Rannalla, onks se nyt niin kauheeta jos taapero on yksin vedessä..

Mäpä olenkin kaikista vastuuttomin ja uskalla katsella 4m ja 20cm päästä, kun 2 vuotiaani on vedessä!

 

Ei 2m paha oo.. =)

 

Meidän poika täyttää just kaks ja on rantavesissä itekseen kun mä istun hiekalla. Emmä jaksa siellä koko aikaa seisoskella. Ja käsken heti takaspäin jos sillä näyttää tulevan mieleen että vaihtas kauemmas.. Mut hei matalaahan siellä on, ei nyt kauheen hysteerinen tartte olla.

 

Mäpä olenkin kaikista vastuuttomin ja uskalla katsella 4m ja 20cm päästä, kun 2 vuotiaani on vedessä!

no ei tämä mikään kisa ole että se on kovin mutsi ketä päästää lapsensa kauimmas

 

Siis miten se on teiltä "ei-hysteerisiltä" äideiltä pois, että toiset seisovat siellä vedessä lastensa kanssa. Että ihan pitää haukkua ja vetää tästä yhdestä asiasta johtopäätöksiä siihen miten toimimme yläasteikäisten lastemme kanssa?
Ai niin, kaikkienhan pitää toimia kaikissa asioissa just samalla tavalla, sillä tavalla kun MINÄ sanon, kaikki muu on väärin. Pois se, että jokainen tekisi niinkuin itse parhaaksi näkee. Voi huokaus.

Luitko ap:n aloitusta ollenkaan? Käänsit kuule asian ihan nurin niskoin...

 

voihan siellä vedessäkin olla 2m matkaa...

 

no mä en jättäisi, jos vaikka kaatuu niin kyllä siinä ikävästi kerkee vettä keuhkoihin vetää ennen kuin ennätätte sieltä rannalta. muitakin vaaroja on

Vettä voi vetää henkeen siinä kaatuessaan samalla sekunnilla, kun kaatuu, vaikka äiti seisoisi vieressä.
2-3m on niin lyhyt matka, että lapsi ei takuull aehdi hukkua siinä ajassa, vaikka vanhemmat tulisivatkin rannalta.

Itse olin kerran lapsen kanssa uimassa, valvoin lasta vedessä parin, kolmen metrin päässä lapsen ollessa minun ja rannan välissä.
Lapsi kompastui pohjalla olevaan kiveen ja painui veden alle.
Syvässä vedessä kolme metriä oli pitkä matka, kun vesi otti vastaan.
Jos olisin ollut rannan puolella, matalammassa vedessä tai hiekalla, olisin ollut lapsen luona puolta nopeammin.
Silti tässäkään tapauksessa lapsi ei vetänyt vettä keuhkoon, vaan pidätti hengitystään. Ikää taisi olla 4v.

 

Siis miten se on teiltä "ei-hysteerisiltä" äideiltä pois, että toiset seisovat siellä vedessä lastensa kanssa. Että ihan pitää haukkua ja vetää tästä yhdestä asiasta johtopäätöksiä siihen miten toimimme yläasteikäisten lastemme kanssa?
Ai niin, kaikkienhan pitää toimia kaikissa asioissa just samalla tavalla, sillä tavalla kun MINÄ sanon, kaikki muu on väärin. Pois se, että jokainen tekisi niinkuin itse parhaaksi näkee. Voi huokaus.

Luitko ap:n aloitusta ollenkaan? Käänsit kuule asian ihan nurin niskoin...

Itseasiassa tää kommentti oli aikalailla kaikille muille paitsi ap:lle, joka kysyi ja keskustelee ihan asiallisesti. Joillekin m uille näyttää olevan vaikea ymmärtää että samasta asiasta voi olla eri mieltä ilman että tarvitsee kiroilla.

 

Must tuntuu että enemmän ne lapset rupee sitä vettä pelkäämään jos ollaan haukkoina niskaan hengittämässä, annetaan ohjeita "Ei sinne Anni, tuleppa äidin vierelle, älä roiski, älä hyppää, älä vain kyykisty.." Kuin että lapselle annetaan vähän vapautta tutustua oikeasti siihen veteen ja kerran jos pyllähtää niin itsesuojeluvaisto siinä vain herää.

