Olenko aivan kamala ihminen koska mietin tälläistä?

[ap]

Pohjustusta: Minulla ja avomiehelläni on yksi lapsi,toivottu ja kauan yritetty.Toisesta on keskusteltu mutta mies ei tiedä tahtooko toisen.Ja jos tahtookin,menisi siihen vuosia.Olen miestäni muutaman vuoden vanhempi ja todella tahdon esikoiselleni sisaruksen.Minulla on aina ollut toiveissa saada ainakin kaksi lasta.
Miestäni rakastan syvästi.

Kuinka kamalaa siis olisi laittaa mies vaihtoon jos hän ei toista tahdo?Tiedän että jos suhteemme jatkuu ja lapsia vain yksi, vaikka toiveissani olisi useampi,niin ennen pitkään varmasti alan miestäni vihaamaan koska ei halua toista lasta kanssani.
Onko oikein vaihtaa rakkaus omaan unelmaan?

 

[bud]

On. Kyllä mäkin ennen pitkää olisin vaihtanut, jos mies ei olis toiseen lapseen suostunut. Tosin iän puolesta mulla ei olis kiire, etten ihan samoin tein kuitenkaan, mutta jos ei vuosikausiin muutosta tapahtuis, niin sitten kyllä.

 

[ap]

On. Kyllä mäkin ennen pitkää olisin vaihtanut, jos mies ei olis toiseen lapseen suostunut. Tosin iän puolesta mulla ei olis kiire, etten ihan samoin tein kuitenkaan, mutta jos ei vuosikausiin muutosta tapahtuis, niin sitten kyllä.

Siis olisi oikeus vaihtaa rakkaus omaan unelmaan?
Kun oikeasti tämän ajatteleminenkin tekee pahaa.
Mutta jos minun on pakko valita toisen lapsen tai mieheni väliltä,valitsen lapsen.

 

[vieras]

On. Kyllä mäkin ennen pitkää olisin vaihtanut, jos mies ei olis toiseen lapseen suostunut. Tosin iän puolesta mulla ei olis kiire, etten ihan samoin tein kuitenkaan, mutta jos ei vuosikausiin muutosta tapahtuis, niin sitten kyllä.

Siis olisi oikeus vaihtaa rakkaus omaan unelmaan?
Kun oikeasti tämän ajatteleminenkin tekee pahaa.
Mutta jos minun on pakko valita toisen lapsen tai mieheni väliltä,valitsen lapsen.

Teillähän on jo yksi lapsi! Ja sulla on hyvä mies. Miksi kompromissi ei kelpaa

 

[bud]

On. Kyllä mäkin ennen pitkää olisin vaihtanut, jos mies ei olis toiseen lapseen suostunut. Tosin iän puolesta mulla ei olis kiire, etten ihan samoin tein kuitenkaan, mutta jos ei vuosikausiin muutosta tapahtuis, niin sitten kyllä.

Siis olisi oikeus vaihtaa rakkaus omaan unelmaan?
Kun oikeasti tämän ajatteleminenkin tekee pahaa.
Mutta jos minun on pakko valita toisen lapsen tai mieheni väliltä,valitsen lapsen.

Kyllä mun mielestä. Niin julmalta kuin se kuulostaakin. Miksi miehelläs on niin ehdoton ei toiselle lapselle? Jutelkaa vielä ja koittakaa löytää joku keskitie nyt tohon.

 

[poppaliina]

Jospa se mies muuttaisi mielensä. Olet varmaan kertonut hälle kuinka tärkeä toinen lapsi on sinulle? Eipä tuon pitäisi maailmaa kaataa miehesikään elämässä. Onhan se luonnollista saada lapsille sisaruksia jos vain mahdollista.

 

[ap]

Teillähän on jo yksi lapsi! Ja sulla on hyvä mies. Miksi kompromissi ei kelpaa

Miksikö ei kelpaa?Tahdon toisen lapsen,esikoiselleni siskon taikka veljen.
Olisiko muka miestä kohtaan oikein olla hänelle katkera ja vihainen,koska unelmamme eivät kohtaa?
Tässä asiassa en vain pysty kompromissiin.

