** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.12 **

Milk@ : Mulla ei oo vakkari-työpaikkaa, joten se on poissuljettu vaihtoehto tuo työnantajalle ilmoittaminen Ja tämä työsopimus päättyy elo/syyskuussa. Tieten olisin saanu varmaan vakkariks jäädä sinne edelliseen paikkaan, mutta koin sen henkisesti sen verran raskaaksi, että paremmaksi katsoin lopettaa, ja muutenkin sopimus oli tyyliin tarvittaessa töihin kutsuttava, ja silti mulla oli viikossa aivan älyttömästi työvuoroja, ei koskaan viikonloppuisin vapaata ja yövuoroja joita en jaksanut edes ennen raskautta.

 

miss_piggy: Juu, ymmärsinkin, että olet jäämässä äitiyslomalle työttömänä ollessasi. Siihen yritinkin kommentoida, että en tiedä, päteekö toi sama kahden kuukauden sääntö siinäkin, vai joutuuko olemaan työttömänä työnhakijana äitiysloman alkuun asti vai miten se menee.. Saas nähdä, miten mun käy, ku koeaika loppuu vasta lokakuussa, eli sillon raskaus olisi jo puolivälissä..

 

hiisi-78, onnittelut pienestä prinssistä! :heart:

Twinflower, kovasti jaksamisia pahoinvoinnin kanssa, mahtaa olla aika kamalaa : / Mutta toisaalta palkkio on varmasti sen arvoinen ja jälkeenpäin aika kultaa muistot, mutta nyt se ei varmaan vielä hirveästi lohduta. Onneksi marraskuu on tosiaan lähempänä kuin uskoisikaan

Vilja-Maaria, mullekin tuli yllätyksenä tuo ultra. Mun mielestä jokaisen kunnan ja kaupungin pitäisi tarjota ensimmäisellä neuvolakäynnillä tuollainen tarkistusultra että tiedettäisiin että siellä on varmasti pieni ihmisenalku. Tuokin oli nopea, ei mitattu tai muutenkaan, ja sen teki neuvolantäti joten ei kuluta edes resursseja kuin ultralaitteen hankintahinnan verran.

Bling, mäkin tykkään jotenkin enemmän noista paperisista esitteistä ja kirjoista, niitä saa oikein konkreettisesti hypistellä Mäkin ukolle esittelin, että tuo tuossa, tuo pieni, tuon kokoinen se meidän pieni Nyytti nyt on Hyvä että teilläkin oli mukava sijainen, toivotaan että meillä molemmilla olisi kivat "omat" neuvolantädit

Milk@, jos siinä on jo nyöritys niin ei vaadi edes isoa korjausta! Vetoketju pois, saumat kiinni ja sauman alle reunoihin peittävä levikepala joka jää nyörityksen alle peittämään ihon. Jos nyöreistä annetaan lisäsenttejä, ei näy paljas selkä alta

mutantti, sokerirasitus on kyllä sellainen juttu mitä en odota yhtään innolla. Makea ei oikein raskauden aikana maistu ja mehutkin yököttää, joten saa nähdä pystynkö pitää glukoosit sisälläni yön kun ei saa aamulla syödä tai juoda mitään Kai se menee, pitäisi treenata ja nykäistä aamuisin ensimmäisenä mehua naamariin Vauvoista on kokemusta, olen hoitanut molempia pikkusisaruksia, vaihdellut vaippoja jne. Toki siitä on aikaa ja aluksi tietysti jännittää, mutta kyllä hommaan tulee äkkiä varmuutta

(.) Kohtu on ollut tosi kipeä eilisen ja tämän aamun. Yöllä oli taas pitkästä aikaa sen verran pahat kivut että herätteli muutamaan otteeseen. Kivun provosoimana näin unta että heräsin keskellä yötä vessaan ja housuissa oli verta, eikä se lakannut millään vaikka miten pyyhki. Kauheita painajaisia Tietoisesti en murehdi noita kipuja niin paljon kuin alitajuisesti, sillä näitä on ollut ajoittain ihan plussasta asti ja Nyytillä on kuitenkin ollut kaikki hyvin

Muuten oloissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia, pahoinvointi lieveni joskus 8+ hieman mutta jämähti sille tasolle. Nyt se on selvästi pahinta aamuisin ja aamupäivisin ja helpottaa iltaa myöten niin että nukkumaan mennessä ei tunnu missään. Rintojen aristus on jo inhimillistä ja voin nukkua vatsallani ja aion niin tehdäkin nyt kun vielä voin - on nimittäin yksi lempiasennoista ja surku tulee kun kohtu nousee niin etten se ole enää mahdollista Turvotus riippuu pitkälti lämpötilasta ja aktiivisuudesta, mitä kuumempi ja mitä enemmän touhuaa, sitä enemmän nestettä kerään. Toki nyt aktiviteettitaso on ollut lähes nolla kun olen saikulla pahentuneen lonkkakivun vuoksi.

