päästelee, loikkii turvaan sängyn alle, tai ainakin mielenosoituksellisesti häntä suorana pois lähistöltä.

Hertalle osanotot kissan poismenoon.

Kiitokset flunssanhäätötoivotuksista, taisi olla apua, kun jo tuntuu helpottavan. Vai liekö buranalla vaikutusta.. Olo oli aamusella kyllä ihan "hakattu", nyt vaan hiki virtaa, kun kuume laskee, eikä päätäkään enää ole särkenyt. Toivottavasti se kamala kurkkukipu ei tee uusintahyökkäystä yöllä. Stellallekin paranemisia!

Meilläkin sitten arki ja syksy astuu huomenna kuvioihin, mies menee töihin. Sen puolesta kiva, että päästään taas tuttuihin arkirutiineihin kiinni, vähän on mennyt ainakin syömiset päälaelleen tässä lomaillessa itse kullakin, mutta erityisesti Vilillä. Iskä meinaa vaan aina tarjota sellasia välipalojen välipaloja, tänäänkin oli viinirypäleitä yhdessä kupissa, herneitä toisessa ja vähän keksiä kätösessä ja sitten ihmetellään, kun poika ei syö mitään......! No, muuten ei kyllä ole kivaa, kun mies on sitten taas niin paljon pois. Mahtaa Vilkku osoittaa mieltään, kun nyt tottui isänsä kokoaikaiseen läsnäoloon. Ja Silja kanssa, vaikkei sinänsä osaa vielä ikävöidä, mutta on _niin_ isin hymytyttö, välittömästi mies saa osakseen ilonaaman ja kujertelut, oli neiti millä tuulella vain. NAINEN! )

Hyvää alkavaa viikkoa! Tiitu mielessä!

 

[Nekku ejk]

Meillä oli kone tiltissä koko päivän ja meikä ihan tulisilla hiilillä Mollyn uutisten suhteen. JA NIIN MAHTAVAA, lämmin rutistus ja tuhannesti onnea teitille!!! Kyllä mäkin tätä ounastelin, sen verran hyvältä kuulostivat oireet. Nyt vain uskoa ja luottoa tulevaan. Vitsit, miten sitä taas hymyilee täällä. Ihanaa Molly!

Tiitulle voimia tulevaan koitokseen! Olet ajatuksissa.

Muihin juttuihin palaan, jahka kerkiän. Flunssaisille pikaista paranemista!

 

[Mariska*]

Ihanata, Ihanata, vitsit mitä uutisia! Onnea Molly. Nyt luotetaan, uskotaan ja toivotaan, että tämä raskaus kestää loppuun asti!

Samun synttärit sujui ihan mukavasti. Leipomukset onnistui hyvin ja hauskaa oli.
Huomasin just äsken et kaikki lahjat mitä Samu sai ovat löytäneet mukavasti paikkansa Teemun huoneesta...oli isompi veli vähän mustissa sukissaan.

Voimia nuhasille ja valvoneille äidelle. Nyt täytyy lähteä nukkumaan.

 

[Mariska*]

Niin ja Tiitulle rutkasti voimia tuleviin ponnistuksiin. Olet/tte ajatuksissa...

 

[Sandeman ejk]

Superia Molly! Tosi hinot uutiset tähän sateiseen aamuun!

Nelde on sitten edelleen kotona, en jotenkin viitsi viedä pkotiin kun kelikin on ihan hanurista ja siellä ulkoilevat kelissä kuin kelissä. Nenä valuu ja yskäkin vaivaa, varsinkin makuulla:-(. Hiukan rikkonaisia öitä siis täälläkin.

Vitsit, vaikuttaakohan tämä matalapaine myös parisuhteeseen? Jotenkin tuntuu että on niin tukkoista ja kiukkuista menoa ja kommenttia että oikein itku pääsi eilen. Mies on mököttäjä ja sen mökötyksen syyn onkiminen on sitten aina niin hankalaa. Saattaa olla joku juttu josta mä en edes tajua että se suuttui. HOH. Välillä en edes jaksa selvittää syytä, olkoon jos ei saa suutaan auki, -kele. Onkohan tämä sitä seitsemännen vuoden kriisiä vai johtuneeko tästä hektisestä perhe/raksavaiheesta? Pirskatti jos saisin pian duunia niin palkkaisin jonkun timpuriporukan viemään koko raksaprojektin loppuun. Se hiertää meidän välejä ihan megana, valitan siitä että mies ei osallistu kotona lapsenhoitoon. Kuulemma voin vapaasti lähteä raksalle ja hän jää kotiin lapsen kanssa. Minkäs siinä kommentoimaan kun on itse täysi raksa-tumpelo? ISO-hoh.

Mahtista Pekingistä on tullut jo mitaleja!! Paremman tekemisen puutteessa sitäkin on tullut seurattua. Mun kaikki himaprojektit nääs vaatii keskittymistä ja rauhaa ja niitä ei voi tehdä yhden yksivuotiaan kanssa. Tai näin ainakin vakuutan itselleni.

Hyvän synttäripäivän saapi Tiitun lapsonen jos tänään syntyy! Tasan kaksi vuotta sitten tein plussatestin ja ystäväni tyttö syntyi samana päivänä. Tämä on siis maaginen päivä!! )) Edelleen muistan sen fiiliksen jonka plussa aiheutti....värinää.

Juu Nekku taisin olla taas sekava kun puhuin ehkäisystä. Tarkoitin siis sellaista ehkäisyä jonka jälkeen on vielä mahdollisuudet raskautumiseen. Kun kierukkaa kai suositellaan pidemmän aikavälin ehkäisyyn samoin kuin kapseleita.

N veteli ihan himoonsa kanttarellipastaa ja samoin tänään chevrekasvissosekeittoa joten taitaa se syömälakko johtua pkodin sapuskoista. Tai siitä että äiti stressaa?

