syrjähyppy

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vaimo 22 vuotta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
noita sanankäänteitä lukiessa ei voi kuin hymyillä, ehkei tämä nyt justihin ookaan niin vakavaa. Noita juttuja lukies ei voi olla vakavamielinen. Helpottaa. hetkellisesti.
Rupea runoilijaksi tai parisuhdeneuvojaksi. Näillä vimpoilla on hyvät liksat.
Terveisin rouva suomi-filmistä:).
 
Ok,se oli tarkoituskin..helpottaa oloasi ja hei,noin se menee oikeasti.Miljoonat parit huomanneet sen jo paljon,paljon ennen meitä...ny oli vain siun vuoro huomata sama:)
Sitten sie voitki kertoa tämän ihan salaisena perimätietona hyville,huom.erittäin hyville tutuille jos niiden ukot sekoilee.

Aurinkoista kevättä!
Terveisin mie meiltä:)
 
Ei se syy ole aina miehissä. Saattaahan olla, että hän on jonkun ""paratiisikäärme-viettelijättären"" uhri.

Eikö periaattessa nainen ole toisen naisen pahin uhka ja vihollinen. Ilmeisestikin joillakin naisilla on ""paratiisikäärmeen"" geeniperimä, niin voimakas, että hän ei tunne minkäänlaista sääliä, eikä armoa, mikäli hän on päätellyt vietellä vaikkapa parhaan ystävättärensä miehen. Naisillahan niitä keinoja riittää. Tälläinen tyyppi repii haluamansa miehen vaikka parhaan ystävättärensä päältä kesken aktin.

Jommassa kummassa viikonlopun iltapäivälehdistä käsiteltiin Salkkareiden, Ally McBealin ja Sinkkuelämää sarjojen vaikutusta naisten holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen. Artikkelissa viitattiin johonkin amerikkalsieen tutkimukseen, jossa todettiin tämäntyyppisillä TV sarjoilla olevan vaikutusta joidenkin seksuaalikäyttäytymiseen.

Pahimpana haittana nähtiin TV sarjojen vaikutus nuoten tyttöjen 13-16 vuotiaiden seksuaalikäyttäytymiseen. Onhan meillä jo olemassa ""pissiskulttuuri"", jota Mirja Pyykkö käsitteli parisen vuotta sitten eräissä JOS ohjelmassaan.
Googlen haulla -pissikset- pääsee tutustumaan tähän kultturiin, sekä heidän arvomaailmoihinsa.

Tosiasiahan on se, että baareissa notkuu eronneita, karanneita, munahukkoja, baarikärpäsiä, toisia naisia, salarakkaita jne. Nämä alkoholihöyryiset epätoivoiset siskot sekoilevat viinahöyryissään ja etsivät sitä ""elämänsä miestä"" . Nykyään nämä etsivät kylläkin epätoivoisena lähinnä ""elimensä miestä"".

""Vaimo"" voisi ottaa nämä tekijät lieventävinä aianhaaroina ja olla armollinen, mikäli paljastuu, että miehesi onkin joutunut säälimättömän ""paratiisikäärmeen uhriksi.

 
kiitos, aurinkoista todellakin, tältä erää, mutta kerää taas keventävää materiaalia vastaisen varalta. Sitä voidaan taas pian tarvita.
Joku muukin kuin minä.
Terveisin moon meiltä:)
 
Voi olla noikin, mutta tässä tapauksessa taisi deitti löytyä netistä. Olen kovasti miettinyt ""merkkejä"" ja löytyyhän niitä;).
Kova kuntoilu alle ja sitten levin paratiisiin mies porukalla.
Kotia tultiin sitten hiukan allapäin, ehkä ei sitten ollutkaan niin kivaa. En tiedä tässä teorisoinnis menee kyllä överiksi. Se vie mennessään. No nyt kuitenkin tuntuu hetkellisesti paremmalta, kiitos kaikkien vastaajien ja myötäeläjien.
Olen myös onnellinen, että on hieno ystäväverkko ympärillä, joka ei petä kävi kuinka kävi.
 
Kyllä,kyllä.Naisia on monenlaisia.Mutta yleensä se menee näin....

