olisko tääl juttuseuraa äidestä jotka saa ensimmäisen pienokaisen 2012 ?

Heippattirallaa!

Minä asustelen Keminmaassa, täällä Lounais-Lapissa, Kemin ja Tornion välissä. Onkos täällä muita täältä pohjosesta?

Kiitos kuurupiilo vastauksesta glögi asiaan, joku minulle sanoi ettei kannata juoda kun glögin valmistukseen käytetään mausteena mm. inkivääriä, jota ei nykyään suositella raskausaikana. Mutta olen kysellyt sieltä täältä ja kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä että saa juoda. Itse olen henkeen ja vereen jouluihminen, eikä joulu ole joulu ilman glögiä.

Mun on pakko taas kysästä ku en nyt netistä oikein löydä kunnon tietoa, että jos teillä joillakin ois.. Elikkä huimaako teitä ja onko hajua mistä moinen mahtaa johtua? Verenpaine? Ittellä on meinannu nyt viime aikoina välillä huimata ja meinaa aina vähän säikäyttää. Vaikka ennen raskauttaki mulla on ollu taipumusta pyörtyilyyn. Vähintään kerran vuodessa on pitäny jonnekki kellahtaa D

Oijoi, viikko viellä ja sitten ois aika np-ultraan. Kummastuttaa vähän että tehdään jo rv 11+6, mutta kuulemma pitäs jo turvotuksen näkyä. Ei millään malta odottaa

 

Minä puolestani asun Turussa, kun tuossa joku sitä kyseli (en jaksa selata edelliselle sivulle katsomaan kuka se oli...)

Tuosta inkivääristä vielä, että glögissä sitä kyllä on niin vähän, että hulluksihan sitä tulee jos tuollaisista alkaa ottamaan stressiä. Glögimuki kouraan ja nautiskelemaan siis

Mulla on ollut pientä huimausta, tosin mulla sitä voi olla muutenkin joten en laske sitä omalla kohdallani raskausoireeksi. Muistelisin silti, että se mainitaan monessa paikassa missä tyypillisiä raskausoireita on listattuna. Johtuu verenpaineen hetkellisistä laskuista,ei vaarallista siis.

Sain muuten itselleni tänään mielenrauhan sen muutaman päivän takaisen verisen vuodon suhteen. Tein varmuudeksi Clearbluen sen digitaalisen testin. Viimeksi sen mukaan hedelmöityksestä viikkoja 2-3, nyt näytti 3+. Kaiken järjen mukaan, jos raskaus olisi kesken mennyt tms, raskaushormonin eli HCG:n olisi pitänyt laskea eikä nousta, eli eiköhän tässä ihan turvassa sen suhteen olla.

 

Voi Turku se on ihana kaupunki! Olen kaksi kertaa siellä käynyt ja pidin todella paljon. Siellä on kaunista, mutta se keskusta vilinä oli mulle kyllä hieman outoa ja sainkin vihasia katseita ku minä pieni siellä töllistelin suu auki. D

 

AinaTäysillä, tervetuloa sekalaiseen joukkoon. Kun itse varasin neuvola-ajan se tätsy siellä sanoi että jos muistan menkkojen alkamispäivän 7 päivällä väärin niin pitäisi soittaa perään ja sopia uusi ajankohta. En tiedä miksi niin koska periaatteessa sillä ei ollut tasan mitään väliä vielä silloin. Meninhän neuvolaan paljon aikaisemmin kun monet muut täällä olijat. Eli jo viikolla 6. Minäkään en siis usko että joutuisit aikaasi vaihtamaan mutta kannattaahan sinne silti soittaa että eivät ihmettele.

aletheia91, vähän jännä juttu. Olen itsekkin hengaillut suhteellisen paljon Keminmaan suunnilla. Kävin Kallilla snoukkaamassa asuessani Torniossa ja myöhemmin Kemissä. Tiedä vaikka meillä olisi yhteisiä tuttuja. Tosin ei aleta pohtimaan niitä ainakaan vielä koska en halua että vanhat kaverit siellä tietävät vielä tästä tilastani kun ei ole ultraakaan ihan vielä ollut.

