Pinoutukaamme kaikki, joiden mielestä taaperoimetys on vain ja ainoastaan ÄIDIN halujen täyttämistä. Lapsi oiva välikappale.

Tuota tummennettua vastaan kyllä tappelen. Hevonkukkua, että tissilapsi saisi yhtään sen enempää läheisyyttä kuin korvikeruokittukaan. Millä perusteella edes?

Koska on iholla ison osan päivää? Aika usein näkee ja lukee niistä jotka tukevat pulloa miten milloinkin että vauva voi syödä sitterissä. Ei tietty kaikki tee niin.

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä taas tiedän sellaisia. Kun vaan lapsi oppii pitämään itse sitä pulloa, ni jätetään yksin syömään ja äiti tekee sivussa muuta. Äidit sanoo monesti että koko ajan on kädet täynnä töitä. Siitähän saa mukavasti napattua aikaa kun ei tarvi ku antaa pullo muksulle ja ottaa pois kun toinen on valmis.
Oma äitinikin teki usein noin...tai sitte joku sisaruksista syötti.

No meidän vauva ei syönyt sylissäkään automaattisesti vaan piti samalla kävellä ja heijata, hyräillä yölläkin. Eipä olisi ainakaan meillä taatusti onnistunut tuollainen systeemi. Niin on äidin perään ollut pienestä asti. Ei edes nukkunut ilman minua pinnasängyssä, ei suostunut Ja nukkuu vielä 3 vanhanakin mun vieressä. Tällainen hylätty korvikelapsi meillä

Mun korvaan kuulostaa että on tosissaan hakenut sitä läheisyyttä muualta, kun siis ei ole imetetty. Voihan toki olla että olisi samanlainen "takiainen" vaikka olisitkin imettänyt, kuka tietää

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Mä ainakin olen ja ihan yhtälailla tunnen kiintymystä ja ihan sanoinkuvaamatonta rakkautta pieneeni.

Ei tässä rakastamisesta kyse ollutkaan.

 

katsohan, nyt puhuttiin taaperoista
nyt on kyllä pakko kysyä muutenkin, KUKA LAITTAA TAAPEROA SITTERIIN?

Kuka antaa taaperolle vielä tuttipullosta maitoa?

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Tuota, se nyt vaan on tutkittua, että tuo imetys erittää äidin aivoissa mielihyvähormoonia, jolloin lapselle tulee varmasti oltua vähän lempeämpi Mutta josset tahdo uskoa, niin se on sinun asiasi.

no justiinsa juu. mä taas tiedän ilman tutkimuksiakin ettei mua lempeämpää äitiä ole Niin ja poika oli pullolla vauvana.

Olisit ehkä ollut vielä enemmän rakkaushormoonisi valloissa, jos olisit imettänyt

 

v: ei niin. ole kyse taaperoimetyksen vastaisten ihmisten pinoutumisesta.

 

kun joku sanoi että pulloruokittu vain sysätään sitteriin tms ja äiti saa sit lisää aika tehä muuta.. eikö se mene näin sit imettäessä ennemminkin?

Miten niin imettäessä, meni ohi?

 

katsohan, nyt puhuttiin taaperoista
nyt on kyllä pakko kysyä muutenkin, KUKA LAITTAA TAAPEROA SITTERIIN?

Kuka antaa taaperolle vielä tuttipullosta maitoa?

niin, en minä ainakaan mutta tissistä monikin..

 

katsohan, nyt puhuttiin taaperoista
nyt on kyllä pakko kysyä muutenkin, KUKA LAITTAA TAAPEROA SITTERIIN?

Kuka antaa taaperolle vielä tuttipullosta maitoa?

Moni kuulkaas antaa!!!
muoks. tiedän jopa leikki-ikäisiä lapsia jotka saavat tuttipullosta maitoa

 

NinaTT kirjoitti, että imetys lisää rakkaushormonia aivan eri tavalla. Ei voi pitää paikkaansa. Jos näin olisi, pulloruokitut lapset olisivat kasvattaneet synkkiä tilastoja jo pitkään. Vähän perspektiiviä ja oikeita mittasuhteita asioille, kiitos.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Yhtä lailla jäävejä ovat ne, jotka ovat vain imettäneet. En ole ikinä kuullut, että kukaan äiti olisi sanonut rakastavansa imetettyä lastaan enemmän kuin pulloruokittua. Monethan ovat kokeneet molemmat tavat. Minulle se ei ollut mahdollista, mutta ninaTT:n väite, että imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen on rankka väite.

