n 20-v kuumeilijat joilla yritystä pitkään vol 3

Joskus aikoinaan kuuluin tähän pinoon (nimimerkkiäkään en muista)
Nyt on mies vaihtunut ja suhdetta takana vasta 9kk ja tänään tuli kaks hyvin vahvaa viivaa testiin. Aika yllätys.
Edellisen kanssa koitettiin saada lasta ja nyt kun koitettiin ehkäistä niin silti kävi näin.
Vissiin mä kuuluisin tonne toiselle puolelle. Huh, onpas sekavaa.
Jarrusukkia ja liimaa kaikille! :heart:
 
Kiitos, täsä tuntui, että vietiin elämältä pohja. eikö edes riit että raskaaksi tulee, niin sittenkin pitää vielä kärsiä ja kärsiä. sattuu niin kauheasti, itkettää ja supistuksetkin tuntuu alkavan. no nyt ainakin tiedän miltä nekin tuntuu...

ja kamalimmalta tuntuu myös miehen tuska. minä pelkäsin tätä, mutta hän piti pään pystysssä ja uskoi loppuun asti, että kaikki on hyvin. nyt se ei ollutkaan niin.

vasta nyt voin tajuta miltä keskenmeno/tuulimuna tuntuu. ja vielä ivf-hoidoilla alkunsa saanut raskaus. kyllä on pelko nyt, että tuleeko meistä koskaan isää ja äitiä.
 
Voi ei haltia, olen todella, todella pahoillani puolestanne :hug: Sanat ei auta, aika ehkä enemmän.. Kestää kauan toipua tuosta. Voimia kovasti jaksamiseen teille molemmille, sekä sinulle että miehellesi. Tukekaa toinen toisianne niin pärjäättä paremmin.
 
Haltia :hug: Olen pahoillani teidän puolestanne. Tuulimunat on kamalia, kun siinä tuntee ittensä niin perin pohjin huijatuksi. Ei niitä sais tulla kellekään, eikä varsinkaan, jos muutenkin on jo vaikeuksia tulla raskaaksi. Voimia!

Tuulimunaan on jotenkin hirveen vaikee suhtautua. Kun sen kuitenkin mieltää lapseksi, koska on ollu raskaana ja silti tietää, ettei se kuitenkaan ole lapsi. Ei oikeen tiedä mitä surra. Ja kuitenkin sekin täytyy surra, että pääsee ylitse. Toisaalta tuulimuna on ehkä kuitenkin helpompi kuin keskenmeno. Eipä ainakaan oo sitä alkiota, joka tulis sen vuodon mukana. En tiedä. Minusta tuulimunassa pahinta on se pelko, että kromosomit miehen kans ei sovi kohilleen ja lapsettomuus johtuis siitä. Ja tietysti pettymys siitä, ettei sitä vauvaa tulekaan. Mutta siitäkin pettymyksestä pääsee ylitse, mutta tuosta pelosta en varmasti pääse eroon ennen kuin todistetusti oon raskaana.

Toipuminen ottaa aikaa, mutta kyllä siitä tuulimunastakin ylitse pääsee. Ite en ole tuulimunaa enää kovin paljoa ajatellut, mutta oikeastaan vasta nyt siitä voi puhua. Ei kovinkaan moni läheisistä ystävistänikään tiedä siitä mitään. Nyt ihan viime aikoina se vaan on taas pyöriny mielessä, kun eräs ystävistäni saa vauvan ihan näinä päivinä. Tietysti se on sitten yleinen puheenaihe meidän kaveriporukassa, enkä voi siinä olla ajattelematta, että ite vois olla samassa tilanteessa. Laskettu aika kun olisi ollut eilen. Mutta ei se siltikään tunnu enää niin pahalta kuin silloin, kun se tuulimuna todettiin. Ei sitä ihan turhaan sanota, että aika parantaa.

