** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.8 **

:flower: Paljon iloista onnea Joanmi!

Samirja - mulle tuli kuukausipuolella niin valtaisa hankinta-ahdistus, että jäi sinne kirjoittelu kokonaaan... Meillä ei ole suuren suurta asuntoa, johon voisi ladata kärryjä ja rattaita ja tyynyjä ja kaukaloita pilvin pimein. Ja vieläkin leijailee menetyksen pelko ajoittain niin isona, ettei huvita kauheasti pesää rakentaa. Lisäksi, tavaraa on tarjolla valtavan paljon, enkä tunne itseäni ollenkaan valmiiksi päättelemään, mitä oikeasti tarvitsee ja mikä on vain kokemattomien tai ostoshimoisten vedätystä. Niih - eli meillä ei sit ole vielä mistään mitään vankkaa tietoa Ainut varma on se, että vaunujen pitää mahtua myös vanhoihin ratikoihin: se rajaa kivasti valikoimaa ja helpottaa valinnantuskaa, sillä vaihtoehtoja on selvästi *aivan liikaa*.

Öh, mistä sait tuon työkirjan?

Influenssarokotteesta - meillä sais kans töissä ilmaseksi ja helposti. Terveydenhoitaja tulee paikanpäälle pistelemään. Joinain vuosina olen ottanut ja joskus en, enkä ole huomannut suurta vaikutusta. Mutta ehkä se voisi säästää ylimääräiseltä tuskalta? Ei kai tuota suositeltaisi odottaville, jos siitä voisi olla marginaalisestikaan haittaa? (Vaikka ei se viimeisin sikaskandaali kauheasti lisännyt luottamusta rokotteisiin...)

GK, asiallinen purkautuminen! Lisääntymiseen suhtaudutaan kyllä edelleen sekä erinomaisen kaksijakoisesti että kaksinaismoralistisesti.

Ihanaa Pööppis, että ekat liikkeet tuntuu jo! Itse en ole ihan varma - toisaalta välillä sykähtelee/muljuu selvästikin, mutta huomaan sellaisia aika harvoin. Ehkä kerran päivässä... Dopplerilla kuunnellessa kuuluu kyllä sellasia kummalisia huitasuja, joita ei aiemmin kuulunut. Josko ne olisivat liikkeitä, jotka eivät vaan kovin lujasti vielä tunnu?

Äh, että aika mataa! Melkeen kaksi viikkoa vielä rakenneultraan, vaikka se vois olla jo nyt!

Loistavaa syysviikon alkua kaikille!

Lallaa ja Pikkuinen 18+5

 

Hei te muut pk-seudun odottajat,
mulle jäi neuvolassa tosi epäselväksi tuo labrakoe-homma. Eli meillä ei neuvolassa otettu mitään näytteitä, ja sen muistan että puhe oli että veren seerumiseula otetaan vasta sitten synnärillä kun saan ajan ekaan ultraan. Mutta mites tuo verikoe (veriryhmä ja taudit) sekä pissanäyte, pitääkö ne käydä otattamassa jo nyt aiemmin? Vai tehdäänkö ne samalla käynnillä jossain siellä 10-13 vkon tietämillä?

Olen laittanut terkkarille sähköpostia ja yrittänyt soittaakin neuvolaan, mutta en saa sieltä ketään kiinni

marjutan ja muru 9+1

 

Joanmi, valtavasti onnea!

Marjutan, mäkin oon pk-seudulla ja mulla meni niin, et neuvolasta laittoivat terveyskeskukseen pissanäytelähetteen ja kävin antamassa sen siellä aamulla. Muut labrat otetaan np-ultran yhteydessä ensi viikolla, kun on 11+5. Neuvolan terkkari suositteli soittamaan ja varaamaan ajan Naistenklinikalle. Sieltä olis tietty tullu aika postitse, mutta jos on yhtään hankala töistä irrottautua / ajankohta jo lähellä, voi ajan varata heti neuvolaa seuraavana päivänä. Näin siis mulle ohjeistettiin! Mun terkkarilla on soittoaika tiettynä kellonaikana ja muuten ei vastaa. Soittele vaikka ajanvaraukseen ja kysele, milloin saat sun terkkarin kiinni!

Jännää, miten odotuksen edetessä tulee kaikenlaisia uusia ajatuksia ja tunteita. Vaikka en vieläkään pidä itsestään selvänä, että kaikki on np-ultrassa ensi viikolla ok, toisaalta sitä miettii jo asioita senkin jälkeen ja ylipäänsä lapseen liittyen. Erehdyin avaamaan telkkarin viikonloppuna, kun siellä tuli ohjelma vammaisten lasten äideistä. En viitsinyt sitä katsoa, mutta se sai silti ajattelemaan, miten yksinkertaisia asioita sitä toivoo. Enää ei ole mitään väliä tuleeko tyttö vai poika, tai onko sillä siniset vai ruskeat silmät, mutta toivoo vain terveyttä ja sitä, että kaikki menisi hyvin. Tämä oli vähän syvällinen kirjoitus, mutta tuleeko teille muille tällaisia ajatusvälähdyksiä?
Tilaisin eilen netistä dopplerin! Ensin päätin etten tilaa, mutta oli pakko! Kuuluiskohan sydänäänet jo sitten, kun laite tulee parin päivän päästä. Silloin olis jotain 10+6.

 

Pikaisesti päivitän tällekin puolelle, että poika syntyi vihdoin 5.10.2011 klo. 10.04, rankan kaksi päiväisen jälkeen lopulta kiireellisellä sektiolla. Painoa 4106g ja pituutta 52cm. Maanantaina 3.10 aloitettiin käynnistys, joka ei ihan mennyt nappiin. Synnytystarinaa myöhemmin.
Launantaina päästiin kotiin =)

RR ja Viljami

 

Amanda; mulla kans terkkari laittoi lähetteen, mutta meni jotenkin kokonaan ohi se että voidaanko nuo kaikki verikokeet ottaa siellä Kättärillä sitten ultran yhteydessä vai pitääkö käydä erikseen.. menitkö ihan noin vaan aamusta sitten antamaan sitä pissanäytettä? Eli saako sen purkin ym. sitten sieltä labrasta, pitää vissiin olla joku 4h pissaamatta ennen näytteen antoa?

Mun terkkarilla on kans toi puhelinaika, mutta ei sitä saa kiinni silloinkaan..

 

Onnittelut RR! Juuri mietinkin, että miten sen käynnistyksen kanssa kävi.