Ostin nellalle ticketin fleecevuorisen sadeasun että onpahan sitten välineet siihen pk-ulkoiluun kun kuitenkin tämä etelän talvi on sateinen. Viime vuonna pärjäsivät kuulemma paria viikkoa lukuunottamatta välikausiasuilla. Älkää nyt kuitenkaan luulko että meidän pk on kamala, mä vaan puran ahdistustani teille kun ei tuo mies hiffaa, sanoo vaan että kyllä se pärjää ja hyvin se menee. JOO siis kyllähän mä tiedän että N pärjää, mutta kun se vielä niin äidin pieni ja rakas.

Taidan maksaa laskuja kun vielä on rauhallista....

 

[Molly*]

Kiitos kaikille onnitteluista!

Sande, mun pitkin kommentoida aikaisemmin, että ehkä Nella onkin nirso pk:ssa kun se saa niin hyvää gourmet-sapuskaa kotona, hih! On tottunut liian hyvään

Mä näin tänään pikku-Lotan kopion, käveli äitinsä kanssa kadulla vastaan. Piti äitiään kädestä kiinni ja höpötteli minkä kerkesi, osoitti kädellä jotain ohikulkevaa autoa, huikkasi jotain perään - ja juttua riitti. Tuli ihan Lotta mieleen

Tiitu, hui jui

 

[Aniliini#]

Heips! Tässä syöttöpuuhissa yksikätisenä eli hitaana kuin etana. Vili leikkii mun takana leikkejään ja kyselee taukoamatta, "äiti, mitä sinä teet?"

Olinpas mä mölö, kun kyselin, että KUKA laittaa Sanelmalle tekstaria, no Molly tietty itse! Olin vain niin tohkeissani ilouutisesta (jota myöskin osasin odottaa oireiden perusteella, mutta jänskätti silti) ja muistin vain, että Sanelma lomailemaan lähtiessään huikkasi, että laittakaahan joku tekstaria..

Molly, muistan tasan sen epävarmuuden ja pelon tunteet km:n jälkeen raskauduttuani, jotka plussahuuman jälkeen kaatuu päälle. Ei paljoa auta kehoitukset olla murehtimatta, väistämättä mieleen pyrkii kaikkia epämukaviakin asioita, vaikka niitä kuinka lykkisi ja hätistelisi menemään. Kehoitan kuitenkin minäkin olla stressaamatta, mutta miten..? Ainakin siten, että me kyllä uskotaan ihan täysillä onnistumiseen, eikä peikkoja (tämän enempää) maalailla. Muistui vaan mieleen omat fiilikset, kun raskautta oli oooodottanut, eikä siitä sitten osannut yhtäkkiä nauttiakaan ollenkaan, kun vaan pelkäsi. Muuten mullakin "Viliä testatessani" toinen viiva oli kontrolliviivaa hailakampi. Km-raskaudessa taas tosi vahva viiva pärähti heti näkyviin, että ei se viivan vahvuus "lopputulosta" kerronut mulla ainakaan.

Sandelle tsemppiä parisuhteen aallokkoon, välillä niitä pohjia tulee, sitten ollaan taas siellä harjalla. Kökköjä nuo päällä olevista projekteista johtuvat kinat ja väsyt ja erimielisyydet silti ovat. Onko pahin jo takana raksaprojektissa? Ajallisesti ja työn haastavuuden suhteen?

Kinkkinen on ehkäisyasia. Just kun kerkesin kehumaan muutaman viikon kokemuksella kierukkaani, alkoi tiputtelemaan. Kuukautiset nämä eivät vielä ole, kun edes phs ei ota tiputtelua vastaan, vain wc-papru. Kurjaa silti vähäinenkin vuoto. :/ Mulla oli lapsosten välissä hetken aikaa käytössä se ehkäisyrengas, joka oli ihan kätevä käyttää, ei tarvinnut muistaa pillereitä popsia joka välissä ja hormonimäärä pienempi kuin pillereissä, kun hormonit menevät suorinta tietä sinne mihin kuuluukin, eivätkä koko elimistön läpi. Vaikutti silti jonkin verran halukkuuteen. Tai lopetettuani tuli oikein HIMO! ;D

Ääk, palaan kaksikätisenä, hermo ei kestä tätä hitautta.. Ja Vilkkukin pitää viedä päikkäreille. Eipä näytä kyllä herraa väsyttävän, toiv. ei ole toivotonta!

 

[Nasuppi]

Heipsan!

Nyt on vieraat saateltu ja täällä taas ylhäisessä yksinäisyydessä. Lääkärissä käynnin tulos ei tällä kertaa ollut niin loistava kuin aiemmin. Vauvat kyllä kasvavat hyvin, poikavauveli jo reilut 1,5 kg ja tyttö tulee hyvin perässä. Mutta kohdunkaula oli lyhentynyt edellisestä kerrasta reilusti, nyt enää reilut 2 cm. Ei ottanut sairaalaan sisään, koska pystyn lepäämään kotonakin, kun ei ole esim. pieniä lapsia. Vuodelepoa siis ja perjantaina uudestaan lääkäriin. Jos se on vielä lyhentynyt, niin sitten kait sairaalaan. Vähän ahdistaa ja pelottaa, mutta ei auta kuin toivoa, että kaikki menee hyvin. Tähän asti kaikki onkin mennyt ihan uskomattoman hyvin, joten jotain kai piti tulla...

Onpa kyllä tylsää vaan löhötä, kun ei ole sairas. Pitäisi pestä kaikki vauvanvaatteet yms. Noh, jospa siihen vielä pystyisi jossain vaiheessa. Ei kyllä hetkeäkään liian aikaisin tehty shoppailureissua ja hommattu ainakin kaikki suurimmat tarpeelliset vauvatarvikkeet.

