Mulla palaa käpy tuon neljävuotiaan kanssa *räyh*

[vieras]

Kun ei mikään kelpaa. Mikään ei oo hyvin. Kaikki pitäis tehdä just päinvastoin. Vinkua vonkua ja marinaa. Ja leuat käy jatkuvasti. Yleensä valitustarkoituksessa. Hitto kun ei saa vessassa käydä ilman että joku roikkuu ovenkahvassa ja marisee että "tuuuuu jooooo!!". Ja aamusta asti tätä,EN JAKSA!

 

[vieras]

Tähän vaivaan on yksi apu: AIKA. Parin vuoden kuluttua tuo vaihe on ohi.

 

[a]

Kuulostaa tylsistymiseltä, millä te päivät täytätte? Meidän 4 v. myös rasittava toisinaan jos ei sille keksi puuhaa eikä ole kavereita. Kun yhdessä puuhaillaan niin on itse aurinkoisuus.

 

[Kirsikka]

Meillä samanlainen 4v, tai itseasias tuo täyttää kohta jo 5v. Ja perässä tulee uusi 4v täyttävä. Meillä on tyttöä rauhottanut kun on antanut "isojen" tehtäviä äidin apuna mitä voi tehdä omatoimisesti ja tuntea itsensä isoksi ja mahtavaksi. Huomiota.

 

[en mäkään]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

 

[yksinkertaista]

Pistä kiljukaula pihalle

 

[ei pahalla]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

 

[ap]

Kuulostaa tylsistymiseltä, millä te päivät täytätte? Meidän 4 v. myös rasittava toisinaan jos ei sille keksi puuhaa eikä ole kavereita. Kun yhdessä puuhaillaan niin on itse aurinkoisuus.

No kun sepä se,kun tosiaan touhotetaan vaikka mitä,tänä aamuna käytiin jo viemässä auto huoltoon ja käveltiin huoltsikalle aamukahville ja sämpylälle. Nyt kotona,luin pojalle kirjan ja sen jälkeen istahdin hetkeks tähän. Mut eiiiii,kun koko ajan pitäis olla viihdyttämässä :/ kohta ollaan lähdössä kirjastoon kunhan aukeaa,mutta oon alkanu pelätä tuon muksun kanssa kahdestaan liikkumista kun kaikesta pitää aina osottaa mieltään.. mut päällimmäisenä just toi että mikään ei riitä,kun kokoajan on vaatimassa enemmän ja enemmän

 

[en mäkään]

Ja taas se alotti tossa, ilman mitään syytä, voi vitt*! Kävelee ympyrää ja huutaa kurkku suorana itkua!

 

[en mäkään]

Kuulostaa tylsistymiseltä, millä te päivät täytätte? Meidän 4 v. myös rasittava toisinaan jos ei sille keksi puuhaa eikä ole kavereita. Kun yhdessä puuhaillaan niin on itse aurinkoisuus.

No kun sepä se,kun tosiaan touhotetaan vaikka mitä,tänä aamuna käytiin jo viemässä auto huoltoon ja käveltiin huoltsikalle aamukahville ja sämpylälle. Nyt kotona,luin pojalle kirjan ja sen jälkeen istahdin hetkeks tähän. Mut eiiiii,kun koko ajan pitäis olla viihdyttämässä :/ kohta ollaan lähdössä kirjastoon kunhan aukeaa,mutta oon alkanu pelätä tuon muksun kanssa kahdestaan liikkumista kun kaikesta pitää aina osottaa mieltään.. mut päällimmäisenä just toi että mikään ei riitä,kun kokoajan on vaatimassa enemmän ja enemmän

Just tätä mäkin tarkotan vaikka mulla tosiaan vasta se 1 vuotias, mutta niin perkeleen hankala!! Veit sanat suustani..

 

[vieras]

Meillä melko samanlaista, tiedän että ajan kanssa helpottaa kun on jo kaksi isompaa lasta. Mutta kyllä se oikeasti ottaa päähän kun huutaa vaan kokoajan. Eikä sitä voi olla kokoajan keksimässä tekemistäkään, täytyyhän tuon ikäisen jo osata itsekkin keksiä jotain hommaa.

Jaksuja ap:lle

 

[en mäkään]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

 

[ap]

Meillä melko samanlaista, tiedän että ajan kanssa helpottaa kun on jo kaksi isompaa lasta. Mutta kyllä se oikeasti ottaa päähän kun huutaa vaan kokoajan. Eikä sitä voi olla kokoajan keksimässä tekemistäkään, täytyyhän tuon ikäisen jo osata itsekkin keksiä jotain hommaa.

Jaksuja ap:lle

kiitti oon samaa mieltä että kyllä nelivuotiaan pitäis osata jo jonkinverran keksiä omaakin tekemistä,eihän kukaan voi aina ja iänkaikkisesti toimia muksuilleen ohjelmatoimistona.