Marjutan mä sain sielt ekasta neuvolasta paperilähetteen verikokeisiin (mut se lappu tais koskea vain SPR:n veriryhmätestiä) ja käskyn käydä joku päivä labrassa niitä näytteitä antamassa. Eli veriryhmä ja se R-juttu, hemoglobiini ja sitten taudit. Ja piti myös kipaista labrasta (neuvola ja labra sijaitsee samassa talossa) se pissapurkki, että voi kotona antaa näytteen ennenku menee verikokeeseen.

Np-ultran yhteydessä otettiin sitten vain yksi purtilo verta ja se käytettiin niihin riskiseulontoihin.
Noiden ekojen näytteiden testituloksista en oo kuullut mitään, mutta kai se neuvolassa sitten kertoo. Ja mullakin on terkalle soittoaika ja jos ei vastaa, niin voi jättää soittopyynnön ja soittaa samana päivänä yleensä takaisin. Ikävä, ettet saa ketään kiinni!

Amanda kyllä siitä dopplerista on iloa! Ja saahan sen sitten myytyä eteenpäin. Ja juuri on kaveripiirissä käynyt niin, että terveenä syntynyt poika on nyt 1,5 vuoden iässä saamassa sittenkin kehitysvammadiagnoosin. Sitä ei vain aiemmin huomattu. Niin kyllähän sitä tietysti miettii ja pohtii noitakin asioita.

Samirja ja Pikkupallo

 

Pikavastaus PK-seudun labrakäytäntöihin: Mullakin meni vähän ohi ekalla neuvolakerralla :ashamed: ... Mutta käytännössä meni niin, että neuvolasta laitettiin lähete niihin perustesteihin (pissanäyte, jotkut taudit verestä...) ja annettiin lappu mukaan np-ultran yhteydessä tehtävään verikokeeseen. Mihin tahansa HUS-labraan mennään antamaan ne lähetteen näytteet (lähete näkyy niillä suoraan). Voi mennä niin, ettei ole pissannut 4 tuntiin (jos pystyy) tai sitten saa purkin mukaan kotiin ja sen voi palauttaa mihin tahansa labraan taas.

Sitten jos osallistuu veriseulontaan, niin verinäyte annetaan np-ultran yhteydessä esim. Kättärin tai Naistenklinikan labrassa (eli kannattaa varata ultran lisäksi aikaa labraan). Siinä yhteydessä ne taitaa katsoa nuo veriryhmäasiat. Tai sitten ne otti sen SPR-lapun jo tavallisessa labrassa - tätä en nyt sitten muistakaan...

RR - onnea ja hyvää kotiutumista koko perheelle :flower:

 

Onnea Joanmi ja Onnea RR! :heart: :flower:
Nauttikaa pienistä vauvoistanne! Hyviä toipumisia kummallekin.

Ja tervetuloa taas kaikille uusille minunkin puolestani! Täällä on tilaa, joten ei haittaa, vaikka toisitte mukananne vielä lisääkin väkeä =)

Tuosta tavaroiden hankinnasta voisin todeta, että ei varmasti yhtään haittaa, jos sitä lykkää aika pitkälle. Vielä 30+ viikoilla ehtii kyllä hankkia kaikkea ja liiankin kanssa... Meille mun äiti toimittelee sitä sun tätä, kaikki ei edes aina niin välttämättä ihan tarpeellista tai mun mieleistä. Ja siis hän nyt toimittelee tällaisia 'neutraaleja' juttuja, kun ei oo paljastettu vauvan sukupuolta. Kuulemma sitten, kun vauva syntyy, niin tulee niitä tyttö/poikajuttuja... Ja musta tuntuu, että me hukutaan jo nyt tähän tavaramäärään. : /Ja sitäpaitsi tiedän, että sitten kun vauva syntyy, niin saadaan varmasti lahjaksi paljon vaatteita yms. No, sitten voi valita, mitä niistä haluaa käyttää.

Noihin vaunuihin ja turvakaukaloihinkin oikeesti voi perehtyä varsin lyhyessä ajassa. (me käytettiin kesälomalla päivä siihen asiaan).

Huh, täällä taitaa sitten olla "mun edellä" enää Pol ja sgt tuossa vauvautumisjonossa. Niin se aika rientää!

( . ) Täällä on parin viikon ajan saatu kokea, mitä ovat liitoskivut häpyluun alueella. Jospa se vaavikin pikkuhiljaa alkaisi sitten laskeutua ja vieläpä mielellään pää edellä... Ke olis tosiaan lääkärineuvola ja samalle päivälle myös tarjonnan ja tilan tarkistusultra.

Ja ankkakävelyyn siirrytty. :| mutta silti oon yrittänyt käydä päivittäin vähän ulkoilemassa ja käppäilemässä sellaisen puolen tunnin lenkin (siis ehkä jotain 2,5-3km ).

Nukkuminen onnistuu nykyään muutaman tunnin pätkissä ja välillä sitten valvotaan. Toisinaan hyvä asento löytyy helposti, toisinaan ei millään. Mutta onneksi mulla on aikaa pötkötellä

Ihana, että pööppis ja lallaakin olette jo noin pitkällä, että pian on rakenneultran aika! Aika kuluu, vaikka alussa tuntuu, ettei se mitenkään kulu Ja samirja menee pian perässä rak.ultraan. Amandallakin kohta np-ultra. Onnea kaikille ultriin ja hyviä ultrakuulumisia toivoen

Pysykäähän mammat terveinä ja voikaa muutenkin hyvin!

t. Tuiskuli ja Maisa 35+0 (POKS!)

 

Onnittelut Joanmi ja RR!


Mulla oli nlakäynti aamulla ja nla-täti sanoi vauvan tuntuvan heti navan kohdalla ja siitä se sykekin kuului heti ja voimakkaasti. 145 oli sen hetken syke.
Influensarokotetta toi suositteli ottamaan ja rokotetta varten varasinkin jo ajan, kun se ei tänään sitä vielä halunnut pistää,että se teho riittää keväälle saakka. Sanoi että suositellaan raskaana oleville siksi,kun äidin oma immuniteetti on heikentynyt raskauden takia ja että se influenssa on kova koettelemus normaalille,terveellekin ihmiselle. Ja että se antaa jonkin verran immuniteettisuojaa sitten vauvallekin. Että mie nyt päätöksen tein,että otan. Ei tuokaan täti ymmärtänyt sitä miksi noita rokotteita niin kauhistellaan,kun niitä nimenomaan suositellaan. Itse sain viime vuonna tuon saman jonka ne tänäkin vuonna laittaa.

