Rannalla, onks se nyt niin kauheeta jos taapero on yksin vedessä..

Niinhän se on tässäkin sama juttu että toiset äidit näkee ne mahdolliset vaaratilanteet paremmin ja ennakoi ja sit on ne toiset äidit jotka antaa pienten lasten leikkiä yksin pihalla ja olla yksin vedessä ja ajaa pyörällä autoteillä ja luotetaan siihen hyvään tuuriin.

 

Taitaa se ap:n kaksi metriä nyt olla kuitenkin vähän enemmän kuin kaksi metriä vai märässä rantahiekassako ihan istuskelet?

 

Niin, jotkut päästävät pienetkin menemään yksikseen tosi aikaisin isomman lapsiporukan mukana. Sitten niitä vaahtosammuttimen kokoisia seisoo ajotiellä ilman mitään huolta. Varsinkin rakennusvaiheessa olevilla alueilla tuo hirvittää kun isot autot liikkuu ja polvenkorkuiset ovat ilman valvontaa. Tää niinku esimerkkinä eli toiset valvoo hysteerisemmin kuin toiset. Sitten jos jotain tapahtuu, niin itseäänhän siinä syyttää - molemmissa tapauksissa, olitpa lähellä tai kaukana.

 

2metrin päässähän on melko lähellä. Mekin olimme tänään rannalla ja kun kohta 3vee leikki matalassa rantavedessä istuskelin itse n. 2metrin päässä pyyhkeellä. Mutta kun hän meni ns. uimaan seurasin kyllä ihan vieressä....
Ainakin olen itse sen niin aatellut, että parempi katsoa kuin katua veden äärellä..

Mua mietitytti eräs iskä, joka jätti n. 3-vuotiaan ja 1-vuotiaan keskenään rantaveteen siksi aikaa kun itse meni uimaan n. 20metrin päähän rannasta. Hän ehkä laski sen varaan, että rannalla oli muitakin aikuisia. Pienempi ryysti antaumuksella merivettä pullosta, mutta ei mitään sen pahempaa, onneksi.

 

jotkut ei tosiaan vaan tajua vaikka kuinka rautalangasta vääntäis! "kyllä meidän lapsi osaa uida ja sukeltaa jo vauvana niin ettei se voi hukkua kun se osaa itse pelastaa itsensä, ja kyllä mä ehdin lapseni pelastamaan vaikka en vieressä seisoisi ja sitä katsoisi ja mun vahtiminen ei herpaannu hetkeksikään _ikinä_... eihän _mun_ lapseni vedä vettä henkeensä vaikka kaatuis naamalleen kun se vauvauinnissakin oli jo niiiin taitava. ja kyllähän siellä on muitakin ihmisiä rannalla jotka varmasti pelastaa jos jotain sattuu" JOOPA JOO äly älä jätä.

 

hmmm... istutteko muuten kahluualtaassakin lastenne vieressä?

KYLLÄ!!! Etkö sinä TAJUA, että vettä ei tarvii iolla paljoakaan että pieni voi hukkua siihen. HuhHuh mitä vastuuttomuutta!
Miksi oikein koittamalla koittaa ja leikkiä venäläistä rulettia sen lapsen hengellä.
Vesi niinkuin tulikin on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pitäkää se mielessänne!

Nykyään ei ilmeisesti haluta pitää huolta lapsistaan. Laiskoja vanhempia. Kyllä taaperon kanssa ollaan vedessä mukana. Lapsihan saattaisi jopa tykätä että äiti tai isä osallistuu hänen elämäänsä, eikä vain laiskottele rannalla. Alle kouluikäistä en päästäisi uimaan ilman valvontaa. Taaperon kanssa ollaan vedessä mukana.

 

Mun ei onneksi tarvitse miettiä. Ei olla koskaan oltu vauvauinnissa ja pojan iho ei pienempänä olisi muutenkaan kestänyt kloorivettä että uimahalliin oltaisiin menty. vasta viime syksynä, himpun alle 2 v oli ekan kerran lasten uima-altaassa. Tänään oltiin rannalla eikä todellakaan halunnut mennä yksin veteen. Kahlaaminen ja loiskuttaminen oli jännää mutta vaan kun mä pidin kädestä kiinni tai olin ihan vieressä. Halusi siis itse pitää kädestä kiinni.

