Pelottaa...

  • Viestiketjun aloittaja Cesilia
  • Ensimmäinen viesti
Cesilia
Haluan kovasti selvittää tämän tilanteen niin, että katson yhden suhteen kerrallaan loppuun asti. En halua lapsilleni surua. En osaa elää valheessa enkä kaksoiselämää. Mitä muka saisin lopulta yhden vuorokauden hotellilomalta? Paitsi huonon omatunnon ja pahan mielen?

Miten teen sen? Ihan asiallisia käytännön neuvoja kaipaan. Miten pääsen yli näistä päivittäisistä tekstiviesteistä ja odotuksen huumasta? En voi sanoa tälle toiselle miehelle, että selvitä ensin, mitä haluat ja hommaa itsesi vapaaksi, koska en voi luvata, että olen vapaa sitten, kun hän on vapaa... Miten minä lopetan tän? Varsinkin, kun mies on tuttu ja aina yhteisten ystävien kautta elämässäni. Yhteinen ystävämme selostaa mulle hänen elämänsä käänteet joka kerta tavatessamme (tämä yhteinen ystävämme tietää suhteestamme silloin 20 vuotta sitten...) ja tapaamme näiden yhteisten ystävien luona pari kertaa vuodessa.

Ihan konkreettisia neuvoja siis, kiitos!
Sitä paitsi mulla pitää olla voimia enemmän kuin tälle salasuhdekandidaatillani. Mun pitää ihan oman itseni takia saada tämä poikkastua. Ettei käy niin, että salasuhdekandidaatti heivaa mut siinä vaiheessa, kun olemme jo käyneet hotellissa ja olen umpirakastunut.
 
Viimeksi muokattu:
Cesilia
Käytiin se hotellikeikka eikä mulla ole huono omatunto ollenkaan! Ei yhtään. Puhuttiin vielä siitä seuraavana hetkenä ja vaikka kumpikin oli etukäteen sitä mieltä, että huono omatunto ja surkea olo tulee, ei tullut. Kummallekaan.

Meillä oli liian kivaa. Taas olin ajatellut etukäteen, että ei se onneksi mihinkään johda. Hoidetaan nyt tämä seuraava askel pois alta ja todetaan, et joo nähdään sitten joskus.... Ja kuullaan. Ja jäädään kuulematta ja näkemättä. Mä teeskentelen kiihkeää rakastajatarta ja sitten on kaikki - luojan kiitos - ohi. Hoitaisin sen, minkä olin ikään kuin luvannut. Ja sitten hivuttautuisin taka-alalle hitaasti ja varmasti.

Ja sitten jäikin vain hyvä olo. Pieni ikävä, mutta enimmäkseen hyvä lämmin olo. Taas. Ei tarvinnu teeskennellä. Antavansa tai saavansa.
 
no
Käytiin se hotellikeikka eikä mulla ole huono omatunto ollenkaan! Ei yhtään. Puhuttiin vielä siitä seuraavana hetkenä ja vaikka kumpikin oli etukäteen sitä mieltä, että huono omatunto ja surkea olo tulee, ei tullut. Kummallekaan.

Meillä oli liian kivaa. Taas olin ajatellut etukäteen, että ei se onneksi mihinkään johda. Hoidetaan nyt tämä seuraava askel pois alta ja todetaan, et joo nähdään sitten joskus.... Ja kuullaan. Ja jäädään kuulematta ja näkemättä. Mä teeskentelen kiihkeää rakastajatarta ja sitten on kaikki - luojan kiitos - ohi. Hoitaisin sen, minkä olin ikään kuin luvannut. Ja sitten hivuttautuisin taka-alalle hitaasti ja varmasti.

Ja sitten jäikin vain hyvä olo. Pieni ikävä, mutta enimmäkseen hyvä lämmin olo. Taas. Ei tarvinnu teeskennellä. Antavansa tai saavansa.
Hyvä, että jäi hyvä mieli.
 
Viimeksi muokattu:
HeH
Käytiin se hotellikeikka eikä mulla ole huono omatunto ollenkaan! Ei yhtään. Puhuttiin vielä siitä seuraavana hetkenä ja vaikka kumpikin oli etukäteen sitä mieltä, että huono omatunto ja surkea olo tulee, ei tullut. Kummallekaan.

Meillä oli liian kivaa. Taas olin ajatellut etukäteen, että ei se onneksi mihinkään johda. Hoidetaan nyt tämä seuraava askel pois alta ja todetaan, et joo nähdään sitten joskus.... Ja kuullaan. Ja jäädään kuulematta ja näkemättä. Mä teeskentelen kiihkeää rakastajatarta ja sitten on kaikki - luojan kiitos - ohi. Hoitaisin sen, minkä olin ikään kuin luvannut. Ja sitten hivuttautuisin taka-alalle hitaasti ja varmasti.