Molly, mäkin muistan varsin hyvin sen plussan jälkeisen onnen vaihtumisen peloksi ja epävarmuudeksi. Mulla sitä kesti oikeastaan rakenneultraan asti. Se on ärsyttävää, kun ei voi vaan iloita hetkestä. Uskotaan, että kaikki kuitenkin menee tosi hyvin ja mäkin olen sitä mieltä, että akupunktio voisi olla hyvä "tukihoito" alkuraskauteen. Vieläkin tuuletan täällä teidän onnea Ai niin, ja mieskin lähetti onnitteluja, en tiedä saitko enää eilen sitä mun viestiä, kun tuli jotain katkoksia.

Hui, Tiitu vissiin siellä puuhissa... Apua, miten jännää Mullakin on sellainen kutina, että poika tulee... Heh, aika hauskaa kun Tiitu tietää sukupuolen ja varmaan naureskelee meidän arvauksille.

Keijun ilta kuulosti täydelliseltä! Ja todellakin seura mitä parhainta, ihana siippa ja pikkuinen nyytti vieressä Munkin on pitänyt kysyä, miten kisut ovat reagoineet vauvaan? Olikos siinä yhdessä valokuvassa kisulla vähän häntä pörhössä, vai onko sellainen normaalisti? Niin ja Keiju, mekin aiotaan yrittää kestovaippailua. Mies on aikamoinen viherpiipertäjä ja se on kyllä tarttunut muhunkin. Saas nähdä miten se sujuu kaksosten kanssa... Tämän vuoden äitiyspakkauksessahan tuli useampia kestiksiä, onko ne tarkoitettu sellaisenaan käytettäväksi, eli kaksi osaa, vai pitääkö niihin vielä laittaa jokin rätti sisälle, esim. harsovaippa?

Hertalle suuret osanotot kisun poismenon johdosta Tosi surullista. Onneksi tosiaan sai teiltä hyvä loppuelämän. Ihanaa, että otitte eläinsuojeluyhdistykseltä kotia kaipaavan kissan! Monikaan ei halua ottaa kissavanhusta, vaan kaikki haluavat pennun. Sitten niitä kotia kaipaavia aikuisia kissoja on tosi paljon. Olin pari vuotta sitten HESYllä vapaaehtoistöissä ja siellä niitä kisuja oli vaikka kuinka paljon

Heh, hauskaa, että olet Hertta käynyt samassa thai-paikassa. Täällä niitä ravintoloita on kaksi, joten voi olla ettei ollut ihan sama. Mutta anyway, samaa ketjua Ai niin, Mollylle pitikin sanoa, että en ole Thaimaassa käynyt, mutta fiilistelin silti tunnelmaa kyseisessä paikassa. Täytyy joskus kyllä käydä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

 

[Julia ejk]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08 Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, tyttö 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, poika 50 cm, 3080 g

Odottajien la:t:

Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 26.10.2008
Sanelma 5.3.2009

Jiihaa, täällä taas!! Päivitin meidän juniorin nimen listaan.

Jonkun aikaa on vierähtänyt..ihan pihalla jutuista.

Ensimmäisenä onnittelen kasvaneita perheitä - Onnea Nekku, Keijukainen sekä Gissa.

Tiitun vuoroa jännätään ja toivottavasti Nasupilla vauvelit pysyvät vielä tovin kasvamassa.

Mollylle onnea plussasta

Hmm - mitähän tässä nyt sitten - päivitän Katan tavoin meidän kuulumiset.
Tytöstä tuli, kuten aiemmin mietin, Hertta. Hän on aivan loistava pakkaus, isosiskoaan rauhallisempi ja tuttipullon vihdoin kaksikuisena hyväksyttyään alkoi nukkua hyvin. Ei ilmeisesti saanut tarpeeksi rinnasta, vaikka maitoa aluksi hyvin tulikin. Nukkui 1,5-2 tunnin pätkiä tuon ensimmäisen kaksikuukautta ja musta tuntui jo rasittavalta ainainen tissittäminen, sitten saatiin menemään korviketta pullosta ja unet pitenivät saman tien. Suosittelen!
Näin jälkikäteen luulen, että jos Ilonallekin oltaisiin annettu lisämaitoa, niin olisin päässyt vähemmällä valvomisella.
Nyt siis menee loistavasti kun mammalla on virtaa enemmän kuin kahden tunnin unien jälkeen.

Ollaan oltu paljon mökillä, evakossa remontin keskeltä. Hidas kaksgee ei oikein inspiroinut väsynyttä mammaa tänne kirjoittelemaan, siitä hiljaiseloni.
Nyt ollaan taas kotosalla ja olen vedossa ja kone pelittää.

Lasten kanssa sujuu hyvin, välillä menee hermot aivan totaalisesti Ilonan uhmailuihin, mutta pääsääntöisesti nautin kotona olosta. Tai siis siitä, kun ei olla kotona vaan touhutaan kaikkea kivaa.
Ollaan retkeilty paljon lähiseudun marjatiloilla, käyty sään salliessa uimarannoilla (hyi kylmää vettä!), puistoissa (mm. konserteissa) ja urheilukentällä juoksemassa ja loikkimassa kun Ilona tykkää. Hertta kulkee mukana kantoliinassa ja rattaissa.
Ilona tykkää hoitaa siskoaan ja on harvoin mustankipeä, mutta sitten kun on, niin on todella rasittava.

Sen verran ehdin lukaisemaan, että huomasin monen pohtineen ehkäisyä. Sama täällä. Samoilla linjoilla olen, jotain pitäisi käyttää, mutta hormonit eivät kiinnosta. Kuparikierukkaa meinaan testata. Jälkitarkastuksessa ohjeeksi annettiin, että pitää odottaa kunnes menkat alkavat ja sitten papaan ja sitten vasta kierukka laitetaan. Heh, mitäs ehkäisyä tässä välissä, viimeks menkat alkoivat vasta puolivuotta synnytyksestä. Roiskitaan ohi - totesin miehelleni.
Meidän kylässä kuparikierukasta veloitetaan 75 euroa, mites teillä muilla?