Martti Siiriäinen:Liian paljon rahaa

Eppu Normaali:Baari kärpänen

Lea Laven:Tuo tumma nainen

Taikakuu:Saanko luvan

Agents:Mennään tanssiin

Hector:Juodaan viinaa

Pelle Miljoona:Tahdon rakastella sinua

Jean S:Kelpaisiko seksi

Popeda:Jos pillua saan

Mamba:Meille vai teille

Kaija Koo:Huone kahdelle

Eino Grön:Tulisuudelma

Kikka:Ota vaatteet pois

Rauli Badding Somerjoki:Fiilaten ja höyläten

Markku Aro:Läähätän ja läkähdyn

Hausmylly:Sinä saat

Apulanta:Vasten mun kasvojani

A.Aallon rytmiorkesteri:MUISTO VAIN JÄÄ!


Jos se menisi niin... että tuon Taikakuun jälkeen oliskin:

Maija Vilkkumaa:Ei

Tic Tac:Kyyneleet

Klamydia:Mä lähden himaan

Niin sitten ei olisi mitään ongelmia kenelläkään?

 
Yes:) Vastaus kaikkeen. Alan jopa tuntea itseäni typeräksi, mustasukkaiseksi, hylätyksi (jolla on nyt valttikortti käsis) vaimoksi. Ihminen on susi, kun se pääsee niskanpäälle, on sitä asemaa niin kiva käyttää, niin kauan kuin se toimii;)
No sitten taas palataan siihen mitä tuli tehtyä. Eikö olekin pirunmoista, mutta se vain on niin. Sitä on kiva vähä toista nöyryyttää. En kyllä ennen uskonut pystyväni siihen, mutta kyllä sieltä vain pyrkii esiin. No teho kautoaa nopeaan ja en nyt kuitenkaan ole niin paha. Pulmunen vain tässä kovassa maailmassa:)
 
Kuulehan vaimo,minusta tuntuu että kun joku ukkomies on laulanu koko tuon kokoelman niin viimeisen biisin jälkeen sillä on aivan epätoivoisen huono olotila muutenkin.

Tässä elämänkoulussa kun pitää tulla noita kommelluksia vastaan että voi olla parempi ihminen ja ottaa opiksi virheistään.

Sanon:Pettäminen EI tunnu hyvälle jälkeenpäin!

Jos miehellä moraali pelaa niin tieto tapahtuneesta syövyttää pysyvän eston tulevaan ja mies on jopa uskollisempi mitä ennen.

Ikävää että sinä ja miehesi kriisi tulee noinkin pitkän yhteiselon jälkeen,yleensä miehet pettää jo paljon aikaisemmin!Tietysti olisiko se sitten ollut sen parempi silloin kun lapset olivat vielä pieniä?

En tiedä tarkkaa lukemaa koska sellaista tilastoa ei ole tehty(kukaan ei tunnusta)että montako prosenttia miehistä ja naisista pettää jossain vaiheessa suhteen aikana,mutta varmaan 80% on aika lähellä.

En halua puolustaa mitenkään ketään koska se on AINA pettäjän vika mitä on tehnyt mutta siihen ajautuu liiankin herkästi ja syitä voi olla monia.

Tiedän tunteesi tällähetkellä, mutta loppujen lopuksi on parempi säilyttää tyyneys vaikka tekisikin mieli tehdä vaikka mitä...voin vain kuvitella:)
Aika parantaa ja puhuminen jonkun kanssa on erittäin tärkeää,käy läpi KAIKKI tunteesi...ja hyvin menee(ei miehesi kanssa,please).Tulee vielä hermot pintaan herkästi?

Muuten,yksi ex vaimoni eksyi jonkun Kalastaja Kallen pahnoille aikanaan mutta tyynenä miehenä ajattelin silloin että eihän se järvi soutamalla kulu:)
Hyvä kun kelpaa muillekkin:)

Mitäpä sitä enää jälkeenpäin... kun ei sitä saa tekemättömäksi vaikka kuinka haluaisi?

Rakastinko?Kyllä!



Tarina ei kerro onko hän nyt sen takia only ex mutta näin ...

Eikä pettämisellä ole mitään tekemistä sinun ulkomuodon,seksikkyyden yms.seikan kanssa(mietit sitä kuitenkin?).
Jopa missien miehet erehtyvät tekemään samoin.

So,ei järellistä syytä.
 