Kuurupiilo, helpottavaa kuulla että testi näytti pidemmälle kuin viimeksi. Itsekkänä en näkisi mitänä logiikkaa siinä että hormonit vaan nousisivat jos raskaus olisi mennyt kesken. Sen kyllä olen kuullut että n.kuukauteen hormonit eivät ainakaan häviä kokonaan. Mutta uskon ja toivon että teillä menee kaikki hyvin. <3 Ja kiitos muuten tuosta linkistä ja noista lyhennysten suomennoksista. Helpottaa mielettömästi kun tajuaa edes mihin kohtaan mitkäkin luvut on merkitty. Nyt ei ole neuvolakorttia mukana kun olen töissä.

Itsellä hyvät fiilikset. Pahaolo on helpotellut. Mitä nyt närästää 24/7 ja väsyttää tietty myös. Minuakin muuten huippasi useasti parisen viikkoa sitten. Varsinkin aamuisin. Se nty saattoi johtua tasan mistä tahansa muusta kuin raskaudesta. Ikuinen nelkä tuntuu olevan. kahden vähintänä kolmentunnnin välein on syötävä ainakin siihen kolmeen asti päivällä. Sen jälkeen voin itse pärjätä jopa kolmella-kahdella ruoka hetkellä.

 

I.Love onpas kiva juttu. Tämä alue on kyllä sen verran pieni että hyvinkin voi olla samoja tuttuja, tuntuu että täällä kaikki tietää toisensa jotain kautta tai ainakin jonkun joka tuntee mut tai mun kavereita. Se on näitä pikku paikkojen riemuja, varsinki ku kyliltä saa kuulla mitä itelle kuuluu. ;D Itse asuin 19 vuotta Kemissä ja nyt sitten vastikään muutimme Keminmaahan, mutta tuntuu siltä ku asuin vielä Kemissä, ettei näitä erotakkaan toisistaan.

Kuurupiilo, tuohon veriseen vuotoon kompaten vielä, että käsittääkseni ne on suhteellisen yleisiä varsinkin alkuraskaudesta. Monilla tulee kuukautisen tapaisetkin silloin kun seuraavien ja jopa toisten kuukautisten kuuluisi tulla. Itselläni oli kans muistaakseni rv 6 hieman veristä tuhru vuotoa yhden illan verran, tokihan meinasin säikähtää kovasti, mutta säikähdyksellä selvittiin. Jos kyseessä olisi keskenmeno hCG hormonitaso alkaa mielestäni laskea pikku hiljaa tai loppuu kokonaan. Ei sen ainakaan pitäisi nousta.

Nyt sitten jaan tännekkin asian joka on tärkeä odottaville äideille. Jokaisessa neuvolassa ei muisteta korostaa foolihapon tärkeyttä, joten muistakaahan arvon odottavat äidit syödä paljon kypsentämättömiä kasviksi, varsikinkin vihreitä (hyvin pestynä tietenkin) ja täysjyvä tuotteita, hedelmiä ja marjoja. Myös raskaus ja imetys ravintolisissä on yleensä suositeltava määrä foolihappoa. Luokkakaverini toi näytille yleisönosasto kirjoituksen Helsingin Sanomista, jossa tuore äiti kertoi ikävän kokemuksensa, kun neuvolassa ei oltu neuvottu syömään foolihappoa ja hänen lapsellaan oli todettu paha selkärankahalkio synnytyksen jälkeen. Synnytyslääkäri oli vain moittinut että mikset ole syönyt foolihappoa. Tokihan raskausoppaatkin informoivat hyvin tästä asiasta, mutta ajattelin varmuuden vuoksi vielä mainita asiasta täälläkin. Oli sen verran pysäyttävä teksti. )

Asiasta kukkapurkkiin, käytiin miehen kanssa katselemassa lastenvaunu valikoimaa huvikseen Lastentarvike liikkeessä eilen, hui, aivanko olisi autokaupassa ollut. Oli rattaita vaikka mihin lähtöön, oli ilmastoinnilla ja ilman, kääntyvillä rattailla ja perusmallilla, maastorattailla jne. Menin ihan hämilleen!