No niin, lyhytpä oli tämäkin kirjoittelu sessio, Hertta kutsuu ja Ilona haluaa ulos. Lähdetään hakemaan käytettyä leikkimökkiä tuttaviltani. Ilona odottaa sitä kovasti.

Voikaa hyvin.

 

[Molly*]

Oh no Nasuppi, tuohan ei kuulostanut ollenkaan kivalle :/ Toivottavasti lepo kotona vaikuttaa positiivisesti asiaan, olisipa tylsä joutua sairaalaan makoilemaan. Pärjäätkö siellä kotona koirien kanssa? Et tietty voi ulkoiluttaa niitä nyt. Saatko ruokaa tehtyä, entä onko miehellä suht normaalit työpäivät siellä, että saat hänet yleensä aina alkuillasta kotiin? Ei oo työmatkoja tms? Toivottavasti tämä tästä, ja pääasia että vauvoilla on kaikki hyvin - jos se sitten vaatiikin sen, että mama vähän lepäilee. Perjantaina kuullaan sitten tilannekatsaus. Peukkuja ja rutistushali.

Ja juu, Nasuppi, sain sun viestin silloin myöhemmin kun olin uudestaan online, hih Kiitä onnitteluista

Aniliini, laitoinkin sulle spostia eilen, kiitos vielä ihanista sanoista ja paneutumisesta asiaan. Juuri noinhan se on. Ja mitenkään vähättelemättä muita niin km:n, kaavinnan tai vastaavan kokeneella pelko tässä alussa on ehkä vielä vähän erilaisempaa, konkreettisempaa? En tiedä. Sitä ei vaan halua uudestaan kokea.

Olisikohan Tiitun vauva nyt maailmassa

 

[Piritta*]

Pikainen moi,
Lapset uinuu, ja mun pitäisi ihan pikkuhetki tehdä töitä. Vaikka työnteko on ihan järjetön lisä kaikkeen tähän työmäärään ja väsymykseen, niin oikeesti - tekee hyvää ja piristää. Töissä oli ihan huippu käydä eilen, sekin virkisti jo henkisesti, vaikken sinne kaipaakaan. Mutta tiedän, kun sinne palaan, tulen viihtymään, jälleen.

No voihan Nasuppi, että jouduit jo lepoon, vaikkakin ihan takuulla syystä, mutta varmaan itsestä tuntuu keljulta olla "terveenä" kotosalla lepäilemässä. Mutta vauvojen hyväksihän sitä tekisi mitä vain. Toivottavasti tilanne on sen verran parempi perjantaina, ettet joutuisi sairaalaan sisään. Se on varmasti kotona oloa tsiljoonasti tylsempää.

Mukava kuulla Julian perheestä. Ja onnittelut Hertalle nimestä! Hyvä että otit puheeksi tuon teidän tilanteen, koska epäilen, että meillä on sama juttu. Mun oma maito ei vaan riitä tytölle, tuntuu jatkuvaan nälkäiseltä, ja siis tahtoisi olla jatkuvaan tissillä, mikä kyllä välillä rassaa. Olen antanut iltaisin korviketta, mutta ajoittain turvaudun siihen päivälläkin. Ois pakko saada öitä paremmaksi, koska olen aika lopen uupunut päivisin, ja sitten tietty kaikki ottaa päähän :/

Oiskohan meidän Tiituliinu jo käärö sylissä?? Ihanaa, että saadaan taas väkeä joukon jatkoksi Rapsaa odotellessa.

Voi Hertta, pahoittelut kissanne poismenosta ;(

Nyt ei oikein pää taivu muuhun. Kämppä taas kaaoksessa, mutten jaksa murehtia. Katson kisoja ja keitän kunnon espressot.

Stella muuten, tuus kertomaan lisää sun työkuvioista.

 

[Nasuppi]

Molly, kiitos paljon supportista! Juu, koitan tässä lepäillä nyt oikein urakalla, etten vaan joutuisi sairaalaan ja saisin olla kotona. Kamala ajatus viettää loppuraskaus sairaalassa. Mutta otetaan vastaan mitä tuleman pitää. Toistaiseksi en ole 24 h vuodelevossa, eli voin tehdä nopeaa ruokaa ja esim. käyskennellä lyhyesti pihalla. Kaupassakäynti on "kiellettyä", samoin kuin kaikki, mistä aiheutuu paineen tunnetta masuun. Mies ulkoiluttaa koiria. Onneksi hän pystyy tekemään aika paljon etätöitä kotoa käsin eikä ole mitään työmatkoja tiedossa.

Juliastakin oli kiva kuulla pitkästä aikaa ja jatkossa ilmeisesti sitten taas enemmän

Olet Molly varmaan oikeassa siinä, että keskenmenon kokeneena pelko on varmasti vielä suurempi ja konkreettisempi. Paljon jaksuja sen kanssa, onneksi on ultra sitten kahden viikon päästä. Aiotko tehdä uutta kotitestiä? Kyllä mua sitten jännittää, että onko teilläkin tuplat

Tiitun kuulumisia odotellen!

 

[gissa]

Moi pitkästä aikaa!!

Katsotaan kauanko saan kirjoittaa, Leo on päikkäreillä ulkona. On mun mielestä nukkunut vaunuissa aina lyhyemmät kuin sisällä, mistäköhän johtuu. Paitsi sitten ostosreissulla eilenkin nukkui melkein 4 tuntia.