Onneksi teillä kuitenkin Haltia on tuo PAS suunnitteilla. Voi kiinnittää ajatukset siihen sitten, kun on vähän toipunut tuulimunan aiheuttamasta iskusta. Kyllä minä uskon, että te vielä lapsen saatte. Ja me kaikki, eikö niin? Ite yritän positiivisesti ajatella, vaikka pessimistinen puoli nostaa kyllä päätään ihan luvattoman usein. Oikein paljon plussatuulia meille kaikille. :)

Ja tuosta sopivuudesta tähän pinoon.. Iteki oon joskus miettiny, ettenhän mä enää kohta oo mikään n. 20-vuotias. Lähempänä 25:ttä jo. Mutta mehän vaihetaan nimeä, jos ikä tulee esteeksi. Toivotaan kuitenkin, ettei meiän kenenkään tarvis kuumeilla enää kovin kauan vaan saatas vaihtaa tää pino odotuspinoksi.
 
No niin... kaksi haamua ilmaantui testeihin viime tiistaina, seuraavana päivänä testi nega. Nyt kävin labrassa viemässä pissänäytteen perjantaina joka myös nega. Pettymys oli suuri ja itku oli kyllä herkässä... Koko perjantai päivä oli töissä yhtä tuskaa! Hammasta purren ja itkua estäen selvisin siitä mutta koti matkalla ja kotona itk pääsi valloilleen! :'( Oltiin jo niin onnellisia plussasta ja miehenikin vaan taputteli masua ja puhui kuinka kohta sitten saadaan oienen pieni käärö :ashamed: Laskettu aika olis ollu heinäkuussa mutta näin kävi. Vieläkään ei minkään näköistä vuotoa ei ole, menkat ei ole alkanut ja pahaolo vaan jatkuu.. Olen oksentanut ja yökkinyt edelleen mutta tunteet on sekavat... ensi viikolla uusi testi ja jos edelleen nega niin sanoivat tk:ssa että pyytää lääkärin laittamaan veritestiin, jos sekin nega niin tutkitaan tarkemmin että aloitetaanko mahd.hormoni hoidot :/
Mieli on todella maassa eikä työnteosta meinaa tulla mitään kun koko ajan vaan itku nousee pintaan. Näin korkealta en ole IKINÄ tippunut!!
Haltia :hug: Mitkään sanat ei nyt helpota teidän oloa enkä voi sanoa miltä susta tuntuu mutta voin vaan kuvitella tämänhetkistä oloasi! :hug:
Murppa Pidetään peukkuja! Tule heti kertomaan testin tulos! :)
 
Suuret onnittelut murppa Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Mut voi stten listalla laittaa taustailemaan. Ei ole yhtään voimia miettiä koko vauva asiaa. En tiedä koska meillä on rahaa mennä siihen PASiin. Usko on mennyt koko asiaan, ei voi edes kuumeilla, kun raskaus ei ala ilman hoitoja, joihin ei nyt ole varaa. Täällä kaksplussassa roikkuminen on kidutusta, helpommalla pääsen, kun en ajattele asiaa. Mä yritän nyt keskittyä itseeni ja mieheeni. Pakko se on myöntä, että meille nyt ei vauvaa tullut, ehkä sitten myöhemmin joskus toivottavasti. Nyt vuotaa niin paljon, että edes seksiä ei saa harrastaa.
 
Vielä veistä haavassa. Kaveri tuli raskaaksi pillereistä huolimatta ja lapsen isän on tuntenut kesästä lähtien. No tiedän, ettei ole hänen syynsä, mutta en voi käsittää elämän epäoikeudenmukaisuutta. Miksi mua kidutetaan. Mä olen niin loppu. Paska maailma.
 
Kiitos kaikille onnitteluista. Tein tänä aamuna vielä varmistustestin ja plussaahan se sekin näytti :) En voi vieläkään uskoa tätä todeksi, on ihana olo... Mieskin on ihan innoissaan.

Haltia: Kunpa voisi jotenkin lohduttaa. Tuntuu todella pahalta sinun puolesta. Voin vain kuvitella tuota sinun pahaa oloasi. Ota aikaa itsellesi välillä. Olo sitten pikkuhiljaa helpottaa.

Joku muu voisi ottaa tuon pinon päivityksen kontolleen. Minä taidan siirtyä täältä pois, tiedän, miten inhottavaa on, jos joku raskautunut kirjoittelee täällä puolella.. Tsemppiä koko porukalle! Haikeaa jättää tämä pino, teistä on tullu minulle tosi läheisiä *niiskuttaa*.
 
Jännäystä. Ens viikon alkuun vielä. Semmone oire että ei kerrassaan mitään oireita. :D Ei oo ees tissit yhtään kipeet, ja ne on kyllä ruukannu aina olla edes vähä.