 

Hei, minä tunsin itseni hämmentyneeksi lastenvaateosastolla Vaunujen keskellä saisin varmaan jonkun paniikin, että apua en osaa en tiedä päästäkää pois täältä. Joten aletheia91, ymmärrän tunteesi. Kävin myös ihan mielenkiinnosta H&M:n äitiysvaatteita tutkailemassa,ja sielläkin tunsinitseni ihan ulkopuoliseksi, ihan kuin en ilman isoa vatsaa saisi sinne vielä mennä Luikin äkkiä pois.

Olen aloittanut varovaisen tutustumisen vauvatarvikkeiden maailmaan, siis ihan yleisellä tasolla. Lähinnä koitan tehdä alustavaa kartoitusta siitä,mitä OIKEASTI tarvitsee. Samalla tullut lukeneeksi kauhutarinoita siitä, miten kalliiksi vauva tulee ja miten paljon kaikkea pitää olla. Olenko nyt jo jotenkin huono äiti, kun minä ajattelin ihan huoletta pihistellä,eli ostaa käytettynä ja karsia kaikkea mielestäni turhaa? Ok, vauva tarvitsee vaatteet ja vaipat, joku kuljetussysteemi pitää olla ja hoitoon tarvittavat tavarat, mutta ajattelin kaiken muun ylimääräisen karsia. (luulen myös, että sukulaiset ja muu lähipiiri pitää huolen sitten myöhemmin siitä, että sitä tavaraa kuitenkin kertyy ihan tarpeeksi...) Voi myös olla, että jossain vaiheessa raskaushormonit saavat minut pimahtamaan ja ostan kämpän täyteen tykötarpeita, ei sitä tiedä.

Rauhallista viikonloppua kaikille, terv. Kuurupiilo ja alkeisihminen 5+6

ps. tänään tutustuin oikeaan pahoinvointiin. Hyvästi kahvi.

 

Heipähei taas! Oon ihan voittajafiiliksillä täällä, olo on ollut koko päivän hyvä ja nyt loppui hervoton ravaaminen neuvolassa! Nykyisin käyn siellä kerran kuukaudessa niin kuin normaalit ihmiset 7+1 nyt menossa.

Minä en ole uskaltanutkaan oikein vielä edes vilkuilla mitään vauvakamppeita. Sen olen päättänyt, että niin kauan kuin se nyytti kasvaa hillitöntä vauhtia eikä ole itsekään tietoinen vaatteistaan, niin käytetytkin saavat kelvata. Kirppareilla on ihan hyvässä kunnossa olevia vauvanvaatteita pilvin pimein! Eivät ne uutena ostetut ehdi yhdellä vauvalla niin paljon kulumaan ennen kuin jäävät pieniksi, etteikö niitä toinen vielä pitäisi.

Tuleva isukki on luonnollisesti aivan fiiliksissä kun edes miettii rattaiden hankintaa..

 

Kuurupiilo:En ole itse uskaltanut äitiysvaate osastolle, vaikka housut alkaa jo puristamaan. Tuntuu että ne vaatteet on tarkoitettu niille joilla on jo isompi vatsa. Vauvanvaatteiden osto on myös oma hommansa, onneksi olen harjoitellut lähipiirin vauvoille vaatteiden ostoa jo useamman vuoden, mutta kun omalle vauvalle pitäisi ostaa voi olla että sama hämmennys iskee sittenkin.