En tiedä kuinka hyvä uimataito pitäisi olla että ton ikäisen jättäisin yksin. Ja se on ihan eri asia istuuko rannalla vai seisooko joko rannalla tai vedessä. Makaamasta tai istumasta ei pääse lähtemään yhtä nopeasti kuin seisomasta. Ja aika harva siellä rannalla seisoo. Tänään mä ja yks toinen äiti oltiin vedessä, yks ensin vedessä, sitten rannalla seisomassa. Muut istuivat tai makasivat rannalla ja voin vannoa että yksikään näistä jotka rannalla olivat eivät olleet vain parin metrin päässä. Kyllä välimatka oli huomattavasti isompi.

 

Niinhän se on tässäkin sama juttu että toiset äidit näkee ne mahdolliset vaaratilanteet paremmin ja ennakoi ja sit on ne toiset äidit jotka antaa pienten lasten leikkiä yksin pihalla ja olla yksin vedessä ja ajaa pyörällä autoteillä ja luotetaan siihen hyvään tuuriin.

Ei kait kukaan ole tässä ketjussa väittänytkään, että vahtimatta olisi taaperonsa rannalla jättänyt? Mä ainakin ennakoin kokoajan pikkuiseni liikkeitä, vaikka sielä rannalla olenkin istunut... samalla vain ennakoin myös isompienikin lasten menoa, joten sen puoleen se rannallaistuminen on ollut se kaikkein turvallisin vaihtoehto.

Toisaalta mun mielestä esim. uimisen suhteen voi liika varovaisuus kostautua pahastikin esim. siinä vaiheessa jos vahinko sattuu (isommalla kuin taaperolla) ja toinen tipahtaakin laiturilta yms.

 

Makaamasta tai istumasta ei pääse lähtemään yhtä nopeasti kuin seisomasta. Ja aika harva siellä rannalla seisoo. Tänään mä ja yks toinen äiti oltiin vedessä, yks ensin vedessä, sitten rannalla seisomassa. Muut istuivat tai makasivat rannalla ja voin vannoa että yksikään näistä jotka rannalla olivat eivät olleet vain parin metrin päässä. Kyllä välimatka oli huomattavasti isompi.

Vaikka olenkin jo 30+ ja vähän kömpelöitynytkin jo teinivuosista, niin voisin näyttää reaktionopeuteni ja sen kuinka kymmenesosasekunnissa taaperon kaatumisesta olen jo matkalla taaperoni luo.

 

Mä menen taaperoni perässä, koska ei ole tottunut vedessä kävelyyn ja menettää herkästi tasapainon.
Toinen syy on se, että haluan itsekin nauttia vedestä ja mikäs sen mukavampi tapa kuin kuljeksia lapsen perässä tai kaapata lapsi kainaloon ja kahlata lapsi sylissä syvempään veteen :=

 

Jos on 2m päässä katsomassa lastaan, voiko paljo sen lähempänä olla J0S ei sit se laps ole sylissä.
Jos ei tästä kykene hoitamaan niin silloinhan on jo vahtijallakin jokin ongelma.

 

Mä menen taaperoni perässä, koska ei ole tottunut vedessä kävelyyn ja menettää herkästi tasapainon.
Toinen syy on se, että haluan itsekin nauttia vedestä ja mikäs sen mukavampi tapa kuin kuljeksia lapsen perässä tai kaapata lapsi kainaloon ja kahlata lapsi sylissä syvempään veteen :=

Se että osan ajasta istuu pyyhkeenpäällä ja antaa taaperon leikkiä itsekseen ei pois sulje sitä vaihtoehtoa, että välillä käy taaperoa uittamassa syvällä (jos vesi taaperolle tarpeeksi lämmin) tai sitä vaihtoehtoa, että välillä taapero on toisen vahdissa ja itse käy uimassa.

 

Miuta harmittaa kun en kertakaikkiaan uskalla lähteä itsekseen lasteni kanssa uimarannalle (10kk ja 2v). Nuorempi menee jo kontaten yhtä lujaa kuin veljensä ja vesi kiinnostaa molempia. Eihän siinä mitään, olen antanut mennäkin, mutta pelkään kuollakseni sitä että käännän pääni ja kun käännyn takaisin lapsi on siinä sinisenä, elottomana... olen itse meinannut pienenä hukkua, tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä.

Tosi masentavaa kun on näin hienot ilmatkin. Eikä seuraakaan meinaa saada mistään, kun ei saa "maata rauhassa".