Nyt on kyllä niin paljon juttuja, että väkisin jää osa kommentoimatta. Yritän kuitenkin.
Kiva kuulla Katasta ja Juliasta, pitkästä aikaa. Ihana nimi tuli tytölle!!

Voi kurjuus Nasupin lääkärikuulumisia. Makoilu on tosi kypsää, vaikka tietysti sen kestää vauvojen takia, mutta hermoille se silti käy. Toivotaan, että pysyvät nyt vielä pitkän aikaa masussa. Tsemppiä ja yritä olla murehtimatta liikaa.

Mollylle myös tsemppejä piinailuun!! Tuoreessa muistissa on vielä ja todellakin on eri asia jännittää alkuraskautta, jos on ollut keskenmeno(ja). Nasupin tavoin mäkin aloin nauttia raskaudesta oikeastaan vasta rakenneultran jälkeen. Koita vaikka keksiä jotain kivaa tekemistä, mikä saisi ajattelemaan jotain muuta Pidä nyt meidät ajantasalla fiiliksien suhteen, saat tilittää ihan rauhassa, jos siltä tuntuu!!

Mäkin olen pohtinyt tuota ehkäisyä. Ihan vielä sitä ei tosin tarvita, mutta toivottavasti jossain vaiheessa. Mua jännittää, hih Meillä ei kuitenkaan ole luomuplussa mahdoton, ja mä en tod. halua heti perään toista, jos saan valita. Tuntuu silti hullulta miettiä ehkäisyä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Mikään vaihtoehdoista ei houkuta sitten yhtään.

Kiva lukea teidän pkotikuulumisia. Vaikka ei itsellä ajankohtaista ihan vielä, on silti mielenkiintoista luettavaa.

Sitten omaa napaa... mies töissä ja me ekaa kertaa kaksin. Lähti tosiaan vielä reissuhommiin ja tulee vasta torstaina. Onneksi ei ole pysyvä järjestely, jonkun viikon tätä varmaan kestää, mutta ei onneksi kauaa. Toistaiseksi mennyt ihan hyvin.
Leo on edelleen aika rauhallinen. Iltaisin on pientä masuvaivaa (ilmeisesti?) ja tulee huudettua tissille. Koitan sitten röyhtäytellä kesken kaiken, välillä auttaa, aina ei. Yöt menee ihan kivasti, yleensä nukahtaa heti syötyään ja edelleen syödään n. 3 tunnin välein. Aamulla syönnin jälkeen on aika levoton, eikä nukahda enää kunnolla, kai se masu vaivaa sitten? Mulle maistuisi uni vielä siihen aikaan.
Tosi suloinen tapaus ja meillä on koko suku ihan hurmaantuneita poikaan
Mä olen ihan tuskissani, että kasvaa niin nopeasti, olisi kiva pitää tuollaisena pienenä hetken aikaa Pe oli neuvola ja paino noussut syntymästä jo 800 g ja pituutta jotain 3 cm. Musta vähän epäluotettava se mittaus Pään ympäryskin oli kasvanut jo 2 cm.
Mun äidin koira on hieman innoissaan vauvasta ja eilen, vaikka oltiin varovaisia, pääsi hyppäämään ja antoi pojalle pusun. Minä ja Leo pelästyttiin, vaikka ei mitään hätää ollutkaan. Siinä sitten äiti ja poika itki yhdessä On se vaan jännä huomata millainen hätä iskee, jos huolta, että jotain tapahtuu. Äh, en osaa selittää, mutta kaipa tiedätte.

Olin ekaa kertaa oikein kunnon kävelyllä tänään. Olen aiemmin tietysti kävellyt vähän lyhyempiä, mutta nyt vedin tunnin lenkin. Mukavasti meni, minä tyhmä vaan taas unohdin ottaa vettä mukaan ja nyt särkee päätä. Juominen on siis edelleen mulle ongelma

Ristiäiset on 31.8. ja päätettiin nyt kutsua se pienempi lista ja pidetään kotona. Kutsuttu on meidän isovanhemmat ja vanhemmat, sisarukset, meidän kummit ja vauvan kummit ja vielä mun äidin sisarukset, kun ollaan paljon tekemisissä. Yht 23 hlöä siis. Mun ystävä tulee auttamaan keittiössä, olen itse ollut heidän molempien lasten ristiäisissä. Kehtaan siis pyytää.

Tiitun kuulumisia odotellessa, huikean jännittävää!!!! Mukavaa päivää kaikille

 

[gissa]

Kauhistus, unohdin pahoitella Hertan kisua. Voi kurjuus, varmasti tosi surullinen fiilis.

Mollylle piti vielä laittaa, että mulla ollut kaikissa testeissä tosi vahvat viivat, oli sitten km tai pysyvä plussa, joten älä siitä huoli. Tuplista saattaisi tulla vahvemmat, mutta tuskin sekään on mitenkään luotettavaa. Mulle tuli vahvat, vaikka vain toinen jatkoi kasvamista. Riippuu tietysti myös testin herkkyydestä, mä olen tehnyt aina niillä herkimmillä. Auttoikohan tämä nyt yhtään :/

 

[Aniliini#]

Hyvät huomenet!

Apua, onpas muissa ketjuissa ollut ahkeria rustaajia, kun jouduin tekemään kaivuutyötä toiselta sivulta!

Olipas kiva kuulla gissasta! Meillä menee just toisin päin, että ulkona vaunuissa nukutaan paremmin kuin sisällä. Eilenkin nukkui 2 x liki kolme tuntia ulkona. Mites Annan unet? Meillä yötkin palautuneet imukauden jälkeen ennalleen, 1-2 syöntiä. Ja Vilkkukin on nukkunut jo kolme yötä hyvin, kun jätettiin takapihan valo yöksi päälle, joka valaisee makkariakin.