Olen itse samalla kannalla ettei mitään turhaa. Olen huomannut mm. että hoitopöytä on aivan turha ja semmosta meille ei tulekkaan. Meillä on myös helppo kun saadaan tädiltä paljon vauva kamaa, kun hänelle syntyi toukokuussa lapsi. Sieltä tulee sitten turvakaukalo, (jota en muuten ostaisi käytettynä, mutta tässä tapauksessa tiedän ettei ole kolaroitu), sitteri, perintö kehto ja tarvittaessa myös vaatetta. Minun äiti on jo soittanut ystävälleen ja varannut meille kasan vauvanvaatteita. Joten itselle ei jää paljon kyllä ostettavaa, paitsi tietenki tutit, pullot yms. hoitoon tarvittavat tavarat ja sitten tietenki ne vaunut. Kovasti mietin että ostanko käytettynä kummipojan vanhat yhdistelmävaunut, joista puuttuu sisältä se koppa, kuinkahan vaikea liene löytää siihen sopiva koppa?

Voi viime yönä sain taas tutustua raskaana olemisen huonoihin puoliin. Olin ystävän luona yökylässä, koska meillä oli sellainen tyttöjen pikkujoulut. Jouduin soittamaan yhden aikaan yöllä miehelle että tulee hakemaan minut kotiin, kun en saanut millään unta ja pahaolo iski täydellä voimalla. Ei paljon haluttanut siellä halailla pönttöä. Kotona se uni tulikin pienen oksentelun jälkeen oikein hyvin kun käpertyi hellun kainaloon nukkumaan. Katsotaanpa sitten uudestaan yökyläilyt kun pahoinvointi helpottaa. Täällä mennää nyt 11+2, joten toivottavasti menee pian ohi ja kykenen taas suhteellisen normaaliin elämään.

 

Kuurupiilo Tuo on totta mitä noista tavaroista sanoit. Itsekkin olen ajatellut karsia kaiken ylimääräsen pois. Ensinäkin tila ei riitä hoitopöydälle (pyykinpesukoneen päälle ostettava pehmuste kelpaa tähän tehtävään ihan hyvin) onneksemme äitini on lupautunut ostamaan turvaistuimen ja kaveriltani saan rattaat sekä kasan vaatteita. Sänky on myös käytettynä, siinä olen mm. mie ja miun siskot ja serkut pienenä nukuttu. Itse olen sitä mieltä että lasta ei hoideta pelkästään rahalla vaan myös käytetyillä tavaroilla pärjää aivan samalla tavalla. Rahaa ei kyllä ole hirveästi ylimääräistä joten siitäkin vinkkelistä katsottuna parempi tyytyä käytettyyn tavaraan.

Noista äityisvaatteista vielä, itse jouduin housut ostamaan jo hoitojen aikana koska maha turposi hormoonien ja ison munismäärän takia. Työvaatteissa olen vielä tähän mennessä pärjännyt.

 

Hei,
onko teillä hyviä vinkkejä kuinka tuota pahaaoloa saisi lievitettyä? Mandariinejä vedän aamulla heti herättyä ja niistä ihan hyvä ensiapu. Mutta voi taivas sentään, kun pitää lähteä aamulla bussiin ja töihin, apua. Matka kestää melkein 30 min ja se aika on yhtä tuskaa, välillä joudun jäämään keskenkaiken pois kyydistä ja vetämään hieman raikasta ilmaa, hyppään sit seuraavan bussin kyytiin. Mutta eipä se aina auta, tänäänkin lensi laatta keskellä keskustaa :x
Kaikki vinkit siis erittäin tervetulleita, kiitos

 

En ole löytänyt mitään, mikä toimisi... Koetan syödä pieniä määriä sitä mikä tuntuu menevän alas parhaiten. Se auttaa yleensä hetken, mutta sen jälkeen iskee kahta kauheampi olo. Jos maha on tyhjä, oksettaa, ja jos maha on täynnä, oksettaa. Tänä aamuna heräsin kauheaan kuvotukseen, eipä paljon keksit ja mehut siinä vaiheessa enää toimi kun pahoinvointi on jo kunnolla päällä.