 

[aina näitä "paapopaapo" äitejä valittamassa täällä]

Aloittajalla ei ole homma hanskassa lapsensa kanssa. Olet päästänyt sen liian helpolla ja kuritta kasvatttanut. Nyt sit maksat ihan omista virheistäsi. Hauskaa loppuelämää teille Kannattaa hommata apua mahdollisimman pian ennen kuin lapsi vie koko vallan talossa tai se on kyllä sen jo tehnyt, mut ha tosiaan apua ja korjatkaa tilanne.
Kuulostaa ihan tosiaan siltä, et se kakara pompottaa sua menen tullen

 

[en mäkään]

Aloittajalla ei ole homma hanskassa lapsensa kanssa. Olet päästänyt sen liian helpolla ja kuritta kasvatttanut. Nyt sit maksat ihan omista virheistäsi. Hauskaa loppuelämää teille Kannattaa hommata apua mahdollisimman pian ennen kuin lapsi vie koko vallan talossa tai se on kyllä sen jo tehnyt, mut ha tosiaan apua ja korjatkaa tilanne.
Kuulostaa ihan tosiaan siltä, et se kakara pompottaa sua menen tullen

Siis mitä nimimerrkiä nyt tarkotat?

 

[ap]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

Onko sulla ketään kavereita/tuttuja joiden kanssa voisitte kyläillä tai ulkoilla? Kaikki sympatiat sulle..mies teki työpäivää kellon ympäri kun poika oli vuoden ikäinen ja asuttiin mulle täysin vieraassa kaupungissa,ei tuttuja,ei mitään :/ Se oli semmonen vaihe elämässä,mutta hajottavaa,myönnän!

 

["paapopaapo" äitejä]

Aloittajalla ei ole homma hanskassa lapsensa kanssa. Olet päästänyt sen liian helpolla ja kuritta kasvatttanut. Nyt sit maksat ihan omista virheistäsi. Hauskaa loppuelämää teille Kannattaa hommata apua mahdollisimman pian ennen kuin lapsi vie koko vallan talossa tai se on kyllä sen jo tehnyt, mut ha tosiaan apua ja korjatkaa tilanne.
Kuulostaa ihan tosiaan siltä, et se kakara pompottaa sua menen tullen

Siis mitä nimimerrkiä nyt tarkotat?

Ei ole kummallakaan

 

[ap]

Aloittajalla ei ole homma hanskassa lapsensa kanssa. Olet päästänyt sen liian helpolla ja kuritta kasvatttanut. Nyt sit maksat ihan omista virheistäsi. Hauskaa loppuelämää teille Kannattaa hommata apua mahdollisimman pian ennen kuin lapsi vie koko vallan talossa tai se on kyllä sen jo tehnyt, mut ha tosiaan apua ja korjatkaa tilanne.
Kuulostaa ihan tosiaan siltä, et se kakara pompottaa sua menen tullen

Ahaa Kertoisitko tarkemmin mitä mä oon käytännön tasolla tehnyt väärin? Osaisin sit kasvattaa jatkossa paremmin?

 

[vieras]

Meillä melko samanlaista, tiedän että ajan kanssa helpottaa kun on jo kaksi isompaa lasta. Mutta kyllä se oikeasti ottaa päähän kun huutaa vaan kokoajan. Eikä sitä voi olla kokoajan keksimässä tekemistäkään, täytyyhän tuon ikäisen jo osata itsekkin keksiä jotain hommaa.

Jaksuja ap:lle

kiitti oon samaa mieltä että kyllä nelivuotiaan pitäis osata jo jonkinverran keksiä omaakin tekemistä,eihän kukaan voi aina ja iänkaikkisesti toimia muksuilleen ohjelmatoimistona.

aloita lapselle leikki. Puuhaile itse lähellä/samoissa tiloissa. Ei lapsi ykskaks itsestään itseohjautuvuutta omaksu, sitäkin täytyy opettaa ja oppia. Voit tuonikäiselle jo sanoa, että äiti ei voi ihan aina leikkiä. Sovitte vaikka, että leikit jonkin leikin/pelin ja sitten teet välillä omia hommiasi. Ja tosiaan nelivuotias voisi olla iloinen, jos voisi osallistua kotihommiin. Huomiota ja osallisuuttahan tuonikäinen kaipaa.

 

[Kirsikka]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

Soita neuvolaan ja sano että tarvitset apua, ettet jaksa. Niiden velvollisuus on hoitaa asia eteenpäin ja antaa apua.