Hei,

kuulostaa surulliselta että kärsit. Mutta niin totta kuin se onkin, anteeksianto vaatii aikaa ja ajatusta. Siis joskus aika lievittää ja mielekäs arki unohduttaa, mutta itse ajattelen näitä asioita niin, että anteeksianto on myös valinta: päätänkö lojua tässä loskassa ja epätoivossa pahoinvoivana peläten että pettäminen uusiutuu, vaan suuntaanko katseeni eteenpäin ELÄMÄÄN, koska niin ihanan totta se on, että elämä kantaa ja joku tuolla jossain pitää meistä aina huolta. Luota siihen että pärjäät, kävi miten kävi! Ja jos tuntuu, että vajoat sellaiseen ""voi ei, en varmasti pärjää, kaikki on rikki"" -ajatteluun niin rauhoita itsesi sanomalla ääneen jämäkästi: ""kaikki on ihan hyvin, tässä ja nyt."" Se auttaa! Omissa kriiseissäni se on aina tuonut rauhaa ja lohtua! Elämä kantaa, hitto vie!

Positiivisia ajatuksia elämääsi
Cherry
 
niinpä niin. Viisasta puhetta. Jos oikein tarkasti ajatellaan, en haluaisi missään tapauksessa edes erota. Yksin ei ole hyvä olla ja me sovittiin 20 vuotis hääpäivänä, että you ja i, forever.

Mä haluan vain puristaa tämän huonon olon pois sekä musta että miehestäni eli saada tapahtuneen tapahtumattomaksi. Ja kun vielä mieheni väittää ettei ole pettänyt, mutta kun jäi kiinni siten että sitä on erittäin vaikea kiistää. Eli en tiedä.

Täytyy edetä nyt vain lyhyin askelin.

Olen aloittanut myös itseni trimmaamisen. Aivan kuin osoittaakseni, että etkö näe mitä voit menettää. Hassua käyttäytymistä aikuiselta naiselta.
 
Ole hyvä. Toivottavasti saat asiasi kuntoon haluamallesi tasolle. Olen itsekin saanut nähdä suhteessani pettämistä (mies rysän päältä kiinni hyvän ystäväni kanssa) mutta päätin edetä. Vei aikaa. Mutta päätin jatkaa eteenpäin ja kuunnella itseäni. Ja uskalsin kysyä mistä pettäminen johtui ja onneksi mies uskalsi minulle puhua: väljähtymisestä, kyllästymisestä ja minun huomiotta jättämisestä.

Ensin katkaisin välini ystävääni (eli ihan kuin se olisi ollut sen ulkopuolisen vika), mutta mietittyäni asioita soitin hänelle ja kerroin, etten anna tällaisen asian rikkoa meidän kahden kauas ulottuvaa ystävyyttä! Ollaan ystäviä ja annetaan anteeksi! Puhelun jälkeen itkin onnesta ja helpotuksesta. Ihan kuin olisin oksentanut pahan olon pois.
 
Mua petettiin 20 avioliittovuoden jälkeen! Itse asiassa sillä oli toinen, kun meillä oli 20 v. hääpäivä. Sillä oli se toinen puolitoistavuotta mun tietämättä! No nyt siitä on kahdeksan vuotta aikaa ja asia ei herätä mussa enää tunteita. Eihän sitä unohda, ei se tule tekemättömäksi, mutta sen ajatteleminen ei saa tunteita nousemaan pintaan. Mä annoin anteeksi ja yhdessä on jatkettu. Onhan se 20 v. pitkä tausta ja jos on lapsiakin vielä ei se ero niin helppo ole, eikä tiedä minkä paskan saa tilalle, jos uuden katselee! Käykää parisuhdeterapiassa, jos se auttaa, kyllä jotain ongelmia on, jos kerran deitti netistä haetaan ja asia ihan SUUNNITELLUSTI tehdään. Ei se vain tapahtunut, valitettavasti se suunniteltiin!
 
Ensin haluaisin muistuttaa, ettei toista voi omistaa. Täytyy olla tyytyväinen niistä yhteisistä vuosista jota kertyy. On itseasiassa aika luonnollistakin jos pitkässä parisuhteessa toiselle tulee mielihalu kokeillut seksiä jonkun toisenkin kanssa. Jos ei muusta syystä, niin uteliaisuudesta. Voin sanoa näin miehenä, että on pirullista katsella päivästä toiseen kauniita naisia, himottaa niin helv..tisti, muttei saa kokeilla. Mitä kauemmin ollut vain yhden kanssa, sen suuremmat himot. Näillä himoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että rakastaa vaimoaan. 30v olen ollut uskollinen, mutta töitä sen eteen olen joutunut tekemään. En yhtään ihmettele, jos toiset sortuu.