Ja sitten jäikin vain hyvä olo. Pieni ikävä, mutta enimmäkseen hyvä lämmin olo. Taas. Ei tarvinnu teeskennellä. Antavansa tai saavansa.
Olet todellakin sosiaalinen ongelma. Juuri sinä. Ilman omaatuntoa.
 
Viimeksi muokattu:
Cesilia
Hän hakee ruoskintaa ja tuomita, ei anneta sitä hänelle. Ainoa, jolle hän voi asiasta sanoa, on tämä yhteisö. Miehelleen hän ei voi kertoa tapahtuneesta, koska se maksaisi liian kovan hinnan.
Joo, ainoa paikka, jossa voin tilitellä tapahtumia, on tämä.

Liian kova hinta? Mieheni ei jättäisi minua eikä perhettämme, vaikka tämä hänelle selviäisi.

Haluan, että mieheni välttyy suurilta suruilta enkä halua loukata häntä. Lisäksi yhdenkään ystäväni taakaksi tällaista tietoa en voi enkä halua kaataa.

Minulle ei tapahdu mitään sellaista, mikä ei muutenkin kuuluisi tapahtua. Pikkasen oon fatalisti!
 
Viimeksi muokattu:
Juu..
Sää Cecilia oot semmonen, joka tykkää laittaa ihmisille haaveiden ja kaipuun kultahilettä.
Se on helppoa, kun ei tarvitse koskaan elää arkea sen ihmemiehen kanssa. Silloin siitä karisisi se kultapöly ja hänesä tulisi vain se tylsä, lihava mies.

Onhan noita viheltäjiä tuolla. Eletään arki ja kasvatetaan lapset, hoidetaan huolet puolison kanssa ja käydään pölyttelemässä kultapölyä vieraissa, jotta jännitys säilyy. Jos siitä suhteesta joskus katoaa salaisuuden jännitys, se lopahtaa siihen. Tosin siinä todennäköisesti menee se arjen hyvä suhde samalla. Se saattaisikin olla tosi kova paikka.
 
no
Sää Cecilia oot semmonen, joka tykkää laittaa ihmisille haaveiden ja kaipuun kultahilettä.
Se on helppoa, kun ei tarvitse koskaan elää arkea sen ihmemiehen kanssa. Silloin siitä karisisi se kultapöly ja hänesä tulisi vain se tylsä, lihava mies.

Onhan noita viheltäjiä tuolla. Eletään arki ja kasvatetaan lapset, hoidetaan huolet puolison kanssa ja käydään pölyttelemässä kultapölyä vieraissa, jotta jännitys säilyy. Jos siitä suhteesta joskus katoaa salaisuuden jännitys, se lopahtaa siihen. Tosin siinä todennäköisesti menee se arjen hyvä suhde samalla. Se saattaisikin olla tosi kova paikka.
"arjen hyvä suhde" tuo oli kauniisti sanottu. Monesti mietin viisikymppisenä eronneita, joiden seuraava haave on kohdata eläkeikä ja lapsenlapset. Siihen samaan aikaan ajoitettu avioero tuntuu ainakin sivullisesta samalta, kuin heittäisi onnensa tuuleen.
 
Viimeksi muokattu:
Ankelika
"arjen hyvä suhde" tuo oli kauniisti sanottu. Monesti mietin viisikymppisenä eronneita, joiden seuraava haave on kohdata eläkeikä ja lapsenlapset. Siihen samaan aikaan ajoitettu avioero tuntuu ainakin sivullisesta samalta, kuin heittäisi onnensa tuuleen.
Välillä tuuli puistelee ulkona ja sitten taas on rauhallista. Säälle ihminen ei voi mitään.

Ihan turha sinun nimimerkki no on tuntea myötätuntoa viisikymppisiä ja onnensa tuuleen heittäneitä kohtaan. Jokainen vastaa omista teoistaan.

En tiedä mitä olisi ollut avioerota viisikymppisenä. Monesti näin jälkikäteen olen ollut hyvilläni, että tapaus sattui neljänkympin paremmalle puolelle. Siihen aikaan olin ihan erilainen ihminen.

Muutokset kuuluvat elämään. Avioerokin tuo mukanaan paljon hyviä asioita. Varsinkin föönituuli
kuulostaa hyvältä säätiedotuksesta. Siitä tulee aina mieleen hiustenkuivaaja eli fööni.
 
