Raskausoireiden arvuuttelijat!

Sitten vielä sellainen outo ja minua järkyttänyt juttu...paino on tippunut neljällä kilolla näiden kahden viikon aikana

 

Mulla todella nyt jo kp 50 eikä menkkoja näy.. Testin olen tehnyt viimeksi reilu viikko sitten ja negaa näytti. Oireina oikeastaan vain väsymystä, pientä huonovointisuutta ja päänsärkyä (ajoittaista ja melko voimakasta). Valkovuoto on todella runsasta ollut myös jo jonkin aikaa.
Enpä tiedä, mut toivoa en uskalla vieläkään.. Pillerit lopetin syyskuun puolessa välissä. Yhdet menkat on sen jälkeen tullut kp 32 alkoivat.

Plussaonnea kaikille!

 

Mulla olis jakaa nyt sitten kahdenlaisia oirekokemuksia.
Ihan ensimmäisen yrityskerran jälkeen mulla oli mielestäni lähes kaikki oireet, väsymys, raudan maku suussa, ei nälkä, teki mieli hedelmiä, vessahätä koko ajan, alavatsaa viilteli, alaselkä särki ja oksetti. Testi sitten nega, ja menkat alkoi.
Kyse olikin todennäköisesti jetlagista
Toisella kerralla oireet alkoi sitten viikkoa ennen oletettuja menkkoja, ja tällä kertaa oli rinnat tosi arat ja kipeät (mitä ei mulla ikinä ole ollut), vilutti iltaisin, olin pahalla tuulella välillä ja lämpöä oli n. 37. Plussasin sitten kiertopäivänä 35/?. Illan sitten kärvistelin kaverin bileissä siemaillen feikkijuomiani...
Kolme päivää myöhemmin heräsin aamulla kuuden aikaan vatsakipuihin, ja mietin pitäisikö käydä wc:ssä. Nukahdin kuitenkin uudelleen, ja näin unta että valuin verta ja sanoin kaverilleni että nyt se meni kesken. Parin tunnin päästä heräsin, kävin vessassa ja näin housuissa verilaikun. Myöskään rinnat eivät olleet enää yhtään arat. Keskenhän se meni, kävin vielä yksityisellä ultrassa varmistamassa tilanteen. Lääkäri oli onneksi tosi ihana, siinä kun itkua taas tuhersin.
Mutta, kuten lääkäri sanoi, kaiken pitäisi olla kunnossa kun kerran todistetusti tärppää. Nyt vaan sitten uutta ovista kohti!
Tsemiä kaikille toiveilijoille!

 

Pitää tuohon plussaoirelistaan lisätä että noin viikko oviksesta oli koko ajan kauhea nälkä, olisin voinut syödä vain koko ajan. Ja yksissä juhlissa jo kahden viinilasin jälkeen rupes huimaamaan todella paljon ja oli huono olo.

 

Voiko olla kuukautiskipuja vaikka olisikin raskaana ja ne kuukautiset ei sitten alakaan?

 

mulla ainakin oli menkkakipuja, ihan kunnon kipuja että meinasin buranaa ottaa...viikon kesti kipuilut eikä menkkoja tullut...

 

Me jätettiin ehkäisy pois heinäkuussa ja nyt on saanu taas tässä kierrossa jännäillä koko ajan... Kierto on tänään jo 48 ja oireita on vaikka kuinka paljon... farkutkaan ei meinaa mahtua enää jalkaan kun maha turpoaa aina ailtaa kohti aika lailla..Testin tein viikko sitten viimeksi negaa näytti ja huomenna saan kuulla labran vastauksen...Pelottaa aika lailla kun tänään on tullu vähän sellaista ruskehtavaa tuhrua aina pyyhkiessä ja nyt vähän tiputteli muutenkin mutta se ei ole niinku tavallista veristä vuotoa!!! Voisinko silti olla raskaana? eikös tullainen pieni tiputtelu voi olla ihan normaalia jotain kiinnittymis vuotoa? Tai varhainen kesken meno? Tosi paha olokin on ollu koko ajan tekis mieli vaan oksentaa..ja väsyttää koko ajan...

 

Uutena kirjoittelen tähän ketjuun. Muutama kuukausi yritystä takana. Nyt kp 40/30-35 ja testi näyttää negaa, tein viimeksi tänä aamuna. Pillereitä en ole syönyt viiteen vuoteen ja mensut on olleet säännölliset omalla vaihteluvälillään. Nyt oireita vaikka kuinka. Alavatsaa vihloo välillä suoraan kohdun kohdalta ja välillä vasemmalle suuntautuen, rinnat arat, väsyttää, itkettää ja välillä jokin ruoka tekee pahaa. Eilen alkoi salaatin seassa oleva rucola ällöttämään niin etten voinut sitä syödä. Mitään vuodon tapaistakaan ei ole tullut, lähinnä pientä valkovuotoa. Silti vain negailee... Meneeköhön oireet ja myöhästyminen vain liiaallisen toivomisen piikkiin. :/ Toiveita silti elättelen, minkäs sitä luonnolleen mahtaa.