Lepo on ainut mikä tekee olosta siedettävän. Eli käytännössä, makaan yläkroppa tyynyillä hieman kohotettuna täysin paikallani sängyssä. Varmaan arvaattekin,että tuosta "apukeinosta" ei ole paljon hyötyä kun päivät täynnä ohjelmaa...

 

Minunkaan tietääkseni ei pahaan oloon ole mitään poppaskonsteja, jotka auttaisivat. Itsekki pyrin syömään säännöllisesti ettei maha pääse tyhjäksi, mutta liian täyteen ahtaminenki on pahasta. Itsella "auttaa" lepääminen ja nukkuminen. Makaan sikiö asennossa kyljellään tyyny polvien välissä. Ja juon paljon paljon vettä, joskus se auttaa hetkellisesti.

Paljon on itsellä tullut poissaoloja koulusta, koska olen saattanut oksennella kokonaisia päiviä enenmmän ja vähemmän. Ei paljon viitsi mennä kouluun yrjöämään, varsinki ku olo on oksentamisen jälkeen itsellä ainaki melkoisen heikko. Jos pahoinvointi on oikein kovaa on lääkäriltä mahdollista saada sairaslomaa.

Itsellä alkaa kuitenkin helppottamaan pahoinvointi pikku hiljaa kun 12 viikkoa lähestyy. Joten toivotaan, että se toiselle kolmannekselle häviää kokonaan. Vaikka ensin meinasi tulla hätä kun se huomattavin oire on katoamassa, että onko kaikki pienellä kunnossa.

Iiks ylihuomenna np-ultra, meinaa jo vähän jännittää! <3

 

Täälä myös yksi ensimmäisen onnellinen odottaja Ikää mulla 22v. La 14.04.2012 eli nyt rv 19+3.
Onnekseni en ole kärsinyt pahoinvoinnista koko raskausaikana. Alussa oli väsymystä ja tunteet heitteli laidasta laitaan mutta helpotti jo ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Nyt on tullut melkoinen himo hedelmiin ja suolakurkkuun, etenkin omenoihin Olen tuntenut pienen liikkeet rv 16+ lähtien, taitaa pienestä tulla aika riiviö kun potkii todella useasti ja välillä kovaakin Rakenneultra 25.11 eli pari päivää pitäisi vielä malttaa odottaa
Oletteko keskustelleet vain täällä vai oletteko tehnyt ryhmän esim. facebookkiin?

 

AinaTäysillä, oon kanssa pahoillani sanoessani tämän että itse en ainakaan keksinyt mitään keinoa auttaa pahaan oloon. Mutta omat työbussimatkani yksinkertaisesti nukuin. Jos uni ei tullut niin pistin ainakin silmät kiinni ja koetin nojata ikkunaan ja kuvitella sen olevan tyyny. Heh. Tietty mukana oli aina oksennuspusseja varmuuden varalle. Ja se vesipullo kannattaa olla täynnä mukana koska siitäkin ollut niin paljon apua kun tuntuu että ei kestä..

Tänänä kävin elämäni ekassa ultrassa! Jeee. Siellähän oli ihan mukavaa eikä sattunut (pelkäsin että se alatetitse ultraaminen sattuu). Vauva siellä kelli ja puisti nyrkillä kun häntä häirittiin. Mies näytti onnelliselle ja nytpähän uskoo että tämä ei ole mikään minun keksimäni juttu.