Viimeksi muokattu:
Kanteletar
Tuo pysäytti. Oletko koskaan kuullut sanontaa, "että saa ansioidensa mukaan"

Ajatelmasi saa uuden pohjan, jos osaisit kuvitella ansiosi ja niiden hyvyyden. Kirjoitan "osaisit".

Et oikein tajunnut. Taaskaan. Ei ole olemassa mitään onnenkeijuja ja mustia keijuja, jotka urkkiva ja kurkkivat ja antavat pettäjien tuta nahoissaan oman petollisuutensa. Sinä ole omasta mielestäsi hyvä ihminen, joka toimii aina muiden parasta ajatellen. Oletko saanut "sen minkä ansaitset"? hyvän avioliiton, ihanan puolison ja onnea elämässäsi? Kirjoitustesi perusteella et ole. Eli, joko et olekkaan hyvä, tai jos teoriasi pitäisi paikkansa, olet kamala ihminen, joka on saanut sitä mitä on ansainnut. Yrittäisit nyt jo vihdoin tajuta, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos haluat piehtaroida katkeruudessasi ja olla jatkuvasti ilkeä ja ylimielinen muita kohtaan, niin et koskaan saavuta sitä mitä tahdot -sinun taitosi ei siihen riitä.

Minä olen onnellinen. Olen savuttanut sen mitä olen halunnutkin. Eikä todellakaan ole asiat tulleet hymisemällä ja odottamalla palkkiota hyvistä teoista.
 
Viimeksi muokattu:
no
Et oikein tajunnut. Taaskaan. Ei ole olemassa mitään onnenkeijuja ja mustia keijuja, jotka urkkiva ja kurkkivat ja antavat pettäjien tuta nahoissaan oman petollisuutensa. Sinä ole omasta mielestäsi hyvä ihminen, joka toimii aina muiden parasta ajatellen. Oletko saanut "sen minkä ansaitset"? hyvän avioliiton, ihanan puolison ja onnea elämässäsi? Kirjoitustesi perusteella et ole. Eli, joko et olekkaan hyvä, tai jos teoriasi pitäisi paikkansa, olet kamala ihminen, joka on saanut sitä mitä on ansainnut. Yrittäisit nyt jo vihdoin tajuta, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos haluat piehtaroida katkeruudessasi ja olla jatkuvasti ilkeä ja ylimielinen muita kohtaan, niin et koskaan saavuta sitä mitä tahdot -sinun taitosi ei siihen riitä.

Minä olen onnellinen. Olen savuttanut sen mitä olen halunnutkin. Eikä todellakaan ole asiat tulleet hymisemällä ja odottamalla palkkiota hyvistä teoista.
Hyvä, että olet onnellinen ja olet saavuttanut sen mitä olet halunnutkin. Onnellisuus on suhteellista; sen on pakko olla, koska juuri aiemmin osoitit olevasi jotakin muuta kuin sanot.
 
Viimeksi muokattu:
no
Tuo ei ole keskustelua.

En ole elämässäni tapahtuneille asioille katkera. Se, että sinä et osaa keskustella ja heittelet noita "ansainta" juttujasi, ei ole minun onnestani pois. Miten voisi ollakkaan?
Ole sinä onnellinen siitä mitä olet. Kaikki on keskustelua, mitä tänne kirjoitat. Tietysti minullakin on tunteet ja ne ilmoittavat minulle, että sinulla on outo käsitys ystävällisyydestä. Minä yhdistän onnen ja sydämen hyvyyden. Ehkä sinä yhdistät itsekkyyden ja sen tuoman henkilökohtaisen onnentunteen, mikä ei tarkoita sitä, että olisit onnea ympäristöllesi. Et tajua lainkaan , että sinussa voisi olla virheitä ja mielestäsi kirjoitat fiksusti ja filmaattisesti juuri minulle.

Ehkä sinun kannattaisi elää tämä 13. päivä loppuun ja tulla vasta sitten kertomaan "totuuksia" muista ihmisitä.
 
Viimeksi muokattu:
Humpan juoni
No, mikä sinä olet arvostelemaan ketään ystävällisyydestä tai sen puutteesta? Sitä olet saanut palstoilta mitä olet tilanut. Olet aina aukomassa päätäsi ja haukkumassa ja arvostelemassa muita. Tämän ovat todenneet moderaattoritkin poistamalla ja sulkemalla ketjuja joissa kirjoitat. M.O.T.

Vai voitko väittää, ettei näin ole?
 
no
No, mikä sinä olet arvostelemaan ketään ystävällisyydestä tai sen puutteesta? Sitä olet saanut palstoilta mitä olet tilanut. Olet aina aukomassa päätäsi ja haukkumassa ja arvostelemassa muita. Tämän ovat todenneet moderaattoritkin poistamalla ja sulkemalla ketjuja joissa kirjoitat. M.O.T.