Aijai kun on paksu olo nyt kun söin äsken, pakko mennä levyttää sohvalle.
Kävin tänään työpaikalla morjestamassa ihmisiä ja tuntui mukavalle kun toinen pomoista ihasteli mahaa ja olio ajatellut että mitä mulle kuuluu jne Neljän lapsen äitinä hän oli niin ihanan tsemppaava ja antoi vinkkejä yms. Mukavaa


18+6

 

RR, onnea! Hurjia käänteitä!! Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin, vaikka ei varmasti jää hyvä fiilis noin nopeista käänteistä. Tuu kertomaan sitten tarkemmin!

Samirja, millä viikolla ostit dopplerin? Ja kuuluiko heti syke? Mietin, et kantsiiko heti kuunnella, kun valmistaja lupaa sykkeen kuuluvan vasta rv 12. No se alkaisi jo torstaina. Onko muilla dopplereita?

Hitsi, mun pitää vielä varmistaa toi verikoeasia omasta neuvolasta! Mä ymmärsin, et kaikki verikokeet voi ottaa np-ultran yhteydessä? Oliko teille muille siis sanottu, ettei se onnistu vaan pitää käydä erikseen ottamassa muut? Marjutan, mä tein pissakokeen kanssa niin, et kiirehdin aamulla labraan sen avattua ja jätin pissanäytteen sinne. Kun en ehtinyt neuvolakäynnillä hakea purkkia kotiin. Muista ettet syö mitään ennen näytteen ottoa.

 

Onnea valtavasti täältäkin Joanmi ja RR :flower:

Isyyslomasta: Mieheni on myös yrittäjä, joten pahaa pelkään ettei hän ainakaan kesällä ehdi lomaa pitämään. Alkuvuosi olisi hiljaisempaa aikaa.

Aika kohtuutonta, että muut painostavat olemaan pitämättä lomaa. Vanhemmat miehet tosin eivät ole aikoinaan isyyslomia viettäneet eivätkä muutenkaan välttämättä paljoa lapsia hoidelleet, mutta ajat muutuu. Nykyäänhän jää aika moni mies vanhenpainvapaallekin.

Tavaroista: Vielä ei ole tullut edes katseltua netistä mitään vauvajutuja. Äityisvaatteita eilen katselin kun ne kuitenkin ensin tulee ajankohtaisiksi. Ensin pitäisi yksi huone tyhjentää varastoiduista tavaroista ja remontoida se ennen kun voi alkaa vaatteita tai tarvikkeita hankkia. Remonttiin ei vaan ole aikaa vasta kun joulun jälkeen, joten täällä hankinnat jää keväälle.

Influenssarokotteesta: Possunuhaan lukuun ottamatta (olin silloin "riskiryhmässä" töissä) en ole kausirokotteita ottanut. En myöskään ole normaalia flunssaa kummenpaa koskaan sairastanut. Otan rokotteen varmaan nyt jos sen tarve riittävän hyvin perustellaan.

ON: Soitin tänään neuvolaan ja sain ajan jo keskiviikolle. Th puhui ultran mahdollisuudesta tai verikokeista raskauden kesto arvioimiseksi. Sanoi vielä, että aikaa on ke vaan 1t 15 min, että ehditäänkö kaikkea käydä läpi Kuinka pitkiä teidän ekat käynit ovat olleet? Mä kun ajattelin, että siinä menee max ½ tuntia.

 

Heippa taas! Onnittelut vauvoista jokaiselle! :heart: :heart: :heart: ja onnea uusille plussanneille, kiva että olette tulleet tänne puolelle! Onnea odotukseen! :heart:

Nyt vihdoin jaksoin kirjottaa edes jonkunlaista synnytyskertomusta, piti jo aikasemmin kirjottaa sitä kuten lupasin, joten tässä olisi sekavaa tekstiä:

Eli synnytys meni loppujenlopuksi hyvin Menimme siis käynnistykseen aamulla ja iltapäivällä oli jo synnytys käynnissä toden teolla. Vain 2 murusta cytotecia tarvittiin. Olin suihkussa aika kauan, kun ammesali ei ollut vapaana ja sain tarpeeksi apua kipuun siitä ja kun mies murjoi selkää ja reisiä. Akupunktioneulat laitettiin myös, mutta en tiedä auttoivatko ne ollenkaan.

Saliin kun siirrettiin niin taisin olla n. 5cm auki, mutta kaulaa jäljellä ja se oli todella takana (syy tähän selvisi paljon myöhemmin). Hölmö kätilö päätti tilata mulle epiduraalin, kun en osannut muuta vaatia - ei siinä tuskan keskellä pystynyt kyselemään mitään ja tämä kätilö ei ilmeisesti muista kivunlievityksistä paljoa välittänyt - jota sitten ei kuitenkaan edes yritetty antaa vaan spinaalia (jossa on ohuempi neula) kun olin jo niin paljon auki.... tässä kohtaa synnytys ei ollutkaan enää kivaa kun puudutusta yritettiin antaa yli puoli tuntia, vaikka huusin ja itkin kivusta kun neula tökkäsi lihaksiin koko ajan.... Kaikki lihakset kramppasivat niin pahasti, ettei neula mahtunut menemään, joten puudutus jäi saamatta. Tässä välissä kätilö vaihtui todella ihanaan ja tsemppaavaan, joka suositteli jo muitakin kivunlievityksiä. sain aquarakkulat mahaan, jotka oikeasti auttoivat todella hyvin! Alkoi vaan voimat loppua tuon puudutuskidutuksen jälkeen ja pelottaa, että miten tästä selvitään kun ei kerta puudutusta saada annettua...

Vedet menivät yhtäkkiä keskelle salin lattiaa, kutsuttiin kätilö paikalle ja joku hoitsu tuli tätä asiaa katselemaan niinkuin olisin tehnyt jotain kauhean väärääkin, sotkenut salin lattian! :O No, siltä se jostain syystä tuntui vaikka varmasti sillä lattialla on ennenkin vettä ja pissaa lainehtinut Eipähän tarttenut vessaan kömpiä, en olisi siitä enää selvinnyt tuossa vaiheessa.