Ohhoh mikä romaani! Jospa sitä siirtyisi hetkeksi olkkarin puolelle, vaihtelu virkistää

Mayinka & Nyytti 9+5

 

Pitkästä aikaa ehdin tännekin kirjoittelemaan...

Meille siis syntyi maailman suloisimmat kaksospojat 12.7.2013. Herra A tuli maailmaan klo 22.04 mitoilla 47 cm / 2250 g ja herra B klo 22.07 mitoilla 46 cm / 2440 g.
Synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla rv 37+0 ja pojat syntyivät normaalisti alateitse. 12 tunnin kokonaisurakasta ponnistusvaihe kesti vain 15 minuuttia yhteensä.
Pikku A kärsi lyhyen napanuoran vuoksi hapenpuutteesta ponnistusvaiheessa ja kiidätettiin elvytettäväksi ennen kuin ehdin pikkumiestä edes nähdä. Eipä siinä kyllä hätääntyä ehtinyt, samantien kun A oli maailmassa piti alkaa ponnistamaan B:tä. B pääsi onneksi ihokontaktiin heti synnyttyään ja pukemisen jälkeen päästiin harjoittelemaan imemistäkin.
A-vauvan näin sitten puolenyön jälkeen, käytiin katsomassa poikaa vauvateholla ennen kuin mentiin B:n kanssa vuodeosastolle.
A oli teholla tarkkailussa pari yötä ja pääsi sitten vierihoitoon. Kaikkiaan oltiin viisi yötä sairaalassa ennen kotiutumista.
Pojat on nyt siis kolmen viikon ikäisiä. Elämä on hektistä, mutta samaan aikaan huikaisevan ihanaa :heart: Eilen neuvolassa painot 2790 ja 3050 grammaa, hyvin kasvavat vaikka korviketta nykyisellään syövätkin.
Hurjasti onnea ja tarrasukkia matkaan kaikille odottajille, poistun takavasemmalle hoivailemaan poikuettani

Regalo ja Karvamadot

 

Onnea Regalo!

Täällä jalkojen pakotus on iltain aivan älytöntä, eilenkin nukkumaan mennessä pakkasin kolme tyynyä jälkojen alle, mutta ei ollut mitään apua

Ja 13+0, poksista!

 

Regalo, sydämelliset onnitteluni :heart: upea suoritus!!

 

Paljon onnea Regalo! :flower::heart:

Syksy 32+0

 

Mielettömästi onnea Regalo! :heart: Vai pitäisikö sanoa että tuplasti onnea! Hyvää vauvantuoksuista arkea teille. Käy välillä kertomassa miten pojilla ja äidillä menee?

 

Mayinka, mullakin on edelleen selvin oire ollut toi alavatsan kipu. Välillä käy mielessä, että onkohan kaikki ihan oikeasti hyvin vai miks sinne sattuu niin paljon ajoittain. Ja salilla en voinu torstaina tehdä enää minkäänlaisia vatsalihasliikkeitä, piti keskittyä vaan hyvin rauhalliseen selkä/lantiopohja -jumppaan.

Ja siitä hääpuvusta, mä itsekin ajattelin, että pakko se on jotenkin saada kuntoon. Mutta koska en oo todellakaan mikään käsityöihminen enkä niistä jutuista tajua hölkäsenpöläystä, jännittää vähän. Mutta häät tulee joka tapauksessa, ja on mulla sitten sellainen pitkä iltapuku viimeisenä hätävarana. Se on kylläkin lila, mutta kyllä se menee sitte jos mikään muu ei mahdu päälle. Siihen nimittäin mahakin mahtuu kasvamaan vielä jonkun aikaa...

Ulkona on nyt niin ihana ilma, että me lähetään mökille nautiskelemaan. Ostin Dan Brownin Infernon eilen, ja aion loikoilla laiturilla ja lukea sen. Hyvää viikonloppua kaikille!

 

Mulla ei oo kertaakaan ollu mahassa oikeastaan minkäänlaisia tuntemuksia / kipuja. Välillä jotain pientä repäisykipua mutta siinä se..

