Siirretyistä alkioista tuli vauvoja <3

Joo, sitäkin mietin jos sinne ei saakaan viedä sellasia.. sitten jää kyllä melko vähälle käytölle. Vaikka ehkä ne voi tulla kyseeseen sit vaipasta pois opetteluvaiheessa ettei tarvis ostaa enää uutta pakettia ja osais jo kakata pottaan. Nykyvaipat on niin tehokkaita imukyvyltä että on liiankin mukavan tuntusia, niin ehkä joku sideharso tms. kangasviritelmä tuntuis helpommin märältä ja alkais sillä pissaankin mieluummin pottaan.
Yritän ite olla suht säästeliäs vaippojen käytössä ja vaihdan vasta kun vaippa tuntuu selkeesti märältä. Yks vaippa kestää kuitenkin yleensä monta tuntia jollei tuu kakkaa. Mietin että jos siellä onkin joku joka käyttää niitä kauheen tuhlaavaisesti niin kyllä ärsyttää jos vähän väliä tarvii uutta pakettia viedä,.. on ne kuitenkin jonkinmoinen kuluerä pienillä tuloilla. Tosin lähinnä oon lukenu päinvastasesta että liian harvoin ainakin joidenkin mielestä tarhoissa vaihdetaan. Mutta ehkä tästäkin voi neuvotella niiden kans sit aikanaan, miten toivoo.

 

Hei vaan kaikille Täällä me minieskimon kanssa raahustetaan tätä vauva-arkea eteenpäin. Tytsy on nyt 6 kk vanha, ja surukseni kerron, että kullanmuru vieroitti itsensä rinnalta aivan yhtä-äkkiä, yhdessä päivässä, kerrasta poikki hiukan ennen 6 kk ikää Tuntuu et tämä vauva-aika on vähän niinkuin kriisistä toiseena siirtymistä. Yllättävän kova pala oli; yritin tuputtaa, yritin pitää vähän nälässä, yritin syöttää öisin salaa --> ei minkäänlaista menestystä. Otin kyllä parin päivän kohdalla sitten järjen ( ja pullon ) käteen, kun mulle sitä imetystä tärkeämpää kuitenkin on se että meillä molemmilla on hyvä olla, ettei tarvi pää punaisena huutaa kummankaan

Kiinteitä menee 4 x vrk:ssa, ja tytsy nuohoaa oikein tosissaan ympäri kämppää ryömimällä. "Puhe" on viime päivinä ollut koko ajan enemmän jokeltelua, kun aiemmin kommunikoi vaan murisemalla ja huutelemalla. Tyttö on uskomattoman hyväntuulinen ja reagoi hymyllä ja kikattelemalla jos yhtään pelehtii tai päristelee sille. Yöt on edelleen horroria, imetyksen loppuminen ei auttanut siihen, nyt vaan vedellään kortsua. Meillä ei siis itketä, jos korjaa asentoa, antaa tuttia, tai kortsua; mutta unen jatkuminen vaatii vanhemman puuttumisen. Jos yrittää antaa nukahtaa itse uudestaan, tulee huuto ennen pitkää ( 5-10min ähellystä edeltävästi ) Tosin ehkä parina viime yönä keskellä yötä on ollut yksi pidempi pätkä, n. 3-4 h. Mä oon ollut koko ikäni hyvä nukkumaan milloin vaan, missä vaan, mut nyt oon kehittänyt sitten monen kuukauden pätkänukkumisen jälkeen järkyttävän unihäiriön, makaan sängyssä silmät katossa vaikka lapsi nukkuisikin.

Caro, jos sua kiinnostaa, voisin antaa sulle mun ystävän yhteystiedot. Sen enempää toisen asioista kertomatta niille on tuttua hypotonisen lapsen kanssa toimiminen, ja erityisesti aktiivinen kuntoutus on lähellä ystäväni sydäntä.

Oon käyny lukemassa teitä säännöllisesti, mutta jotenkin aivot tuntuu olevan aika nollassa täällä kotona, ajattelin tässä et pitäisi taas yrittää mennä enemmän arkena kodin ulkopuolelle, nyt meillä alko muskari kerran viikossa mikä oli kiva.

Tarha-asioista; yritän kikkailla miehen kanssa kotona kunnes lapsi on 2 v, ja tällä hetkellä näyttää et onnistuu. Koen et se on arvovalinta ja etuoikeus; meille on rahallisesti mahdollista järjestää se ja toisaalta teen yrittäjänä pienimuotoista keikkaa nytkin jo, joten en vieroitu työelämästä täysin.

Grey ja Eskimo 6 kk

 

Grey tosi mälsää että unet on teillä vielä hankala juttu
Onko teillä mahdollisesti liikkeelle lähdöstä yöllisiä treenauksia myös? Meillä ainakin siitä asti säännöllisesti treenattu kaikkea uutta liikettä öisin/unissaan, kun alkoi kääntymään mahalleen. Uusin oli se, etä saan kitisevää ja pinniksessä unissaan istuvaa poikaa käännellä takaisin nukkuma-asentoon Usein vieläkin kitisee kun on saannut itsensä käännettyä ihan poikittain pinniksessä, eikä hän pituudeltaan enää niin päin sinne sopisi
Mutta jospa se teillä tuosta 3-4h pätkistä vielä pitenee, uskotaan niin!