No, yhtäkkiä vauvan sydänäänet putosivat ja kätilö huomasi, että on raukka tulossa käsi edellä. Eli siinä vaiheessa tehtiin päätös sektiosta, joka oli todellinen helpotus! Nukutuksessa se jouduttiin tekemään, tietenkin, kun ei puudutusta pystynyt antamaan. Nukutuksen odottaminen oli tuskaa! Sidottuna siihen kapeaan ja kallellaan olevaan pöytään, mies salin ulkopuolella ja kamalat supistukset!!! Ne minuutit olivat aivan liian pitkiä... Leikkauksessa huomattiin, että hyvä että oli tulossa väärässä asennossa, sillä napanuora oli kiertynyt 3 kertaa kaulan ympärille Tämä olikin se syy miksi synnytys ei edennyt ihan normaalisti, kun napanuora piti vauvaa liian ylhäällä koko ajan eikä pää päässyt painamaan kohdunkaulaa auki. En vieläkään ymmärrä miksi me juuri sillä hetkellä katsoimme sydänäänikäyrää, ei oltu seurattu sitä juurikaan, mutta miten me juuri tuon sydänäänten putoamisen kohdalla satuttiinkin katsomaan monitoria ja huomattiin ajoissa, että vauvalla oli hätä. Onneksi sitä ei ollut kestänyt kauaa, ja kaikki arvot olivat hyviä syntymän jälkeen

Mies sai vauvan pian syntymän jälkeen, ja taisteli anestesialääkärin kanssa, ettei mua kärrätty heräämöön vaan sain jäädä saliin heräilemään. Siellä mies ja vauva odottivat mun heräämistä muutamia tunteja, ja olivat läsnä koko ajan :heart: Kun heräsin niin tuska oli valtava, suu oli aivan kuiva ja rikki ja nieleminen kamalan hankalaa pitkän aikaa. En uskaltanut kysyä vauvasta mitään vaan kyselin jotain ihan muuta pitkän aikaa. Lopulta uskalsin kysyä, että onko se terve ja sitten mies nosti sen mulle nähtäväksi. Kosketin varovaisesti vauvan poskea ja kuiskasin hiljaa "tervetuloa" :heart:


Mulle jäi yllättävän hyvä kuva synnyttämisestä, mutta ei puuduttamisesta... pelottaa, että miten sitä tulevaisuudessa selviää... kun tästä nyt kyllä mun neulakammo vaan paheni... Pari päivää myöhemmin yksi hoitsu antoi kipupiikinkin reiteen huonosti, ja menin jo siitä kivusta ihan paniikkiin...

Oli muuten iso ero kätilöiden ja hoitsujen välillä. Toiset oli tosi ihania ja tarjosivat kunnolla eri vaihtoehtoja, toiset taas tylsiä ja "kylmiä". Harmi, ettei niitä ihania päässyt mitenkään kiittämään, täytyy lähettää kiitoskortit tai jotain kunhan tässä ehtii.

Imetys ei oikein suju, tai sujuisi se jos maitoa riittäisi Joko se ei noussut kunnolla sektion takia tai sitten sen takia, kun heti alusta asti jouduttiin antamaan niin paljon lisämaitoa, kun tytön sokeriarvot olivat liian alhaiset. Ja stressasin sitten imetyksestä kotonakin juuri kun tuntui, että nyt maitoa tulisi kunnolla, kun oli äiti siinä vieressä kyyläämässä ja kyselemässä... äh, imetys ei mun mielestä vaan kuulu muille, saatika kuulu näkyä... no nyt me syödään tissiä sen mitä tulee ja loput korviketta, eli paljon Onneksi paino jo nousee kunnolla ja tyttö on tyytyväinen, paitsi silloin kun on nälkä

Sektioarpi on alkanut olemaan jo parempi. Mahakaan ei ole enää kauhean kipeä, vielä pari viikkoa pitää ottaa iisisti sen kanssa. Leikkauksen jälkeen on kyllä kipeä! Ja olin ihan pihallakin niiden kipulääkkeiden takia, onneksi mies ja kätilöt hoiti vauvaa hyvin vaikka mä olin taju kankaalla Mun mies osaakin imettää! Tosin ei omilla tisseillään Heh. Imetys lähtee helppoon alkuun kun toiset hoitaa sen sun puolesta... Heräilin välillä vaan siihen, että joku vetää nännistä ja sitten taas taju pois... ja jossain välissä kysyin kätilöltä, että "eikös kaikki aina sano että imetyksen pitäisi sattua alussa, miksei tää satu?" ja se vastasi siihen, että "varmaan johtuu noista kipulääkkeistä..."

Uskomatonta katsella tuota vauvaa, sairaalassakin vaan itkin yhden päivän kun katselin sitä ja mietin miten ihmeellinen asia se on :heart: Vieläkin sitä herkistyy helposti, ja voi miten kaunis voikaan pieni ihminen olla... :heart:

raskaus on muuten maailman paras laihdutuskuuri, kaikki raskauskilot ja parit ylimääräsetkin lähti synnytyksessä ja parin viikon sisällä! Mutta nyt ne taitaa tulla takasin, kun tää suklaanhimo on pikkasen paha... 9kk ilman kostautuu ja kunnolla...

Anteeksi, että tulee sekavaa tekstiä... Ei oikein ehdi kirjottamaan kunnolla ja aivotkin on vielä vähän raskausdementian kourissa, tai oiskos tää imetysdementiaa nyt? Ja koska sain eilen jännetupintulehduksen toiseen käteen vauvan nostelusta on tää näpyttelykin aika tuskaa, ja pitäis kättä säästää... saa taas pyytää miehen apua kaikkeen! raivostuttavaa, mutta onneksi on maailman paras mies :heart:

toivottavasti saitte jotain selkoa... vauva nukkuu sylissä ja täytyy lähteä taas muihin puuhiin... Kiitos ihanista kuukausista ja vertaistuesta jokaiselle! :heart: Jatketaan vauvapuolella! :heart:

tömpsis ja Super melkein 3viikkoa kohta :heart:

 

Kiitos tömpsis! Ja onneksi tosiaan leikattiin, kun oli napanuora niin kovin huonosti.