 

Kyllä mä istun rannalla mieluummin kuin seison siellä vedessä. Olen rannalla istuessani valppaampi ja kykenevämpi toimimaan kuin vedessä seisoessa. Vedessä tulee nopeasti kylmä, ja saatan joutua kääntämään selkäni toiselle lapselle vahtiessani toista. Rannalla istuessa/seisoessa näen molemmat ja pystyn paikantamaan heidät kokoajan. Rannalla ne uimavalvojatkin on, ihan siksi, että sieltä näkee paremmin ja pystyy toimimaan nopeammin.

 

Miuta harmittaa kun en kertakaikkiaan uskalla lähteä itsekseen lasteni kanssa uimarannalle (10kk ja 2v). Nuorempi menee jo kontaten yhtä lujaa kuin veljensä ja vesi kiinnostaa molempia. Eihän siinä mitään, olen antanut mennäkin, mutta pelkään kuollakseni sitä että käännän pääni ja kun käännyn takaisin lapsi on siinä sinisenä, elottomana... olen itse meinannut pienenä hukkua, tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä.

Tosi masentavaa kun on näin hienot ilmatkin. Eikä seuraakaan meinaa saada mistään, kun ei saa "maata rauhassa".

Tätä kyllä peesaan, mä en ole juuri koskaan käynyt lasten kanssa keskenään rannalla, sinne tarvii toisen aikuisen. Ja ei kovin moni ole innoissaan tulossa kun se tietää sitä, että saa mun apunani vahtia lapsia. Muuten siis kyllä pärjään yksin, mutta juuri mietin tuota, että jos toinen lapsi vie syystä tai toisesta huomion ja toinen on siellä vedessä niin kuka sitä sitten vahtii. :|

 

Miuta harmittaa kun en kertakaikkiaan uskalla lähteä itsekseen lasteni kanssa uimarannalle (10kk ja 2v). Nuorempi menee jo kontaten yhtä lujaa kuin veljensä ja vesi kiinnostaa molempia. Eihän siinä mitään, olen antanut mennäkin, mutta pelkään kuollakseni sitä että käännän pääni ja kun käännyn takaisin lapsi on siinä sinisenä, elottomana... olen itse meinannut pienenä hukkua, tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä.

Tosi masentavaa kun on näin hienot ilmatkin. Eikä seuraakaan meinaa saada mistään, kun ei saa "maata rauhassa".

Tätä kyllä peesaan, mä en ole juuri koskaan käynyt lasten kanssa keskenään rannalla, sinne tarvii toisen aikuisen. Ja ei kovin moni ole innoissaan tulossa kun se tietää sitä, että saa mun apunani vahtia lapsia. Muuten siis kyllä pärjään yksin, mutta juuri mietin tuota, että jos toinen lapsi vie syystä tai toisesta huomion ja toinen on siellä vedessä niin kuka sitä sitten vahtii. :|

No niin, nimenomaan, että jos se keskittymiskyky herpaantuu, miullakin kun on kaksi noita ihan pieniä. Kai se pitäisi vaan mennä ja uskaltaa, mutta en meinaa saada sitä ajatusta päästäni että entäs jos jotain sattuu?

 

Miuta harmittaa kun en kertakaikkiaan uskalla lähteä itsekseen lasteni kanssa uimarannalle (10kk ja 2v). Nuorempi menee jo kontaten yhtä lujaa kuin veljensä ja vesi kiinnostaa molempia. Eihän siinä mitään, olen antanut mennäkin, mutta pelkään kuollakseni sitä että käännän pääni ja kun käännyn takaisin lapsi on siinä sinisenä, elottomana... olen itse meinannut pienenä hukkua, tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä.

Tosi masentavaa kun on näin hienot ilmatkin. Eikä seuraakaan meinaa saada mistään, kun ei saa "maata rauhassa".

En minäkään menisi, meillä on 2,5v ja 5,5v ja isompi osaa uida joten häntä ei tarvi vahtia niin aktiivisesti kuin pienempää, toki vahdin samalla myös häntä, mutta pääpaino on tässä pienemmässä ja vahdin homman hoitelen kyllä rannalla. Hallissa ollessamme oli vähän ongelmaa kun isomnpi tahtoi mennä mun selän taakse, järvessä ei ole sitä ongelmaa kun molemmat ovat edessäni näkyvillä.

 

Mekin on kasvettu lapsena veden äärellä.

Ei meillä kuitenkaan lapset ui ilman valvontaa. 9-vuotiaskin on aina valvovan silmän alla. Kun taas toiset päästää sen ikäisiä jo itsekseen uimaan ja kaveriporukassa se isompi vaara on sattua jotain kuin meidän taaperolla.

Sama meillä, että isompia ei päästetä vaikka kaverit jo käykin keskenään.

