Tahkoojaplussat 62

[Mariska*]

Onnea gissa, ihania uutisia..

Voi Kata, toi on niin rankka vaihe. Mä toimin Samun kanssa samassa tilanteessa niin että, ensin kitinän alettua en mennyt heti paikalle. Sitten jos kitinä yltyi annoin vesihuikan ja tassuttelin. Jos ei auttanut, annoin huutaa mutta, en nostanut pois sängystä. Ellei mennyt ihan hysteeriseksi, silloinkin nostin syliin ja hyssytin mahdollisimman vähän aikaa ja laitoin takasin sänkyyn.Periaatteella yöllä ei muuta kun unta. Pahaa teki huudattaa, lähdin pois huoneesta katsoin kellosta aikaa, menin takaisin tassuttelin, annoin vesihuikan jne. Jokunen yö siihen meni ja ne yöt oli piiiiitkiä! Yöt olisivat parantuneet varmasti nopeamminkin mutta, mä en aina jaksanut olla niin "orjallinen" ja poika sai tahtonsa/tissinsä. Mulla oli käytössä niin sanottu tassuttelu/huudatus-unikoulu..heh.
Toinen apu on yrittää löytää Vanelta lempi asento ja "kohta" jota silittämällä/hieromalla rauhottuu. Esim. Teemulla lempiasento oli/on mahallaan ja niskaa piti hieroa ja silittää ja Samulla taas on vasemmalla kyljellä nukkuminen sekä kämmenen hierominen. Ja näihin asentoihin pojat "vääntämällä" rauhottuvat/nukahtavat yleensä aika kivuttomasti. Joka tapauksessa voimia!

Kiitos Riinuska kuvasta, nyt tuli perille. Ja juu yhdyn muihin mahti kakku Juskalla ja ihana kampaus äidillä. Kiitos Sandelle N:n kuvista, ihana tyttö.

Mun reidet ja ojentajat huuta hoosiannaa. Kävin eilen salilla tooodella pitkän tauon jälkeen, tein varmaan sata haarakyykkyä ja dippiä (noi oli siis pahimmat liikkeet, tein mä siellä muutakin). Auts!

Voih, Nekku pääsee Kanarian lämpöön. Munkin tekis mieli lähteä jonnekkin lämpimään lomailemaan. Remppa imas vaan säästötilit tyhjiksi, kestää taas tovi kun saa niille täytettä. Joten ehkä ihan vaan tässä kotimaassa jossain pyörähdetään.
Ainiin nyt muistukin mieleen et, ollaanhan me miehen kanssa lähdössä Tukholmaan viikonlopuksi kattomaan lätkäpeliä helmikuussa. Meillä on aina vähän urheilupainotteisia nämä matkat. Mitäs oon ottanut urheiluhullun miehen ittelleni

Nyt aloitan työt. Tulin jo tunti sitten ja oon roikkunut täällä tietokoneen avaamisen jälkeen. Miten niin ei työt nappaa pätkääkään?

 

[Mariska*]

No nyt toi kuullostaa ihan jo vallan väkivaltaiselta kun mä vääntelen poikiani asentoihin ja kivuttomasti..HEH.
Sama juttu hieman paremmin muotoiltuna: Ihan nätisti asettelemalla lapsi sänkyyn mieliasentoon ja samalla hieromalla esim. kämmentä.

 

[**Keijukainen]

Huomenta! Kamala räntä-vesikeli, yöks. Mulla tuli vedet läpi kengistä ja loppumatkan kävelin märillä kengillä. Onneks oli sisäkengät täällä joten sain kuivat popot jalkaan.

Mulla oli eilen aika iso pömppis. Ja sillä lailla "levinnyt" vähän laajemmalle alueelle vaikka vyötärö on ennallaan, äh, vähän vaikea selittää.
Olis kiva kuulla teidän "konkareiden" kokemuksia, millä lailla se masu alkaa kasvaa, suoraan eteenpäin vai leviääkö ensin vai miten?

Oli mukava ilta eilen, kävin salilla ja sitten vaan olin, tein salaattia (johon nyt ostin sitä paprikaa ja luin lehtiä sohvannurkassa. En siivonnut (vaikka olis pitänyt) enkä tehnyt muutenkaan mitään tylsää

Gissa, olisi kiva kuulla lisää eilisiä beben kuulumisia, miten se siellä oli, oliko hereillä, liikkuiko paljon jne.?

 

[Stella*]

Mä en jaksa aloittaa uutta ketjua, joten tungen vielä tänne.

Kata, mulla ei valitettavasti ole antaa mitään erityisiä neuvoja, kun Leo oli Matiaksen tapaan hyvä nukkumaan. Tämän toisen kanssa veikkaan, että joudun samaan tilanteeseen kuin sinä. Ainoat neuvot mitä tulee mieleen on, että mitä jos miehesi hoitaisi nukuttamisen ja tassutukset? En nyt muista, oletteko jo kokeilleet sitä. Meillä mies hoiti "unikoulun", ja se toimi hyvin, kun Leo ei haistanut tissejä eikä kaivannut mamin kainaloon. Ja miehellä on isommat kädet, jolloin tassutuskin on turvallisemman tuntuista. Leon nukutukset saattoivat kestää pitkäänkin. Mies istui pinniksen vieressä sinnikkäästi hiljaa ja odotti, että Leo nukahti. Jos Leo alkoi kitistä tai parkua, niin mies laski tassunsa pojan selkään ja sanoi hiljaa: "nyt nukutaan". Minä pysyin poissa noista touhuista siihen asti, että Leo alkoi nukkua täysiä öitä.