Heh, gissa , se mittaus on tosiaan vähän niin ja näin. Meillä joskus tulokseksi on saatu sama kuin ed. kerralla ja sitten th on sanonut, että otetaas uudestaan ja ehkä hieman "venyttänyt", niin on saanut enemmän senttejä. No, onneksi paino ei ole mikään _noin_, vaan grammantarkka!

Voi Nasuppi, sulla ei ollut kivoja uutisia lääkäristä. Lepoa sitten vaan. Mitäs ajanvietettä me keksittäis sulle? Ainakin voit täällä olla seuranamme useasti päivässä, mikäs sen mukavampaa. Onko teillä jo vaatteita hankittuna vauvoille?

Molly, mitkä päivän fiilikset?

Tiitusta olisi _niiin_ nasta kuulla. Onko kellään muulla kuin Keijulla kännynumeroa, jotta vois tekstaria laittaa?

Mun kaksi ystävää synnyttää ihan lähipäivinä ja yksi muutamien viikkojen päästä, jännää ja niin kutkuttavaa seurata. Ja eläytyä täysin mukaan siihen, miltä tuntuu, kun laskettu päivä lähenee - ja menee yli, eikä mitään tapahdu. Huoh. Ei ole ne tunteet menneet unholaan, ainakaan vielä.

Niin oli mukavaista kuulla Julian poppoostakin, erityisen kivan nimen sai Hertta. Nyt meillä on täällä Hertta, pikku-Hertta ja mini-Herttako vai Ilonan Hertta, vai miksi uutta Hoota kutsuisimme täällä?

Julia, meillä nauvolassa nimen omaan sanottiin, että kuparikierukka sopii imettäjälle, eikä siis tarvitse menkkoja odotella alkavaksi. Ja papa otetaan 3 kk:n kuluttua kierukan laitosta. Eikä maksa mitään, minusta monessa paikassa sen saa synnytyksen jälkeen ilmaiseksi. Miksiköhän käytännöt vaihtelevat?

Ääk, varmaan reidet huomenna huutavat hoosiannaa, eilen tulleen Kg-lehden aukemalla oli jumppaohje, joka innosti mut ahkeroimaan. Vedin kunnon hikijumpan aamulla, kun kaikki vielä kuorsailivat. Mieskin kotona, pääsi eilen jo ip:llä töistä ja nyt vasta tekee lähtöä. Pehmeä aloitus lomalta palanneelle ja meille muillekin. Ma-ti-yön oli jo heti pois, kyllä Vilkku kyseli tuhat kertaa ja aamulla herätessään totesi surullisesti, että ei ole iskä tullut kotiin. No, nyt on vielä kotosalla. Ja V on ollut kimpussaan kuin takiainen. =) Kai mäkin menen vielä hetkeksi seurustelemaan kanssaan, kun kohta lähtee, eikä taas tiedetä pääseekö kotiin ennen perjantaita. Kökköä, kun saa aina toimeksiantonsa iltapäivisin vain seuraavaan pvään saakka, ikinä ei voi suunnitella mitään iltamenoja yhdessä. No, tähän ollaan totuttu.

Mukavaa tiistaita!

 

[Vippe]

Heippa, laitoin Tiitulle tekstarin, että täällä kovasti mietitään tilannetta. Keijulle sanoi laittaneensa tekstarin, mutta mitä lie tapahtunut?! Mutta ne uutiset: "Meille syntyi 11.8. klo 15.25 poika, 3880g ja 51cm Kaikki hyvin,varmaan huomenna kotiudutaan, tulen sitten kertomaan tarkemmin. Terkut kaikille "

ONNEA!!!!!!!!!!!!!!

 

[Nekku ejk]

Mikähän on meidän Tiitulaisen tilanne??? Kutkuttavaa.

Meilläkin alkoi arki. Melko täysiä päiviä sitä saa tehdä noiden kahden kanssa. Maanantaina oli vielä niin masentava keli täällä, että L kiipeili about seinille. Parhaita kotipäivissä ovat ehdottomasti aamut, kun ei oo kiire minnekään. Tänään isompi likka meni päiväkotiin ja musta tuntuu lomalta… Kotihommia olisi kyllä, mutta jos sitä hoitelisi hetken sosiaalista elämäänsä ensin. Villakoirat eivät karkaile.

Pahoittelut Hertalle kisun menetyksestä. ;-( Mä muistan, kun otitte kissan.

Leon ja Ellin ristiäiset ovat samana päivänä. Toivotaan hienoa keliä sinne ja tänne! Vierasmääräkin aikalailla sama. Ootko miettinyt tarjottavia? Mä tilaan makeat kakut, mutta muuten tehdään mun äidin kanssa itse. Ihan peruskamaa ajattelin: kalaisa voileipäkakku, kylmäsavupororieskarullia jne. Tänään ajattelin testata suolaisia muffinsseja, joihin tulee pestoa, pekonia ja pinjansiemeniä. Kuulostivat hyviltä.

Keijun flikan tavoin Elli ährää unissaan tooodella kovaäänisesti. Mä käytän korvatulppia eikä sekään peitä kaikkea. Olisit vain soittanut pe:na! Noi pienten hymyt ovat kyllä liikuttavan ihania. Kestävät hetken mutta valaisevat koko kasvot. Mulla vähän samaa kuin gissalla, että tavallaan haluaisin pitää Ellin vielä hetken noin pienenä pötkylänä. Vaikka ihania aikoja on kyllä tulossa!

Elli on edelleen tosi, tosi rauhallinen ja tyytyväinen. Kuulostaa samanlaiselta tapaukselta kuin Silja. Aika lailla erilainen kuin muistelen Lotan olleen. Tutti suussa viihtyy itsekseen pitkiäkin aikoja ja hyvä niin, koska isompi vie kyllä meidän huomion ja ajan varsin tehokkaasti. Tänään on sitten Ellin vuoro saada paaaaljon syliä, haleja ja pusuja.