 

[CherryBlossom]

Jos uskot ettet pystyisi sen takia olemaan enää miehesi kanssa onnellinen, ei ole mun mielestä väärin erota. Samansuuntaiset ajatukset ja toiveet elämästä on kuitenkin mun mielestä aika tärkeitä parisuhteessa, kuin myös se onnellisuus. Mitään järkeä olla parisuhteessa jossa ei molempien toiveet kohtaa tai päästä asiasta kompromissiin, siinähän vaan katkeroituu. Mutta ota kuitenkin huomioon myös se, että löydätkö toista isäehdokasta ja kuinka nopeasti? Ei ole varmasti sanottu että ketään sopivaa heti tapaat, saati ala heti lapsentekoon.

 

[vieras]

minä minä minä minä minä

 

[poppaliina]

Teillähän on jo yksi lapsi! Ja sulla on hyvä mies. Miksi kompromissi ei kelpaa

Miksikö ei kelpaa?Tahdon toisen lapsen,esikoiselleni siskon taikka veljen.
Olisiko muka miestä kohtaan oikein olla hänelle katkera ja vihainen,koska unelmamme eivät kohtaa?
Tässä asiassa en vain pysty kompromissiin.

Ymmärrän täysin. Ei tuo ole sellainen asia mistä noin vain tehdään kompromisseja. Suurin osa ihmisistä varmaan haluaa lapselleen sisaruksen. Toiset eivät sitä saa vaikka haluaisivat. Ja jos vielä sitten se oma kumppani jarruttelee omalla päätöksellään, niin tottakai siitä voi katkeroitua. Sun pitää vain sanoa sille miehelles että se on niin tärkeä juttu, että et sen yli luultavasti pääsisi.

 

[vieras]

minä minä minä minä minä

PEESI

 

[vieras]

Vastaus otsikkoosi: Kyllä

 

[ap]

Jospa se mies muuttaisi mielensä. Olet varmaan kertonut hälle kuinka tärkeä toinen lapsi on sinulle? Eipä tuon pitäisi maailmaa kaataa miehesikään elämässä. Onhan se luonnollista saada lapsille sisaruksia jos vain mahdollista.

Olen kertonut.Asiasta on keskusteltu paljon,mutta hän ei pysty lupaamaan että toinen lapsi meille tulisi.
En halua kymmenen vuoden päästä herätä tilanteesta,jossa edelleen olen yhden lapsen äiti ja syli tuntuu tyhjältä.

 

[vieras]

Et ole kamala ihminen.

 

[ap]

Jos uskot ettet pystyisi sen takia olemaan enää miehesi kanssa onnellinen, ei ole mun mielestä väärin erota. Samansuuntaiset ajatukset ja toiveet elämästä on kuitenkin mun mielestä aika tärkeitä parisuhteessa, kuin myös se onnellisuus. Mitään järkeä olla parisuhteessa jossa ei molempien toiveet kohtaa tai päästä asiasta kompromissiin, siinähän vaan katkeroituu. Mutta ota kuitenkin huomioon myös se, että löydätkö toista isäehdokasta ja kuinka nopeasti? Ei ole varmasti sanottu että ketään sopivaa heti tapaat, saati ala heti lapsentekoon.

Uskon todella että katkeroidun miestä kohtaan,jos lapsiluku jää yhteen.Kyllä se rakkautta nakertaa jos toinen tai molemmat eivät ole tilanteeseen tyytyväisiä.

 

[poppaliina]

Mielestäni et kuitenkaan ole kamala ihminen. Sulla on täysin oikeus tunteisiisi ja miettiä just noita asioita. Miksiköhän se nyt olisi niin kamalaa miehelle jos teille tulisi toinenkin, sitä mä en vain käsitä.

 

[vieras]

Jos olet valmis menettämään rakkauden. Uutta rakkautta ei välttämättä enää löydykään.