 

Ihanaa Regalo, sylin täydeltä onnea! :flower::heart:

Milk@ ja Mayinka, ihan normaaleja kohdun kasvukipuja nuo ovat varmaan. Mullakin etenkin öisin jomotti joskus niin ettei saanut nukuttua. Lämmin auttoi mulla, käytin miestä lämpöpatterinani Ja aah, Milk@n mökkilaiturilla loikoilut kirjan kanssa kuulostaa ihanalle!

Ostin muuten tukivyön, voin suositella lämpimästi eilisen testikäytön perusteella, liikkuminen on paljon mukavampaa.

hiisi 21+6

 

Mää näin viime yönä unta että meille oli syntyny poika. Kannoin sitä rintarepussa ja sen nimi oli Leevi

 

Ciao kaikille pitkän hiljaiselon jälkeen! Olettepa te olleet aktiivisia, oli mukava lukea kaikki kommentit!

Onnea Regalo hurjasti! Ihanaa!! :heart:

Ja ihana oli tosiaan lukea kaikkien muidenkin kommentit. Huonovointisuutta, hyvinvointia, päänsärkyä, hääpuvun sovittamista ja vaikka mitä!

Tänne ei kummempia. Mulla on todellakin masu pamahtanut näkyviin kunnolla. Ei tosiaan voi enää piilotella. Huonovointisuus on pysynyt poissa ja muutenkin olen ollut ihan virkeä. Huononolon ja väsymyksen tilalle on tullut Mrs. Kiukkupussi. Mä saan ihan mahdottomia kiukkukohtauksia (mietin kirjoitanko raivareita...mut kyllähän te tiedätte..hahahah), eilenkin pamautin Excel-harjoituskirjan lattialle niin että mäsähti ja mies luuli, että heitin läppärin ja säntäsi alakerrasta katsastamaan tilanteen. Ja ai mistäkö syystä? No siis ihan mitättömästä! Ugh! Siinä olin sitten tosi pahoillani ja rakkaani vaan tokaisi, että niin pitkään kun esineet pysyy kuosissa ja nämä kiukkarit kestää vain hetken, niin no problemos... Noh, pääsinhän mä tuossa jo pyytämään anopiltakin anteeksi, kun oikein räväytin jotain suustani. :O. Päätin, että parempi pitää suu supussa, jos tuntuu että kuppi menee nurin. Mites teillä muilla, onko olo välillä kuin myrsky lasissa?

Ainiin, onhan mulla niska ollut ihan turkasen kipeä! Siis ihan niin kipeä, että koko kallo on kuin tulessa. Heti, jos yö on yhtään levoton, niin pää on kipee. Tai siis niska ja siitä kärsii koko aivokoppa, auts!!

Päätettiin muuten ostaa tarvikkeita pikkuhiljaa ja nyt meillä on sänky hankittuna! Toimii loistavasti myös tarvikevarastona . Käykäähän lukaisemassa blogiani, kirjoitan siellä muutamista vauvajutuista. Ja uusi bannerikin on tehty, herrrrrmohan se siinäkin oli mennä, mutta kahvikupin voimalla runttasin sen kasaan. Kultahippusia

Odotan syksyn Espanjan reissua tosi paljon! Vaikken nyt töihin mennytkään, vaan päätin ottaa iisin puoli vuotta ennen beiben syntymää, tuntuu loma kuitenkin lomalta. Saanhan rakkaani kanssani touhuamaan päivisin. Päivät tosin menee erittäin nopeasti mammiksella olevien ystävien kanssa lounastaen, siivoillen ja nyt syyskuun alussa aloitan yliopistolla opiskelut. Niitä joulukuuhun asti ja sitten voikin keskittyä nyytin syntymään.

Ollaan muuten aika varmoja, että meille tulee poika. Rakenneultra on syyskuun alussa, mutta olisi niin ihana nähdä beebi jo aikaisemmin, joten voi olla että varaan ultra-ajan jo aikaisemmin.

Ei tänne muuta. Iloitkaa oloistanne ja yrittäkkää pitää mieli korkealla hedareista ja muista riippumatta, ihana paketti odottaa sitten tovin päässä! :heart:

Oliko teistä muuten kukaan pääkaupunkiseudulta? Uskaltaiskohan sitä kahville? :wave:

t. Lady ja Bambsu 15+1

 

Miks mun mahassa ei näy mitään? Ei sitte minkäänlaista kummun kumpua ja siks pitääki välillä dopplerilla koittaa kuunnella onko kaikki kunnossa...