Minä olen sekä pulloruokkinut että imettänyt. 2 eri lasta kyseessä. Eihän tässä hyvänen aika ollut kyse lapsen rakastamisesta vaan siitä läheisyydestä ja tunteesta mikä on erona pulloruokinnassa ja imetyksessä. Ihan samalla tavalla minä molempia lapsia rakastan, mutta ninaTT:n väitettä en kyllä vastustakaan.

Ei se tarkoita että sun kokemus on yhtä kuin kaikkien kokemus. Mä en tuntenut imetystä taas yhtään läheisemmäksi. Mulla on kaikista isoin kiintymyssuhde ja läheisyys esikoispoikaani joka on kokonaan pulloruokittu. Johtuen ehkä siitä että olin hänen kanssaan yksin ja kasvoimme yhteen ihan kunnolla. Nuoremmalla on sitten ollut isä jakamassa vauva-ajan ihmeet ja vaikka on imetettykin, niin jostain syystä esikoispojan vauvavuosi on tuntunut kaikkein läheisemmältä ihan ehdottomasti. Oltiin niin paljon keskenämme nenät vastakkain 24/7 tietysti kuopuksen synnyttyä kun oli esikoinenkin, niin ei päässyt noin käymäänkään. Ei se hänen imettäminen kuitenkaan ole tuntunut yhtään läheisemmältä ja lempeämmältä tavalta olla lapsen kanssa, ei yhtään.

 

NinaTT kirjoitti, että imetys lisää rakkaushormonia aivan eri tavalla. Ei voi pitää paikkaansa. Jos näin olisi, pulloruokitut lapset olisivat kasvattaneet synkkiä tilastoja jo pitkään. Vähän perspektiiviä ja oikeita mittasuhteita asioille, kiitos.

Miksi ei voisi?

 

Samaa ihmettelin minäkin, että laittaako joku taaperon oikeasti sitteriin, tai vaihtoehtoisesti kantaa imetettyä taaperoa sylissä päivät pitkät? Itse veikkaisiin että taaperoiässä ei läheisyyden määrän kannalta enää imetyksellä ole merkitystä kun ei siinä tissillä enää kuitenkaan kokonaisia aterioita roikuta vaan otetaan vain välihuikkaa.

Ja tuosta luonnollisuudesta vain sen verran, että luonnossa poikasen kuuluu itsenäistyä tiettyä tahtia ja psykologien mukaan myös lapsilla tämä kehitys aivan tietyn aikataulun mukaan tapahtuu. Aivan pieni vauva ei vielä edes ymmärrä olevansa äidistä erillinen olento, pikku hiljaa hahmottuu ensin oma kroppa ja sitten oma tahto ja sitten kehittyy myös ymmärrys siitä että äiti ei katoa kokonaan vaikka olisi poissa jonkin aikaa. Taaperoikäisen kuuluu jo pikkuhiljaa myös ymmärtää sosiaalisia normeja, eli että on olemassa tiettyjä asioita joista ei puhuta kaikkien kuullen ja ruumiinosia joita ei esitellä julkisesti (kuten tissit). Miksi tämän kehityksen tietoinen jarruttaminen olisi jotenkin erityisen luonnollista?

 

Ei se tarkoita että sun kokemus on yhtä kuin kaikkien kokemus. Mä en tuntenut imetystä taas yhtään läheisemmäksi. Mulla on kaikista isoin kiintymyssuhde ja läheisyys esikoispoikaani joka on kokonaan pulloruokittu. Johtuen ehkä siitä että olin hänen kanssaan yksin ja kasvoimme yhteen ihan kunnolla. Nuoremmalla on sitten ollut isä jakamassa vauva-ajan ihmeet ja vaikka on imetettykin, niin jostain syystä esikoispojan vauvavuosi on tuntunut kaikkein läheisemmältä ihan ehdottomasti. Oltiin niin paljon keskenämme nenät vastakkain 24/7 tietysti kuopuksen synnyttyä kun oli esikoinenkin, niin ei päässyt noin käymäänkään. Ei se hänen imettäminen kuitenkaan ole tuntunut yhtään läheisemmältä ja lempeämmältä tavalta olla lapsen kanssa, ei yhtään.