 

Mulla oli viime yönä keskenmeno... Se alkoi pienellä vuodolla ja yöllä heräsin kovaan kipun ja menin vessaan...vuodin aika paljon ja votoa tulee edelleen...Pahimmat kivut meni yöllä ohi mutta heikko ja väsyny olo ollu koko päivän.Soitin aamulla neuvolaan ja se sanoi heti että oireet on ihan selvät että nyt vaan seuraillaan oloa jos vähänkin pahenee olo niin heti lääkäriin..ja että se tyhjenee itsestään toivonmukaan... Labran testin tuloskin oli tarkoitus saada tänään negaa oli näyttäny eli en tiedä olisko mulla ollu sitten tuulimuna tai kohdun ulkopuolinen..neuvola täti ei pitäny sitäkään mitenkään ihmeellisenä että testi oli nega ja keskenmeno oli silti.. Kyllä on aika pettynyt olo... mutta luonto hoitaa itse itsensä niin mä ajattelen... ja ei muutakun elämää eteenpäin ja uutta yrittämään.. vielä en olu ihan kunnoilla kerennyt iloitsemaan raskaudesta vaikka kaikki oireet oli tosi voimakkaita..kun tiesin että vielä voi tulla pettymyksiä....ja niin kävi..=(

 

Kuinka ikävä kuulla..Jaksamista!

 

Täälä menossa kp 41/31. Menkkoja ei kuulu eikä näy. Viimeisen viikon aikana on tullut ehkä kerran päivässä tuhrua. Mitään selviä oireita ei ole. On tää hämärää!!!

 

Helinälle jaksuja!

 

Voisin liittyä seuraanne toviksi.. tänään kp29/28 ja täti ei ainakaan vielä ilmestynyt paikalle. Kolme paivää ollut mahan nippailuja ja pahaolo/ närästystä.. Tein tänään acon 25ml testin ja negahan se oli, en tiedä edes miksi tein kun kahdessa keskenmenoon päätyneessä raskaudessa ja yhdessä ihanaan lapseen päätyneessä sain 10ml testillä haamun vasta kp31.. olisin erittäin yllättynyt jos olisin raskaana sillä kumista lipsuttiin vain kerta 4-5pv ennen mahdollista ovista. nyt vaan jatkamaan tädin saapumista tai..

 

Tein sitten viel aamu pissasta testin ja haaleetakin haaleempi haamu siihen ilmestyi! Nyt vaan toivotaan ettei mene kesken. Mies on hokenut etten voi olla raskaana kun en oireile kuten esikoista odottaessa jolloin hän tiesi mun olevan raskaana jo ennen testin tekoa, mutta suostui nyt uskomaan, että kyllä mamma tunnisti oireensa oikein=)
Oireina siis vähäinen nippailu masussa, neljättä päivää äklö olo, suu kuivuminen, väsymys. esikoisesta oli älytön palelu jota ei nyt ole.

 

Nyt on kp 45/30-35 eikä tätiä kuulu. Negaa näyttää, oireet on laantuneet lukuunottamatta alavatsan ajoittaista kiristystä/painetta/nippailuja (todella harvakseltaan). Ennen ei ole koskaan olleet näin paljon myöhässä. Kait sitä on kohta gyniksellä käytävä... :/ Siltikin se pienin toivon lirunen elää jossain sydämen pohjukassa, vaikka järki sanoo muuta.

 

Niin ja tietysti huimasti onnea hupsii..lle!!!! Jäi edellisestä viestistä pois.

 

Siis vau! En ole yksin! Olen jo useamman kuukauden ajan kärsinyt ties minkälaisista oireista, joita ilmeisesti kehittelen omassa pääkopassani... niin kovasti haluaisin taas olla raskaana... Meillä on 2,5-vuotias poika ja ehkäisy jätettiin pois tammi- tai helmikuussa, mutta sen enempää ei olla pikkukakkosta "tehty". Minä nyt tietysti stressaan, mutta mies ottaa lunkisti . Kävin lääkärissäkin jo juttelee, tosin oireista mitä työpaikan sisäilma aiheuttaa ja kysyin samalla mistä johtuu, et siitä asti, kun jätettiin ehkäisy (kortsu) pois, on kuukautiset olleet omituiset. Hän epäili just näitä pääkoppani salaisuuksia... papa ja sisätutkimus tehtiin kyllä ne oli ok.. Ja siis esikoinen tuli ihan luomusti, jopa hieman yllättäen.

