[QUOTE="irina";24043317]Minun on todella vaikea uskoa, että pieni vauva huutaisi kuullessaan vanhempiensa hengitysäänet ja kyljenkääntämiset. Jos vauva on normaali, eikä ole aistiyliherkkyyttä, vanhempien äänten pitäisi rauhoittaa häntä. Kuinka monta iltaa/yötä lapsenne huusi ennen kuin sopeutui nukkumaan yksin? Jouduitteko unikouluttamaan ankarastikin? Meinaan että kyllähän lapsi pian hoksaa, että on turha huutaa ikäväänsä, jos vanhemmat eivät kuitenkaan tule paikalle
Meidän 1,5-vuotias nukkuu yönsä pinnasängyssä vanhempien makuuhuoneessa, eikä herää yöllä kuin n. kerran kuussa, jolloin pistän käden pinnasängyn raosta ja rauhoittelen hänet takaisin uneen. Nukuttaminen tapahtuu niin, että minä menen hetkeksi viereen. Ei siinä tarvitse yleensä maata kuin 5-10 min., kun katsoo että poika on oikeasti väsynyt ennen kuin viedään sänkyyn. Toivon että poika haluaa itse muuttaa omaan huoneeseen nukkumaan n. 3-vuotiaana pienen kannustuksen avittamana, silloinkin luultavasti istun jonkin aikaa hänen vieressään, katsotaan nyt...
Minusta on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että vanhemmat siirtävät vauvansa toiseen huoneeseen nukkumaan, jos oma uni häiriintyy samassa huoneessa nukkumisesta niin pahasti, että äiti/isä väsyy kroonisesti. Muuten ihmettelen niitä vanhempia, jotka raskivat pistää ihan pienen toiseen huoneeseen. Huomasin jo vastasyntyneestä miten vauvan hengitys tasoittui ja hän rauhoittui kun pidin kättäni hänen päällään. Olen myöskin miettinyt sitä, että eläinmaailmasta ei taida löytyä ihmisen lisäksi yhtään ainutta imettäväistä, joka pistäisi poikaset nukkumaan edes puolen metrin päähän itsestään, kyllä ne pikkuiset möyrivät siellä emon kyljessä tai kulkevat emon mukana turkista roikkuen.[/QUOTE]
Ei! Mielestäni vauva kuuluu vanhempiensa kanssa samaan huoneeseen ja jopa samaan sänkyyn. (Ja ei, en teilaa muiden perheiden tapoja tehdä erilailla. Jokainen tekee niin kuin parhaimmaksi näkee, meillä näin.)
Esikoiseni on 2v10kk ja hän on ollut aina todella herkkäuninen ja hän siis oli se joka heräili ja itkeskeli yöllä. Hän nukkui 2-vuotiaaksi vieressämme, sitten nukutettiin omaan sänkyyn vanhempien sängyn viereen. Nyt laitettiin lapsi omaan huoneeseen, ilman tappeluita, mutta myös ilman nukuttamista, mikä tehtiin 2v9kk ikäisenä. Nyt hän nukkuu heräämättä aamuun asti ja on heti aamusta pirteä ja iloinen, kun ei ole valvoskellut. Lisäksi minä, mieheni ja vauva emme herää enää yöllä.
Meillä on myös 6kk ikäinen vauva ja hän nukkuu vieressämme,kun imetän. Hän on ollut aina hyvä nukkumaan ja alusta asti mennyt klo 20 nukkumaan ja herää klo 7-9. Vauvan nukutan aina ja luultavasti hänkin menee vasta isompana omaan huoneeseen, kun on valmis siihen.