Enhän minä sitä tarkoittanutkaan, että kaikilla on sama kokemus kuin minulla. Mutta se oli kokemuksella vastattu niille, joiden mielestä imetys EI VOI tuntua läheisyydeltään ja tunteeltaan erilaiselta kuin pulloruokinta.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Yhtä lailla jäävejä ovat ne, jotka ovat vain imettäneet. En ole ikinä kuullut, että kukaan äiti olisi sanonut rakastavansa imetettyä lastaan enemmän kuin pulloruokittua. Monethan ovat kokeneet molemmat tavat. Minulle se ei ollut mahdollista, mutta ninaTT:n väite, että imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen on rankka väite.

mutta ninaTT:hän on täys pelle.

en ikinä ois uskonu sanovani tätä, mutta jostain se kouluttamattomuus paistaa Pitkälle. se korvataan sitten ns. yliäiteydellä.

 

Samaa ihmettelin minäkin, että laittaako joku taaperon oikeasti sitteriin, tai vaihtoehtoisesti kantaa imetettyä taaperoa sylissä päivät pitkät? Itse veikkaisiin että taaperoiässä ei läheisyyden määrän kannalta enää imetyksellä ole merkitystä kun ei siinä tissillä enää kuitenkaan kokonaisia aterioita roikuta vaan otetaan vain välihuikkaa.

Ja tuosta luonnollisuudesta vain sen verran, että luonnossa poikasen kuuluu itsenäistyä tiettyä tahtia ja psykologien mukaan myös lapsilla tämä kehitys aivan tietyn aikataulun mukaan tapahtuu. Aivan pieni vauva ei vielä edes ymmärrä olevansa äidistä erillinen olento, pikku hiljaa hahmottuu ensin oma kroppa ja sitten oma tahto ja sitten kehittyy myös ymmärrys siitä että äiti ei katoa kokonaan vaikka olisi poissa jonkin aikaa. Taaperoikäisen kuuluu jo pikkuhiljaa myös ymmärtää sosiaalisia normeja, eli että on olemassa tiettyjä asioita joista ei puhuta kaikkien kuullen ja ruumiinosia joita ei esitellä julkisesti (kuten tissit). Miksi tämän kehityksen tietoinen jarruttaminen olisi jotenkin erityisen luonnollista?

Tätä peesaan!

 

NinaTT kirjoitti, että imetys lisää rakkaushormonia aivan eri tavalla. Ei voi pitää paikkaansa. Jos näin olisi, pulloruokitut lapset olisivat kasvattaneet synkkiä tilastoja jo pitkään. Vähän perspektiiviä ja oikeita mittasuhteita asioille, kiitos.

Miksi ei voisi?

No se tarkoittaa, että ero olisi huomattava, eikä se sitä ole. Ikinä en ole törmännyt sellaiseen tutkimukseen tai edes mutu-tietoon, että pulloruokittuja lapsia ei ole rakastettu samalla tavoin kuin imetettyjä. Oletko sinä?

 

Taaperoikäisen kuuluu jo pikkuhiljaa myös ymmärtää sosiaalisia normeja, eli että on olemassa tiettyjä asioita joista ei puhuta kaikkien kuullen ja ruumiinosia joita ei esitellä julkisesti (kuten tissit). Miksi tämän kehityksen tietoinen jarruttaminen olisi jotenkin erityisen luonnollista?

Mä en edelleenkään ymmärrä, että kiellettyä mun 1v 3 kk ikäinen teki tai sanoi, kun häntä vielä imetin? Tosin julkisesti en enää edes imettänyt, koska se ihmettelyn ja arvostelun määrä oli huikea.

 

Te ootte pimeitä Hyvällä tavalla, mutta mun pitää painua nukkumaan nyt.
Hyvää yötä ja kauniita unia!

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Tuota, se nyt vaan on tutkittua, että tuo imetys erittää äidin aivoissa mielihyvähormoonia, jolloin lapselle tulee varmasti oltua vähän lempeämpi Mutta josset tahdo uskoa, niin se on sinun asiasi.

no justiinsa juu. mä taas tiedän ilman tutkimuksiakin ettei mua lempeämpää äitiä ole Niin ja poika oli pullolla vauvana.