Toi imetyksen täys-tyssääminen on aika yleistä kai. Mulla tutuilla ollut samaa, vauva ei vaan enää jossain vaiheessa suostu syömään tissistä eikä sille ole sitten enää mitään tehtävissä. Ehkä parempi sitten niin päin, kuin että olisi taistelu asian suhteen myöhemmin?
Mä olen ollut tosi tyytyväinen, että sain imetettyä sen 6kk ja sitten se lopetus meni tosi smoothisti yhteisymmärryksessä.

Noista vaipoista, tuntuu että niitä menee suht vähän nykyään. Poika pääsääntöisesti kakkaa kerran päivässä ja pissaa kyllä tulee, mutta eipä sen takia mitenkään älyttömän tiuhaan tarvi vaihtaa vaippaa. Yölläkin vaippa on päällä sen 12h yleensä. Miettinyt jo milloin voisi vaihtaa housuvaippoihin, mutta ei varmaan ihan vielä, ehkä sitten kun seisoo paremmin ja enemmän.

Kävin tänään katsomassa kaksosia, jotka nyt muutaman viikon ikäisenä ovat just sen 3kg saavuttaneet, huuh huh kun olivat pieniä en ole koskaan nähnyt noin pieniä vauvoja - omakin kun oli sen 4kg syntyessään Vauvan sylissä pitely kyllä katkesi lyhyeen kun oma poika tutti suussa kompastui konttausreissullaan naamalleen ja huulesta tuli verta; meidän eka verinen vaurio!

 

grey83, onhan se kurjaa jos oma suunnitelma oli imettää pidempään, ja korvikkeissa on oma vaivansa, mutta Mandalan tavoin ajattelisin myös että ehkä kivempi noin päin että lapsi vierotti ikäänkun itsensä, eikä sitä tarvi tehdä myöhemmin sillei väkisin.
Eiköhän teilläkin pian levottomimpien öiden vaiheet ala olla takanapäin.. tuttua kyllä täälläkin toi oma unettomuus. Ja pahenee vaan jos alkaa miettiä että nyt ois pakko nukkua kun sais!

Täällä ollaan kokeiltukin jo housuvaippoja, mitä saatu ilmasia näytteitä, mutta ne jotenkin falskas lähes aina etenkin vyötäröstä. Ja en tiä miten noi on tarkotus ottaa pois kakan kans, ei niitä riisumalla ainakaan siististi saa vai pitäskö ne repiä vaan auki sivuista.. no pysytään näillä näkymin siis vain teippivaipossa, halvempiakin ne on.
Pitkään oli juuri noin että yks vaippa kesti helposti 12 tuntia, nyt 8kk jälkeen tuntuu että tarvii vaihtaa useemmin, jopa 6 tunnin jälkeen alkaa tulla puntista läpi. Mutta tiettyhän sitä virtsaakin tulee enemmän sitä mukaa kun kasvaa.

Me käytiin kans tänään kattomassa pojan eilen syntynyttä serkkua.. ja itekin oon nyt sit virallisesti täti! 8kk ikänen näytti jo kun jättiläiseltä vastasyntyneen vieressä No onhan se painoltaan kolminkertanen ja pituuttakin lähes 30cm enemmän.. Neuvolassa käytiin aiemmin päivällä ja mitat oli 77cm ja 9,3 kiloo. Oli notkahtanu taas toiselle käyrälle mutta on kuuulema normaalia kun alkanu liikkuun enemmän. Lääkärissä kuuloo tutkittiin jollain piippauslaitteella mutta vain kerran käänsi päätä sinne päin. Jos halutaan, voidaan käydä lisäkontrollissa ennen 1v neuvolaa, mutta en osaa tästä niin huolestua kun selkeesti kuulee kuitenkin hiljasempiakin ääniä ja kovia ääniä säikähteleekin, ehkä siinä tilanteessa oli vaan niin paljon muuta kiinnostavampaa että ne piippaukset meni ohi siltä.

Onhan tota miettiny pystyskö nyt näin ns. normaalisti suhtautuun tähän toisten vauvaan jos ei itellä hoidoista ois vieläkään tulosta.. oisko pystyny meneen kattoonkaan. Vai oisko se jotain mitä pitäs yrittää vältellä viimeseen saakka, siihen kun iskostu jo niin monet vuodet...luultavasti ei ainakaan ihan näin hyvin pystyis jollei tilanne itelläkin ois tää. Väkisinkin vaan tulee mieleen tälläsiä vaikka ihan turhia pohdintojahan nää onneks nyt on

 

Mandala, mä vaan luulen et koska tytsy on päivisinkin tosi eloisa, aktiivinen ja kiinnostunut kaikesta, oikea sirkeäsilmä, niin se kevytunisuus yöllä menee vähän niin kuin samaan asiaan, ikään kuin luonteenpiirre. Toki kaikki unihygieniaan liittyvä ollaan laitettu kohdilleen, ja aika moni asia on meillä alusta asti ollutkin "sääntöjen mukaan" oikein, mutta kun ei niin ei… Odotellaan odotellaan…

Joo, korvikkeiden kanssa on kauheeta jumppaa, varsinkin kun ostan niitä 500 ml NAN tetroja, tuntuu et kokoajan pitää kaupasta kantaa, ja ei kai ne ihan ilmaisiakaan ole. Vertailin NAN 1 ja NAN 2 valmisteita kaupassa, ja mielestäni niissä oli vaan hiukan eroja rasva-hiilari-protskukoostumuksessa, olikos niin että hiukan keveämpää tavaraa tämä vieroitusvalmiste. Oon toistaiseksi jatkanut NAN 1:llä, kun typy on edelleen siellä -1 SD käyrällä, ja kikkailee välillä noiden kiinteiden kanssa että saattaa mennä tosi vähänkin per ateria.

 

Grey kuulostaa järkevältä päättelyltä kyllä. Ja valitettavasti on vauvoja jotka vain ovat huonoja nukkujia vaikka mitä tekisi, mutta kyllähän nekin aina jossain vaiheessa sitte alkaa nukkumaan, ennemmin tai myöhemmin.

Meillä kun menee ruokaa aika hyvin päivällä niin vaihdettiin Tuuti2:seen vähän aikaa sitten. Kun ei ole enää kuin sen max yksi syömiskerta yöllä niin kokenut sen loppupeleissä aika helpoksi kaiken kaikkiaan tämän korvikkeiden kansss läträämisen.

Paljon teillä menee korviketta päivässä? Meillä pitäis mennä se 600ml vielä, ehkä sen verran just menee. Edelleen ollaan kiinteät syöty eka ja maito sitten yleensä ainakin ennen unia ja sitten muutoin kiinteiden välissä missä pystyy. Tuntuu ett hankala saada maitoa juotua oikein muualla kuin sängyssä ennen unia, tosi kovaa venkoilua ja kikkailua muutoin paitsi jos kiinteistä on jo aikaa. Muualla kuin kotona on melkein täys mahdottomuus saada juomaan maitoa. Onneksi voi silloin antaa välipalaksi jotain vaikka hedelmäsosetta tai vaikka Talk Muru:ja tai maissinaksuja mitä saa helposti kannettua hoitolaukussa mukana.

Enpä muuten edes miettinyt housuvaippoihin liittyen kakkavaippoja, mahtaa olla sotku kun niitä kiskoo jalasta mä jonkun Muumi näytehousuvaipan kokeilin ja oli ihan jees mutta tosiaan oli vaan pissavaippa.

Meillä on nyt sitte joku eka flunssa tms. Ei tunnu kuumalta mutta todella räkäinen ja yskii. Hitto kun pystyisin helpottamaan oloa niistäjällä mutta ei anna. Hyvä että edes keittosuolaliuosta saan tippoina laitettua. Selvästi ei nyt nenään saa koskea ollenkaan, en saisi edes räkää pyyhkiä naamalta. Otettiin eilen illalla viereen nukkumaan toinen.

 

Oon yrittänyt pyrkiä siihen 500-600 ml / vrk, ja siihen päästään antamalla maito aina herätessä, muuten tuntuu menevän huonosti. Annan itse maidon aina eka, kun sen pitäis olla 1 v asti se pääruoka kuitenkin, ja haluan et se saa varmasti tarpeeks. Kiinteitä meni aluksi tosi hyvin reilu 0.5 dl per ateria, mutta tän imetyksen loppumiseen liittyvän tuputtamisen ja varmaan oman tahdon löytymisenkin myötä suu on tätä nykyä viivana aina eka. Kaikenlaisia kikkoja täytyy keksiä: kutitus, että suu aukeaa, lentokone, äitin räjähdysefektit jotka naurattaa, lautasen reunan tarjoaminen mukellettavaksi ja lusikka alta salaa sisään, joululaulut jne jne. Meillä menee siis 4 ateriaa, ei mitään hajua mihin muka sen viidennen sais tungettua kun neljäkin tekee tiukkaa.

Me ollaan alusta asti harjoiteltu nenäfriidaa Vaipanvaihtojen yhteydessä oon puhallellut ja imenyt sen kanssa pikkuisen varovasti leikitellen, ja lapsi kertakaikkiaan riemastuu nykyään kun se tulee esiin Saa nähdä mitä tapahtuu, auttaako sitten flunssan aikaan kun nenukki on kipeä. Meillä on oltu terveitä tähän asti, toivottavasti vielä jatkossakin.

 

Grey ootko harkinnut sormiruokailun kokeilua? Jos sun tyttö on sen verran tomera että syöttäminen ei vaan hänen mielestään ole kivaa? Simppeli sormiruokakeittiö blogi ja Facebook ryhmä on todella pätevä jos kiinnostaa lukea.

Meilläkin sitä friidaa käytetty ihan onnistuneesti aiemmin, jopa toissapäivänä viimeksi kun alkoi olla räkää vähän, mutta tänään nenän koskeminen on ihan nou nou, tosi harmi kun nyt siitä olisi eniten apua kuumettakaan en saa mitattua kainalosta digimittarilla enää, joten pitää hakea korvakuumemittari.

 

Meillä on alusta asti käytetty nenäimuria, siis sitä mistänite imetään ja tippoja koska refluksin takia on välillä nenä enemmän ja vähemmän tukossa. Eihän toikaan sitä antas tehdä jos siltä kysyttäs, on musta kuitenkin pienempi paha että itkee sen hetken kun että nukkuu tai syö huonosti sen takia että nenässä on räkää. Ehkä ite sit oon enemmän tottunu siihen että joskus on tehtävä asioita mistä poika ei tykkää kun verikokeita otettu ja letkua työnnetty nenään yms.

Meilläki aikalailla 4 kiinteää ateriaa menee päivässä. Ihan hetkestä kiinni paljon syö. Joskus saattaa mennä puol purkkia, joskus vaan pari lusikallista. Minäki annan maidon eka ja sit kiinteät. Välillä joutuu kikkailemaan että saa syömään, laulut on jees tai sit telkkarista joku lempiohjelma niin saattaa vahingossa syödä. Huonona puolena joskus tapittaa niin tiiviisti että ei avaa suuta ite tai sit hymyilee ruoka suussa ja ne valuu ulos.

Caro ja poju 8kk

 

Joo pakko sitä friidaa on kokeilla tänään kun mies tulee, itse en saa millään vastaan tappelevaa poikaa pidettyä niin, että onnistuisin nenästä mitään saamaan. Hurjat voimat tuollaisella pikkusella
Apteekista löytyi Physiomer:n Baby Mist suihketta, jota saa helposti nenään vaikka hangoittelee vastaan. Toivottavasti auttaisi vähän edes.

Meilläkään ei läheskään aina syödä samoja määriä ruokaa, paitsi puuroja sitä oikein rakastaa! oon alkanut sekoittaa noiden vauvapuurojen sekaan kaura - tai tattarihiutaleita että tulee karkeampaa ja jospa vaikka tottuisi tavalliseen puuroon jossain vaiheessa. Onneksi nykyään menee myös kaupan soseruoat alas niin helpottaa liikkeellä oloa kun ei aina jaksa raahata pakasteesta mukana ruokaa.

 

Mandala, onko minkälaista suihketta? Jotain avaavaa vai onko noin pienille edes sellasta. Ois meille kätevä kun ei aina jaksas tippoja laittaa jos yöllä tarvii kun niissä pitää odottaa hetki ennenku voi imeä jos on kuivunutta räkää. Paljon ainakin meillä nukkumiseen vaikuttaa jos nenässä jotain. Onneks ei enää ole letkua, sen kanssa sai olla vähän väliä tippoja laittamassa..

 

Meillä menee 4-5 kiinteetä ateriaa päivässä ja niiden päälle aina korviketta + aamumaito, keskimäärin 120ml, joskus vaan 90 (+vettä), joskus lähemmäs 200ml. Päivällä jauheesta tehtyä, aamusin tölkistä valmista. Sekotan useimmiten puuroo soseisiin, neljän viljan-, riisi- tai kaurapuuroo. Välipaloina pehmeetä taikaruista (missä ei siemeniä) pieniä revittyjä paloja, banaania ja mandariinia, paloja joista kuorittu se sellanen kalvopäällyste pois.
Pari pahempaa nuhaa ollu joskus 2kk sitten, edellinen kun oli just paranemassa niin sai uuden tartunnan ilmeisesti kaverin lapselta :/ kesti yli viikon ne tukkoset, levottomat yöt.. pikkuniistäjä on, mutta eihän poika sen käytöstä tykkää, suuttuu vaan enemmän, eikä se usein kovin hyvin toimikaan.

 

Joo, epäilemättä meidän tytsy tykkäisi sormiruokailusta; nytkin haroo jo lusikkaa multa kädestä. En oo vaan saanu aikaiseksi, mulla on vähän tapana passivoitua omiin rutiineihin täällä kotona. Millä ruoilla ootte alottaneet sen sormiruokailun? Jotain parsakaali/kukkakaalikukintoja kai suositellaan, voiko ne olla ihan pakkastavaraa vai pitääkö sitä alkaa jotakin luomukukintoa höyryttämään ( jää näillä univajeilla kyllä tekemättä… )

 

Caro vaikea sanoa tehoa kun oon sitä vaan kokeillut tämän räkätaudin yhteydessä (vähän huonolla menestyksellä kun saa aina päätä käännettyä suihkautuksen aikana), mutta itse käyttö tuolla on todella helppoa. Pullossa on niin pieni suuosa mikä menee kyllä pienimpäänkin nenään ja suht kevyesti painamalla tulee iso suihkaus jo. Sitä määrää voi itse säädellä painamalla niin pitkään kuin haluaa. Tosi hienojakoista suihketta siitä tulee. Ja tuo pullo on iso, joten siitä riittää varmaan aika pitkäksi aikaa vaikka jatkuvasti käyttäisikin. Joten kaiken kaikkiaan voin suositella kyllä.

Grey tässä sen simppeliryhmän blogi, ja sormiruokailun ABC:sta tekstiä, varsinkin turvallisuuspuolesta yms ihan hyvää luettavaa. http://simppelisormiruokakeittio.com/sormiruokailunabc/

Mutta joo ne höyrystetyt vihannekset on ihan hyvä aloitus, esim bataatti. Mä taas aloitin leikkaamalla kurkun sisustaa ja avokadoa. Noh avokado ei pysy pienen käsissä ja kurkun sisustasta sai palasia joita kakoi sitten kunnolla. Kuten tuollakin sanotaan niin se kakominen on vain vauvan itsesuojelua ja vauvalla se yökkörefleksi on suussa siinä missä aikuisilla nielussa, että kakominen ei tarkoita että olisi lähellä tukehtumista. Mutta se kuulostaa niin karmealta, että varsinkin yhden vesimeloni-episodin jälkeen pelästyin (mieskin pelästyi) tosi pahasti ja siirryttiin perus helppoon sormiruokailtavaan eli maissinaksuihin, joilla poika sai kerättyä enemmän kokemusta asiasta ja sorminäppäryyttä. Samoin Talk Murut (murohyllystä kaupasta) treenaa pinsettiotetta tosi hyvin, ja samoin kun maissinadet niin sulaa suuhun nopeasti.
Sitten olen tehnyt erilaisia lättyjä tuolta simppelin sivuilta ja nekään ei aiheuta kakomista juuri ollenkaan. Erilaiset mikromunakkaat voisi olla kova juttu myös kun heittää sekaan vaan pieneksi pilkottua vihannesta.

Mitä niihin pakasteparsakaaleihin yms tulee niin en näkisi miksei niitä voisi kokeilla, samaa tavaraahan ne on kun tuoreversio! Kunhan tosiaan keittää ne tarpeeksi pehmeäksi. Eli jos vaan jaksamista löytyy niin kokeile ihmeessä. Onhan se ihan eri maailma ja sotkua tulee kauheasti riippuen mitä tarjoat, mutta lapsi oppii siinä valtavasti koko ajan enemmän kuin soseiden syöttämisestä.
Meillä kyllä pääsääntöisesti syödään soseita ja välillä jotain sormiruokaa kun se sotku tosiaan on vähän poistyöntävää ja edelleen pelottaa uusien ruokien tarjoaminen että jos tulee taas kauhea kakominen. Ja olisi aika vaikeaa omille aivoille ainakin keksiä joka päivä erilaista ja monipuolista sormiruokaa pojalle siten että ravintosuositukset täyttyy. Ja varsinkin kun ei siinä aloitellessa mahaan asti päädy kuitenkaan juuri yhtään, tuntuu että soseista yhtäkkiä sormiruokailuun kääntyminen jättäisi poloisen nälkään kun tottunut niin paljon jo päivässä soseitakin syömään.

Joo oli kyllä tosi levoton yö. Otin välissä meidän viereen mutta meni tosi pahaksi heräilyksi kaikin puolin, joten syötin takaisin pinnikseen, mutta siellä alkoi olla niin tukossa että kun itki tutin perään niin ei pystynyt sitä imeskelemään kun ei saanut sitten henkeä ja tuli kova itku. Otin sitten aamuyöstä taas viereen ja laitoin nojaamaan mun (jätti)tyynyyn, joka osoittautuikin tosi hyväksi kun oli sen verran pystymmässä, joten nukahdettiin molemmat onneksi siihen sitten. Lämpöä on, mutta ei kuumetta, ja toivonkin vain ettei tämä tästä enää pahemmaksi menisi kun on jo muutaman päivän tälläistä ollut.

 

Nuo räkätaudit on pienillä aina inhottavia just ton takia kun vaikuttaa niin moneen asiaan. Toivottavasti menee teillä nopeasti ohi!

Meillä oli jo jonkun aikaa yöt rauhallisempia, nyt taas viime aikoina on tullu kerran yössä itku joka ei meinaa loppua, mahaan musta selvästi sattuu. Muuten sit sellasta puoli unissa pyörimistä et saa olla tuttia laittamassa suuhun ja kyljelleen että loppuu pyöriminen..

Poika on selvästi vähentäny päivällä nukkumista, parit päikkärit oikeestaan ja harvemmin päivän aikana paljoa yli 2h nukkuu. Eilen illalla oli ekaa kertaa niin yliväsynyt että sätkytteli ihan hirveesti jaloilla ja kiljahteli ja nauro. En tiiä yhtään mikä oli niin hauskaa. Oli valvonu 5h jo niin tais olla vähän liikaa.