Toinen mistä Leo tykkäsi oli jalkapohjien hieronta .

Joka tapauksessa: tsemppiä kovasti Kata. Kaipa noissa asioissa pitäisi olla vahva ja johdonmukainen, mutta älä syyllistä itseäsi "sortumisista". Se on inhimillistä ja väsyneeltä äidiltä erittäin ymmärrettävää. Kyllähän se hetkellisesti helpottaa kummankin oloa, kun tissin panee lapsen suuhun ja rauha laskeutuu. Lapsen itkua ja raivoamista on vaikea kuunnella. Tuntuisi kyllä siltä, että sun pitäisi saada tuohon asiaan mieheltäsi apua, ettet hajoa. Ja toivottavasti tissitulehdus ei tule uudestaan. Nyt vaan petiin imettämään ja haudo rintaa jollakin lämpimällä.

Keiju, mulla tuli mahat esiin vähän eri tavalla näissä raskauksissa, mutta kyllähän se leviäminen yleensä tapahtuu ensin, ja sitten siinä raskauden puolivälin tienoissa tulee pömppö esiin (eli maha alkaa kasvaa eteenpäin). Tosin kyllä tuo riippuu kropasta. Yksi ystäväni levisi sivuille paljon enemmän kuin minä ekassa raskaudessa (ja molemmat saimme pojan). Kaislan kohdalla maha oli koko ajan leveämpi kuin Leosta.

Tänään on Leon neuvola. Ai niin, Kaislan neuvola oli maanantaina ja mitoiksi saatiin 66 cm ja 8025 g. Pituus menee keskikäyrää ja paino +10 käyrää tasaisesti . Tyttö on selvästi isompi kuin veljensä saman ikäisenä.

Kohta pitää lähteä rämpimään tuonne suojalumeen. Voi pahus, jos kaikki lumet sulaa .

 

[Aniliini#]

Huomenia!

Gissalla liikkikisiä ultrauutisia. Teidän pitkäaikaisesta unelmasta on viimein tulossa totta ja uusi, hieno talonne saa "täytettä"! Mahtavaa!

Ja Tiitulla kiva nlatäti, sitten kuitenkin. Mun mielestä myös hienoa, että erikseen mainitsi vaitiolovelvollisuudestaan, vaikka pitäisikin tietty olla itsestäänselvyys. "Penaa" nauroin myös!

Vili nukkuu vielä!!!! Normaalisti olisin herättänyt, mutta meillä on lääkärinla just päikkäriaikaan, niin nukkukoon niin kauan kuin unta piisaa. Meilläkin horror-aamuyö, heräsi neljältä ja kuuteen asti kitisi mehua/maitoa. En antanut. Vettä toki tarjosin, kun luulin olevan kovinkin janoinen, mutta pyh, ei kelvannut. Ei siis toki huutanut kahta tuntia, mutta välillä kitisi ja äännähteli ja kömpi viereen ja omaan sänkyyn muutamaan otteeseen. Mä en ollut _yhtään_ väsynyt, useinkin aamuöisin luen tunnin, kaksi, vaikkei Vili herätäkään. Näin ed. raskaudessakin. Mutta kyllä silti pinna kiristyi, kun poika ei vaan nukahtanut, ei ilveelläkään. Kuudesta kasiin sitten nukkui ja kahdeksalta kömpi sängystä ja tassutteli keittiöön ja kuinka ollakaan löysi mukin, jossa pari senttiä mehua, hörppäsi sen ja tuli tuhisemaan viereen ja jatkaa edelleen..

Joten Katalle kaikki sympatiat, pitäisiköhän sun vaan yrittää jaksaa olla tiukkana (hiton paljon helpompaa sanottuna kuin toteutettuna) ja yrittää kuunnella huutoa. Yöllä se on niin tuskaa! Meillä mentiin kanssa sairastelujen takia moneen kertaan pullon (ja vielä taikamukinkin) kanssa takapakkia sairastelujen vuoksi, joskus en vaan jaksanut, vaan annoin periksi muutaman viikon yömaidolle, sitten taas otin itseäni niskasta, enkä taipunut pojan tahtoon. Meillä raivoisaa huutoa kesti kerralla max 15 minuuttia, Vane taitaa olla sitkeämpi vaatija, joten voimia tarvitset todellakin. Harmituksen harmitus noita sairasteluja ja vielä enemmän tekee mieli manata juuri siksi, kun justiinsa saitte hyvän alun rytmeihin. :/
Onkohan sulla Kata jotenkin normaalia "ahtaammat" maitotiehyet, kun saat kirotun rintatulehduksen vaivoiksesi niin usein. Vaikka mitä sen miettiminen auttaa, ei sillekään sitten mitään voi. Toivon mukaan tällä kertaa ei olisi kyse siitä.

Jahas, heräys, palaan..

 

[Aniliini#]

Multa jäi Stellan viesti jostain syystä kokonaan lukematta, joten hyvä vinkki varmaan kokeilla miehen tassuttelutaitoja. Tosin, meillä ei kokeiltu, kun mies on päivät tien päällä, niin yöllä on vähän pakko saada nukutuksi, ettei tule rattiin nukahdusta.
Vili ei niinkään piitannut tassuttelusta/kosketuksesta, kiemurteli vaan kädestä eroon. Ja nykyisinkin haluaa aina nukahtamisrauhan ilman silittelyitä tai tassutteluja, lähistöllä pitää kuitenkin olla.

Nyt "aamu"puurolle!