Olisit ehkä ollut vielä enemmän rakkaushormoonisi valloissa, jos olisit imettänyt

Höpsis, kun en ole nyt imetetyn kuopuksenkaan kanssa sen erilaisempi

 

Taaperoikäisen kuuluu jo pikkuhiljaa myös ymmärtää sosiaalisia normeja, eli että on olemassa tiettyjä asioita joista ei puhuta kaikkien kuullen ja ruumiinosia joita ei esitellä julkisesti (kuten tissit). Miksi tämän kehityksen tietoinen jarruttaminen olisi jotenkin erityisen luonnollista?

Mä en edelleenkään ymmärrä, että kiellettyä mun 1v 3 kk ikäinen teki tai sanoi, kun häntä vielä imetin? Tosin julkisesti en enää edes imettänyt, koska se ihmettelyn ja arvostelun määrä oli huikea.

no mutta miksi et, hävettikö? :O

 

Tuota tummennettua vastaan kyllä tappelen. Hevonkukkua, että tissilapsi saisi yhtään sen enempää läheisyyttä kuin korvikeruokittukaan. Millä perusteella edes?

Koska on iholla ison osan päivää? Aika usein näkee ja lukee niistä jotka tukevat pulloa miten milloinkin että vauva voi syödä sitterissä. Ei tietty kaikki tee niin.

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä taas tiedän sellaisia. Kun vaan lapsi oppii pitämään itse sitä pulloa, ni jätetään yksin syömään ja äiti tekee sivussa muuta. Äidit sanoo monesti että koko ajan on kädet täynnä töitä. Siitähän saa mukavasti napattua aikaa kun ei tarvi ku antaa pullo muksulle ja ottaa pois kun toinen on valmis.
Oma äitinikin teki usein noin...tai sitte joku sisaruksista syötti.

No meidän vauva ei syönyt sylissäkään automaattisesti vaan piti samalla kävellä ja heijata, hyräillä yölläkin. Eipä olisi ainakaan meillä taatusti onnistunut tuollainen systeemi. Niin on äidin perään ollut pienestä asti. Ei edes nukkunut ilman minua pinnasängyssä, ei suostunut Ja nukkuu vielä 3 vanhanakin mun vieressä. Tällainen hylätty korvikelapsi meillä

Mun korvaan kuulostaa että on tosissaan hakenut sitä läheisyyttä muualta, kun siis ei ole imetetty. Voihan toki olla että olisi samanlainen "takiainen" vaikka olisitkin imettänyt, kuka tietää

sä et voi olla tosissas???????????

 

NinaTT kirjoitti, että imetys lisää rakkaushormonia aivan eri tavalla. Ei voi pitää paikkaansa. Jos näin olisi, pulloruokitut lapset olisivat kasvattaneet synkkiä tilastoja jo pitkään. Vähän perspektiiviä ja oikeita mittasuhteita asioille, kiitos.

Miksi ei voisi?

No se tarkoittaa, että ero olisi huomattava, eikä se sitä ole. Ikinä en ole törmännyt sellaiseen tutkimukseen tai edes mutu-tietoon, että pulloruokittuja lapsia ei ole rakastettu samalla tavoin kuin imetettyjä. Oletko sinä?

En, mutta mä en ylipäänsäkään ole tutustunut imetyksen tai pulloruokinnan teoriaan. Mutta tunne oli erilainen ihan oman kokemuksen mukaan.

 

Rintaruokitut lapset syövät useammin ja ovat aina, aina, aina sylissä syödessään. Pulloruokitut taas syövät harvemmin ja suurin osa juo pullosta jossakin vaiheessa jossakin muuallakin kuin sylissä.

Sen lisäksi imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen joka sekin osaltaan vaikuttaa äidin ja lapsen suhteeseen.

Tätä en usko sitten millään. En voisi mitenkään rakastaa lastani enempää. Kukkua, kuten rieputarallaa jo kerran sanoi.

Omani oli lisäksi aina, aina, aina sylissä, kun annoin hänelle pulloa. Tähän voisi myös lisätä, että hän on ollut harvinaisen terve, ei allergioita tms. ja vieläpä ilmeisesti älykäskin lapsi :heart:

Oletko antanut pullosta sekä imettänyt? Jos et niin olet aika jäävi vastaamaan. Mulla kokemusta molemmista ja kyllä se läheisyys oli erilaista imettäessä kuin pullosta annettaessa.