Pahimpia on oikeasti ne isot lapset jotka ei koskaan ole ilman kellukkeita ja uimarenkaita olleet vedessä. Pelkäävät roiskeita, vedenkantavuutta, eivät uskalla kokeilla uimista jne.

On se tuo meidänkin taapero pyllähtänyt matalassa vedessä pyllylleen, roiskunut vettä naamalle, kokeillut rantaviivan tuntumassa kuinka pääsee melkein kokonaan veden alle, niin että vain kasvot näkyvät, laittaa kasvojaan veteen jne. Ei pelkää yhtään vettä, pyyhkäisee vedet silmistä ja jatkaa leikkiä. Ei kuitenkaan ole uhkarohkea.

 

Mäpä olenkin kaikista vastuuttomin ja uskalla katsella 4m ja 20cm päästä, kun 2 vuotiaani on vedessä!

no ei tämä mikään kisa ole että se on kovin mutsi ketä päästää lapsensa kauimmas

Ai niin tämä onkin hysteeristen TOSIKKOJEN keskustelupalsta.

 

Mä annoin eilen mun kolme veen olla yksin vedessä... mutta sillä oli käsikellukkeet sekä uimarengas enkä päästänyt syvälle... :snotty:

 

Mäpä olenkin kaikista vastuuttomin ja uskalla katsella 4m ja 20cm päästä, kun 2 vuotiaani on vedessä!

no ei tämä mikään kisa ole että se on kovin mutsi ketä päästää lapsensa kauimmas

Ai niin tämä onkin hysteeristen TOSIKKOJEN keskustelupalsta.

PEESI!

 

no mä en jättäisi, jos vaikka kaatuu niin kyllä siinä ikävästi kerkee vettä keuhkoihin vetää ennen kuin ennätätte sieltä rannalta. muitakin vaaroja on

Vettä voi vetää henkeen siinä kaatuessaan samalla sekunnilla, kun kaatuu, vaikka äiti seisoisi vieressä.
2-3m on niin lyhyt matka, että lapsi ei takuull aehdi hukkua siinä ajassa, vaikka vanhemmat tulisivatkin rannalta.

Itse olin kerran lapsen kanssa uimassa, valvoin lasta vedessä parin, kolmen metrin päässä lapsen ollessa minun ja rannan välissä.
Lapsi kompastui pohjalla olevaan kiveen ja painui veden alle.
Syvässä vedessä kolme metriä oli pitkä matka, kun vesi otti vastaan.
Jos olisin ollut rannan puolella, matalammassa vedessä tai hiekalla, olisin ollut lapsen luona puolta nopeammin.
Silti tässäkään tapauksessa lapsi ei vetänyt vettä keuhkoon, vaan pidätti hengitystään. Ikää taisi olla 4v.

joo mutta mulla onkin tapana olla siinä vieressä eikä kahlata 3 metriä syvemmällä puolella...... jos sä olet vieressä niin taatusti ehdit paremmin vedestä käsin auttamaan kuin rannalta.

 

Minun 5 vuotiaalla on käsikellukkeet, selkäkellukkeet, pelastusrengas ja vielä köysi vyötäisillä, jotta voin vetää hänet heti pois vedestä kun vesipisara roiskahtaa kasvoihin.

 

Siis miten se on teiltä "ei-hysteerisiltä" äideiltä pois, että toiset seisovat siellä vedessä lastensa kanssa. Että ihan pitää haukkua ja vetää tästä yhdestä asiasta johtopäätöksiä siihen miten toimimme yläasteikäisten lastemme kanssa?
Ai niin, kaikkienhan pitää toimia kaikissa asioissa just samalla tavalla, sillä tavalla kun MINÄ sanon, kaikki muu on väärin. Pois se, että jokainen tekisi niinkuin itse parhaaksi näkee. Voi huokaus.

Kyllä mun puolesta saa jokainen vahtia lastaan parhaalla katsomallaan tavalla. En mielestäni syytä ketään mistään.

Ja varmasti vahtisin omaakin taaperoa vedestä käsin jos olisi yhtään rämäpää tyyppiä, uhmakas tai muuten katsoisin tarpeelliseksi. Lapsetkin kun on kas erilaisia.

Sori, kuitenkin jos sua jotenkin loukkasin tai syytin, ei ollut tarkoitus.