Nyt mulla on menossa kp 28/28-32. Kesällä tosin oli 45 päivän kierto, mut liittyi varmasti stressiin, muuttoa sun muuta. Tänään on vatsaa vihlonut ihan siihen malliin, et kuukautiset alkais, vähän väliä ramppaan vessassa kokeilee, joko tulee verta paperiin... siis tottakai toivon, ettei ne alkais! Erilaisia oireita on taas ollut, nyt mielestäni vahvempina mitä muina kuukausina. Tissit on tuntuneet painavimmilta (tosin ei enää tänään?), on etova olo, hajuaisti herkkä, hikoilen, puuskutan/hengästyn, väsyttää, tekee ihan hirveesti mieli karkkia ja roskaruokaa, kahvin tuoksu etoo (tosin en juo sitä ikinä, mut mies juo), janottaa koko ajan ja pissalla pitää käydä useaan. Nyt vaan tuntuu, ettei enää tunnu miltään... tai sitten kun tiiän, et menkkojen pitäis nyt alkaa, jännään niiden alkamista niin, etten huomaa mitään oireita... onko tuttu tunne? Äsken kun kävin suihkussa, katselin rintojani, ihan kuin nännipihat ois isommat kuin ennen? Jotain eritettäkin oon ollut näkevinäni nännien päässä, mut tiiä sit.. Sillon kun tuo esikoinen syntyi, olin n. viikkoa ennen kuukautisten alkua ihan varma, että olen raskaana. Silloin raskaustesti näytti vielä negaa. Sit kun kuukautisten olis pitänyt alkaa, olin niin varma, että ne alkavat, ihan samanlaiset oireet, että juoksin kesken työpäivän kauppaan ostaa siteitä. Vaan eihän ne sit alkaneet ja kun muutama päivä myöhemmin tein testin uudelleen, oli tulos vahva plussa samantien . Sitä ennen mulla oli km missä oli ihan samalla lailla noiden oireiden kanssa... että katotaan nyt... meinasin käydä tiistaina apteekissa, jos ei oo kuukautiset viel alkaneet. Miehellä on nyt 2 seuraavaa päivää vapaana enkä haluu sille viel kertoo - tää ois mitä parhain joululahja tai hääpäivälahja sille, jos on jotain kerrottavaa... hoppas!!
et oottekos muut ihan näin hysteerisia stressaajia? Luulis, et nuo kaksi koettua raskautta olis jo jotain opettaneet, mut ei näköjään..
hei ja yhden oireen unohdin, paksua valkovuotoa tulee paljon. Vaan voihan sekin liittyä kuukautisiin..

ja kun moni kirjoitti palelusta, niin mulla oli koko raskausajan KUUMA, suorastaan hikoilin, vaikka muuten oon vilukissa . Veren määrä elimistössä lisääntyy, mikä selittää janon ja kuuman, mut tietty kaikki raskaudet on aina erilaisia.

Plussaonnea ja yritetään kaikki olla stressaamatta!

 

Heh, mulla kävikin niin, että raskaana olen. Eli eipä nuo oireet sittenkään olleet pelkästään kuvitelmaa...

 

Mulla toinen kierto menossa ilman pillereitä, ja kp 35/?. Viimeks eka luomukierto oli kp 36, ja joskus vkonloppuna ajattelin testata uudestaan kun viikko sitten testi näytti negaa. Muuten tässä en pillereiden vasta loputtua hermoilisi, mutta kun ehkäisynä on käytetty patentex ovalia tai keskeytettyä, niin raskauden mahd. on mielessä. Hämmennyksekseni viikko sitten tuli hieman vaal.pun. vuotoa liman seassa, joka saattoi viitata kiinnittymiseen(?). Hankalaa vain, kun ei omasta kierrosta ota mitään tolkkua, tuo vaalean.pun. vuoto (tolla 36pvän kierrolla mätsäis ovulaation kans)ja pienet nippailut mahassa mietityttää oisko niin iloisesti käynyt...Tällä kertaa ei tisseihin satu eikä oksetakaan, viluttaa kyl ja ehkä hajut voimakkaampia.Onnea matkaan vain kaikille!!

 

Hei Heinä - jokos on parempi olo keskenmenon jälkeen? Mun varhainen keskenmeno alkoi ihan samalla tavalla; näin yöllä unta, että vuodan verta, ja aamulla heräsinkin sitten ikävään todellisuuteen. Olin vasta viikko sitten plussannut haalean, mutta selvän viivan. Yritin kyllä kovasti olla innostumatta liikaa, mutta pettymys oli silti suuri. Soitin neuvolaan, ja sieltä sanottiin, että jos ei tule kuumetta ja kovia kipuja, niin luonto hoitaa tän homman ihan itsessään. Kuten hoitikin.