Amanda, mä ostin dopplerin varmaan viikolla 12 ja löysin heti äänet. Mulla on voimakkaasti eteenpäin kallistunut kohtu ja edelleen löydän äänet ihan häpyluun reunalta. Erittäin kaukana navasta, tosi alhaalta. Kannattaa olla polvet koukussa. Nykyisin kuuluu myös napakoita iskuja, kun vauveli törmäilee seiniin

(.) Just ehdin kehua viikonloppuna kaikille, ettei yhtään oo tarvinnu oksentaa eikä oo enää paha olokaan. Noni, mua ilmeisesti närästää, mikä aiheuttaa hirveästi röyhtäilyjä ja jos en saa röyhtäistyä kunnolla, niin alkaa kurkkua kuivaa ja yskittää ja sitten yskin niin kauheasti, että lopulta puklaan. Jee. Eilen ja tänään illalla. Vesikin röyhtäyttää. Siistiä, oksentaminen alkoi 15. raskausviikolla...

sakara hyvä, että ne alkaa selvittään sitä kestoa. Toivottavasti ultralla. Mun eka neuvola oli tasan 1h. Suurin osa ajasta meni elämäntapojen ja sairauksien kartoittamiseen. Ja niin, mä sain sen työkirjan silloin neuvolasta.

 

Heippa mammat! :wave:
Ja ONNEA RR ja TÖMPSIKSELLE kiitos kertomuksesta ja hyvää vauva-arkea molemmille!!!! :flower:

Tuiskuli, kiitti huomiosta, ettei täällä enää oo montaa loppuraskaanaolijaa.... ei alakaan yhtään jännittää.... Ei vaines, en mä osaa synnytystä kauheesti eeltä käsin jännitellä, oon aatellu mennä silleen, mikä ittestä tuntuu parhaalle . Jos satun puudutusta tarttemaan tai saamaan, niin toivon vaan, että kohdalle sattus mukava anestesialääkäri... Mä tunnen ne kaikki ulkonäöltä, kun itte työskentelen samassa laitoksessa minne nyt sitten matkaan synnyttään. Synnärillä en oo ennen ollukaan, että tulee nyt sekin osasto kaluttua. =)

Mulla on viime päivinä ollu ajoittain kivuliaita suistuksia. Mä en oo missään vaiheessa kauheesti tuntenu niitä ennakoivia supistuksia, niitä, missä maha menee vaan kovaks. No, mähän tunsin liikkeetkin vasta rakenneultrassa, joten tää "tunnottomuus" on mulle ihan normaalia. Voiskohan se synnytys mennä samalla kaavalla... Heh!!

Liitoskipuihin ja nukkkumiseen oon huomannu, että mulla on auttanu se, että nukkuu tyyny jalkoojen välissä. Mulla on semmonen ihan luttana normityyny, jota käytän. Auttaa myös siihen, ettei lonkkiin niin satu, mä yleensä herään yöllä nimittäin siihen, että nukkumiiskyjen lonkka on hellänä, kun tulee oltua niin samassa asennossa. Alkuun toi tyynyn kanssa nukkuminen tuntu pikkasen hankalalle, mutta yllättävän nopeesti siihen tottu. Ja mulla tällä hetkellä nivelet paukkuu kauheesti kylkee kääntäessä, niin helpompi on kääntyyin, kun puristaa tyynyä samalla jalkojen välissä.

Voi että kun on tympeetä, kun sataa vettä. Vois haluta käveleen tonne pihalle. Menon nopeushan nyt ei päätä oo huimannu enää pitkään aikaan ja häpyliitos kiittää kävelystä sitten loppu päivän kipuilulla, mutta vois silti olla ihana saada vähän nenäänsä pihalle. No, ennen pihalle syöksymistä, tai ees sen yrittämistä, pitänee keittää kaffeet, että lähtee kone käyntiin. Huomenna sitä saa käydä taas terkkaria ilahduttamassa visiitillä.

Mukavaa lokakuun viikkoa mammat! :wave:
t.Pol ja masuasukki 39+1

 

Heippa hei!!!

Onnea kaikille vauvautuneille! Ja kiitos Samirja kun perustit uuden pinon, ei tuo aika tuntunut enää millään riittävän päivittämään kahta pinoa.

Muistakaas kaikki jo vauvan saaneet tulla tuonne vauvapuolelle http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/2009076-noin-kolmekymppiset-ekakertalaiset-vauvautuneet/

Vauva-arki pyörii ja päivät menee niin lujaa vauhtia ettei tunnu perässä pysyvän. Viikon päästä tulee jo kolme kuukautta tytöllä täyteen

Voikaahan paksusti

Sannuli ja Nykerö

 

Suuret onnittelut Joanmi ja RR, ja kiitos Tömpsis synnytyskertomuksesta! niitä on aina mielenkiintoista lukea

Sain viimein terkkarin kiinni, ja hän totesi että kaikki verikokeet voidaan ottaa sitten ultran jälkeen Kättärillä, pissanäytteen voin käydä antamassa missä vain Huslabissa vaikka heti.

Lueskelin hieman tuosta np-ultrasta ja seerumiseulasta. Ilmoitin haluavani seerumiseulaan, ja neuvolassa terkkari sanoi että Kättäriltä tulee sitten aika ultraan ja tuohon seulaan. Niin kai siellä huolehditaan, että molemmat tapahtuvat raskauden kannalta oikeaan aikaan? Eli että viikot ei mene yli.. itselläni nyt menossa 9+2 eikä mitään kirjettä ole saapunut..

marjutan ja muru 9+2

 

Kiitos onnitteluista

Tässä hieman sepustusta synnytyksestä, jotenkin kun katsoo taakse on kaikki ihmeellisessä pilvessä ja tuntuu, että se ei tapahtunut minulle lainkaan.