Sormiruokaa ei meillä harrasteta kun poika ei mitään oikein itse saa suuhun vietyä. Välillä tuntuukin että meillä jää aika vähälle noiden uusien juttujen pureskelun opettelu. Ja itekki pelkään sitä tukehtumista kun pari kertaa on sosetta yökkiny niin että oon kunnolla pelästyny. Naksuja oon antanu omalla kädellä mut ei ainakaa vielä hirveesti tykkää niistä.

 

Moi pitkästä aikaa! Päivät ovat jotenkin niin täysiä ja väsymys vaivaa, että en ole ehtinyt käydä lukemassa teidän kuulumisianne.

Tsemppiä tuleviin hoitoihin Lullaby ja Siida! Ne ovat kovasti pyörineet mielessä. Sain uuden työn, joka olisi parhaimmillaan kolme vuotta. Se on kuin lottovoitto mun alalla! Mutta se on kuitenkin vain työ ja ikää tulee lisää ja perheeseen liittyvät toiveet ovat paljon tärkeämpiä kuin työhön liittyvät. Meille kävi niin ikävästi, että klinikka lopetti ja alkiot siirrettiin Helsinkiin. Kiukuttaa! Kaiken muun hoitoihin liittyvän stressin lisäksi pitää pohtia, siirretäänkö alkiot vielä kertaalleen takaisin tänne sillä riskillä, että kärsivät vai reissataanko me.

Mini on kasvanut mainiosti sen jälkeen, kun aloitti kiinteät. 8 kk neuvolassa 75,6cm ja 10kg. Vahva minä ite -vaihe menossa ja kaikki ruoka pitäisi saada syödä itse. Ruokailuhetket on melkein parasta päivässä, kun toinen on niin innoissaan! Muuten päivät kuluu tutkimusmatkaillen ympäri kämppää. Ihan käsittämätöntä miten nopeasti vauva-aika menee! Me haettiin tällä viikolla päiväkotipaikkaa syksyksi meidän lähipäiväkotiin. Se vaikutti ihanalta paikalta ja tuli kauhea ahdistus, jos joudutaan muualle. Mies oli tässäkin onneksi lungimpi ja totesi, että jatketaan sitten syksylläkin kotona hoitamista, jos ei päästä sinne. Miehen iltapainoitteisen työn takia pystytään paljon järjestelemään, mutta kylläkin jo muutenkin kärsineen parisuhteen kustannuksella.

Kaikkea hyvää kaikille!

Peppermint ja tyttö 8kk

 

Kiva kuulla susta myös Peppermint! Toivottavasti väsymys alkaisi helpottamaan. Onpa teillä mini kasvanut hyvin! Musta tuntuu että meillä ei mene kyllä millään 10kg rikki ensi viikon 8kk neuvolaan mennessä. Niin ne erot tasaantuu (kaikin puolin) kun meilläkin poika kasvoi älytöntä vauhtia ne ekat kuukaudet.

Täällä myös tänään päiviteltiin miten iso poika hän jo on kun pinniksen pohja tiputettiin alas vastahan hän oli pieni, liikkumaton, pötkö ja nyt viipottaa ympäri kämppää parilla mustelmalla toistaiseksi selvitty (varmasti sen pehmustekypärän ansiosta) ja yhdellä haavalla huulessa, mutta sen verran toi seisomaan nouseminen näyttäisi välillä kiinnostavan, että sen mukanaan tuomiin haavereihin tuskin kypärästä on paljoa apua. Mutta siis haikea olo kyllä kieltämättä välillä vaikka silloin ajoittain alussa tässä uudessa elämässä tuntui että kasvaisipa jo

Ihan pikkasen alkanut sellainen taustafiilis tulemaan, että jospa ehkä maybe voisi harkita toista sitten joskus. Mutta aikaisintaan kun poika on jotain 3vee tms. Olen nähnyt niin paljon hyviä esimerkkejä sellaisesta ikäerosta, että se olisi kyllä varmaan minimi. Ehkä jopa mielummin 4v. Mutta sitten olen kyllä jo 41 itse, että täytyy katsoa huvittaako sitä nelikymppisenä itse enää sitten. Onhan se nelikymppinen toisaalta nykyään uusi kolmekymppinen kaikin puolin, ja alkiotkin on 36-vuotiaista (vai jopa 35, eipä sillä paljon väliä) meistä tehty.. Mutta sen verran olen ajatellut, että omasta mielestäni liian pientä ikäeroa en huoli vain sen takia, että ehtisi ns "paremmalla iällä" vielä kokeilla josko ne 3 pakkasukkoa toisi sisaruksen. Varsinkin kun en ole muusta koskaan haaveillut kun yhdestä lapsesta. Vuodet näyttäkööt miten tässäkin sitten käy.

 

Joo ei mennyt meillä 10kg rikki, ollaan 9440g ja melkein 76cm pitkiä.

Noh saatiin lappuset kotiin jotka olivat nyt sitten uudet ruokasuositukset. Eipä niissä ihan älyttömästi muutosta ollut, mutta esim maininta 4-6kk maistelualoitukseen liittyen, että "--eikä minkään ruoan kokeilemista ole syytä viivästyttää edes niissä perheissä joissa esiintyy allergioita." Jos tuon ottaa kirjaimellisesti niin sotiihan se nyt Eviran listaa vastaan kun siellä löytyy kuitenkin aika hyvin raaka-aineita joita ei saa käyttää/ei suositella esim alle 1-vuotiaalle..
Ja kuitenkin esim maitotuotteet tulee säilymään sillä 10kk suosituksella.

Toinen mikä pisti pelottavasti silmään oli taulukossa oleva maininta sormiruokailusta "tuoreet kasvikset kuten kurkku ja porkkana". Porkkanaahan ei missään nimessä suositella tarjottavan raakana sormiruokailijalle, koska niistä voi irrota isoja paloja ja aiheuttaa tukehtumisvaaran. Tämä on ainakin noissa sormiruoka"piireissä" hyvinkin tiedostettu asia.
Että täytyy nyt toivoa tuon lapun lukijoilta hieman oma-aloitteisuutta ja tutkia vähän lisää asioita eikä suoraan sokeasti luottaa tuollaisiin lappusiin.

 

Moikka taas pitkästä aikaa Ymmärrän Mandala täysin tuon, kuinka pikkuiset kasvaa niin kovaa vauhtia. Oma poika on vasta 5 vk ja 3 pv ja on kasvanut ihan valtavasti. Viikko sitten neuvolassa painoi jo 5590g ei nyt on jo varmasti lähempänä kuutta kiloa! Oli hauskaa olla eilen neuvolan äiti-vauva ryhmässä, kun joidenkin 3kk ikäiset vauvat näytti saman kokoisilta kuin oma pikku jätti

Oliko teidän muiden lapsilla, (tai en tiedä muistatteko enää kuinka hyvin ihan alkuaikoja), ihottumaa kasvoissa? Neuvolan täti sanoi eilen että näyttää ihan normaalille, mutta mietin vaan että mitäköhän se on, kun lapsen ohimoilla ja poskissa on sellaista pienen pientä näppyä rykelmissä, niin että ihon pinta on epätasainen ja saattaa vähän punoittaa joissakin kohdissa. Eivät siis näytä finneiltä, kuten usein hormoni näppyjä kuvataan. Mistäköhän tuo voisi johtua?

Ja tosiaan nuo neuvolan ruokasuositukset on pistänyt itselläkin silmään jo raskausaikana, kun eviran sivuilla luki esim, että meetvursti ei ole kypsää joten sitä ei saa syödä kuumentamattomana, niin neuvolassa eivät tienneet tästä mitään..... eli pakko vaan olla itse valveutunut eikä uskoa ihan sokeasti kaikkea.

 

Cerezah meillä oli just siinä about parin kuun iässä iho aivan kaameassa kunnossa! Hormoninäpyt on just sellasia pieniä näppyjä, ei ne välttämättä kai tarvi olla ihan aikuisen finnin näköisiä. Meillä alkoi ihanan siloisiin poskiin eka tulla näppy sinne tänne ja noin viikossa olikin posket ihan yhtä isoa näppy rykelmää. Lopulta niitä näppyjä oli rintakehässä ja käsissäkin.
Niitä tuli niin paljon naamaan, että posket oli vain kaksi isoa punaista läikkää. Kun iho niistä kohtiin sitten kuivui lopuksi todella pahasti oikein rohtuneeksi niin ostin ruokakaupasta Natusan Baby Repair Cream tuubin ja se sai yhdessä yössä ainakin meillä posket haaleamman punaiseksi ja muutamassa päivässä saatiin sama söpö poika takaisin mikä meillä asusti ennen näppyepisodia

Se on just ikävää, että noihin nimiäis/ristiäisaikoihin noita pitää tulla Meillä taisi olla ohi jo kun nimiäiset oli siinä reilu 3kk iässä.

Oli meillä samoihin aikoihin myös vähän karstaa, eka kulmakarvoissa mutta sitten myös otsalla tukan rajassa ja korvissa. Jos niille ei tee mitään niin tietää olevan karstaa kun se muuttuu sellaseksi paksuksi keltaiseksi laataksi, näyttää keltaiselta ihottumalta. Me lopulta hölvättiin Natusanin öljyä niihin kohtiin paljon, sitten märällä harsolla tai pienellä pyyhkeellä kylvyssä "rapsutettiin pois".
Varmaan siis tuossa iässä helposti tulee kaikkea iho-ongelmaa, mutta useimmiten varmaan häviää. Meillä tosin ollut syksystä asti jalkapöydässä (toisessa, aina samassa, pahemmin kuin toisessa) kuivaihottumaa. Kortisoni auttaa kuuriluontoisena mutta palaa aina sen jälkeen takaisin, joten laitan sitä vaan silloin kerran pari kun on pahimmillaan. Se on kyllä jännä, että vaikka kuinka paljon rasvaa millä tahansa rasvalla/öljyllä niin se jalka ei vaan koskaan parane, kuitenkin missä tahansa muualla kropassa olevat ihottumat kyllä paranee rasvauksella