Aivan samat ongelmat ovat vaimollani, vaikkei sitä ehkä mies ymmärrä. Pitää olla tyytyväinen siihen, että vaimo on puolisokseen valinnut ja elämänsä parhaat vuodet antanut. En tiedä onko hän ollut aina uskollinen, epäilen että ei. En ole silti antanut sen häiritä. Parisuhteen vastoinkäymiset ovat voittamista varten. Ulkopuolelta tulee jatkuvasti uhkia, mutta ne pitää yrittää torjuja ja taistella puolisonsa puolesta. Itse olen lisännyt vaimoni huomioimista ja pyrkinyt siihen, että olisin parempi kuin kukaan ulkopuolinen häirikkö. Hyvästä kannattaa pitää kiinni ja aion myös hänet pitää. Taistelua se oli nuorempanakin, että sain hänet omakseni, joten sitä samaa se on pitkän parisuhteen aikanakin. Tälläkin hetkellä vaimoni on minulle rakas ja tiedän hänen rakkautensa olevan lujempaa kuin koskaan. Olettasin hänen tietävän minun tietävän.

Ap:lle sanoisin, että jos mies on hyvä, niin tee kaikkesi pitääksesi hänet. Älä anna ulkopuolisten hempukoiden voittaa häntä sinulta. Taistele. Olethan sinä joutunut hänet alunperinkin voittamaan itsellesi.
 
Miksi sinun pitäisi antaa anteeksi tai päästä yli kun sinua on kohdeltu huonosti? Ainoastaan itsesi takia tietysti pyrit siihen. Se ei kuitenkaan tarkoita että haluat jatkaa suhdetta, ehkä juuri päinvastoin. Entistä et saa kuitenkaan takaisin. Todennäköisesti entinen olikin silkkaa valetta tässä uskollisuusasiassa. En usko että miehesi jäi ensi kerralla kiinni vaan tapaus on yksi monien joukossa. Miksi hän yhtäkkiä alkaisi petturiksi jos on ollut vuosia uskollinen? Jos hän olisi sinuun kyllästynyt, miksi sitten heti kiinni jäätyään haluaakin sinut? Paremminkin on vuosia ollut petturi ja katuu aidosti ettei enää omista varmaa nakkiaan. Yritän siis sanoa että tavasta (olla uskoton tai uskollinen) tulee tottumus. Ei kukaan muuta tapojaan 20 vuoden rutiinin jälkeen. Jos kyse olsi todella niin että yksi pettäminen ja heti jäi kiinni, niin kai miehesi olisi tällä hetkellä todella rakastunut toiseen naiseen (eihän hän muuten olisi sortunut kun ei ole aiemminkaan monen vuoden aikana). Koska toinen nainen ei merkitse mitään on hän siis yksi miehesi monien muiden irtosuhteiden joukossa. Suurin valhe on yleensä se uskottavin, kuten varmasti oelt kuullut.
 
Pettävä mies ei ole hyvä mies. Moni mies toki uskoo kuitenkin että jos ei jää kiinni ei mitään siis tapahtunutkaan eli hän on kunnon mies ja perheen pää. Ei mene kauaakaan, kun tämä episodi kärähtämisestä alkaa rassata häntä henkisesti ja silloin alkaa nälväily ja muksiminen. Kyllähän hän kärsii kun kunnioittava ja luottavainen ihminen on kadonnut elämästä. Tätä ominaisuutta et takaisin enää kasvoillesi ja sisääsi ap enää saa, et mitenkään. Ennen pitkään saat turpiisi ellei miehesi todella ole kykenevä keskustelemaan tätä poikki halki ja pinoon. Eli nyt alkoi suhteenne alamäki, vaikkei tapaus varmastikaan mikään uusi miehellesi ollut, hän vain jäi kiinni. Ja jos oli sitä suuremmassa vaarassa olet saada turpiisi, koska sitä ahdistuneempi miehesi on.
 
Et voisi olla enempää väärässä. Taidat olla itse katkeroitunut ex-vaimo? Tai kuulut siihen junttikansaan, joka ratkoo asioita vetäisemällä turpiin.