Ite en ainakaan uskaltaisi vielä facebookissa ilmoitella tilastani. Edes jos se olisi suljettu ryhmä systeemi. Kyllähän musta näkee että oon turvonnut mutta menkööt turvotuksena vielä parisen kuukautta. ;D

 

Möllöttäjä: Tervetuloa mukaan! Oletkin jo vähän pidemmällä kuin moni täällä, kiva niin että saa kuulumisia ja fiiliksiä vähän pidemmälle edenneestä raskaudesta. Oijoi,ylihuomenna sulla jo se ultra, jännitystä ilmassa ihan varmana, peukkuja sinne

I.love ja muuta pahoinvoinnista kärsivät/kärsineet, jännä että vesi tuntuu teillä auttavan, itseä se ällöttää vaan suuresti Pahimpien pahoinvointikohtausten aikana vesi on ihan viimeisin aine jota suostun suuhuni laittamaan, se saa aikaan kauhean kuvotuksen. Nyt vähän helpottanut tuon veden suhteen, mutta pari päivää oli oikeasti vaikeaa kun vettä ei saanut alas, ja juoda olisi pitänyt kovasti tuon oksentelun takia.

Ai niin ja onnea I.love hyvistä ultrakuulumisista!

 

No joo onhan sekin tunnustettava että on sität ullut oksennettua heti vedenjuomisen aikanakin. Viimeksi eilen aamulla systerin vessassa. Hyvään paikkaan tosin sattui kun olin juomassa lavuaarin ylläolevasta hanasta. HOhoHoho. Tuohon pahaan oloon vielä että omena on ollut yksi asia jonka olen saanut lähes aina alas. Nyt ollut niin ihanaa kun oli jopa viikko että ei oksentelua ollut. Paitsi nyt eilen.

Onkos tuo rakenneultra se missä vauvan näkee kolmiulotteisena?

Ärsyttävää että lykkäsivät seuraavan ultran vasta tammikuun puoleen väliin. O____O Miten voi jaksaa odottaa?

 

Minullapa olikin eka ultra tänään!! Voiko olla enää ihmeellisempää ja kauniinpaa asiaa. Se oli aivan mahtavaa. En unohda sitä ikinä. Kaikki oli ihanasti ja siellä se kovasti heilutteli meille käsiään Pikkuinen ei kuitenkaan suostunut kääntymään sivuttain, joten saatiin vain epäselvempi etuprofiilikuva mukaan. Hoitaja sanoikin häntä sen mukaan joulupullaksi Mentiin sitten sen kunniaksi syömään pullat.... Laskettu aikakin muuttui, koska olen kuulemma jo viikolla 11+6!!

I.love en tiedä miten voi jaksaa odottaa.. Minullakin on seuraava ultra-aika tammikuun puolessa välissä. Toivotaan kuitenkin, että aika menisi nopeasti

 

nadouessioux saako udella että missä käyt ultrissa? Meikä käy Pyynikillä. Tiedä vaikka törmätään siellä vahingossa kun meillä tuntuu olevan niin lähekkäin nuo käynnit. Mulla on siis seuraava ultra 16.1. Raskauskin vaan vähän päältä viikon edellä teitä.

 

Käyn tuolla Satamakadulla Ja mulla seuraava 19.1. Hassua

 

En olekkaan aikoihin kirjoitellut mitään, kun tuntuu hassulta kun kaikki on uutta. Meillä on kuitenkin viikkoja takana jo 14. Tuntuu että kauheen nopeesti menee aika. Oloja ei oo oikeestaan enää ollenkaan, mitä nyt on tän viikon aikana ollu maha kipeä useasti ja iltaisin ei pysy mikään sisällä :/

Onnea vaan kaikille uusille tulokkaille munkin puolesta =)

 

nadouessioux no ni käydään samassa paikassa. Aika mieletön sattuma. Tiedä vaikka ollaan synnärilläkin samaan aikaan? Poikkis syntyi kuulema 2 viikkoa etuajassa! Itse tulin tasan silloin kun oli laskettu.

 

Meillä oli kans eilen ultra ja oli kyllä melkoisen ihana kokemus. Kaveri ei meinannut ensin alkaa liikkumaan ja kun hoitaja alko kiusaamaan ultralla toinen käänsi vaan selkänsä aluksi. Onneksi alkoi liikuttelemaan käsiään ja jalkojaan, että nähtiin kuinka pikkunen liikuskelee siellä. Oli kyllä sellainen kokemus, jota ei unohda koskaan. Tuli niin onnellinen olo!