13+2

 

miss_piggy Olisiko kohdun asennolla vaikutusta tähän? Kaikilla ei vaan näy kuin sitten myöhemmin.

Saas muuten nähdä mitä terkkari sanoo viikon kuluttua tästä mun painon kehittymisestä. Mulle on tullut noin kilo lisää ja välillä sekin heittää lähemmäs 500 grammaa. Miten teillä muilla on paino kehittynyt? Onko tullut sapiskaa syystä tai toisesta?

 

Heippa,

Ehkä mäkin nyt uskaltaudun tänne joukkoon! Tein plussatestin viime maanantaina ja myöhemmin vielä clearbluen digillä plussan,. Menkkojen mukaan nyt on rv 5+5 ja LA on 1.4. Eli aprillipäivän vauvaa odotellaan!

Tosi epätodellinen olo, mutta rinnat on kipeät ja pingottuneet ja jotenkin kovat, ja menkkamaista jomotusta on melkein joka päivä. Oon ihan tyytyväinen noihin kipuihin, tähän on jotenkin helpompi uskoa, kun tuntuu jossain! Muita oireita tai oloja ei ole.

Varasin varhaisultran yksityiseltä viikolle 7 ja neuvolan sain viikolle 9. Nyt vaan tässä jännitetään.... Ja yritetään uskoa todeksi tätä asiaa

 

Mää en uskalla ees puntariin mennä, varmaan on paino noussu ku on tullu syötyä roskaruokaa, enkä oo liikuntaa harrastanu moneen kuukauteen

 

Tervetuloa Lise!

Täällä vielä mökillä, illalla paluu kaupunkiin
Olen lueskelleut palstaa vähän laiskasti. Päivityspyyntöjä punaisella, muuten saattaa mennä ohi, kiitos!

Ammuyöstä heräsin järkyttävään jalkakramppiin, teki mieli huutaa, huhu! Ei koskaan aikaisemmin ollut tällaista. Vällillä kramppasi oikea jalka mut nyt oli kunnon kohtaus Toivottavasti supistukset eivät ole samantyyppisiä vatsan alueella! :O

Masu on ilmeisesti aika iso, vaikka itse olen tottunut siihen. Yleinen kommenti on, että kyllä tuo lapsi tulee ulos aikaisemmin kun syyskuun lopussa.
Olen hyväksynyt masun olemassaolon enkä oikein muista minkälaista on olla ilman. Nyt jotenkin mun aivot ei suostu uskomaan, että pian masu on mennyttä ja sen paikalla on vauva sylissä. Huomaan, etten edes mieti hirveästi synnytystä, mikä on outoa. Ehkä se on jokin defenssikeino. Toisaalta meillä on ollut jatkuvasti vieraita ja meininkiä täällä, ei olisi edes ollut mahdollisuutta uppoutua omiin ajatuksiin. Katsotaan, muuttuuko asiat nyt kun palataan kotiin.

Vointeja kaikille!

Syksy 32+2

 

Lise, tervetuloa ja onnea plussasta!

Onnittelut Regalolle pienistä pojista!

Ladyn blogia täällä juuri lueskelin. Aika veikeännäköinen tuo sänky! Ja hienoa, että se on noin "muuntautumiskykyinen", ei tarvitse lapsen kasvaessa olla heti ostamassa uutta. Itse en ole vielä uskaltanut hankintoja tehdä saati juuri miettiäkään. Tosin mulla on muutto pian edessä, joten odotan nyt siihen asti että ole päässyt muuttamaan ja asettumaan aloilleni. Vaunut on jo kyllä tiedossa, Teutonian vaunut olisi ostettavissa kaverilta. Pitää vaan käydä koeajamassa.

Painoa on kertynyt pari kiloa. Ei se kauheasti kyllä näy, vaatteet ei purista ja kaikki housutkin mahtuu vielä hyvin jalkaan. Maha on kyllä vähän pyöristynyt, mutta kyllä odotan sitä ihanaa isoa mahaa, jollaisesta Syksy kertoi...Syksy Tuleeko sulla ihmiset koskettelemaan mahaa ja kuinka siihen reagoit? Entä muut, saako teidän vauvamahojanne koskea? Musta tuntuu, että en tykkäisi, että ainakaan ilman lupaa tullaan koskemaan. Lupaa kysymällä ehkä joo.