Vaimolle yksi erittäin hyvä neuvo: Kun asia nousee mieleen, ajattele tietoisesti ihan jotain muuta, sillä niin onnellisesti on ihmisen asiat, ettei hän pysty ajattelemaan kahta asiaa yhtaikaa. Tämä edellyttää tietysti sitä, että haluat painaa asian taka-alalle ja antaa anteeksi jatkaa elämääsi yhdessä miehesi kanssa. Muutenhan snulla ei ole mitään syytä ajatella muuta.

Mieti tarkkaan, kannattaako heittää 22 onnellista vuotta romukoppaan ja löytäisitkö mahdollisesti vielä yhtä hyvän miehen kumppaniksesi?

Tätä mietin minä 15 vuoden jälkeen ja päätin jatkaa, sillä mieshän oli minulle edelleen rakas, meillä oli hyvä yhdessä ja kaikki kunnossa. En halunnut rikkoa lasteni kotia ja hylätä kaikkea mennyttä.

Päätöstäni en ole joutunut katumaan, siitä on nyt 10 vuotta. Ihminen voi ja hänen myös pitää oppia virheistään. Vain itsestään kovin epävarmat ihmiset jauhavat lausetta ""kerran pettäjä, aina pettäjä"". He eivät tiedä mitä menettävät, jos kerrasta panevat poikki. Meistä kukaan ei tiedä tulevaisuuttaan ja nämä tyypit saattavat joutua jatkuvaan kierteeseen heitellessään miehiä elämästään jokaisen vastoinkäymisen kohdalla.

Luottamuskin palaa, kunhan toinen antaa siihen aihetta. Ja se syrjähyppy vo olla myös uuden alku, kunhan annat siihen mahdollisuuden. Näin kävi meillä.
 
Voi voi kyllä on miehillä helppoa. Jos pettää ja jää kiinni niin mies voi olla varma, että nainen taistelee kynsin hampain rakkaastaan. Minusta vain yksinkertainen nainen taistelee ja itsepetoksessaan hokee miten ihanaa on elämä ollutkaan. Sitten mustasukkaisena vahdataan, huhhuh tai itketään masennusta. Luulenpa että olen hiukan nuorempi kuin sinä Aikuinen nainen, mutta en kyllä pettäjää katselisi. Tottakai tulee miettiä että kannattaako erota, ei tietenkään kannata jos pettäminen ei häiritse menoa hetken päästä. Ap kuitenkin on ikään kuin herännyt, kyllä hän vaistoaa ettei mies tainnut ekaa kertaa asialla olla. Jos itse lähtisin pettämään en haluaisi enää jatkaa vanhaa liittoa, siksi minun on helppo myös jättää pettäjä. Ei tietty heti mutta ei siihen montaa kuukautta menisi varmastikaan. Vannomiset yms. kyllästyttävät minut kuiliaaksi eivätkä tämä oli vika kerta -korniudessaan edes kiihota :) En usko olevani katkera, mutta mielestäni katkeraksi voi tulla jos ei kuuntele omia tunteitaan.
 
Emmehän todellakaan tiedä, arvailemme vain itsekukin. Ihan me kaikki. Vaikka kertoisimme että kyllä se varmasti on ihanamies, ja yksi kerta ei haittaa jne. emme kuitenkaan voi olla varmoja onko neuvomme totaalisen väärä juuri ap:n kohdalla. Siksi kannattaa olla keskustelussa molemmat näkökannat esillä. Jokainen meistä saa tuoda oman näkemyksensä esille ja kertoo toki sekin jotakin jos niihin tulee haukkumispalautetta kuten minulle ja muuten tuolle nimimerkki tarinallekin tuossa yläpuolella. Mikä niin ärsyttää, mahdollinen totuuden siemen?
 
Sanon suoraan että ei se enää ole satuttanut, kun siitä on aikaa kun mieheni petti. Aika parantaa haavat. Mutta..olisi pitänyt kyllä erota miehestäni, että pidän itseäni kyllä aika saamattomana siinä suhteessa. Siinä saa kärsiä niin sydänjuuria myöten. Kaikki tunteeni miestäni kohtaan ovat kuolleet. Pettänyt olen aika monesti. Tätä se teettää, kun tulee katkeraksi ja ajattelee, että on minunkin kokeiltava. Mies ei tiedä, vaikka voi kyllä jotain aavistella, mutta kun en ole vielä jäänyt rysänpäältä kiinni. Tätä pettämistä on niin helppoa tehdä ja miehiä löytyy. En tiedä mihin tämä vielä johtaa..
 