 

Hei! Ei täälläkään mikään ole auttanut pahoinvointiin Ainoa mikä tässä lohduttaa, niin on se, että me elätellään toivoa täällä, että raskaus olisikin pidemmällä kuin tämän käpylän neuvolassa tuumittiin. Np-ultraan on aika keskussairaalaan tulossa ja siellähän myös selviää sitten laskettu aika tarkemmin..

Me kun ruvettiin miettimään, että oon ollut sikaväsyny ja aamupahoinvointinen mukamas jo ennen kuin oon ollu raskaana noiden neuvolan viikkojen mukaan En asiasta paljoa tiedä, mutta eikö se olisi vähän hassua.. Toivottavasti olisikin viikkoja enemmän, niin ehkä tuo pahoinvointi pian loppuisi! En olisi eka raskaana oleva nainen, jonka laskettu aika täällä vaihtuu keskussairaalakäynnin jälkeen

Meillä myöskään ei ole järjettömästi rahaa käytössä, joten minäkin tahtoisin karsia kaiken turhan pois. Käytetyt rattaat eivät vain yksinkertaisesti kelpaa miehelleni, vaan on ostettava uutena. Ja kaikki muukin. Minä vain nostan käteni pystyyn ja mutisen, että ookoo, ookoo.. Vaatteista äijä ei tajua tosin mitään, joten ihan hyvällä omallatunnolla voin ostella vaatteita kirpparilta

Jotenkin alkanut sapettamaan tämä jatkuva väsymys, ei ole virtaa töiden jälkeen häslätä niin kuin ennen. Jotenkin tuntuu, että koko elämä pyörii tämän lisääntymisen ympärillä, joten olen ehdottomasti kieltäytynyt hamstraamasta yhtään mitään vauvatavaraa. Ihan kuin se entinen Merywind olis kadonnut ja nyt tilalla olis vaan paksuna oleva Merywind. En tykkää siitä ollenkaan : / En tiedä onko se rumasti sanottu tai olenko jotenkin tunnevammainen tuleva äiti, mutta mitään järjettömiä rakkaudenpuuskia en olematonta mahaani kohtaan tunne ja välillä tahtoisin vain olla niin kuin ennenkin, en tahtoisi että olemassaoloni jotenkin nyt määrittelee vain ja ainoastaan kasvava maha.

 

Merywind, samoja ajatuksia itselläkin pyörinyt päässä. Tuntuu, että yhtäkkiä olen vain raskaana, nainen joka odottaa lasta, ja siinä kaikki. Toki omalla kohdallani siihen on johtanut väsymyksen pahoinvoinnin kiva yhdistelmä, joka on tehokkaasti karsinut kaiken energiani ja tekemiseni. En jaksa tai pysty. Illalla haluan nukkumaan enkä ulos, ja ihan huvikseen en todellakaan istu 25minuuttia bussissa pidättelemässä oksennusta että pääsisin keskustaan kahvittelemaan tms. (niin ja sen kahvinkin voi unohtaa, ei mene alas.)

Ja koska tämä koko raskaus on niin ei-konkreettista vielä,en halua omistautua kokonaan tulevaisuuden suunnitelmille ja niihin valmistautumiseen. Joo, pitäisi miettiä asumisjärjestelyjä, mutta ei se minusta ihan alkuraskauden asia vielä ole. Kaverit kyselevät asioita (ja ovat sitä mieltä että pitäisi tietää jo) ja neuvovat tekemään valmistelut jo nyt. Itsellä on vaan sellainen olo, että häh, eihän tuo tuleva lapsikaan ole vielä kuin muutamien millien pituinen pallura, ei minulla ole kiire!

Haluan vielä keskittyä muuhunkin kuin tähän raskauteen, samoin kun Merywind sanoi,eli en halua että raskaus on ainut mikä minut tästä eteenpäin määrittelee.

 

Me yritetään tammikuussa ensimmäistä, joten liityn sitten mukaan keskusteluun ))