Sit näihin tällaisen tilanteen luomiin ongelmiin.
Ensinnäkään en ole koskaan pettänyt miestäni. Ketään heistä. Toiseksi en ole koskaan ollut kakkosnaisena. Joten ihan uusia rooleja minulle molemmat. Vaikeeta on.
Kolmanneksi ruusunpunaiset lasit alkaa muuttaa väriään. Alan nähdä tässä salasuhteessani piirteitä, joiden olemassa olon olen tiennyt, mutta, jotka värittyi vaaleanpunaisiksi kuuman odotuksen aikana. Kun hotelliyömme vihdoin toteutui, jännitys ja pelko katosi ja tilalle astui sen pohtiminen, millainen mies olisi oikeasti arkielämässä.
Voisiko siitä päätellä jotain, että hän elää sellaisen naisen kanssa (elänyt jo 15 vuotta), jonka kanssa riitelee koko ajan? Ja, että läiskäsee mulle suutuksissaan puhelimen korvaan? Ja pitää mykkäkoulua? Minä sentään elän aikuisen miehen kanssa, joka ei käyttäydy lapsellisesti eikä riitele kanssani. Jos riitelemme asiasta, jompi kumpi pyytää anteeksi typeryyttään - ja se siitä.
Voisiko oikeasti käydäkin niin, että salasuhteeni johtaa parisuhteeni syvenemiseen?