Vai voitko väittää, ettei näin ole?
on tekstejäni moderoitu, kun kirjoitan vastauksia sinulle, mutta lohduttaudun sillä, että niin moderoitiin sinunkin purkauksesi.
 
Viimeksi muokattu:
Kanteletar
Ole sinä onnellinen siitä mitä olet. Kaikki on keskustelua, mitä tänne kirjoitat. Tietysti minullakin on tunteet ja ne ilmoittavat minulle, että sinulla on outo käsitys ystävällisyydestä. Minä yhdistän onnen ja sydämen hyvyyden. Ehkä sinä yhdistät itsekkyyden ja sen tuoman henkilökohtaisen onnentunteen, mikä ei tarkoita sitä, että olisit onnea ympäristöllesi. Et tajua lainkaan , että sinussa voisi olla virheitä ja mielestäsi kirjoitat fiksusti ja filmaattisesti juuri minulle.

Ehkä sinun kannattaisi elää tämä 13. päivä loppuun ja tulla vasta sitten kertomaan "totuuksia" muista ihmisitä.
Mikäs lady Diana sinä olet? Oikea syränten rinsessa :DD

Oliko toi " elä13. päivä loppuun" joku manaus? Oliko tarkoituksesi manata huonoa onnea minulle? Ei tee vaikutusta. Eikä toimi. Osoittaa ainoastaan sinun herkkäuskoisuutesi ja typerän naiviutesi.

Ihminen ei nykymaailmassa pärjää ilman itsekkyyttä. Jos et halua että ylitsesi kävellään -nouse pois lattialta. Taitolaji on se, että osaa laittaa asiat balanssiin. Kuten aiemmin totesin, sinulta tuo taito puuttuu. Minulla ei ole edes tarkoitus olla sinulle ystävällinen, eikä se ole minun onnestani pois. Kun suljen koneen, en edes suo ajatusta elleille. Kenellekään.

Teen paljon hyviä asioita läheisilleni ja muillekin. En edes odota niistä mitään vastapalvelusta. Kun joku auttaa minua, tai antaa minulle odottamatoman hyödyn jostakin, niin muistan sen ja annan sen tavalla tai toisella takaisin, jos tilanne tulee eteen. Toisaalta otan sen mikä minulle kuuluu, on kyse sitten työyhteisöstä tai ihan mistä vaan. Tämän teen reilusti, oikeutetusti. En nöyristele. Olen myös "painostanut" joitakin hissukkamaisia työtovereitani tekemään samoin. Muutoin he olisivat jääneet paitsi sellaisesta, joka heille moraalisesti ja jopa lain mukaisesti kuuluu. Olen ollut määrätietoinen ja miettinyt mitä haluan ja mitä minun tarvitsee tehdä saavuttaakseni nuo asiat. En anna vain tuulen kuljettaa ja kohtalon päättää. Itse asiassa kohtalohan on juuri sitä, että antaa tuulen riepotella. Harvoin siitä mitään hyvää seuraa, jos ei itse tee asioiden eteen mitään. Odottaa vain, että hyvä kiertää. Elämä ei ole satua ja elokuvaa. Jos nämä asiat tekevät minusta mielestäsi paskan, niin ei haittaa. Minä ja läheiseni tietävät mitä olen. Vain sillä on väliä.
 
Viimeksi muokattu:
no
Mikäs lady Diana sinä olet? Oikea syränten rinsessa :DD

Oliko toi " elä13. päivä loppuun" joku manaus? Oliko tarkoituksesi manata huonoa onnea minulle? Ei tee vaikutusta. Eikä toimi. Osoittaa ainoastaan sinun herkkäuskoisuutesi ja typerän naiviutesi.

Ihminen ei nykymaailmassa pärjää ilman itsekkyyttä. Jos et halua että ylitsesi kävellään -nouse pois lattialta. Taitolaji on se, että osaa laittaa asiat balanssiin. Kuten aiemmin totesin, sinulta tuo taito puuttuu. Minulla ei ole edes tarkoitus olla sinulle ystävällinen, eikä se ole minun onnestani pois. Kun suljen koneen, en edes suo ajatusta elleille. Kenellekään.