 

[ap]

Ymmärrän täysin. Ei tuo ole sellainen asia mistä noin vain tehdään kompromisseja. Suurin osa ihmisistä varmaan haluaa lapselleen sisaruksen. Toiset eivät sitä saa vaikka haluaisivat. Ja jos vielä sitten se oma kumppani jarruttelee omalla päätöksellään, niin tottakai siitä voi katkeroitua. Sun pitää vain sanoa sille miehelles että se on niin tärkeä juttu, että et sen yli luultavasti pääsisi.

Ei minunkaan mielestäni kompromissi ole tässä tilanteessa mahdollinen.Toinen tahtoo,toinen ei.Kumman siinä pitäisi joustaa ja ymmärtää?

 

[vieras]

Jos olet valmis menettämään rakkauden. Uutta rakkautta ei välttämättä enää löydykään.

Näin

 

[poppaliina]

Jos olet valmis menettämään rakkauden. Uutta rakkautta ei välttämättä enää löydykään.

Mulle kyllä tuli mieleen, että onko se sit edes todellista rakkautta miehen puolelta jos on niin hanakasti sitä mieltä että vain yksi lapsi. Itsekkäämpää se mun mielestä on kuin se että haluaa sille yhdelle lapselle kaverinkin.

 

[äö]

Et ole kamala, mutta en ymmärrä tuollaista ajattelutapaa. Itselläni on niin ihana mies, että en vaihtaisi toiseen. Mistä sitä tietää, millaisen saisi? Jonkun juopon tai muuten äälilön. Itse tyytyisin siihen mitä on: hyvään mieheen ja yhteen lapseen. Mutta ilmeisesti teillä ei miehesi kanssa ole niin paljon yhteistä, että se teitä yhdessä pitäisi?

 

[ap]

Miksiköhän se nyt olisi niin kamalaa miehelle jos teille tulisi toinenkin, sitä mä en vain käsitä.

Pelkää koliikkia, sitä kuinka kahden kanssa pärjää.Näitä tavallisia kai.
Vaikka mä se olen pääasiassa tuon esikoisenkin hoitanut.Mies toki osallistuu,mutta suurin vastuu on minulla.

 

[äö]

Miksi muuten miehesi ei halua toista lasta?

 

[poppaliina]

Ymmärrän täysin. Ei tuo ole sellainen asia mistä noin vain tehdään kompromisseja. Suurin osa ihmisistä varmaan haluaa lapselleen sisaruksen. Toiset eivät sitä saa vaikka haluaisivat. Ja jos vielä sitten se oma kumppani jarruttelee omalla päätöksellään, niin tottakai siitä voi katkeroitua. Sun pitää vain sanoa sille miehelles että se on niin tärkeä juttu, että et sen yli luultavasti pääsisi.

Ei minunkaan mielestäni kompromissi ole tässä tilanteessa mahdollinen.Toinen tahtoo,toinen ei.Kumman siinä pitäisi joustaa ja ymmärtää?

Tosta vois ajatella että mitäs jos olisi päätynyt yhteen miehen kanssa jota rakastaa paljon. Sitten paljastuisikin että mies ei haluaisi edes sitä yhtä lasta. Voiko silloinkin vaatia naista tekemään kompromissin? Vai onko niin että kun on yksi lapsi, sen pitää riittää. Ei se niin voi mennä...

 

[ap]

Et ole kamala, mutta en ymmärrä tuollaista ajattelutapaa. Itselläni on niin ihana mies, että en vaihtaisi toiseen. Mistä sitä tietää, millaisen saisi? Jonkun juopon tai muuten äälilön. Itse tyytyisin siihen mitä on: hyvään mieheen ja yhteen lapseen. Mutta ilmeisesti teillä ei miehesi kanssa ole niin paljon yhteistä, että se teitä yhdessä pitäisi?

Mieheni on elämäni rakkaus! Mutta suurempaa on äidinrakkaus,kaipuu,toive toisesta lapsesta.

Ja koska tiedän,että tyytyä en voi tähän,miksi pitäisi hajottaa kaksi ihmistä?