Meilläkin 2v saa leikkiä rantavedessä yksinään, ja jos haluaa hyppiä laiturilta niin seison laiturilla (syvää, niin ettei vedessä voi seistä) valmiina tarttumaan kiinni. Ja kellukkeet on aina tiukasti käsissä.

Päästät 2v:n hyppäämään laiturilta yksin veteen, kun itse seisot laiturilla??! Ne kellukkeet ei todellakaan ole mikään kunnon turva. Jos kerran vesi on syvääkin niin et mitenkään saisi lastasi pelastettua!

 

Mekin on kasvettu lapsena veden äärellä.

Ei meillä kuitenkaan lapset ui ilman valvontaa. 9-vuotiaskin on aina valvovan silmän alla. Kun taas toiset päästää sen ikäisiä jo itsekseen uimaan ja kaveriporukassa se isompi vaara on sattua jotain kuin meidän taaperolla.

Sama meillä, että isompia ei päästetä vaikka kaverit jo käykin keskenään.

Meilläkin 2v saa leikkiä rantavedessä yksinään, ja jos haluaa hyppiä laiturilta niin seison laiturilla (syvää, niin ettei vedessä voi seistä) valmiina tarttumaan kiinni. Ja kellukkeet on aina tiukasti käsissä.

Päästät 2v:n hyppäämään laiturilta yksin veteen, kun itse seisot laiturilla??! Ne kellukkeet ei todellakaan ole mikään kunnon turva. Jos kerran vesi on syvääkin niin et mitenkään saisi lastasi pelastettua!

Kellukkeet voi luiskahtaa käsistä.

 

Itse seuraan lapsia mieluummin siinä rantahietikolla tai rantaviivalla, koska jos olen neljän alle 10v. lapsen kanssa rannalla se on ainoa keino oikeasti nähdä jokainen lapsi. Jos kulkisin 10cm päässä kuopuksen perässä joutuisin taatusti kääntämään välillä selkäni toisille lapsille.
Mutta sitä en tosiaan ymmärrä että lapset jätettään vahtimatta.
Tänä kesänä yhden n.1,5-vuotiaan lapsen vedestä noukkineena, siis uppeluksista tiedän miten nopeasti se vahinko sattuu. Tämän lapsen äiti pelasi isomman lapsensa kanssa palloa aika pitkän matkan päässä ja meni iiiiihan liian kauan ennenkun edes selvisi kenen lapsesta oli kyse.

 

Itse seuraan lapsia mieluummin siinä rantahietikolla tai rantaviivalla, koska jos olen neljän alle 10v. lapsen kanssa rannalla se on ainoa keino oikeasti nähdä jokainen lapsi. Jos kulkisin 10cm päässä kuopuksen perässä joutuisin taatusti kääntämään välillä selkäni toisille lapsille.
Mutta sitä en tosiaan ymmärrä että lapset jätettään vahtimatta.
Tänä kesänä yhden n.1,5-vuotiaan lapsen vedestä noukkineena, siis uppeluksista tiedän miten nopeasti se vahinko sattuu. Tämän lapsen äiti pelasi isomman lapsensa kanssa palloa aika pitkän matkan päässä ja meni iiiiihan liian kauan ennenkun edes selvisi kenen lapsesta oli kyse.

No tuskin kukaan täysissä sielun voimissa oleva ihminen tosiaan jättää taaperoaan vahtimatta, toivottavasti ei!

 

Itse seuraan lapsia mieluummin siinä rantahietikolla tai rantaviivalla, koska jos olen neljän alle 10v. lapsen kanssa rannalla se on ainoa keino oikeasti nähdä jokainen lapsi. Jos kulkisin 10cm päässä kuopuksen perässä joutuisin taatusti kääntämään välillä selkäni toisille lapsille.
Mutta sitä en tosiaan ymmärrä että lapset jätettään vahtimatta.
Tänä kesänä yhden n.1,5-vuotiaan lapsen vedestä noukkineena, siis uppeluksista tiedän miten nopeasti se vahinko sattuu. Tämän lapsen äiti pelasi isomman lapsensa kanssa palloa aika pitkän matkan päässä ja meni iiiiihan liian kauan ennenkun edes selvisi kenen lapsesta oli kyse.

No tuskin kukaan täysissä sielun voimissa oleva ihminen tosiaan jättää taaperoaan vahtimatta, toivottavasti ei!

sitä kuule tapahtuu ihan matti meikäläisille.

 

Itse kaikkein mieluiten mieluummin katson siinä vieressä seisten kun kadun.