Pinoutukaamme kaikki, joiden mielestä taaperoimetys on vain ja ainoastaan ÄIDIN halujen täyttämistä. Lapsi oiva välikappale.

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

 

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä tunnen kyllä MONTA jotka noin tekee. / teki.

Heh. Siis totahan näkee koko ajan. Tuetaan jopa jollain pyyhkeellä tms. se tuttipullo, jos vauva ei vielä itse osaa sitä pidellä. Sitterissä, turvakaukalossa, lattialla... missä tahansa. Ja monet jopa puhuu, että oppispa se pian pitämään itse kiinni niin ei tarttis auttaa. :O

No nimenomaan, tosi usein näkee näitä pulloruokittuja, joilla pullo tuettu jotenkin, tai syötetään sänkyyn/sitteriin. Lisäksi, kun sen pulloaterian voi antaa kuka tahansa muukin, niin vauvan ei useinkaan ole äidin sylissä (äiti siis se vauvan ensimmäinen kiintymyssuhteen kohde normaalioloissa, eli keneltä vauva eniten odottaa läheisyyttä.)
Saati sitten yli 1v. taapero, ei todellakaan ole äidin lähellä välttämättä, vaan itse syö pullosta.

 

Tuota tummennettua vastaan kyllä tappelen. Hevonkukkua, että tissilapsi saisi yhtään sen enempää läheisyyttä kuin korvikeruokittukaan. Millä perusteella edes?

Koska on iholla ison osan päivää? Aika usein näkee ja lukee niistä jotka tukevat pulloa miten milloinkin että vauva voi syödä sitterissä. Ei tietty kaikki tee niin.

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä tunnen kyllä montakin, jotka juhlivat heti kun lapsi itse osaa pitää pulloa, tai kun ovat keksineet miten sen saa tuettua lapselle niin ettei tartte pitää edes pullosta kiinni.

niin se lapsen ruokailu on ainoa aika antaa läheisyyttä?

Niinpä, kummallinen oletus. Meillä ainakin kun mukista juodaan niin juodaan pöydän ääressä ja aiemmin kun joi vielä pullosta niin saattoi kyllä itse pitää pullosta kiinni, sitä ennen syötin lapsen sylissä. Ja meillä halaillaan jatkuvasti ja ollaan yhdessä, leikitään ja annetaan pusuja ja ihan tarpeeksi saa lapsi mielestäni läheisyyttä vaikka onkin oppinut syömään itse suht aikaisin.

 

voi pyhä paska teidän kanssa!

kyllä meillä lapsi saa läheisyyttä muutenkin kun van syödessään. soi 7kk rintaa, välillä korviketta ja sen jälkeen pullosta, koska itse lopetti. ei halua että pulloa hänelle pidetään, paitsi illalla (jolloin syö sylissä), mutta kyllä meidän perheessä sylitellään ja halitaan ihan muutenkin.
onko taaperoimettäjät sitä mieltä että pelkkä imetyksen tuoma läheisyys riittää? muuten ei sitten tarvii sylitellä?

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Imetys lisää oksitosiinin eli toiselta nimeltään rakkaushormonin erittymistä ja täten edesauttaa kiintymyssuhteen muodostumista vauvaan.

 

Mistäs sä nuo asiat noin varmasti tiedät? Lähteitä kiitos. Jos kyse on mutusta, kerro se äläkä paasaa kuin mikäkin rovasti.

Ihan olen itse todennut ainakin sen, että vauvat ei todellakaan ole aina sylissä imetyksen aikana. Aika useinkin äiti makaa sängyllä ja vauva vieressä. Toisaalta pulloruokitut taas on aina olleet sylissä...

Justhan tuossa kirjoitit että pulloruokitut ruokittu sylissä tai vieressä...

Sori, ajatushärö kun vastasin puhelimeen samalla . Tarkoitus oli sanoa, että en ole koskaan vielä nähnyt vauvaa jätettävän esim. sitteriin yksin juomaan pullosta - ihan samalla tavalla korvikeruokitut ovat vanhemman lähellä kuin imetetyt, jotka ei siis todellakaan aina ole nimenomaan sylissä.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

 

Mä olen sitä mieltä, että ne on pöljiä jotka ajattelee että taaperoimetys on jotenki väärin tai sairasta tai vain äidin halujen täyttämistä. Luulenpa, että kukaan ei imetä taaperoa jos ei taapero itse tahdo.