).( Kävin ekassa neuvolassa keskiviikkona. Oli ihanaa! Tosi kiva täti oli. Iso pino esitteitä ja luettavaa ja nyt oonkin niitä iltaisin lukenut. Hemoglobiini kuulemma liian matala (115), ja täti käski tsempata syömisten kanssa. Sydänääniäkin kuunneltiin ja heti ne alkoi kuulua. Kotidopplerilla en ole edellenkään saanut ääniä kuuluviiin. Np-ultra on (vasta) 21.8. Olin vähän pettynyt, kun vielä niin kauan joutuu sitä odottamaan, mutta se oli seuraava mahdollinen vapaa aika. Aika siis varattiin siellä neuvolan vastaanotolla. Mulla on tuolloin ultrapäivänä jo 13+4 (neuvolan mukaan 13+2), joten aika viime hetkille se menee. Np-ultrakäynnillä saa sitten ajan rakenneultraan.

Huomaan, että omat ajatukset pyörii koko ajan tässä oman navan ympärillä, vauvassa ja tulevassa. Välillä mietin, että puhunko näistä asioista liikaakin, että jaksaako kanssaihmiset kuunnella näitä mun vauvajuttuja. Onneksi on muutama hyvä ystävä, joilla on pieniä lapsia, ja jotka jaksavat kuunnella ja kertoa omista kokemuksistaan. Ja onneksi on tämä palsta!

 

Lady, mulle ei tullut painoa ollenkaan ekaan kolmeen kuukauteen. Sitten jossain vaiheessa se lähti äkkiä nousuun ja sain monta kiloa lyhyessä ajassa. Nyt on noin 10 kg tullut yhteensä muttei enää nouse kovin nopeasti.

Vilja-Maaria, yllättävän vähän on tullut ihmiset koskettelemaan mahaa. Olen jopa hieman pettynyt Vain mun läheiset sukulaiset ja muut eteläeurooppalaiset kaverit koskettelevat. Mun vauvamahaa saa koskettaa, se tuntuu kivalta. Ei tietenkään ventovieraat mutta esim. mun hyvä ystävä pussaili mahaa lähtiessään jo aika alussa ja se oli minusta mukavaa
Vähän aikaa sitten oli Ilta-lehdessä artikkelista siitä, kuinka odottavat äidit eivät tykkää siitä, että mahaa kosketella. En ole lukenut artikkelia mutta olen sen jälkeen kuullut jonkun päivittävän, että "ai niin, nyky äidit eivät tykkää siitä, että vauvamaha huomioidaan" tmv.
Monet tuntemattomatkin ovat sen sijaan onnitelleet, viimeksi tänään raitiovaunussa. Sekin tuntuu kivalta.

Syksy 32+3

 

Mä en sitten kauan ehtinyt täällä ollakaan...

Mulla alkoi sunnuntaina kovat vatsakivut ja kohtalainen verenvuoto. Eilen kävin gynellä, joka totesi, että mitään sikiöpussia ei näy ja suurimmalla todennäköisyydellä käynnissä on keskenmeno. Verenvuoto jatkuu edelleen, kipuja onneksi jo vähemmän.

Mieli on tietysti maassa, mutta jos näin piti käydä, niin hyvä että se kävi näin varhaisessa vaiheessa.

En saa värejä lisättyä tekstiin tällä ipadilla, mutta mut voisi siis poistaa listalta.

Hyvää odotusaikaa teille kaikille!

 

Lise :hug: Voi ei

).( Minä niin kaipaisin sitä vauva-mahaa, edes jonkunlaista pientä kumpua mutta ei vaan näy! Alan kyllä oikeasti epäilemään, että mun kohtu on jotenkin erikoinen, tai jotenkin takana. Dopplerillakin eilen aivan järjettömän hankala löytää äänet ja sitte ku ne löytyi niin näillä viikoillakin kuuluu vielä huonosti, tuntuu että kuuluu huonommin kuin silloin joskus 9+ jotain.

No, eipä tänne sen kummempia. Keskisen kyläkaupassa käytiin eilen shoppailemassa, mutta en edelleenkään uskaltanut ostaa mitään vauva-kamaa. Musta vaan tuntuu että annan itelleni luvan tehdä hankintoja vasta sitte ku RU on takana. Eihän siihen oo enää ku vähän yli kuukausi aikaa muutenkaan

Piggy ja 13+4

 

Pahoittelut Lise. Toivottavasti näemme sinut pian uudestaan täällä! :hug:

 

Voi Lise, isot halaukset sinulle! Ihan tuli kylmät väreet kun luin tekstisi. Jaksamista ja voimia :hug:

 

Lise, pahoitteluni :hug: Toivottavasti onnistaa pian uudestaan!