Eli menin maanantaina 3.10 kättärille aamulla klo. 8.00 käynnistykseen. Olin siinä uskossa, että käynnistävät cytotec pillereillä, kuten lääkäri oli aiemmin sanonut. Kuitenkin siellä tarkistuksessa laittoivatkin kohdunsuulle ballonkin, kello oli 9.00. Lähes samantien alkoin supistella, ensin miedosti ja pitkin välein, mutta päivän mittään napakoituivat ja välillä tuli jo ihan 5 minuutin välein. Lopulta illalla, muistaakseni yhdeksän aikaa ballonki sitten tulikin ulos eli kohtu oli noin 3cm auki. Päättivät kuitenkin, että yötä vasten eivät kalvoja puhkaise, elleivät sitten supistukset kovene ja puhkea itsestään. No eivät koventuneet, vaan vähän harvenivatkin, mutta tuntuivat kuitenkin.
Hyvästi siis yöunet ma-ti. Aamulla ei ollut tapahtunut kohdunsuulla mitään edistystä vaikka mua olikin supistanut koko yön. Klo. 10.00 puhkaistiin kalvot, mutta supistuksen laantuivat ja mut vietiin 12.00 synnytyssaliin saamaan oksitosiinia tipalla. Aloitus oli 15 yksikköä tms ja sitä sitten nostettiin. Siitä alkoikin sitten kunnon supistelut päälle ja muistaakseni kuuden aikaan sain ekan epiduraalin, olin auki vasta 4cm!!
Yhteensä taisin saada tuon illan ja seuraavan aamun aikana 4 annosta epiduraalia. Illalla nostivat oksitosiinin 150 yksikköön asti ja jumankauta supistukset olivat napakoita. Mitään ei kuitenkaan kohdunsuulla tapahtunut. Puolilta öin tippa suljettiin ja elimistön annettiin levätä hetki. Mies lähti tässä välissä kotiin, kun oli ihan hermona ja väsyneenä.
Keskiviikko aamuna klo. 5.00 tippa aloitettiin uudestaan, voi hemmetti mitä kidutusta! Ei mitään muutosta alakerrassa, edelleen 4cm auki. Kahdeksan maissa lääkäri tuli sanomaan, että voi olla, että menee leikkaukseen, jos ei klo. 9.30 mennessä ala tapahtumaan. Soitin miehen äkkiä paikalle, joka saapuikin juuri samalla, kun lääkäri tuli sanomaan, että nyt lähdetään leikkuriin ottamaan vauva ulos.
Mä saikähdin ihan hirveästi, koska en ollut ajatellutkaan, että keisarinleikkaukseen joutuisin ja se olikin viimeisenä mun toivelistalla :'( Siitä sitten 9.35 mua taidettiin jo kärrätä yläkerran leikkaussaliin ja ympärillä alkoi pyöriä kymmeniä ihmisiä.
10.04 kuului se parkaisu, kovaa ja korkealta, poika oli ulkona! :heart:

Samalla selvisikin syy miksi synnytys on pysähtynyt. Poika oli tulossa ulos naama ylös ja eteenpäin ja oli jo niin syvällä lantiossa, että ei olisi mitenkään voinut enää kääntyä saati mahtua tulemaan niin ulos. Eli onni onnettomuudessa mun oma kroppa stoppasi synnytyksen. Että tällainen synnytystarina täällä. Ei mulle varsinaisesti jäänyt traumoja, mutta en jotenkin mielelläni halua muistella koko asiaa, ainakaan vielä. Mutta pääasia on, että poika saatiin turvallisesti ulos

RR

 

RR, hurjat vaiheet kävitte läpi läpi! Mutta onnea vielä kerran lopputuloksesta!

Sain äsken postissa dopplerin ja oli pakko heti kokeilla, vaikka tiesin, ettei sydänäänet välttämättä vielä kuuluu. Jonkin aikaa paineltuani löysin kohdan, josta kuului tasainen ja tiheähkö sydänääni. Mulla sellainen doppler, jossa on sykenäyttökin, mutta se ei kyllä lukemaa näyttänyt? Mies sitten testaili omaan vatsaansa myös ja kas kummaa ei kuulunut mitään. Omaa sykettäkin oli vaikea saada näytölle, vaik ääni kuului. Johtui näytön toiminta mistä vaan, taisi se tasainen tiheä syke olla maha-asukin.

 

Onnea Amanda sydänäänistä!

Miten musta alkaa tuntua, että on enemmän poikkeus kuin sääntö, että vauva ei suostu syntymään kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti? Kun hirmu usein saa lukea hätäsektio- tai kiireellinen sektio -synnytyksestä. Aina on vauva jotenki väärin tulossa...
Onni onnettumuudessa, että tömpsiksen (ei Tuiskulin) ja RR:n tapauksissa on päädytty sektioon, ettei ole käynyt huonosti! Nytkö se synnytysjännitys jo alkaa?!?!?

Kävin kattomassa äippäpakkauksen, kun kaikki on valitellut sen pliisuja värejä. Heh, mä olen arkkitehti, joten valkoinen ja harmaa miellyttää mun silmää. Samoin mudanruskea Minusta ainut suht kaamea vaate oli se kirjavanraidallinen asu. Mutta meneehän se, jos ei ole muuta puhtaana.

Samirja ja Pikkupallo 15+0

 

Kiitokset Tömpsis ja RR synnytyskertomuksista! Dramaattisiakin käänteitä on teillä kummallakin nähty, mutta pääasia, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Pikaisia toipumisia kummallekin ja ihania hetkiä vaavienne kanssa! :heart: Tömpsis, mun täytyy tunnustaa, että itkin, kun luin sun tarinasta kohdan, jossa toivotat vauvan tervetulleeksi :heart: (raskaushormonejako?? )

Samirja, mä en onneksi (vielä) ole tuolla sektio-osastossa, mutta varsin todennäköiseltä se itsestä tämän hetken masennustilassa tuntuu... Meidän vauva on nimittäin päättänyt kääntyä takaisin viistoon perätilaan ja siellä kelluu. Ja nimenomaan kelluu, ei ole laskeutunut yhtään ja tarjoutuva osa vaihtuu koko ajan (jalka, peppu...). sain sit lähetteen taysin äitipolille ja sinne mennään ens viikolla käännettäväksi (kutsua odottelen). Jos sattuisi, että vedet menisi nyt, niin sitten ambulanssilla sairaalaan. (ja muita mukavia ajatuksia...)

Mä olin jo niin onnellinen, kun kuvittelin, että vauva olisi lähtenyt laskeutumaan ja vieläpä pää edellä, kun potkut tuntuu niin ylhäällä. Mutta ei on vaan koko vauva vielä niin ylhäällä, että potkii mihin vaan. No, vettä on tosi reilusti ja hän mahtuu ja ehtii kyllä vielä kääntyä moneenkin kertaan. Mittailevat sitten samalla reissulla noita lantion luita perätilasynnytystä silmällä pitäen. Huoh. Perätilasynnytys tuntuu jo ajatuksenakin ahdistavalta.

Ihana kuulla, että teilllä muilla menee hyvin! ja eihän meilläkään nyt huonosti mene, kun vauvalla on kaikki hyvin ja kasvaa reippaasti. mua vaan tänään meinaa näköjään masentaa nää uutiset.

