[QUOTE="Vieras";24042713]En tarkoittanut sitä. Tässä kun on puhuttu nyt siitä että lapsi kyllä ymmärtää ja hallitsee syy- seuraussuhteet jo vauvasta yms. Ongelma on siis tyhmät vanhemmat jotka ei osaa. Yhden kanssa voi neuvotella, väitellä ja selitellä asioita mutta neljän kanssa yhteisymmärrykseen pääseminen tolla metodilla ei ihan oikeasti aina toimi niin että kaikki ymmärtää ja hyväksyy lopputuloksen. Ja eikö tässä ole kyse siitä että JOKAINEN lapsi huomioidaan yksilönä? Vähän sama kun työpaikalla käydään neuvottelua. Aina ei vaan päästä yhteiymmärrykseen sillä jotkut ihmiset ovat sopeutuvaisempia kuin toiset. Toisille muutos on pahasta, toisille hyvästä jne. Mä haen tässä takaa sitä että kaikissa perheissä ei välttämättä jokaisen lapsen kohdalla vaan tavat/ tilanteet onnistu neuvottelemalla.[/QUOTE]
No mä ainakin olen omassa kodissani toiminut niin, että olen kannustanut lapsia huomioimaan perheen muutkin jäsenet. Muutkin kuin itsensä, ja tämähän toimii silloinkin, kun perheessä on vain yksi lapsi. Jos vaikka lapsi haluaa karkkirasian, kysyn, onko se hänen mielestään reilua, kun siskolle ei ole. Lapsi miettii, ja tuumii, että ei, se ei ole. Jos lapsi sanoo, että juu, hän vaan haluaa, niin kehoitan miettimään, miltä hänestä tuntuisi, jos sisko saisi karkkiaskin ja hän ei. No ei kivalta, lapsi ymmärtää. Joskus oma lapsi on vastaavassa tilanteessa alkanut sanomaan, että ei voida ottaa karkkia kun ei äitille ole.
Lapsi osaa huomioida muita perheenjäseniä kun hänelle antaa siihen mahdollisuuden. Tosin tämä varmaankin vaatii kasvattamista, meillä lapset on aina joutuneet huomioimaan toisensa, mutta saavat silti yksilöllistä huomiota.
Nukkumaanmenossa huomioimme sen siten, että vähemmän unta kaipaava esikoinen menee siskonsa kanssa nukkumaan aina, koska se on mukavaa. He laittavat yhdessä lehdet ja kirjat pois, koska on helpompaa saada unta, kun molemmat ovat rauhassa. Nuorempi, joka tarvitsee ja haluaa enemmän unta, nukahtaa ensin, ja jos esikoinen silloin ei ole vielä nukahtanut, hän saa ottaa lehden. Koska mielestäni on vähän epäinhimillistä makuuttaa toista tuntikausia sängyssä jos ei kerran saa unta. Näin meillä tämäkin on ratkaistu niin, että lapset huomioivat toisensa, mutta saavat silti hoitaa asian yksilöllisellä tavallaan.