Teen paljon hyviä asioita läheisilleni ja muillekin. En edes odota niistä mitään vastapalvelusta. Kun joku auttaa minua, tai antaa minulle odottamatoman hyödyn jostakin, niin muistan sen ja annan sen tavalla tai toisella takaisin, jos tilanne tulee eteen. Toisaalta otan sen mikä minulle kuuluu, on kyse sitten työyhteisöstä tai ihan mistä vaan. Tämän teen reilusti, oikeutetusti. En nöyristele. Olen myös "painostanut" joitakin hissukkamaisia työtovereitani tekemään samoin. Muutoin he olisivat jääneet paitsi sellaisesta, joka heille moraalisesti ja jopa lain mukaisesti kuuluu. Olen ollut määrätietoinen ja miettinyt mitä haluan ja mitä minun tarvitsee tehdä saavuttaakseni nuo asiat. En anna vain tuulen kuljettaa ja kohtalon päättää. Itse asiassa kohtalohan on juuri sitä, että antaa tuulen riepotella. Harvoin siitä mitään hyvää seuraa, jos ei itse tee asioiden eteen mitään. Odottaa vain, että hyvä kiertää. Elämä ei ole satua ja elokuvaa. Jos nämä asiat tekevät minusta mielestäsi paskan, niin ei haittaa. Minä ja läheiseni tietävät mitä olen. Vain sillä on väliä.
Kiitos tuosta kuvauksestasi, juuri niin ajattelinkin, että et halua olla minulle ystävällinen. Sinä tähän ketjuun tuli perääni näykkimään; joudut jopa olemaan aktiivinen siinä, että et olisi ystävällinen:) On sillä tavalla varmaan toinenkin ilmaisu, mutta ei se sopisi hyvyyden kuvaasi, jonka olet itse määritellyt.

En minä sinua manaa, minä vain olen kompuroinut heti itse, kun olen jotakin uhmannut. Mutta olen silloin lohduttautunut sillä, että tiedän, miksi nyt meni vikaan.

Kivaa loppupäivää vain, olet varmaan päivän v...lu kiintiön jo käyttänyt, niin voit mennä tekemään hyviä tekoja ja kirkastamaan kilpeäsi.
 
Viimeksi muokattu:
Kanteletar
Kiitos tuosta kuvauksestasi, juuri niin ajattelinkin, että et halua olla minulle ystävällinen. Sinä tähän ketjuun tuli perääni näykkimään; joudut jopa olemaan aktiivinen siinä, että et olisi ystävällinen:) On sillä tavalla varmaan toinenkin ilmaisu, mutta ei se sopisi hyvyyden kuvaasi, jonka olet itse määritellyt.

En minä sinua manaa, minä vain olen kompuroinut heti itse, kun olen jotakin uhmannut. Mutta olen silloin lohduttautunut sillä, että tiedän, miksi nyt meni vikaan.

Kivaa loppupäivää vain, olet varmaan päivän v...lu kiintiön jo käyttänyt, niin voit mennä tekemään hyviä tekoja ja kirkastamaan kilpeäsi.

Tiesin, että et ymmärtäisi, yritin silti.

Kerropas muuten, että mikäs on mennyt vikaan tai mitä olet uhmannut ja SIKSI kompuroinut? Olisiko sekin vain tyhmyyttä joutua tilanteeseen, missä ei voi hyvin käydä. Ei ole itsekästä vältellä niitä tilanteita. Vai tarkoititko, että joku henkinen juttu tulee kostamaan sinulle, jos teet väärin?

Ps. Tämä on keskustelupalsta. En tullut vartavasten perääsi, vaan kirjoitin siksi, että sinun kirjoituksesi antoi siihen aihetta, tajusitko?
Ei minun tarvitse kiillottaa kilpeäni, muut tekevät sen puolestani. Sitäkään en tahtoisi. Ei kissa kiitoksella elä.
 
Viimeksi muokattu:
no
Juurikin näin. Enkä jaksa näitä hörhöjä, jotka uskovat kaikkea muuta kuin faktaa ja joidenka mantra taitaa olla: kärsi, kärsi -kirkkaamman kruunun saat.
Onneksi olen omasta tahdostani hörhö, niin saat olla tässäkin asiassa oikeassa ja fiksu:)

Ehkä huono onni opettaa nöyryyttä ja samalla myös alhaalta on aina suunta vain ylöspäin. Jospa siksi vaatimattomuus tuo hyviä kokemuksia ja pienikin asia voi olla suuri ilon aihe. Toisekseen, jos minä laittaisin onneni ja hyvän oloni teidän varaan, niin eipä sitä minulla olisi, olette sen jo moneen kertaan todistaneet.

Mutta, jos saatte mielihyvää minun mollaamisestani, niin jatkakaa vain, huvinsa kullakin, mutta älkää kirjoittako edes samassa viestissä onnestä ja sydämellisyydestä, sillä se on valhetta.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä