Salasuhteesta selviytyneet?

[maraton1970]

siis jos haluatte hyppiä kukasta kukkaan, miksi menette ylipäänsä avioliittoon, olkaa menemättä avioon ja hyppikää sängystä sänkyyn, pidätte vain huolen, että ette koske varattuihin - helppoa eikö totta.

 

[Onnistuva mies.]

siis jos haluatte hyppiä kukasta kukkaan, miksi menette ylipäänsä avioliittoon, olkaa menemättä avioon ja hyppikää sängystä sänkyyn, pidätte vain huolen, että ette koske varattuihin - helppoa eikö totta.

Helppoa, mutta jännitys puuttuu.

 

[Wiltsu]

...hyppikää sängystä sänkyyn, pidätte vain huolen, että ette koske varattuihin...

Ihminen saa koskea ihan kehen vaan, joka sen sallii. Kukaan ei voi tietää toisen sitoutuneisuusastetta, ellei tämä toinen halua sitä kertoa.

 

[Edelleen eri mieltä]

No, se on sitten maailmankuva-asia. Minä en ainakaan sallisi itselleni sitä, etten ottaisi selville asiaa ensin, ja jos jälemmin paljastuu muuta, lopettaisi siihen paikkaan, koska on olemassa se kolmas ihminen, jota silloin rikotaan. Minun teoistani vastuu olisi sataprosenttisesti minulla; ei se, että toinen rupeaa hommaan tee minun vastuutani promilleakaan pienemmäksi. Olisin sata prosenttia syyllinen sen kolmannen rikkimenoon, jos tietäisin tilanteen, ja jatkaisin. Omalta osaltani, ja vain sillä on elämässä merkitystä. Omassa osassa. Muiden tekemiset ovat niiden muiden murheita, mutta eivät koskaan ole puolustus minun tekemisilleni. Yhtään.

 

[Onnistuva mies.]

Ratkaisu ongelmaan on, että sänkyyn mennään vasta avioliitossa.

Leikkimielisesti pikkuisen provosoin, mutta ratkaisu ongelmaan se kuitenkin olisi.

 

[Wiltsu]

No, se on sitten maailmankuva-asia. Minä en ainakaan sallisi itselleni sitä, etten ottaisi selville asiaa ensin, ja jos jälemmin paljastuu muuta, lopettaisi siihen paikkaan, koska on olemassa se kolmas ihminen, jota silloin rikotaan. Minun teoistani vastuu olisi sataprosenttisesti minulla; ei se, että toinen rupeaa hommaan tee minun vastuutani promilleakaan pienemmäksi. Olisin sata prosenttia syyllinen sen kolmannen rikkimenoon, jos tietäisin tilanteen, ja jatkaisin. Omalta osaltani, ja vain sillä on elämässä merkitystä. Omassa osassa. Muiden tekemiset ovat niiden muiden murheita, mutta eivät koskaan ole puolustus minun tekemisilleni. Yhtään.

Olen elämässäni jokusenkin kerran ollut tilanteessa, jossa naimisissa oleva mies (kaveripiiristämme, joten olen tiennyt sitoutuneisuusasteensa) on vongannut minua, kun itse olen ollut sinkku. Kaikilla niillä kerroilla olen ilmoittanut, että mene ja hoida entinen suhteesi ensin, tule sitten kysymään uudelleen. Jokainen näistä miehistä on mennyt ja hoitanut suhteensa entisiksi. Jostain syystä kuitenkaan minua nämä miehet ei ole kiinnostaneet sen enempää.

Mutta todellakaan en ole velvollinen selvittämään, jos mies ei halua kertoa enkä muutoin tiedä sitoutumisasteestaan. Niin, ja melko monen varatun miehen kanssa olen pelehtinyt... Miehet kyllä useimmiten kertoo olevansa "juuri eroamaisillaan" ja "asumuserossa". Minä tulkitsen ne niin, että heitä ei enää pidättele vanhassa suhteessa henkisesti mikään. Siis, jos ei ole kyse kaveriporukan miehistä. Heidän vaimojaan kunnioitan, sillä heidät tunnen.

 

[heh vaan]

Ei täällä mitään nikkejä vaihdella; ihmeen vainoharhainen näkemys, mutta sopii kai ketjun aiheeseen. On meitä siis uskollisia useampikin kuin yksi.
Jollakin tapaa Wiltsun pisteet nousivat silmissäni, mutta sitten taas laskivat, kun hän kehoitti miehiä eroamaan ja tulemaan sitten kysymään häntä uudelleen. Ei kannattaisi tuollaista vastuuta toisen elämään ottaa, varsinkin , jos on tutusta miehestä kysymys.
Tulella ei kannata leikkiä.
Minä en huolisi puolisokseni pettävää ihmistä. En voisi mitenkään aidosti rakastaa häntä. Mutta kai kysymyksessä on kuitenkin enemmän tapa elää, siis elää halvemmalla perheessä ja saada parempi elintaso rakkauden kustannuksella.

 

[ihme jengiä]

Ei täällä mitään nikkejä vaihdella; ihmeen vainoharhainen näkemys, mutta sopii kai ketjun aiheeseen. On meitä siis uskollisia useampikin kuin yksi.
Jollakin tapaa Wiltsun pisteet nousivat silmissäni, mutta sitten taas laskivat, kun hän kehoitti miehiä eroamaan ja tulemaan sitten kysymään häntä uudelleen. Ei kannattaisi tuollaista vastuuta toisen elämään ottaa, varsinkin , jos on tutusta miehestä kysymys.
Tulella ei kannata leikkiä.
Minä en huolisi puolisokseni pettävää ihmistä. En voisi mitenkään aidosti rakastaa häntä. Mutta kai kysymyksessä on kuitenkin enemmän tapa elää, siis elää halvemmalla perheessä ja saada parempi elintaso rakkauden kustannuksella.

Noeikös se nyt ole sekään hyvä, että petturit tunnustavat ja eroavat puolisoistaan?

 

[heh vaan]

Noeikös se nyt ole sekään hyvä, että petturit tunnustavat ja eroavat puolisoistaan?

Sitä minäkin. Ihmetyttää Wiltsun asenne nyt. Minusta peturit saavat keitellä myrkkyjuomaansa ihan rauhassa, toivottavasti ei törmätä, otan vain hiljaa osaa puolisoidensa puolesta, en kehota eroamaan, tehkööt itse johtopäätöksensä.

 

[kitkerää]

myrkkyjuomaa pettureille ja kivulias, hidas ....... loppu.

 

[maraton1970]

Olen elämässäni jokusenkin kerran ollut tilanteessa, jossa naimisissa oleva mies (kaveripiiristämme, joten olen tiennyt sitoutuneisuusasteensa) on vongannut minua, kun itse olen ollut sinkku. Kaikilla niillä kerroilla olen ilmoittanut, että mene ja hoida entinen suhteesi ensin, tule sitten kysymään uudelleen. Jokainen näistä miehistä on mennyt ja hoitanut suhteensa entisiksi. Jostain syystä kuitenkaan minua nämä miehet ei ole kiinnostaneet sen enempää.

Mutta todellakaan en ole velvollinen selvittämään, jos mies ei halua kertoa enkä muutoin tiedä sitoutumisasteestaan. Niin, ja melko monen varatun miehen kanssa olen pelehtinyt... Miehet kyllä useimmiten kertoo olevansa "juuri eroamaisillaan" ja "asumuserossa". Minä tulkitsen ne niin, että heitä ei enää pidättele vanhassa suhteessa henkisesti mikään. Siis, jos ei ole kyse kaveriporukan miehistä. Heidän vaimojaan kunnioitan, sillä heidät tunnen.

Elikkä wiltsu kunnioittaa vain kavereitaan?
Minä taas kunnioitan tai ainakin yritän parhaani mukaan kaikkia - paitsi pettureita.

 

[maraton1970]

Ratkaisu ongelmaan on, että sänkyyn mennään vasta avioliitossa.

Leikkimielisesti pikkuisen provosoin, mutta ratkaisu ongelmaan se kuitenkin olisi.

Hyvä ratkaisu, tosin ei taida olla muiden mielestä.
Mutta kysymys pettureille, ettekö saa omassa suhteessanne tarpeeksi tahi tarpeeksi hyvää seksiä kun pitää seksin perässä laukata muualla?

Onneksi itselläni ei moisia murheita ole.

 

[petturilta]

munat poikki ja mustaa makkaraa ja puolukkahilloa. Tamperelaiseen tapaan.

 

[mie?]

Minä en ainakaan sallisi itselleni sitä, etten ottaisi selville asiaa ensin, ja jos jälemmin paljastuu muuta, lopettaisi siihen paikkaan

Siinä vaiheessa olisit jo ollut osallisena petokseen. Onko se sinulta sallittua erehtyä, mutta ei muilta?

 

[Edelleen eri mieltä]

Siinä vaiheessa olisit jo ollut osallisena petokseen. Onko se sinulta sallittua erehtyä, mutta ei muilta?

Kukaan ei voi tietää sitä, jos joku täysin uskottavasti kauan aikaa valehtelee - niin, en edes todella hyppää sänkyyn kovin lyhyellä tuntemuksella. Se on valitettavasti mahdotonta, selvännäkeminen. Mutta jos asia paljastuu muuksi, ja siitä jatkaa vielä sekunnin, silloin on syyllinen petokseen.

 

[Edelleen eri mieltä]

Kukaan ei voi tietää sitä, jos joku täysin uskottavasti kauan aikaa valehtelee - niin, en edes todella hyppää sänkyyn kovin lyhyellä tuntemuksella. Se on valitettavasti mahdotonta, selvännäkeminen. Mutta jos asia paljastuu muuksi, ja siitä jatkaa vielä sekunnin, silloin on syyllinen petokseen.

Erehtyminen on sallittua jokaiselle, ja jokainen ihminen myös tekee sitä elämässään koko ajan, kaikissa asioissa hetkittäin. Niin se elämä vaan valitettavasti toimii. Tietoinen pahanteko ja jonkun vahingoittaminen on täysin eri asia, se ei ole sallittua elämässä kenellekään.

 

[irtosuhteet]

jos joku harrastaa jatkuvasti irtosuhteita ja menee sänkyyn liki kenen kanssa tahansa, niin eipä sitä paljon omasta itsestään välitä, vaikka muuta yrittää esittääkin.
Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.

 

[huhhuh]

No en minä kyllä puhunut mistään "avoimesta suhteesta".
En todellakaan halua sellaista!
Mies, joka hyväksyy vaimon pettämisen, on jollain tavalla epänormaali, ehkä jopa pervo. Sellaista en halua.
Haluan suhteen, jossa ihan perinteisesti petetään selän takana. Uskokaa tai älkää.

Uskon että sinä olet epänormaali, ehkä jopa pervo. Koska ei kukaan muu haluaisi noin kieroa suhdetta.

 

[niin helppoa]

Miten joku voi olla noin vakuuttunut siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin? Eli oma mielipide on "hyvää" ja toisin ajattelen mielipide on "pahaa". Näinkö se meneekin?
Siis luetteko te nuo jutut jostain raamatusta, vai oletteko ihan itse keksineet?

No vaikka raamatusta (tee niinkuin haluat itsellesi tehtävän) tai ihan vain perusjärjellä. Jo lapsena opetetaan, ei saa lyödä, ei saa haukkua, toiselle tulee paha mieli. Se on väärin. Toiselle tulee paha mieli myös pettämisestä, joten ei sitäkään saa tehdä. Helppoa kun sen ymmärtää, ja lapsellekin tämä menee perille. Miksiköhän ei Ainokaiselle ja Wiltsulle, mitä luulette?

 

[-n45-]

No vaikka raamatusta (tee niinkuin haluat itsellesi tehtävän) tai ihan vain perusjärjellä. Jo lapsena opetetaan, ei saa lyödä, ei saa haukkua, toiselle tulee paha mieli. Se on väärin. Toiselle tulee paha mieli myös pettämisestä, joten ei sitäkään saa tehdä.

Samaa mieltä. Jos saisin tietää että minua on petetty, en kostaisi pettämällä koska se olisi minulle täysin ja totaalisen tyhjää; ei 'korvaisi' mitään, ei antaisi mitään tyydytystä. En tiedä voisinko antaa pettämisen anteeksi, ei ole tullut testiä eteen. Ellen, se olisi sitten ero kertalaakista.

Raamattua en tämän toteamiseen tarvitse, vaan se tunne ja vakaumus on minussa.

 

[ainokainen]

No jos itse ei koe sitä petetyksi tulemista niin pahana asiana, niin ehkä siksi on vaikea ymmärtää, miten se toiselle voisi olla niin kova pala?
Eli teen tosiaan toiselle, niin kuin haluaisin itselleni tehtävän. Ja odotan saavani itse samaa, mitä teen toiselle.

En halua miestä, joka roikkuu minussa, joka odottaa saavansa minulta kaiken, joka suunnilleen odottaa että ryhdyn hänen äidikseen. Ja joka on mustasukkainen ja tukahduttava. Tuollaista suhdetta en todellakaan haluaisi.

Haluan suhteen, jossa on kummallakin tilaa elää ja hengittää. Jossa kumpikin on aikuinen, ja ymmärtää, että ei se oma onni ole toisen käsissä. Jossa kumpikin elää omaa elämäänsä, silti yhdessä.

Meitä on niin moneksi. Ehkä on tärkeintä, että jokainen löytää sellaisen suhteen, jossa on yhteisymmärrys siitä, mille suhde perustuu, ja mitä toiselta voi odottaa. En usko, että ryhtyisin suhteeseen miehen kanssa, jolla on hyvin erilainen käsitys parisuhdeasioista.

Joku sanoi, että ei voisi ikinä rakastaa ihmistä, joka on pettänyt. Minä taas tuntisin oloni turvalliseksi sellaisen ihmisen kanssa, joka on pettänyt aiemmissa suhteissaan.
Silloin tietäisin, että tämä ihminen ajattelee parisuhteesta samalla tavalla kuin minä. Kumpikin voisi ottaa rennosti, eikä uskollisuudesta tarvitsisi ottaa mitään turhia paineita.

Vielä joskus 5 vuotta sitten ajattelin hyvin eri tavalla. Sittemmin näkemykseni on muuttunut sallivampaan suuntaan. Ehkä siihen on vaikuttanut se, että olen nähnyt lähipiirissäni monen hyvän suhteen päättyvän ihan syyttä suotta johonkin naurettaviin pettämiskriiseihin. Silloin olen aina ajatellut, että jos nuo ihmiset olisivat osanneet hoitaa asiansa tyylikkäämmin, ei olisi tarvinnut erota. Ihan kohtuutonta lapsillekin mennä eroamaan sen vuoksi, että isi vähän juhli jossain ruotsinlaivalla. Ei se minusta niin vakavaa ole. Ihmiset vain kehittelevät noista hairahduksista niin hirveää draamaa.

 

[Mietin tässä erimielisenä]

Sinulta on sitten vissiin mennyt perusluottamus elämään, ja olet oppinut elämään sen kanssa, ja pitämään asiaa jopa normaalina. No, jos niin on käynyt, ymmärrän, ettet ymmärrä edes mistä puhumme! Minä taas ajattelen, että se voi mennä vain kerran, ja niin ei kuuluisi elämässä käydä. Ei todellakaan. Se on jo iso vaurio ihmisen psyykeen! Perusluottamus on ihmisen elämän pohja, onnellisen sellaisen, myös parisuhteessa. Se syntyy jo lapsena, jos lapsuus on hyvä, ja voi mennä siellä rikki, ellei ole, ja sotkee silloin aikuisenakin tunnemaailmaa. Mutta jos se on säilynyt ehjänä, ja puoliso rikkoo sen, se on ihmisen elämälle katastrofi. Sen jälkeen voi saada elämästä vain kakkosluokkaa, vaikka senkin kanssa voi oppia tulemaan toimeen, ja jopa pitämään normaalina.

Ja näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä roikkumisen, tukahduttamisen tms. kanssa, sinä sotket tähän nyt ihan muita asioita! Ei liioin ole mitenkään kyse siitä, että rakentaisi onnensa toisen varaan, ei. Vaan siitä, että saa säilyä psyykeltään terveenä, tulematta rikotuksi!
Elämään, onnelliseen sellaiseen kuuluu normaali perusluottamus, ja jokaisella on siihen oikeus.

Kerran petetty epäilee aina samaa seuraavasta, ja niin ei kuuluisi olla. Se on jo se rikottu ja vuotava maljakko sitten. Kakkosluokan elämä. Parisuhteessa on lähtökohtaisesti jo kummallakin oltava oikeus ykkösluokkaan, ellei muuta ole nimenomaan yhdessä sovittu.