Mulla kuitenkin mieli kerkesi jo orientoitua tähän hommaan niin, että nyt, kolme viikkoa tuosta mulla on raskausoireita vaikka muille jakaa. Tympii oma keho ja oma mieli - ei tämä juttu paremmaksi miettimällä muutu. Tässä kierrossa ei edes yritetty eikä laskettu ovista, koska en halua taas lähiaikoina miettiä näitä samoja juttuja, jännäillä ja pettyä. Onneksi on joulu tulossa, ja menkkojen pitäis alkaa tässä lomien aikaan, jolloin on niin paljon kaikenlaista touhua, ettei niitä ehdi ajatella.

Mutta, toivotaan sinulle, minulle ja muille pettyneille vielä iloisempia uutisia!

 

Tuulimunassa raskaustesti näyttää kyllä ihan normaalisti plussaa! Jos labratesti on negaa näyttänyt niin tuskin oli kyseessä keskenmeno vaan menkat olivat vaan myöhässä.

 

Mulla on nyt kp 27/30-32 menossa ja oletetun ovulaation jälkeen muutaman päivän päästä alkoivat jo oireet. Rinnat tulivat kipeiksi, alavatsassa oli nipistelyä ja paineen tunnetta. Lämpö on ollu koholla 37'C koko ajan. Viime päivinä on ilmennyt myös alaselkäkipua ja itku on kyllä herkässä. Tänään en voinut olla mahallani lattialla, kun rintoihin sattui niin paljon. Tässä kuussa aloitettiin yrittäminen.. toivottavasti on tärpännyt. Testailemaan pääsen jouluaattona.. Saa nähdä, miten käy.

 

Niin olen itsekkin miettiny sitä koko ajan että oliko se oikeasti varhainen keskenmeno vai mitä ihmettä...vuoto kesti tasan kolme päivää vaan...väsymys jatkuu vaan ja vatsa on kuin ilmapallo olis sisällä... alavatsa kipujakin on vähän väliä...taidan varata lääkäri ajan niin ei tarvii stressata koko ajan...jos pääsis ihan ultraankin..

 

ja lisäystä vielä...jos se ei olisi ollutkaan mulla oikea keskenmeno niin sitä se minulle oli koska olin jo niin varma että olin raskaana kun kuukautiset oli jo yli 20pvä myöhässä ja kaikki oireetkin oli niin selviä...ja keskenmenona sitä olen surrut...ennen kuin lääkäri sanoi että ei se sitä ehkä ollutkaan... ajatuksilleni ja surulle en voi mitään...eteenpäin silti mennään.enää ei jaksais kuukaus toisensa jälkeen elää näitä samoja arvuutteluja uudelleen..Voimat aika vähissä ollut raskas syksy...perheestämme kuoli läheinen ihminen ja siihen liittyi muitakin ikäviä asioita.. Muttä elämä on..jos se onni joskus osuis omallekkin kohdalle!

 

Olen sama mieltä Helinän kanssa; on ihan sama, oliko kyseessä keskenmeno vai pelkät myöhästyneet menkat, suru on silti sama, jos on jo ehtinyt orientoitua ajatukseen, että tulee äidiksi. Ehkä surusta on kuitenkin helpompi päästä yli, kun tietää ettei siellä oikeasti ollut pientä ihmistä kasvamassa.
Ajattele Helinä näin, että nyt sulla on ainakin paremmat mahdollisuudet tulla oikeasti raskaaksi, koska km ei sekoittanut hormonitoimintaasi. Minulla on vieläkin elimistö jotenkin sekaisin, menkat jääneet tässä kierrossa tulematta ja oma keho tuntuu ihan oudolta.Sillä vaikka en nyt haluais ajatella koko lapsensaantia, niin kappas vaan, niin sitä kuitenkin ajatellaan jatkuvasti - ja jos menkkakierto ois säännöllinen, voisin ainakin itse päättää (miehen kanssa), milloin yritetään ja milloin ei.Mitä enemmän tätä ajattelee, sitä enemmän sitä jotenkin stressaa tätä juttua.Erityisen tympeää oli muuten jouluna saada vauvapyyhkeitä lahjaksi ihan huumorimielellä sukulaiselta - milloin ihmiset oppii, että ikinä ei saa tästä aiheesta vitsailla, ei kenellekkään? En kyllä pystynyt peittelemään pahaa mieltäni, vaikka tajusin että hyväähän siinä tarkoitettiin.