Äh, toi ehkäisyasia on aivan mahdoton ja käytännötkin kirjavia! Anskulle laitettiin k-kierukka jälkitarkastuksessa ja Julialle sanottiin, että vasta menkkojen alettua ja papan jälkeen. Täh? Hinnoista en tiedä mittään. Mulla oli viime syksynä papa luokka-2, joten sekin pitää tarkistaa ensin. Lotan jälkeen ekat menkat tuli vasta 10 kk synnytyksestä. Tenkkapoo. Eilen mentiin kyllä taas riskillä ja imetyksen tehoon luottaen… Apua.

Ai joo, gissalle piti sanoa, että Lotta nukkui ihan pikkuvauvana paremmin sisällä sängyssään kuin vaunuissa. Jossain vaiheessa keikahti sitten täysin toisinpäin eikä sen koommin ole sisällä suostunut nukkumaan päikkiä paitsi nyt pk:ssa. Mikä lie juttu.

Hyvä juttu Vilkun yöt! Meilläkin parantuneet. Viime viikot on useimmiten nukkunut heräämättä.

Sen sijaan pottailu ei vain ota onnistuakseen. Tänään oli yövaippa taas tyhjä ja istui potalla ab. 15 minuuttia ja pissa tuli sitten heti, kun laitoin vaipan. En oo jaksanut olla vielä kovin järjestelmällinen tossa, mutta olishan se loistojuttu päästä vaipoista eroon. Toisinaan kekkaloi kotona pikkareissa, mutta ei sitten ole moksiskaan, vaikka pisut tulee lattialle. Tulee vain ilmoittamaan, että pissa tuli. Hmm.

Nasupille toivotaan hyviä uutisia lääkäristä! Otahan nyt kuitenkin rauhallisesti siellä. Tuut tosiaan tänne juttelemaan, jos tulee aika pitkäksi.

Nyt halimaan Elliä puhki.

 

[Molly*]

Päivää. Kivaa kun kyselette fiiliksiä ja saan kirjoitella vaikka asiat on teille varmaan huoooh-luokkaa kun on monella ajat sitten useampaan kertaan koettu, nähty, tehty ja förbi

Täytyy varmaan koputtaa puuta (koputankin heti) mutta mulla on nyt peloista huolimatta jotenkin luottavaisempi fiilis kuin viime kerralla. Tai ehkä sellainen otetaan vastaan mitä tulee. Tuntuu, että oireita on ehkä vähän enemmän ja kun vuotokin on _onneksi luojan kiitos_ pysynyt poissa ainakin toistaiseksi. Alavatsalla on välillä kovaa paineen tunnetta, pientä menkkasärkyä ja nälkä vaivaa vähän väliä. Toivottavasti on hyviä merkkejä. Rinnatkin on tosi kipeät, mutta ne nyt on ollut jo pitkään kaikista hormoneista, että välillä ei tiedä mikä johtuu niistä ja mitkä voisi olla "oikeita" oireita. Mullahan on vieläkin hormonilääkitys päällä.

Gissasta oli tosi kiva kuulla! Ihana lukea noita alkujuttuja.

Mullakaan ei ole Tiitun numeroa...

Mitkä on Nasupin päivän tunnelmat? Tosiaan voit pyöriä täällä päivät pitkät ja tilitellä fiiliksiä ja rupatella mukavia, heh. Mä nyt taas höpöttelen tällä puolella kun tahkoojissa on kovin hiljaista.

 

[Mariska*]

Ihanaa, Onnea pienestä pojasta Tiitulle!. Onnea, Onnea!!
Kiitos Vippe infosta!

 

[Mariska*]

Ihanaa, Onnea pienestä pojasta Tiitulle!. Onnea, Onnea!!
Kiitos Vippe infosta!

 

[Molly*]

Voi jee, Tiitu!! Onnea onnea onnea onnneeeaaa! Tulihan se poika sieltä Ihanaa, jäädään odottamaan tarkempaa raporttia, kivaa!!

Huippua Vippe, että tajusit tekstailla Tiitulle! Mä arvasin, että se on laittanut Keijulle viestiä - joka on jossain skuggassa lomailemassa

 

[gissa]

Ai, ihania uutisia!!! ONNEA ONNEA!!!! Mitä sukupuolta olittekaan ennustaneet?? Mä odottelen rapsaa kovasti!!!
Piti laittaa eilen Keijulle tiedusteluviesti, mutta se jäi. Ei varmaan tajunnut, että oli ainoa joka tiedon on saanut.

On muuten meidän vuosipäivä tuo 11.8. tuli 7 vuotta täyteen. Alkaako se kriisivuosi nyt, vai oliko se tämä edeltävä vuosi?? Pitää varautua

Nyt alkaa mennä yöt ihan kurjasti. Poika siis käyttäytyy samoin kuin ennenkin, mutta mä en saa unta. Viime yönäkin söi kahden aikaan ja nukahti hienosti heti ja mä en saanut millään uudestaan unta Pitää keksiä kyllä jotain, käy aika raskaaksi muuten.

Mua on vaivannut kipeä kurkku jo useamman päivän. Saa nähdä tuleeko jotain flunssaa vai menisikö ohi kuitenkin. Ei ole enää raskausajan suojaa, joten voi iskeäkin. Ihottumakin palasi heti, kun poika oli syntynyt.

Vitsi mä olen tyytyväinen Tiitun hyvistä kuulumisista!!!

 

[gissa]

Olipa moni ehtinyt väliin, mitä mä mahdoin säätää noin pitkään.

