mitä ajattelisitte miehestä joka sanoo:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mieheni lausunto
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kas vain, heti kaksi vastausta minulle. Kaksi vastausta, joissa argumentoidaan sillä, että he ovat oikeassa, koska ovat naisia/äitejä. Hittolainen, on se vallan maaginen sukupuoli tuo nainen, kun muutamasta rivistä pystyy tietämään taustat tilanteelle.

Olen kunnioituksesta mykkänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kas vain, heti kaksi vastausta minulle. Kaksi vastausta, joissa argumentoidaan sillä, että he ovat oikeassa, koska ovat naisia/äitejä. Hittolainen, on se vallan maaginen sukupuoli tuo nainen, kun muutamasta rivistä pystyy tietämään taustat tilanteelle.

Olen kunnioituksesta mykkänä.

No hyvä. Hitunen miehistä kunnioitustakin jo kehissä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kas vain, heti kaksi vastausta minulle. Kaksi vastausta, joissa argumentoidaan sillä, että he ovat oikeassa, koska ovat naisia/äitejä. Hittolainen, on se vallan maaginen sukupuoli tuo nainen, kun muutamasta rivistä pystyy tietämään taustat tilanteelle.

Olen kunnioituksesta mykkänä.

No hyvä. Hitunen miehistä kunnioitustakin jo kehissä.

Älä muuta sano. Tosin, parantamisen varaa on vielä runsaasti. Mutta käy näin ensi alkuun. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja nikitönnä:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kuulostaa siltä, että nyt väännetään kättä siitä kumpi on "enempi parempi vanhempi". Ja tietty se on äiti, koska hän on sentään synnyttänyt lapsen.

Voi juma, eihän tässä ole mistään paremmasta vanhemmuudesta kyse. Vaan siitä, että kyllä se äiti jonkin sortin arvostusta ansaitsisi 9 kk kantamisen ja synnyttämisen jälkeen, todellakin.

ja nainenhan ei tiedä sitä ennen raskaaksi tuloa,että joutuu kantamaan lasta sisällään 9kk,ja synnyttämäänkin vielä.
mitä sitä alkaa valittaan tai ylistään itteensä kun sen naisena tiiät et jos lapsia haluat niin raskaana tuut oleen ja synnyttään.

tulipa sekavasti,mut niin se tuppaa tekeen näin iltasella
No muuttaako se asiaa jotenkin, että sen tietää etukäteen? Ett sitt se on jotenkin vähemmän kunnioitettavaa?

kunnioituksesta en käsittääkseni sanonut mitään,mun mielestä on vaan turha sit märistä tai ylistää itteensä jotenki miestä paremmaks.

voihan sitä joo toista silti kunnioittaa vaikka se selvä asia onki et nainen sen lapsen kantaa,mut ei sitä tarvis sit akkojenkaan ajatella olevansa miestä parempia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kas vain, heti kaksi vastausta minulle. Kaksi vastausta, joissa argumentoidaan sillä, että he ovat oikeassa, koska ovat naisia/äitejä. Hittolainen, on se vallan maaginen sukupuoli tuo nainen, kun muutamasta rivistä pystyy tietämään taustat tilanteelle.

Olen kunnioituksesta mykkänä.

No luitko toisen kommentin ap:lta mitä hänen ukkonsa on sanonut?

Kyllä jos menet vähättelemään toisen synnytystä niin oot jo aika syvältä. Valitettavasti mies ei voi tietää mitä se on oikeesti synnyttää muuta kun olla ja pelätä siinä vieressä. Mutta jos SINÄ pelkäät siinä vieressä niin mieti miltä se siitä naisesta tuntuu :|
Ja sitten joku järjen jättiläinen tulee ja vähättelee et ei se missään oo tuntunu, sait ilokaasuakin ja kaikkee |O
 
Alkuperäinen kirjoittaja nikitönnä:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja nikitönnä:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kuulostaa siltä, että nyt väännetään kättä siitä kumpi on "enempi parempi vanhempi". Ja tietty se on äiti, koska hän on sentään synnyttänyt lapsen.