Jos joku kuolee niin onko parempi että pappi sanoo kysyvälle omaiselle menikö vainajan sielu taivaaseen vai helvettiin?Niin...ei pappi sitä tiedä mutta se sanoo että taivaaseen.Miksi?

Oikeudessa syytetään asianomaista ja jos ei löydy tarvittavaa todistusaineisto niin ihminen todetaan syyttömäksi.Miksi?

Naisilla tuntuu olevan paljon suorempi ote tuomita ja ei ajatella että mies olisi vielä hyvä mies.Miksi?

Nythän olet vaikuttamassa ""Tuomarin"" päätökseen joten...syytetty voi joutua ns.vankilaan ja pitemmäksi aikaa mikä(ehkä) ei olisi kohtuus hänen teoistaan?

Uskon että kuulustelut jatkuvat ja saatetaan päätökseen ennen tuomion julistamista.Elämmehän ns.oikeusvaltiossa.
 
Minä en joutunut missään vaiheessa taistelemaan kynsin hampain miehestäni, kyllä se oli mieheni, joka peöästyi tekoaan ja housut tutisivat pitkään ratkaisuani odotellessaan.

Mustasukkaisena ei myöskään ole tarvinnut vahdata, sillä kuten sanoin, virheistään pitää ihmisen oppia. Tein pelisäännöt hyvin selväksi. En ole jälkeenpäin itkenyt, ollut masentunut tai mitään muutakaan, sillä päätin, että tämä oli sitten tässä ja nyt mennään eteenpäin. Tikulla silmään sitä, joka menneitä muistelee.

Mielestäni on myös eri asia, onko kyseessä syrjähypy vai pitkään jatkunut ulkopuolinen suhde.

Minä nimenomaan kuuntelin omia tunteitani enkä ole sitä katunut. Tänä vuonna vietetään hopeahääpäivää ja ajattelimme juhlistaa sitä ihanalla matkalla jonnekin. Minä en ole katunut päätöstäni päivääkään ja mies kohtelee minua kuin kuningatarta. Ehkä, jos olisin naimisissa jonkun juntin kanssa, josta koko ajan pitäisi olla huolissaan ja jota pitäisi vahtia, olisin tehnyt eri päätöksen. Minä olen melkoisen varma, ettei minua ole petetty sen jälkeen (satavarma ei kai kukaan voi olla koskaan mistään) ja oikeasti meillä on niin hyvä avioliitto, että minun on todella vaikea edes kuvitella, että olisin jotain parempaa löytänyt erottuani.
 
Toivottavasti ei ainakaan Liian vanhan petiin...En jaksaisi kuunnella epätoivoista kynsiesi raapinaa ulko-ovessani ja sitä mouruntaa mikä kiimaisesta kissasta lähtee.Naapurit rupeis kuitenki valittaan ja saisin vielä häädön..ja.hei...mä oikeasti tykkään tästä luukusta:)

Vakavasti ottaen,kun tunteet kuolee on mahdotonta antaa sähköshokkihoitoa tai minkäänlaista tekohengitystä niiden elvyttämiseksi.

Tärkeintä on kumminkin kriisin jälkeisen ajan sielunhoito,onnistuuko se vai ei...riippuu niin monesta tekijästä....jos onnea,rakkaus voi kyteä jälleen mutta tuskimpa se ikinä roihahtaa iloiseen liekkiin?
 
Kyllä mies etsii seksiparinsa aivan muualta kuin viinahuuruista.

NETTI on päivän sana. Sieltä löytyy joka lähtöön munaa haluavia, ei tavallista miestä baarireissulta saa pettämisestä kiinni. Mitä ne jotain likaista baariharakkaa nussimaan, ku löytyy ihan hyväntuoksuisiakin naisia kekskellä kirkasta päivää.

Vahinko voi olla baarissa jos mies on huppelissa mutta systemaattinen haku tapahtuu selvinpäin.
Netti, tyokaverit, kaikki naiset joita tapaavat, ja nimenomaan selvinpäin.
Siinä on suunnitelma takana, prepaid liittymää ym. salailua.
 

Similar threads

Yhteistyössä