Samirja, mä oon luokitellut noita saatuja (äippäpakkauksesta ja muualtakin) vauvanvaatteita tyyliin 'ykkösvaatteet', 'kakkosvaatteet', 'hätätilavaatteet' ihan kamalimpia (joita sain käytettyinä työkaverilta :saint: ) vein suoraan UFF:n lootaan. Siis en minä nyt hyvänen aika ota ihanalle vauvalleni käyttöön joittenkin toisten jo valmiiksi tahraamia epämääräisiä nuttuja!! :stick: kun maailmassa on niin paljon kauniimpiakin vaatteita ja ei ole (taloudellisesti eikä muutenkaan) pakko käyttää noita rumia saatuja, niin miksi suotta tuottaa itselleen kärsimyksiä!

Iloisempaa päivänjatkoa kaikille toivottaen!

Tuiskuli ja Maisa 35+2

 

Hello mammat!
Ja RR, kiitti synnytyskerotmuksesta, vaikka varsin ollu rankka juttu! Pääasia kuitenkin, että poika on turvallisesti vatsanahkan ulkopuolella ja pääsette tutustumaan toisiinne. Hyvää vauva-arkea vaan täältäkin päin!!! :heart:

Tuiskuli, ennättäähän vaavi vielä kääntyy ihan oikeeseenkin synnytysasentoon!! Elä ressaa suotta, kun et asialle itte mitään voi. Helppo tietty sanoo, että "elä ressaa", mutta ku se nyt on semmonen asia, että se vauveli päättää ihan ite miten päin tykkää olla. Onneks aika moni kyllä kääntyy ihan ittekseenkin, vaikka ovat kelluneet miten päin hyvänsä. :hug:
Ja siitä ambulanssilla lähöstä: täällä meillä pitää lähtee lanssilla AINA, jos vedet menee, vaikka sitten asus toisella puolella sairaalaa. Meiltä on sairaalalle matkaa semmonen 12km, mutta sitäkään ei saa omalla autolla mennä, jos vedet menee, ambulanssi on ainoa vaihtoehto. Näin ohjeistetaan. On siinä ainakin se hyvä puoli, että jos on keskiyö, niin ei tartte sitä hermoheikkoo tulevaa isää laittaa rattiin, vaan voi ottaa kainaloon siihen lanssiin, niin oon ainakin aatellu.

Sitten vähän neuvolakuulumisia näin omanapaisesti. Painoa oli tullu taas ihan simona. Ja alapaine oli noussu uusille lukemille. No, eihän siinä, terkkari kohautteli hartioitaan ja toivotteli ensi viikolla mua tervetulleeks takas.... Ja ensin meinas proput kärähtää, kun näin että mua vastassa oli TAAS opiskelija!! Onneks kuitenkin tuli se terkka loppuvaiheessa mukaan siihen tarkastukseen. Opiskelija -rukka ei löytäny ees sydänääniä, jouduin sanoon sille, että jos vaikka kokeilis tolta vasemmalta puolelta, kun vauveli on siellä KOKO AJAN!!! Ja mä en ees ymmärrä, että miten se opiselija aatteli, että äänet kuuluu mun kyljestä, siitä kohtaa missä on JENKKAKAHVAT!!!!! Meinasin jo ottaa siltä opiskelijalta sen dopplerin ja sanoo, että "anna ku äiskä näyttää." AAAAARRRGGGHHHH!!!!! :kieh: Juu, kyllähän opiskelijoiden pitää saada harjotella ja ittekin oon ollu samassa tilanteessa, mutta kyllä ohjaajan pitäs varmistaa, että opiskelija osaa tehä ne perusjutut itsenäisesti, ennen kun antaa sen opiskelijan tehä ittekseen. Nimittäin, jos en ois just ennen sydänäänten kuunteluu tuntenu vauvan liikkeitä, niin mä olisin kerenny säikähtää siinä, kun se niitä kaiveli kyljeltä muutamia minuutteja ja mitään ei kuulu mistään.

Amanda. Niissä dopplereissa on todennäkösesti semmonen juttu, että jos se kosketus on jotenkin "huono" tai se syke vaihtelee esim. muksun liikkumisen mukaan, niin se ei anna mitään lukemaa. Eli että se laite ei "arvioi" mitään, vaan antaa lukeman sillon ku se on varma. Sama se on esim. digitaalisissa verenpainemittareissa, että nehän ei anna välttämättä lukemaa, jos immeisellä on vaikka rytmihäiriö tai joku lisäyönti just mittausvaiheessa, eikä se silti tarkota mitään sen kummempaa, se laite on vaan niin tarkka, että se ei "siedä häiriöitä."
Se tiivis jumputus on kyllä kaiken todennäkösyyden mukaan ollu maha-asukki, ellei sun oma pulssi oo sitten jännityksen takia ollu ihan mitä sattuu. =) Yleensä ne äänet saa parhaiten kuulumaan alkuviikoilla navan ympäriltä, yleensä kai alapuolelta. Mutta koska muksu mahtuu yksiössään liikkumaan aika laajasti, niin älä hätäänny, jos ne äänet ei aina kuulu tai jos ne yhtäkkiä häviää. =)

Sitä ois sitten vuorossa pyykkien viikkausta. Tossa pari päivää sitten pesin konessa kaverilta saatuja helistimiä. Ihania kaikenlaisia ötököitä!!! On leppäkerttuu ja kissaa ja mustekalaa ja vaikka mitä. Kätevää, kun ne sai pestä ihan pyykkikoneessa ja kuulu ne helisevän, kun kokeilin samalla kun nostelin ne kuivumaan.

Mukavaa loppuviikkoa mammat!!! :wave:
t.Pol ja masuasukki 39+3

 

Heipat!

Ja onnea vauvoista! :heart::heart::heart: :flower:
Hurjia olivat synnytystarinatkin osaksi... Pääasia ovat kuitenkin terveet vauvat!
Tervetuloa ja onnea plussista myös uusille!

Täällä saikkuillaan tämä viikko ja huomenna on neuvolalääkärille aika. Ei mitään hätää ole, mutta töissä jaksamisen kanssa vain tiukkaa. Närästää, lonkat ja nivuset särkee, selkä puutuu ja käsivarret... Pientä kai vielä, mutta kaikkinensa vie voimat. Noh... maanantaista eteenpäin olisikin vain 8 työpäivää enää. Neuvotellaan sitten huomenna lääkärillä, että yritänkö sinnitellä...