 

Pinoutukaamme kaikki, joiden mielestä taaperoimetys on vain ja ainoastaan ÄIDIN halujen täyttämistä.

En ole täysin samaa mieltä tästä, mutta osittain. Imetän taaperoa koska äitinä haluan tarjota lapselleni hyvälaatuista ravintoa. Jos en tätä haluaisi niin olisin lopettanut imetyksen ajat sitten. Myös miehen mielipiteet ja tuki on osittain vaikuttaneet asiaan, eli pelkästään omasta halusta ei voi puhua, ja riippuvaisuudesta olen sitten eri mieltä ja meillä imetyksestä on hyvin paljon käytännön etuja jotka eivät liity minuun..

Ymmärrän oikein hyvin miten itselle vieraat asiat ihmetyttävät. Itse lopetin joitakin vuosia sitten yhdessä vaiheessa imetyksen, ja tilanteiden muututtua se jatkuikin noin vajaan kuukauden pituisen tauon jälkeen. Silloin taapero vaikutti aivan järkyttävän isolta imetettäväksi ekat kerrat, mutta ajatukseen tottui taas nopeasti ja se tuntui luonnolliselta. Samanlaisia ajatuksia on varmaan vaikka ystävyksillä joista toinen on ottanut lapseltaan tutin vaikkapa 6kk ikäisenä pois; hänen on hyvin vaikea ymmärtää miten toisen 1,5v voi vielä syödä tuttia koska ajatus omalle lapselle tutin tarjoamisesta on niin vieras, kun taas taaperon äidille se tuntuu normaalilta asialta kun tutti on ollut mukana koko ajan.

Olen huomannut muuten tuon... Meillä nämä hui kauheaa taaperoimetetyt on jättäneet tutin pois ihan alkumetreillä muutaman kuukauden ikäisinä. Imetän nytkin 2v4kk ikäistä ja kun näen hänen ikätovereillaan tutteja ja tuttipulloja niin tajuan usein ajattelevani että "ai niin kun lapset syö tuttiakin, en edes muistanut".

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Tuota, se nyt vaan on tutkittua, että tuo imetys erittää äidin aivoissa mielihyvähormoonia, jolloin lapselle tulee varmasti oltua vähän lempeämpi Mutta josset tahdo uskoa, niin se on sinun asiasi.

 

Taaperoimetystä perusteellaan sen luonnollisuudella, kuitenkin useimmilla nisäkkäillä eläimillä emo kieltäytyy imettämästä poikasta viimeistään seuraavan kiima-ajan tullen. Ristiriitaa?

Joo just, no sä siis vertaat ihmistä eläimeen? No näin. Siis ei sulle oo välähtänyt että ehkä se on niille elinehto, ihmisille ei ole tärkeintä lisääntyä.

Hyvä vastaveto NinaTT:lle, joka ainakin edellisessä taaperoimetysketjussa veti mukaan eläimet apinoisa kissoihin.

Huvittavaa, yritätkö sä nyt saada mua NinaTT:n kanssa johonkin kahakkaan

En todellakaan yritä mitään. Totesin vain, että taaperoimetyksen puolustaja, siis NinaTT nimenomaan on perustellut käyttäytymistä eläinkunnan antamalla mallilla. Sillähän hän perustelee suunnilleen kaiken luonnollisuuden, eläinten mallilla siis.

 

mitä hienomotoriikasta?! ei esim 1,5kk imeväinen ole täysimetetty - haloo!! syö ruokansa itse lusikalla ja juo veden mukista - ilman nokkaa!!! myös maitoa juo mukista. mutta illalla ja aamulla (joskus myös iltapäivällä) TISSISTÄ! huonontaako tämä millätavalla hienomotoriikkaa????

 

Niinkuin joku muu edellä, myös minä mietin, teille imettäjillekkö sitten riittää että se lapsi saa läheisyyden rinnalla? kun joku sanoi että pulloruokittu vain sysätään sitteriin tms ja äiti saa sit lisää aika tehä muuta.. eikö se mene näin sit imettäessä ennemminkin?
Aatelkaas nyt, pulloruokkija IHAN JOUTUU antamaan läheisyyttä erikseen kun se raasu vauva ei sitä ruokaillessa saa... teillähän sit hoidetaan kaksi kärpästä yhellä iskulla

 

Mä olen sitä mieltä, että ne on pöljiä jotka ajattelee että taaperoimetys on jotenki väärin tai sairasta tai vain äidin halujen täyttämistä. Luulenpa, että kukaan ei imetä taaperoa jos ei taapero itse tahdo.