Kakkoseen tyytyvän on kyllä sitten syytäkin hakea kaverikseen saman jo kokenut, ei enää elämään ja toiseen ihmiseen luottava, silloin puhutaan samaa kieltä. Kumpikaan sellainen ihminen ei ilmeisesti enää edes muista, mikä on se asia, joka menee rikki, ja silloin on parempi, ettei hanki ihmistä, joka vielä on ehjästi ja terveesti luottava.

 

[ainokainen]

Mielestäni psykologisoit nyt vähän liikaa. Ei "perusluottamus elämään" ole yhtä kuin se, että haluaa harrastaa seksiä vain yhden ihmisen kanssa.

Taidat nyt sekoittaa asioita.

Sitä paitsi enemmänhän se kertoo perusturvallisuuden järkkymisestä, jos tarrautuu toiseen ja elämänhalu katoaa sen myötä, jos kumppani käy vieraissa.

Ihminen, jolla on perusluottamus siihen että elämä kantaa, ymmärtää sen, että ei se yhden pettämisen myötä se elämä romahda mihinkään. Kyllä täällä planeetat kiertää radoillaan pettämisten jälkeenkin, se on vissi se.

 

[omituista huptatusta]

Sinulta on sitten vissiin mennyt perusluottamus elämään, ja olet oppinut elämään sen kanssa, ja pitämään asiaa jopa normaalina. No, jos niin on käynyt, ymmärrän, ettet ymmärrä edes mistä puhumme! Minä taas ajattelen, että se voi mennä vain kerran, ja niin ei kuuluisi elämässä käydä. Ei todellakaan. Se on jo iso vaurio ihmisen psyykeen! Perusluottamus on ihmisen elämän pohja, onnellisen sellaisen, myös parisuhteessa. Se syntyy jo lapsena, jos lapsuus on hyvä, ja voi mennä siellä rikki, ellei ole, ja sotkee silloin aikuisenakin tunnemaailmaa. Mutta jos se on säilynyt ehjänä, ja puoliso rikkoo sen, se on ihmisen elämälle katastrofi. Sen jälkeen voi saada elämästä vain kakkosluokkaa, vaikka senkin kanssa voi oppia tulemaan toimeen, ja jopa pitämään normaalina.

Ja näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä roikkumisen, tukahduttamisen tms. kanssa, sinä sotket tähän nyt ihan muita asioita! Ei liioin ole mitenkään kyse siitä, että rakentaisi onnensa toisen varaan, ei. Vaan siitä, että saa säilyä psyykeltään terveenä, tulematta rikotuksi!
Elämään, onnelliseen sellaiseen kuuluu normaali perusluottamus, ja jokaisella on siihen oikeus.

Kerran petetty epäilee aina samaa seuraavasta, ja niin ei kuuluisi olla. Se on jo se rikottu ja vuotava maljakko sitten. Kakkosluokan elämä. Parisuhteessa on lähtökohtaisesti jo kummallakin oltava oikeus ykkösluokkaan, ellei muuta ole nimenomaan yhdessä sovittu.

Kakkoseen tyytyvän on kyllä sitten syytäkin hakea kaverikseen saman jo kokenut, ei enää elämään ja toiseen ihmiseen luottava, silloin puhutaan samaa kieltä. Kumpikaan sellainen ihminen ei ilmeisesti enää edes muista, mikä on se asia, joka menee rikki, ja silloin on parempi, ettei hanki ihmistä, joka vielä on ehjästi ja terveesti luottava.

Et kyllä itsekään tiedä, mikä tarkoittaa mitä ja mikä on minkään avoista.

 

[Mietin tässä erimielisenä]

Noh, jos asia on outo, se löytyy kyllä esim. koulun psykologiankirjasta tai netistä psykologian alkeista. Ellet nyt siis tosiaan ole törmännyt siihen elämässä, turvalliseen luottamukseen toiseen ihmiseen ja elämään. Muotoutuu alunperin vauvaiässä, jos lapsi saa vastauksen tarpeisiinsa. Psyykkisesti terve ihminen pystyy luottamaan toiseen ihmiseen lähtökohtaisesti myös aikuisena, ja varsinkin nyt lähisuhteissaan, niissähän se on perusasia ja pohja ihmissuhteelle.