Hankinnoista
jotkut olivat stressanneet. Mun neuvo on, että eipä kannata ajatella missä vaiheessa ja mitä kaikkea muut hankkivat! Omaan tahtiin ja omien tuntemusten mukaan. Valikoima on kyllä suuressa osassa vauvansälää ihan liian suuri ja varmasti olisin itsekin esimerkiksi rattaiden mereen hukkunut, ellei olisi käynyt niin helposti tämäkin asia, onnen kautta... Saatiin lopulta miehen siskon perheeltä hyväkuntoiset rattaat edullisesti. Sinne tulee myös perheenlisäystä ja heidän piti tarvita rattaita itse, mutta sitten tulikin tuplayllätys! Joutuivat ostostelemaan kaksostenrattaat, joten meille jäi heidän yksöset! (Kaksosten pitäisi muuten syntyä ihan tässä parin viikon sisään...)

Turvakaukalokin saatiin lopulta ihan ilmaiseksi miehen serkulta ja tosi hyväkuntoinen... Niissä olisi ollut sitten se toinen liian suuri valikoima mun mielestäni.

Nämä siis vain esimerkkinä, että yllättäen monikin asia voi järjestyä helpommin kuin uskoisikaan. Stressatahan toki saa, jotkut kai tekevät sitä ihan omasta tahdostaan...

SariP ja Poju 32+6

 

Pol, huh mitä touhua! Joo pitäähän opiskelijoiden saada treenata, mut jotenkin ikävää olla itse koekaniinina... Ja vielä niin, ettei hoitaja oo siinä mukana. Onneks sykkeet sit löytyi! Iso kiitos doppler-vinkeistä! :heart: Täytyy sanoa, et olin eilen aika hermona, kun mietin, et jospa se syke olikin mun. Ja oli sit pakko kuunnella vielä eilen illalla uudestaan. Ja sainkin sitten sen saman sykkeen kuuluviin, mutta tajusin, että oma syke oli aika korkealla jännityksestä ja se ääni oli mun oma!! Hitsi että huolestuin... Jatkoin sit hermostuneena etsimistä ja sitten löysin sykkeen, joka oli sitä toista (ja eilen löytynyttä) paljon nopeampi. Pikaisella laskulla sain 140-150. Se oli aika hiljainen ääni, mut selkeä kuitenkin. Joten toivotaan, et se oli pikkuisen syke. Täytyy sanoa, et toi doppler on nyt aiheuttanu pikkasen huolta, kun se syke ei oo näytölle ilmestyny… Ja tänään jo ehdin miettiä kaikenlaista ja pelot iski pintaan... Mut toisaalta, mistä se tiheä syke olisi voinut kuulua, jos ei olisi maha-asukin?

Miten teillä muilla alkuraskaudessa olevilla - millaisia oireita teillä on tällä hetkellä? Mulla on olo aika hyvä eikä enää kuvotakaan juuri ollenkaan. Tosin pientä se on ollu mulla koko ajan. Nälkää ja tissi- (ja vatsa) turvotusta sekä hengästymistä lukuun ottamatta ei ole ihmeempiä oireita. Ai niin, naama kyllä kukkii aivan urakalla! Huh, kestääköhän tää koko raskauden ajan?

Hyviä vointeja kaikille!

Amanda ja Sulo-Sointu 11+0 (keksinpäs sen lempiinimen )

 

Onnittelut vauvan saaneille!

Amanda no minähän olen sitä oksetusta valittanutkin täällä, ja meininki jatkuu edelleen niin että aamulla heti herättyä tulee vatsahapot sängyn vieressä olevaan sankoon. Päivällä pitää käydä kesken työpäivän makaamassa vessan lattialla pimeässä ja kerätä voimia. Illalla väsyttää niin paljon että töistä tultua melkeinpä suoraan lepäämään. Väsyttääkö ketään muuta? Iho minulla on tosi hyvässä kunnossa, ei mitään näppylöitä. Mitenkäs Amanda ja muut noilla viikoilla olevat, joko olette kertoneet odotuksesta tuleville isovanhemmille, ja jos olette niin mitäpä sanoivat?

Tänään olikin ensimmäinen neuvolakäynti ja oksensin kesken käynnin, mahtavaa... Neuvolan täti ehdotti sairauslomaa mutta yritän yhä sinnitellä töissä.

GK30 ja mönki 8+6

 

RR: voi että sulla meni vielä rankemmin varmaan kun mulla. Onneksi kaikki hyvin nyt :heart: ja Onnea! :heart:

Tuiskuli: niin mäkin itken kun luen sitä kohtaa... :heart:
Voi harmi että sullakin on perätila, no mulla se korjaantui kyllä mutta sitten kävikin noin. Jälkeenpäin mä sanoisin, että "turhaan" mä toivoin sitä leikkausta perätilan takia, nyt harmittaa tuo leikkaus aika paljon, kun tosiaankin joutuu vuoden odottamaan ennen seuraavaa raskautta. Mutta jos tuo ei ole esteenä niin sittenhän sektio on hyvä valinta, pääasia on että lapsi saadaan turvallisesti vatsasta ulos. Paitsi kyllä mua nyt kiukuttaa kun pitää ottaa iisisti, olin niin odottanut että pääsen hommailemaan kaikkea ilman edessä olevaa mahaa ja vaikka juoksulenkille! (ja olihan meille siinä vaiheessa se suuri helpotus kun sektiopäätös tuli, olin niin väsynyt ja tuskissani ja peloissani... Supistukset muuten kestin hyvin mutta kun laitettiin pedille selälleen ja ronkittiin tuskaisen syvältä sitä kohdunsuuta niin kipu oli aivan liikaa... )

Samirja: synnytysjännitys on aika normaalia mä jotenkin selvisin synnytyksestä ilman traumoja, tai niin luulen ainakin vielä. saas nährä miten sitten seuraavan raskauden aikana käy... Eniten sitä jälkijännitystä tuottaa se mitä olisi voinut tapahtua, jos kaikki ei olisi mennyt hyvin... mutta niitäpä ei voi etukäteen edes arvata tai kuvitellakaan. Minä pelkäsin kyllä kaikkea mahdollista etukäteen mutta silti synnytyksen koittaessa mieli oli aika iloinen ja rauhallinen, kai se "luonto hoitaa" vaan on sittenkin totta Sä ehdit vielä panikoida ja jännittää vaikka kuinka monta kertaa ennen h-hetkeä, ja ihan yhtä monta kertaa ehdit saavuttaa rauhan ja varmuuden siitä että kaikki menee hyvin :hug: Niinkuin varmasti meneekin! :hug:

Pikkuinen tuhisee sängyssään Kyllä se aina silloin nukkuu hyvin kun mua ei väsytä....

Voikaa hyvin!
tömpsis ja Super jo 3 viikkoa