Tän kierron alussa kyllä tuumasin korkeimmalle voimalle, että mun on pakko tulla nyt raskaaksi - muuhun en suostu, muita vaihtoehtoja ei ole. =)
 
Joko tää pino on aivan kuopattu?

Kp 1 mennään sitte täälä. :attn: Tais tuo vyöhyketerapia vaan tehä ton ettei ollu mitään oireita, eikä nyt tunnu kyllä menkkakipujakaan. Vaikka vielähän nuo ehtii ku vasta alko, yleensä on kyllä alkanu heti.

Nyt pitää sitte toivoa että saatais semmone ihana joululahja. :)
 
Tämä pino todellakin näyttää olevan lähes kuopattu, en meinannu ees heti löytää.. Eli tulin vain sen verran kertomaan, että ultrassa löytyi kaksi alkiota, joista toisella sydänäänet. 17. joulukuuta uusi ultra, jossa tarkastetaan tulevien vauvojen määrä sekä minun oikean munasarjan tilanne. Näyttää, että sinne on kehittymässä hyperstimulaatio, huh :| Tsemppiä tänne koko porukalle!! On teitä ikävä :heart:
 
Piti tulla käväisemään.
Jos joku minut vielä muistaa..
meillähän tilanne oli se että esikoinen tärppäsi 6kk "yrittämisen" jälkeen eli elettiin sillai että tulee jos on tullakseen. no esikoisen syntymän jälkeen päätettiin että seuraava saa tulla heti kun tulee...mitään ei kuulunut eikä näkynyt ja juuri kun esikoinen oli täyttämässä 2v sain plussan testiin ja taivaissa oltiin...rv 9+0 tuli keskenmeno...
no sitten jännäiltiinkin täällä pinossa ja aika tarkkaan vuosi meni keskenmenosta kun uusi plussa tuli, ja se tuli just sen jälkeen kun olin päättänyt poistua pinosta, tyttö syntyi sitten 29.06.2008
ja nyt kun ei ollut mitään tarkoitusta tehdä kolmatta, niin plussa tuli jota sitten mietittiin myös aika kauhulla, koska menkkojen mukaan laskettu ois 1.7.2009 eli näille tulis 1v ikäeroa..
nyt sit ollaan pähkäilty että miks sillon tulee lapsia kun ei niitä oikein toivomalla toivo.

no ajatukset ollaan saatu kasaan ja tämä kolmas on tervetullut vaikka vielä testiä tehdessä olin 100% varma että en ole raskaana.en vain voinut uskoa että näin voisitärpätä kun ennenkin ollut niin vaikeaa.

isot :hug: teille kaikille ja toivon todella paljon kaikille plussaa!!

murppa86 mikä on hyperstimulaatio??niin ja onnea!
 
Kiva, että murppa teillä näkyi sydänäänet. toivottavasti kaikki menee loppuun asti hyin.

wiivi84 kiva, että teillä nyt kaikki menee kivasti. välillä se on niin ihmeellistä sillon tärppää kun ei usko, ja toivo, ja kun toivoo niin ei sitten millään.


täällä oli tänään jälkitarkastus. kaikki raskausmateriaali poistunut. lääkäri on aivan ihana. mä olen vaan ihan luovuttanut. ei huvita täällä kuumeilupuolella pyöriä. meillä eka pas siten tammi tai helmikuussa. enpä enää tiedä uskonko että siitäkän mitään hyvää seuraa.
 
Juu täällä kp 13 menossa ja toinen inseminaatio tehtiin aamulla. Ainakin kaksi rakkulaa oli kyydissä....lääkäri ei ollut aivan varma jopa kolmannesta mutta suostui kuitenkin laittamaan uimarit sisään :xmas:
 
Hei kaikki....

Minä tuun takaisin teidän kanssa tänne kirjoittelemaan.. Tänään ultrassa todettiin, että meidän pienokainen on kuollut kolme viikkoa sitten ja aloitettiin lääkkeellinen tyhjennys.. Perjantaina on osastolle meno siihen lopulliseen tyhjennykseen. Helmikuussa aloitetaan hoidot uudelleen. Olo on turta ja tyhjä, epätodellinen...

Onko tämä pino jo kokonaan kuopattu?? Missä ootte ystävät? :eek:
 

Yhteistyössä