Voi juma, eihän tässä ole mistään paremmasta vanhemmuudesta kyse. Vaan siitä, että kyllä se äiti jonkin sortin arvostusta ansaitsisi 9 kk kantamisen ja synnyttämisen jälkeen, todellakin.

ja nainenhan ei tiedä sitä ennen raskaaksi tuloa,että joutuu kantamaan lasta sisällään 9kk,ja synnyttämäänkin vielä.
mitä sitä alkaa valittaan tai ylistään itteensä kun sen naisena tiiät et jos lapsia haluat niin raskaana tuut oleen ja synnyttään.

tulipa sekavasti,mut niin se tuppaa tekeen näin iltasella
No muuttaako se asiaa jotenkin, että sen tietää etukäteen? Ett sitt se on jotenkin vähemmän kunnioitettavaa?

kunnioituksesta en käsittääkseni sanonut mitään,mun mielestä on vaan turha sit märistä tai ylistää itteensä jotenki miestä paremmaks.

voihan sitä joo toista silti kunnioittaa vaikka se selvä asia onki et nainen sen lapsen kantaa,mut ei sitä tarvis sit akkojenkaan ajatella olevansa miestä parempia.


Ei niin: mä alan ajattelemaan olevani parempi vasta, jos koen tulleeni vähätellyksi. B)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kas vain, heti kaksi vastausta minulle. Kaksi vastausta, joissa argumentoidaan sillä, että he ovat oikeassa, koska ovat naisia/äitejä. Hittolainen, on se vallan maaginen sukupuoli tuo nainen, kun muutamasta rivistä pystyy tietämään taustat tilanteelle.

Olen kunnioituksesta mykkänä.

No luitko toisen kommentin ap:lta mitä hänen ukkonsa on sanonut?

Kyllä jos menet vähättelemään toisen synnytystä niin oot jo aika syvältä. Valitettavasti mies ei voi tietää mitä se on oikeesti synnyttää muuta kun olla ja pelätä siinä vieressä. Mutta jos SINÄ pelkäät siinä vieressä niin mieti miltä se siitä naisesta tuntuu :|
Ja sitten joku järjen jättiläinen tulee ja vähättelee et ei se missään oo tuntunu, sait ilokaasuakin ja kaikkee |O

Kyllä luin. Synnytys on siis sellainen ultimate-tapahtuma, joita meidän miestenkin pitää glolifioida, ylistää ja olla hämmästyksestä soikeana lopun elämäämme. Ja sen takia naiset on tietysti miehiä parempia.

Tämä on tätä niin tuttua minä-minä -juttua. Minun lapsi, minun raskaus, minun synnytys, minun parisuhde.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kyllä luin. Synnytys on siis sellainen ultimate-tapahtuma, joita meidän miestenkin pitää glolifioida, ylistää ja olla hämmästyksestä soikeana lopun elämäämme. Ja sen takia naiset on tietysti miehiä parempia.

Tämä on tätä niin tuttua minä-minä -juttua. Minun lapsi, minun raskaus, minun synnytys, minun parisuhde.

Takuuvarmasti synnytys on jokaiselle äidille ultimate-tapahtuma. Vaikka elämässä kokisi mitä, mikään ei varmasti ole yhtä ultimatea, oikeasti. Ei sitä miesten ylistämään tarvitse ruveta, pieni kunnioitus riittää. Ei tässä kukaan ole sanonut, että lapsi olisi yksin äidin. Kyllä se ehdottomasti on isänkin. Mutta nainen on sen lapsen eteen niin kovan homman tehnyt ja niin kovat kivut kärsinyt, että ei sitä tekoa vähättelemään pitäisi ruveta.
 
Miten se ei saisi olla naisen raskaus, ja naisen synnytys: toki se oli meidän yhteinen odotus, ja meidän yhteisen lapsen syntymä, mutta kyllä mä siinä raskaana olin. Ja olen, itseasiassa. Ja synnytinkin, ei mies. Ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitää, synnytän ensi kerrallakin.

Mikä siinä niin ottaa miehisen tunnon päälle, ettei sitä voi ääneen sanoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Takuuvarmasti synnytys on jokaiselle äidille ultimate-tapahtuma. Vaikka elämässä kokisi mitä, mikään ei varmasti ole yhtä ultimatea, oikeasti. Ei sitä miesten ylistämään tarvitse ruveta, pieni kunnioitus riittää. Ei tässä kukaan ole sanonut, että lapsi olisi yksin äidin. Kyllä se ehdottomasti on isänkin. Mutta nainen on sen lapsen eteen niin kovan homman tehnyt ja niin kovat kivut kärsinyt, että ei sitä tekoa vähättelemään pitäisi ruveta.