 

Must tuntuu että enemmän ne lapset rupee sitä vettä pelkäämään jos ollaan haukkoina niskaan hengittämässä, annetaan ohjeita "Ei sinne Anni, tuleppa äidin vierelle, älä roiski, älä hyppää, älä vain kyykisty.." Kuin että lapselle annetaan vähän vapautta tutustua oikeasti siihen veteen ja kerran jos pyllähtää niin itsesuojeluvaisto siinä vain herää.

Pahimpia on oikeasti ne isot lapset jotka ei koskaan ole ilman kellukkeita ja uimarenkaita olleet vedessä. Pelkäävät roiskeita, vedenkantavuutta, eivät uskalla kokeilla uimista jne.

On se tuo meidänkin taapero pyllähtänyt matalassa vedessä pyllylleen, roiskunut vettä naamalle, kokeillut rantaviivan tuntumassa kuinka pääsee melkein kokonaan veden alle, niin että vain kasvot näkyvät, laittaa kasvojaan veteen jne. Ei pelkää yhtään vettä, pyyhkäisee vedet silmistä ja jatkaa leikkiä. Ei kuitenkaan ole uhkarohkea.

no miten sen nyt haluaa ottaa ja käsittää VÄÄRIN! kyllä mä annan ihan rauhassa tutustua siihen veteen ja roiskutella ym ja menen sit vaan perässä, enkä huutele yhtään mistään et älä sinne mene. Ei äidin vieressä olo 2-vuotiaasta tunnu "niskaan hengittämiseltä", kaikkea puolustusta sitä yritetäänkin keksiä miksi muka olisi parempi istua perseellään rannalla

 

no en viitti ihan perskärpäsenä olla niin en näe tuossa mtn outoa

 

Must tuntuu että enemmän ne lapset rupee sitä vettä pelkäämään jos ollaan haukkoina niskaan hengittämässä, annetaan ohjeita "Ei sinne Anni, tuleppa äidin vierelle, älä roiski, älä hyppää, älä vain kyykisty.." Kuin että lapselle annetaan vähän vapautta tutustua oikeasti siihen veteen ja kerran jos pyllähtää niin itsesuojeluvaisto siinä vain herää.

Pahimpia on oikeasti ne isot lapset jotka ei koskaan ole ilman kellukkeita ja uimarenkaita olleet vedessä. Pelkäävät roiskeita, vedenkantavuutta, eivät uskalla kokeilla uimista jne.

On se tuo meidänkin taapero pyllähtänyt matalassa vedessä pyllylleen, roiskunut vettä naamalle, kokeillut rantaviivan tuntumassa kuinka pääsee melkein kokonaan veden alle, niin että vain kasvot näkyvät, laittaa kasvojaan veteen jne. Ei pelkää yhtään vettä, pyyhkäisee vedet silmistä ja jatkaa leikkiä. Ei kuitenkaan ole uhkarohkea.

no miten sen nyt haluaa ottaa ja käsittää VÄÄRIN! kyllä mä annan ihan rauhassa tutustua siihen veteen ja roiskutella ym ja menen sit vaan perässä, enkä huutele yhtään mistään et älä sinne mene. Ei äidin vieressä olo 2-vuotiaasta tunnu "niskaan hengittämiseltä", kaikkea puolustusta sitä yritetäänkin keksiä miksi muka olisi parempi istua perseellään rannalla

Tuo nyt olikin ääriesimerkki, ei ollut mikään hyökkäys ja koski niitä isompia lapsia niin kuin kirjoitin. En puhunut mitään 2-vuotiaista.

Edelleen omakaan lapseni ei 2-vuotiaana vielä olisi saanut olla vedessä yksin, kirjoitin senkin aikaisemmin.

 

Mulle on kaikista helpoin laittaa pyyhe rannalle ja vahtia siitä kaikkia lapsia, myös taaperoa 1v1kk. Viimeviikolla mm. taapero kaatui vedessa niin, ettei itse päässyt ylös vaan oli siis sukelluksissa koko tyttö. Ei mennyt kuin hetki, kun syöksyin pyyhkeenpäältä istumasta tytön luo. En sen nopeampaa olisi tyttöä nostanut, jos olisin ollut tytön vierellä ja katsellut isompien touhuja.