Se on muuten jännä, että taaperoimetyksessä on kyse nimeomaan äidin tahdosta. Mutta entäs kun täällä on epätoivon täyttämiä ketjuja siitä miten saada vauva syömään rinta, miten saada taapero pysymään sängyssään iltaisin, miten lopettaa se joka ilta 2h kestävä nukuttaminen, miten saada lapsi syömään ylipäätään jotain, miten saada kiukkukohtaus loppumaan uhmaikäisellä... Ratkaisu on tosi yksinkertainen; äiti päättää, äidin tahto on laki ja se on niin yksinkertaista, että äiti vain päättää. Kuten taaperoimetyksestäkin niin lakatkaa kyselemästä sitten muutenki, koska tehän sen päätätte. Mitä te täällä pohditte, että mite saatte sen pentunne nukkumaan illalla - sen kun päätöstä kehiin.

 

voi pyhä paska teidän kanssa!

kyllä meillä lapsi saa läheisyyttä muutenkin kun van syödessään. soi 7kk rintaa, välillä korviketta ja sen jälkeen pullosta, koska itse lopetti. ei halua että pulloa hänelle pidetään, paitsi illalla (jolloin syö sylissä), mutta kyllä meidän perheessä sylitellään ja halitaan ihan muutenkin.
onko taaperoimettäjät sitä mieltä että pelkkä imetyksen tuoma läheisyys riittää? muuten ei sitten tarvii sylitellä?

Siis mistä sä tämmöstä keksit. Nyt puhuttiinkin siitä miksi imetys olisi parempi kuin pulloruokinta? Tai että miksi imetystä yleensä pitäisi edes jatkaa vuoden iän jälkeen. Ei siitä saako sitä hellyyttä muuten?
Omalta osaltani voin sanoa, että meillä saa hellyyttä kokoajan, ihan kun vaan tahtoo.
Kielenkäyttösi on muuten kaunista

 

Tuota tummennettua vastaan kyllä tappelen. Hevonkukkua, että tissilapsi saisi yhtään sen enempää läheisyyttä kuin korvikeruokittukaan. Millä perusteella edes?

Koska on iholla ison osan päivää? Aika usein näkee ja lukee niistä jotka tukevat pulloa miten milloinkin että vauva voi syödä sitterissä. Ei tietty kaikki tee niin.

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä taas tiedän sellaisia. Kun vaan lapsi oppii pitämään itse sitä pulloa, ni jätetään yksin syömään ja äiti tekee sivussa muuta. Äidit sanoo monesti että koko ajan on kädet täynnä töitä. Siitähän saa mukavasti napattua aikaa kun ei tarvi ku antaa pullo muksulle ja ottaa pois kun toinen on valmis.
Oma äitinikin teki usein noin...tai sitte joku sisaruksista syötti.

No meidän vauva ei syönyt sylissäkään automaattisesti vaan piti samalla kävellä ja heijata, hyräillä yölläkin. Eipä olisi ainakaan meillä taatusti onnistunut tuollainen systeemi. Niin on äidin perään ollut pienestä asti. Ei edes nukkunut ilman minua pinnasängyssä, ei suostunut Ja nukkuu vielä 3 vanhanakin mun vieressä. Tällainen hylätty korvikelapsi meillä

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Mä ainakin olen ja ihan yhtälailla tunnen kiintymystä ja ihan sanoinkuvaamatonta rakkautta pieneeni.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Yhtä lailla jäävejä ovat ne, jotka ovat vain imettäneet. En ole ikinä kuullut, että kukaan äiti olisi sanonut rakastavansa imetettyä lastaan enemmän kuin pulloruokittua. Monethan ovat kokeneet molemmat tavat. Minulle se ei ollut mahdollista, mutta ninaTT:n väite, että imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen on rankka väite.