No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Takuuvarmasti synnytys on jokaiselle äidille ultimate-tapahtuma. Vaikka elämässä kokisi mitä, mikään ei varmasti ole yhtä ultimatea, oikeasti. Ei sitä miesten ylistämään tarvitse ruveta, pieni kunnioitus riittää. Ei tässä kukaan ole sanonut, että lapsi olisi yksin äidin. Kyllä se ehdottomasti on isänkin. Mutta nainen on sen lapsen eteen niin kovan homman tehnyt ja niin kovat kivut kärsinyt, että ei sitä tekoa vähättelemään pitäisi ruveta.

No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.

Näin on, ei mullekaan. Mun synnytykset on menneet suorastaan naurettavan helposti. Mutta kyllä mä silti synnytin, ei se sitä poista.

Eiks sulla isänä ole jotain omia juttuja, joista sä haluaisit sua kunnioitettavan, vaikkei ne vaadi kipua ja kovaa kärvistelyä? Vai miksi sä olet niin pahana tästä nyt?
 
noh... onhan se kyllä niinki että voi se olla miehelle aika isokin juttu se siittäminen. varsinki jos on ollu siinä ongelmia. se on niin monelle äijälle paha paikka jos ei pystykään biologista lasta siittäämään jotenka jollain tasolla ymmärrän.

miksi se mies pitäisi pistää täysin osattomaksi raskaudesta ja uudesta elämästä? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.

Miten niin käännetään päälaelleen? Itsehän sä sitä olet tässä vähätellyt. Ei me kukaan olla pyydetty tuomaan kukkasia tai levittämään punaista mattoa, ollaan vaan sanottu, että vähättelyä ei haluta. Ja ehdottomasti on vähättelyä jo sekin, että sanotaan, että ei kaikki naiset hirveillä kivuilla synnytä. Aina se synnytys jonkin verran sattuu. Ja vaikkei sattuisikaan, eikö jo siitä voisi mies jonkinlaista arvostusta osoittaa, että joku hänelle lapsen synnyttää, kun hän luonnollisten syiden takia ei itse voi jälkikasvuaan synnyttää?

Ja edelleen korostan, että en mä ainakaan mitään hurraahuutoja odota mutta en missään nimessä vähättelyäkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Takuuvarmasti synnytys on jokaiselle äidille ultimate-tapahtuma. Vaikka elämässä kokisi mitä, mikään ei varmasti ole yhtä ultimatea, oikeasti. Ei sitä miesten ylistämään tarvitse ruveta, pieni kunnioitus riittää. Ei tässä kukaan ole sanonut, että lapsi olisi yksin äidin. Kyllä se ehdottomasti on isänkin. Mutta nainen on sen lapsen eteen niin kovan homman tehnyt ja niin kovat kivut kärsinyt, että ei sitä tekoa vähättelemään pitäisi ruveta.

No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.

Joo mutta noi ap:n kuvaamat kommentit on munkin korvissani vähättelyä. Ja jos ap vielä kokee noi loukkaaviksi niin totta hitossa ne tuntuvat vähättelyltä.

En minä pidä omia synnytyksiäni toivottoman tuskallisina kokemuksina, päinvastoin. Vaikka en ole kivusta kirkunut, ei mieheni voi silti tietää kuin minun kertomanani, millainen kokemus oli. En odota jalustalle nostamista synnytyksen vuoksi mutta onneksi mieheni on aikuinen yksilö, hän ymmärtää sen lahjan arvon, jonka olemme saaneet. Eikä hänen tarvitse isyyttään korostaa vähättelemällä kokemuksiani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Kyllä luin. Synnytys on siis sellainen ultimate-tapahtuma, joita meidän miestenkin pitää glolifioida, ylistää ja olla hämmästyksestä soikeana lopun elämäämme. Ja sen takia naiset on tietysti miehiä parempia.

Tämä on tätä niin tuttua minä-minä -juttua. Minun lapsi, minun raskaus, minun synnytys, minun parisuhde.

Ja koska esim minä en halua että kokemustani vähätellään niin olen itsekäs akka jonka sietäs mennä itteensä ja miettiä vähän miesparan tunteita?

Totta munassa se synnytys on ultimate-tapahtuma. Mulla on ilmeisesti harvinaisen valaistunut mies, koska hän ei ole sitä vähätellyt vaan todennut että ei itse moiseen rääkkiin koskaan suostuisi ja ihmettelee miten minä sen kestin, ei sorru vähättelemään asiaa. Meillä raskaus ja synnytys on ollut kyllä ihan molempien asia vaikka minä olen joutunut evoluution tuotoksena siihen aktiivisempaan rooliin.