Vastailenpa heti Nekulle.
Mä olen kovin koittanut miettiä niitä tarjottavia, mutta aika auki vielä. Varmaan porukka odottaa täytekakkua, joten sitä ja sitten sellasta sacherin tapaista suklaakakkua varmaankin. Mä haluaisin myös juustokakkua. Suolaiset onkin sitten hankalampia päättää, voileipäkakkua mäkin haluaisin ja sitten ehkä jotain muutakin, noita muffinsseja voisin mäkin ajatella. Lisäksi en vielä tiedä kuka ne kaikki tekee
Sacherin tekijä on tiedossa, on hänen juttu ja juustokakun voisin tehdä itse. Voileipäkakkuun ei taida nyt omat rahkeet riittää, eikä täytekakkuunkaan.

Meillä tuon kuparikierukan suhteen ainakin sama käytänkö kuin Aniliinilla. Oli mun mielestä ilmainen ja laitetaan jälkitarkastuksessa. Ei taida olla mulle järkevä vaihtoehto, kun ei olla mahdollista kakkosen haluamista vielä päätetty. Saahan sen kai poiskin, mutta tuntuu hullulta laittaa, jos vuoden päästä otetaan pois??

Kiitos vaunukokemuksesta, en ajatellutkaan, että saattaa ne lapsenkin mieltymykset muuttua

No niin, jos vihdoin söisin aamupalaa ja sitten ostamaan jotain muita vaippoja, ei tunnu nuo Liberon minit vielä sopivan, ovatkohan sitten liian isoja kuitenkin, vaikka pitäisi olla 3sta kilosta ylöspäin. Taidan ostaa Pamperseja.

 

[Stella*]

Paaaaaaaljon onnea Tiitulle! Tulihan se sieltä . Mahtavaa, että kaikki on hyvin ja innolla odotellaan raporttia, kuten aina.

Gissa, meilläkin tuli 7 vuotta täyteen tuossa heinäkuun lopussa. Mä olen ymmärtänyt, että se kriisivuosi olisi seitsemäs vuosi, joten siinä tapauksessa ollaan kuivilla .

Onpas kiva kun Elli ja Silja ovat leppoisia tyttösiä. Piritalle onkin pitänyt monesti sanoa, että ihanaa, kun Annakin on nyt rauhoittunut. On takuulla ollut piinaavaa kuunnella sitä itkua.

Juliasta oli kiva kuulla ja Hertalle onnittelut suloisesta nimestä.

Ehkäisyasioista edelleen... Nekku, kantsii olla oikeasti varovainen tuon "riskisekstailun" suhteen, jos kolmas ei ole toiveissa . Nimittäin tuttavapiiristä löytyy perhe, jossa on kolme tyttöä ja viimeinen tuli nimenomaan imetyksen "voimaan" luottaen. Nuorimmilla lapsilla on alle vuosi ikäeroa! Mutta joo, hankalaa on ehkäiseminen jos ei halua hormoneita käyttää. Mulla on ollut ne Melianet aikaisemmin ja sopivat silloin hyvin, mutten tiedä mikä on tilanne nyt synnytysten jälkeen. Mulle gynekologi sanoi, että hänen mielestään pillerit ovat pitkäkiertolaiselle parempi ehkäisymenetelmä kuin kierukka, jos toiveissa on vielä saada lapsi. Ja tietysti jos seuraavaa lasta haluaa melko nopeasti, niin kierukkaa ei kannata esim. vuodeksi laittaa. Vaikka saahan se pois...

Täältäkin pahoittelut Hertan kissan kuoleman johdosta!

Kaisla ja Leo ovat nyt kolmatta päivää keskenään päiväkodissa. Hyvin on mennyt, edes Kaisla ei ole juurikaan itkenyt. Syövät ja nukkuvat ihan mukavasti eivätkä ikävöi. Kaisla on jo leimautunut yhteen tiettyyn hoitajaan siellä ja Leokin alkaa olla oma siellä itsensä. Huojentaa kyllä. Mutta voi olla, että niitä itkuja on vielä edessä, kun tajuavat, että hoitoonmeno on lähes päivittäistä. Oli kyllä suloista mennä maanantaina hakemaan lapsia. Pelkäsin, että K on huutanut koko päivän, mutta mitä vielä, siellä typy istui pikkuisessa tuolissa tyytyväisenä syömässä välipalasämpylää isonveljensä kanssa.

Kaisla on kyllä jo hurjan omatoiminen ja rohkea. Matkii meitä vanhempia ja veljeään kaikessa ja yrittää jo vähän pukeakin itse. Kiipeää puistossa liukumäkeen ja laskee sieltä mahallaan alas. Aivan eri maata kuin veljensä!

Mäkin teen nyt sitten kolmatta päivää töitä. Eilen sain starttirahapäätöksen ja huomenna/ylihuomenna perustan yrityksen. Laitan teille vaikka lisää tietoa sähköpostilla ja jossain vaiheessa sitten firman www-sivutkin, niin pääsette tutkailemaan tekosiani.

Nasuppi, koeta jaksaa kotona makaamista. Onhan tuo vähän kypsää kyllä. Toivotaan, että vaavit pysyvät vielä useita viikkoja sisällä. Eikös kaksosten keskimääräinen syntymisviikko ole joku rv 36? Harvoin kai kaksosraskaus etenee laskettuun päivään asti, vai olenko ihan hakoteillä?

Mollyn oireet kuulostavat hyviltä. Mites on, kun sulta ei ole vuotoa tullut, niin tarkoittaako se mahdollisesti kaksosia?

Nyt täytyy hakea jotain lounasta. Mun flunssa se vaan pahenee. Arvatkaa, oliko kamalaa herätä aamulla 5.45, kun herra Leo asteli meidän makkariin täysin pirteänä. Mulla oli pää täynnä räkää, silmät rähmässä ja tuntui kuin ruumista olisi hakattu koko yö. Onneksi olo on hieman helpottunut päivän mittaan.