 

meillä on 4v. ja 5v kellukkeet käytössä, koska osaavat uida kelluikkeiden varassa, vielä en uskalla kellukkeita jättää pois, talvella olisi tarkoitus harjoitella uimahallissa, kirkkaassa vedessä sitten ilman kellukkeita hiukan syvemmällä

 

Luota itseesi ap! Sinä vastaat lapsestasi, ei siihen oo muilla puuttumista.
Ihan ok, että lapsi on ilman kellukkeita, koska jo melkein ui!
2,5 vuotiaita on niin eri kehitysvaiheissa, jotkut on aivan vauvoja, jotkut on jo isoja silleen, että kyllä sen omastaan tietää, mitä uskaltaa sen antaa tehdä rohkeemmin.
Olit vahtimassa koko ajan, en viitti edes kommentoida noita, jotka senttimetrejä saivartelee!!
Minä olin hysteerikko, mutta annan toki muiden olla olematta!

 

Luota itseesi ap! Sinä vastaat lapsestasi, ei siihen oo muilla puuttumista.
Ihan ok, että lapsi on ilman kellukkeita, koska jo melkein ui!
2,5 vuotiaita on niin eri kehitysvaiheissa, jotkut on aivan vauvoja, jotkut on jo isoja silleen, että kyllä sen omastaan tietää, mitä uskaltaa sen antaa tehdä rohkeemmin.
Olit vahtimassa koko ajan, en viitti edes kommentoida noita, jotka senttimetrejä saivartelee!!
Minä olin hysteerikko, mutta annan toki muiden olla olematta!

Ihana kommentti kiitos tästä.

 

Ei olla vielä rannalla käytykään, mutta luultavasti mä tulen istumaan siihen rantahiekalle kun lapset kastelee jalkojaan vedessä. Ihan yhtälailla siinä vedessä ollessa voi olla matkaa lapseen tuo 2m!

Tänään kyllä käytiin uimahallissa missä mun 2v2kk oli kellukkeiden varassa varmaan välillä neljänkin metrin päässä minusta. Näköyhteys pysyy silti koko ajan.

 

pulikoimassa. Kun vanhemmat ovat n. 2m päässä rantaviivasta seuraamassa ja vahtimassa lastaan?

Meillä on 2,5v lapsi joka on itsekseen vedessä suurimmaksi osaksi. Vahdimme vain rannalta käsin. Lapsi on rohkea vedessä mutta ikäisekseen järkeväkin. Ei mene vedessä vyötäistä syvemmälle, uiskentelee käsipohjaa, leikkii hiekkaleluillaan jne. Emme koe tarpeelliseksi seistä lapsen vieressä vedessä. Hiekaltakin pääsemme kyllä nopeasti avuksi jos vaikka kaatuu.

Eräs nainen vaan asiasta tänään huomautti rannalla.

Ei tarvita kuin yks horjahdus kun lapsi on vyötäisillään vedessä, lapsi kaatuu veteen ja vetää vettä henkeensä. Ei pääse ylös sieltä omin avuin. Myöskään ei tarvita kuin muutama sekunti, että katse hairahtuu lapsesta johonkin ja lapsi voi olla jo veden alla.

Itse en ikinä vois kuvitellakaan jättäväni tuon ikäistä veteen ilman, että joku kulkee koko ajan perässä.

 

pulikoimassa. Kun vanhemmat ovat n. 2m päässä rantaviivasta seuraamassa ja vahtimassa lastaan?

Meillä on 2,5v lapsi joka on itsekseen vedessä suurimmaksi osaksi. Vahdimme vain rannalta käsin. Lapsi on rohkea vedessä mutta ikäisekseen järkeväkin. Ei mene vedessä vyötäistä syvemmälle, uiskentelee käsipohjaa, leikkii hiekkaleluillaan jne. Emme koe tarpeelliseksi seistä lapsen vieressä vedessä. Hiekaltakin pääsemme kyllä nopeasti avuksi jos vaikka kaatuu.

Eräs nainen vaan asiasta tänään huomautti rannalla.

Ei tarvita kuin yks horjahdus kun lapsi on vyötäisillään vedessä, lapsi kaatuu veteen ja vetää vettä henkeensä. Ei pääse ylös sieltä omin avuin. Myöskään ei tarvita kuin muutama sekunti, että katse hairahtuu lapsesta johonkin ja lapsi voi olla jo veden alla.

Itse en ikinä vois kuvitellakaan jättäväni tuon ikäistä veteen ilman, että joku kulkee koko ajan perässä.

Ja vielä voi taivaskin pudota niskaan. Ikinä ei tiedä!