Mietippäs hiljaa itseksesi tilanne mikä koskisi sinuun niin ettei toiste voi koskea niin paljoa. Sitten mieti se kipu kaksinkertaisena ja pääset lähelle synnytyskipua. Sitten mieti jos joku tulee lässyttämään että "sait sä sitä ja sitä eikä se kyllä varmaan missään tuntunu".
 
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Mietippäs hiljaa itseksesi tilanne mikä koskisi sinuun niin ettei toiste voi koskea niin paljoa. Sitten mieti se kipu kaksinkertaisena ja pääset lähelle synnytyskipua. Sitten mieti jos joku tulee lässyttämään että "sait sä sitä ja sitä eikä se kyllä varmaan missään tuntunu".

Ja kun se siittäminen on niin isossa roolissa tässä, niin ajattele miltä tuntuisi, jos nainen aina siittämisen jälkeen sanoisi, että ei se missään tuntunut... :)
 
No johan se koira älähti, johon kalikka kalahti!

Eipä näemmä miehenä kannata sanoa yhtään mitään sen suuntaistakaan, mikä voidaan tulkita synnytyksen vähättelyksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.

Miten niin käännetään päälaelleen? Itsehän sä sitä olet tässä vähätellyt. Ei me kukaan olla pyydetty tuomaan kukkasia tai levittämään punaista mattoa, ollaan vaan sanottu, että vähättelyä ei haluta. Ja ehdottomasti on vähättelyä jo sekin, että sanotaan, että ei kaikki naiset hirveillä kivuilla synnytä. Aina se synnytys jonkin verran sattuu. Ja vaikkei sattuisikaan, eikö jo siitä voisi mies jonkinlaista arvostusta osoittaa, että joku hänelle lapsen synnyttää, kun hän luonnollisten syiden takia ei itse voi jälkikasvuaan synnyttää?

Ja edelleen korostan, että en mä ainakaan mitään hurraahuutoja odota mutta en missään nimessä vähättelyäkään.

Eiköhän me naiset voida ottaa se kunnia synnyttämisen vaivasta ihan itsekin - ilman noita miehiäkin? :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
No tässä tuli taas se, mitä en ole koskaan oppinut ymmärtämään: käännetään asiat päälaelleen ja saadaan toisen sanomiset kuulostamaan ihan omituisilta. Jossei sitä synnyttämistä täysin glorifioi 110%:sti, niin se tulkitaan "vähättelyksi".

Eikä kaikille äideille synnytys ole ollu mikään paljon voimia ja kipuja vaatinut tapahtuma.

Miten niin käännetään päälaelleen? Itsehän sä sitä olet tässä vähätellyt. Ei me kukaan olla pyydetty tuomaan kukkasia tai levittämään punaista mattoa, ollaan vaan sanottu, että vähättelyä ei haluta. Ja ehdottomasti on vähättelyä jo sekin, että sanotaan, että ei kaikki naiset hirveillä kivuilla synnytä. Aina se synnytys jonkin verran sattuu. Ja vaikkei sattuisikaan, eikö jo siitä voisi mies jonkinlaista arvostusta osoittaa, että joku hänelle lapsen synnyttää, kun hän luonnollisten syiden takia ei itse voi jälkikasvuaan synnyttää?

Ja edelleen korostan, että en mä ainakaan mitään hurraahuutoja odota mutta en missään nimessä vähättelyäkään.
Joo, näin on. Ja Nyynä: mä ihan ehdottomasti olen sitä mieltä että mies ei saa jäädä osattomaksi yhtään mistään, ja arvostusta kaipaa mieskin. Mutta mistä asioista? En mä ainakaan voi arvostaa mun miehen raskaana olemista: ei se ole ollut raskaana. Sen sijaan ihan hurjasti arvostan sitä, miten hyvän olon se pyrki mulle tekemään koko sinä kamalana aikana. Enkä mä voi arvostaa miestä siksikään, että se olisi synnyttänyt mun kanssa: eihän se niin tehnyt. Taas siitä, että oli koko ajan mun kanssa, siitä saa täydet kymmenen pistettä ja papukaija merkin päälle.
 

Yhteistyössä