 

En käsitä, miten oletatte, että imetetyt vauvat olisi sitten jotenkin muuten vähemmän sylissä. Ihan varmasti ei näin ole, vaan läheisyys lapsen kanssa on luonnollista ihan muutenkin, samoin kuin imetys on luonnollista

 

Niinkuin joku muu edellä, myös minä mietin, teille imettäjillekkö sitten riittää että se lapsi saa läheisyyden rinnalla? kun joku sanoi että pulloruokittu vain sysätään sitteriin tms ja äiti saa sit lisää aika tehä muuta.. eikö se mene näin sit imettäessä ennemminkin?
Aatelkaas nyt, pulloruokkija IHAN JOUTUU antamaan läheisyyttä erikseen kun se raasu vauva ei sitä ruokaillessa saa... teillähän sit hoidetaan kaksi kärpästä yhellä iskulla

Mulla itsellä on imetetyt vauvat nukkuneet perhepedissä, päivätkin olleet aika lailla kiinni minussa. Taaperoa en ole imettänyt, tai kumpaakin 1kk yli 1v iän.

 

Mistäs sä nuo asiat noin varmasti tiedät? Lähteitä kiitos. Jos kyse on mutusta, kerro se äläkä paasaa kuin mikäkin rovasti.

Ihan olen itse todennut ainakin sen, että vauvat ei todellakaan ole aina sylissä imetyksen aikana. Aika useinkin äiti makaa sängyllä ja vauva vieressä. Toisaalta pulloruokitut taas on aina olleet sylissä...

Justhan tuossa kirjoitit että pulloruokitut ruokittu sylissä tai vieressä...

Sori, ajatushärö kun vastasin puhelimeen samalla . Tarkoitus oli sanoa, että en ole koskaan vielä nähnyt vauvaa jätettävän esim. sitteriin yksin juomaan pullosta - ihan samalla tavalla korvikeruokitut ovat vanhemman lähellä kuin imetetyt, jotka ei siis todellakaan aina ole nimenomaan sylissä.

Mutta siis ei ne sitterissäkään sitä tissiä vedä Vaan siis ovat tissin koosta riippuen abt jonkun 30 cm päässä äidistä

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Tuota, se nyt vaan on tutkittua, että tuo imetys erittää äidin aivoissa mielihyvähormoonia, jolloin lapselle tulee varmasti oltua vähän lempeämpi Mutta josset tahdo uskoa, niin se on sinun asiasi.

no justiinsa juu. mä taas tiedän ilman tutkimuksiakin ettei mua lempeämpää äitiä ole Niin ja poika oli pullolla vauvana.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Yhtä lailla jäävejä ovat ne, jotka ovat vain imettäneet. En ole ikinä kuullut, että kukaan äiti olisi sanonut rakastavansa imetettyä lastaan enemmän kuin pulloruokittua. Monethan ovat kokeneet molemmat tavat. Minulle se ei ollut mahdollista, mutta ninaTT:n väite, että imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen on rankka väite.

Minä olen sekä pulloruokkinut että imettänyt. 2 eri lasta kyseessä. Eihän tässä hyvänen aika ollut kyse lapsen rakastamisesta vaan siitä läheisyydestä ja tunteesta mikä on erona pulloruokinnassa ja imetyksessä. Ihan samalla tavalla minä molempia lapsia rakastan, mutta ninaTT:n väitettä en kyllä vastustakaan.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Tuota, se nyt vaan on tutkittua, että tuo imetys erittää äidin aivoissa mielihyvähormoonia, jolloin lapselle tulee varmasti oltua vähän lempeämpi Mutta josset tahdo uskoa, niin se on sinun asiasi.

Mun aivot erittivät mielihyvähormonia ilman imetystäkin, usko pois :heart:

 

Niinkuin joku muu edellä, myös minä mietin, teille imettäjillekkö sitten riittää että se lapsi saa läheisyyden rinnalla? kun joku sanoi että pulloruokittu vain sysätään sitteriin tms ja äiti saa sit lisää aika tehä muuta.. eikö se mene näin sit imettäessä ennemminkin?
Aatelkaas nyt, pulloruokkija IHAN JOUTUU antamaan läheisyyttä erikseen kun se raasu vauva ei sitä ruokaillessa saa... teillähän sit hoidetaan kaksi kärpästä yhellä iskulla

Mulla itsellä on imetetyt vauvat nukkuneet perhepedissä, päivätkin olleet aika lailla kiinni minussa. Taaperoa en ole imettänyt, tai kumpaakin 1kk yli 1v iän.

katsohan, nyt puhuttiin taaperoista
nyt on kyllä pakko kysyä muutenkin, KUKA LAITTAA TAAPEROA SITTERIIN?