Totta kai läheisyyttä voi antaa muutenkin, mutta _tässä_ ketjussa on kyse syöttämisestä.

Yhtä lailla jäävejä ovat ne, jotka ovat vain imettäneet. En ole ikinä kuullut, että kukaan äiti olisi sanonut rakastavansa imetettyä lastaan enemmän kuin pulloruokittua. Monethan ovat kokeneet molemmat tavat. Minulle se ei ollut mahdollista, mutta ninaTT:n väite, että imetys lisää ns rakkaushormoneita äidissä aivan eri tavalla kuin pelkkä sylissä pitäminen on rankka väite.

mutta ninaTT:hän on täys pelle.

en ikinä ois uskonu sanovani tätä, mutta jostain se kouluttamattomuus paistaa Pitkälle. se korvataan sitten ns. yliäiteydellä.

Voi teitä.. tähän on pakko sanoa, että tämän imetysasian tiimoiltako te voitte tämmöstäkin shaissea väittää. Jos ette tunne ihmistä IRL niin pitäkää soukempaa suuta. Olethan lukenut nettiketin?

 

Taaperoikäisen kuuluu jo pikkuhiljaa myös ymmärtää sosiaalisia normeja, eli että on olemassa tiettyjä asioita joista ei puhuta kaikkien kuullen ja ruumiinosia joita ei esitellä julkisesti (kuten tissit). Miksi tämän kehityksen tietoinen jarruttaminen olisi jotenkin erityisen luonnollista?

Mä en edelleenkään ymmärrä, että kiellettyä mun 1v 3 kk ikäinen teki tai sanoi, kun häntä vielä imetin? Tosin julkisesti en enää edes imettänyt, koska se ihmettelyn ja arvostelun määrä oli huikea.

no mutta miksi et, hävettikö? :O

Ei tietenkään hävettänyt mutta en jaksanut sitä kysymysten ja hämmästelyjen määrää kerta toisensa jälkeen.

 

Tuota tummennettua vastaan kyllä tappelen. Hevonkukkua, että tissilapsi saisi yhtään sen enempää läheisyyttä kuin korvikeruokittukaan. Millä perusteella edes?

Koska on iholla ison osan päivää? Aika usein näkee ja lukee niistä jotka tukevat pulloa miten milloinkin että vauva voi syödä sitterissä. Ei tietty kaikki tee niin.

Mä kuulkaa luulen, että suurimmaksi osaksi kyse on urbaanilegendasta. Joku häiriintynyt jossakin on saattanut tehdä niin, mutta sen mitä pulloruokkijoita tiedän, niin kukaan ei ole tehnyt niin, vaan sylissä tai vieressä sängyllä vauva on ollut. Ihan samoin kuin imetettäessäkin.

Mä taas tiedän sellaisia. Kun vaan lapsi oppii pitämään itse sitä pulloa, ni jätetään yksin syömään ja äiti tekee sivussa muuta. Äidit sanoo monesti että koko ajan on kädet täynnä töitä. Siitähän saa mukavasti napattua aikaa kun ei tarvi ku antaa pullo muksulle ja ottaa pois kun toinen on valmis.
Oma äitinikin teki usein noin...tai sitte joku sisaruksista syötti.

No meidän vauva ei syönyt sylissäkään automaattisesti vaan piti samalla kävellä ja heijata, hyräillä yölläkin. Eipä olisi ainakaan meillä taatusti onnistunut tuollainen systeemi. Niin on äidin perään ollut pienestä asti. Ei edes nukkunut ilman minua pinnasängyssä, ei suostunut Ja nukkuu vielä 3 vanhanakin mun vieressä. Tällainen hylätty korvikelapsi meillä

Mun korvaan kuulostaa että on tosissaan hakenut sitä läheisyyttä muualta, kun siis ei ole imetetty. Voihan toki olla että olisi samanlainen "takiainen" vaikka olisitkin imettänyt, kuka tietää

sä et voi olla tosissas???????????

Voi hemmetti teijän kanssa, siis missä. (Mä en näköjään pääse ikinä unille)

Ei kyllä sä saat ihmetellä sit nyt ihan keskenäs, tosissani olin joka sanalla. Mutta nyt on pakko mennä nukkumaan.