 

[ap]

Meillä melko samanlaista, tiedän että ajan kanssa helpottaa kun on jo kaksi isompaa lasta. Mutta kyllä se oikeasti ottaa päähän kun huutaa vaan kokoajan. Eikä sitä voi olla kokoajan keksimässä tekemistäkään, täytyyhän tuon ikäisen jo osata itsekkin keksiä jotain hommaa.

Jaksuja ap:lle

kiitti oon samaa mieltä että kyllä nelivuotiaan pitäis osata jo jonkinverran keksiä omaakin tekemistä,eihän kukaan voi aina ja iänkaikkisesti toimia muksuilleen ohjelmatoimistona.

aloita lapselle leikki. Puuhaile itse lähellä/samoissa tiloissa. Ei lapsi ykskaks itsestään itseohjautuvuutta omaksu, sitäkin täytyy opettaa ja oppia. Voit tuonikäiselle jo sanoa, että äiti ei voi ihan aina leikkiä. Sovitte vaikka, että leikit jonkin leikin/pelin ja sitten teet välillä omia hommiasi. Ja tosiaan nelivuotias voisi olla iloinen, jos voisi osallistua kotihommiin. Huomiota ja osallisuuttahan tuonikäinen kaipaa.

Kokeiltu,kokeiltu,kokeiltu. Mutta kun ei vaan kelpaa.

 

[ei pahalla]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

Esim neuvolassa voit kertoa tilanteestasi ja kysyä esim. mahdollisuutta saada vaikka perhetyöntekijä tms. kotiin vaikka pari kertaa viikossa jotta saisit vähän hengähtää ja omaa aikaa, en tiedä tarkemmin millaisia palevluja kunnasasnne on mutta neuvola on se paikka jossa väsymyksestään kannattaa puhua ja kysyä millaista apua voisi saada.
Voimia sinulle!

 

[vieras]

Jos kotona ei viihdy, näin kesällä kannattaa sit olla mahdollisimman paljon ulkona. Mieluiten tietenkin sellaisissa puistoissa tai paikoissa, missä on muitakin lapsia.

Tuttavani otti viime kesänä kaksi kuukautta omaa lomaa että saa lapsi kerrankin olla kotona ja äidin kanssa. Lapsi (just ton 4 v) aloitti päiväkotiin vinkumisen loman toisena päivänä Ja jatkoi koko kahden kuukauden ajan...

 

[no]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

Tässä taitaa olla kierre. Äidillä on pahaolla niin lapsella on pahaolla. Koitappa (vaikka kuin v*****) hetki touhuilla lapsen kanssa jotain lapsesta kivaa jos tilanne rauhoittuis ja pysy rauhallisena. Jos räyhäät tilanne pahenee, lapsi on sulla vielä tosi pieni ymmärtämään miksi äiti on pahallapäällä. Voisit varmaan puhua neuvolassa asiasta.

 

[en mäkään]

No mulla on 1 vuotias joka heti kun sängystä nostan ja lasken lattialle alottaa karmeen itkun! Ei niinkun yksin voi olla yhtään.!! Ja jos otan jotakin kädestä mikä on kielletty koskemasta,siitä alkaa vinkuna tai jos laitan oven kiinni perässä ni siitäkin alkaa. Ja joka aamu!!! Tänään sain sitte sellaset raivarit jo, että tyttö jäi kattoo monttu auki, mut mitä se tekikään heti sen jälkeen..meni repii pyykkejä narulta!!! Mä en v***tu kanssa jaksa yhtään kun mikään päivä ei oo kiva vaan se alkaa aina itkulla!!!

Hae apua itsellesi, kuulostaa huolestuttavalta jos pinnasi on oikeasti noin kireällä noin pienen lapsen kanssa.

Hormonitkin kait vaikuttaa oon puolvälissä raskaana, mutta kun tuntuu että mä en jaksaisi nyt yksin.. Mies tulee kotiin puol 11 aina illalla ja lähtee 6.30. Millasta apua mä sitte hakisin?

Onko sulla ketään kavereita/tuttuja joiden kanssa voisitte kyläillä tai ulkoilla? Kaikki sympatiat sulle..mies teki työpäivää kellon ympäri kun poika oli vuoden ikäinen ja asuttiin mulle täysin vieraassa kaupungissa,ei tuttuja,ei mitään :/ Se oli semmonen vaihe elämässä,mutta hajottavaa,myönnän!

Meillä on juuri sama tilanne.! Täällä ei ole mulle ketään tuttuja ja tuntuu että toi lapsi vaan haluaa kiusata mua.. Ja mua itkettää ja raivottaa samaan aikaan kun sit kun mies tulee kotiin ja alkaa torumaan tyttöä jostain asiasta ja sanon sille että tiedäkkö mä kuuntelen tota tunnista toiseen ja sä rähjäät noin pienestä, tai no ei nyt mies rähjää muttta selvästikin itekin menettää hermojaan niin .. en tiedä mitä tekisin!!