 

Meilläkän ei menny 10 kiloo lähellekään rikki vaikka 8kk neuvola oli lähes 9kk iässä. Sanottiin et mittojen notkahdus kuitenkin normaalia tässä vaiheessa kun alkanu liikkuun enemmän. Tänään katoin että pituutta kuitenkin on sen verran et pelkäsin aamulla kurottaako kohta pinnasängyn laidan yli niin että putoo pää edellä! Tyynyt on siinä jo valmiina lattialla.. Esikoisen kans kerran kävikin jo näin ja siitä jääny hiukan kammoo..onneks mitään säikähdystä pahempaa ei käyny.
Ei kyllä saatu mitään uusia ruokaohjeita viimeks vaikka hiukan odotin.. ja jos seuraava neuvola vasta 1v niin ei niitä ehkä enää tarvikaan. No ehkä sit jos sinne vielä joskus pääsee pienemmän kans.
Viime viikon ollu taas levottomia öitä, harmillista kun monta viikkoo jo meni 8kk täytettyä suht hyvillä unilla ja taas menny joinain öinä jopa tunnin välein heräämiseks, ja viime yönä oli ylhäällä 5ltä eikä pariin tuntiin nukahtanu edes maidollakaan ;O sitä kun ehti jo toivoo että nyt alkas yöt olla pikkuhiljaa "kokonaisia"...kiva se ois yrittää jaksaa sit jossain töissäkin jonain puolikuolleena zombina tällästen öiden jälkeen
Mandala, oon käsittäny että porkkanaa vois antaa raasteena? En oo ite antanu kun soseena, muka niin vaivalloista se raastaminen..
cerezah, kuulostaa ihan tavallisilta hormooninäpyiltä mitä varmaan useimmille tulee varhasilla viikoilla? Muistaakseni jonkin verran oli täälläkin. Jotenkinko äidin hormoonit vielä vaikuttaa vauvankin elimistössä?
Meillähän oli sit pariin otteeseekin sitä muuta punaläikkästä karheeta ihoittumaa ympäri kehoo jonka takia käytiin ihan lastenlääkärilläkin ja allergiatesteissä.

 

Joo raasteena voi antaa kyllä, mutta kokonaisena (mihin tuossa lapun sormiruokaosiossa kaiketi viitattiinkin) on vaarallista.

 

Kiitos vinkistä Mandala! Täytyypä kokeilla tuota Natusanin voidetta jos vaikka auttaisi. Ja hyvä kuulla että vaikuttaa normaalille. Kaikki, kun on uutta, niin kaikesta sitä on huolissaan koko ajan
Onko tuo 8kk sellainen ikä, että sillon pitäisi mennä 10kg painoraja rikki? Kuulostaa kyllä järkeenkäyvältä, että painon kehitys hidastuu joka tapauksessa, kun vauva alkaa liikkumaan enemmän.

 

Ei onneksi ole mitään painorajoja mitkä pitäisi mennä rikki tietyssä vaiheessa, kunhan höpöttelin asiasta vain

Meillä paino nousi 500-800g alun neuvolakäyntien välillä mitkä taisi olla viikon tms välein silloin, nyt tulee enää joku 300-400g per käyntiväli ja ne on ollut nyt kuukauden välein joten tosiaan liikkumisen lisääntyminen ja liikkeellelähtö vaikuttaa hurjasti painonnousuun.

 

Lullaby onko teillä levottomat yöt korjaantunut jo? Kyllä tosiaan itselläkin oli jossain naiiveissa mielikuvissa ajatus joskus, että varmasti sitten nukutaan yöt kunnolla kun ollaan jonkun tietyn ikärajan yli päästy Tai sitten ne on vaan ne 'muut vauvat'.
Pääsääntöisesti ei meillä kai kauhean isoja ongelmia ole, mutta täytyy myöntää että v*tuttaa ihan armottomasti kukkia joku reilu tunti pystyssä keskellä yötä - yleensä klo 2, 3 tai 4 aikaan heräten. Vaikka syötän yleensä silloin kun herää jos tutti ei auta niin silti useinkin jää pystyyn hillumaan nukutusyrityksistä huolimatta. Eikä voi oikein itsenään jättää siihen pinnikseen kun samantien jos nostaa käden päältä pois niin alkaa pönkäämään pystyyn ja lopulta sitten seisoo siellä eikä niin kyllä uni tule sitäkään vähää. Usein otan tutinkin siinä vaiheessa pois kun alkaa pureskelemaan ja venyttelemään sitä hurjan älämölön siivittämänä.

Pakko kai alkaa päiväunia yrittää vähentää siihen yhteen nyt kun vielä on nukuttu kahdet päivässä. Jos se ei auta asiaan niin sitten en tiedä mitä hittoa. Eikä tämä tunnu ihan sellaiselta perinteiseltä "vaiheelta" kun on kestänyt kuitenkin ihan hyvän aikaa.

Miten teillä kaikilla nukutaan päikkäreitä?