millaisia kokenmuksia?

[mies-1983]

eli meillä on tilanne seuraava meillä on yksi yhteinen lapsi n: 1v ja eukolla on yksi kohta 5v .
nyt on sellainen tilanne että en tule toimeen OLLENKAAN toimeen tämän vanhemman tapauksen kanssa (olemme seurustelleet n 2v)
ja nyt pitäisi muuttaa lähemmäksi työpaikkaani koska matkaa on liki 200 km ja joudun olemaan viikot pois kotoa. ajattelin että ostaisi rt-osakkeen mutta en haluaisi tuota yhtä "hullua" asuntooni. vaikka emäntä väittää että kyllä se siitä rauhottuu yms.. eli onko kokemuksia tälläisestä lähes ad/hd tapauksesta miten sellaisen saa rauhoitettua?
:headwall: :headwall:
toki jos ottaa eron niin ei tarvi ottaa niin paljoa lainaa?.. B)

käyttäytymien on ollut koko ajan ( 2v ) samanlaista.

itse voin sen sanoa että se on varmaa että sen kanssa mihinkään hiekkalaatikolle en lähde istumaan.!

 

[Harmaa]

No periaatteessa eihän sun tarvi tehä sen penskan eteen mitään muuta kuin sietää sitä edes jotenkin kattos alla.. Oma lapsi onkin sit asia erikseen

 

[kasva aikuiseksi]

Ala rakastamaan naisesi lisäksi hänen lastaan.

Olet aikuinen ja lapsi 5vuotias, joten sinulla on elämänkokemusta ja lapsi on vasta lapsi; pieni ja viaton...

Jos ei rakkaus riitä, voisi olla hyvä aloittaa vaikka perheneuvolasta lapsen kanssa, ennen kuin on liian myöhäistä...

 

[huonolta näyttää]

Huonolta näyttää. Et voi sietää eukkosi kakaraa. Lapsella on ad/hd. Se on oireyhtymä, käytäshäiriö tai mikä lie virallisesti se nyt onkaan, mutta sen kanssa niin lapsi kuin aikuinenkin elää lopun ikäänsä. Tilanne helpottuu ajan kanssa, JOS lapsi saa asianmukaista kohtelua ja hoitoa. Sinä et asianmukaista ja ylivilkkautta tukevaa kohtelua pysty antamaan lapselle.
Ylivilkkaat lapset ovat AINA raskaita, myös omien biol. vanhempien suhtautuminen ja jaksaminen on kovilla.
En suosittele yhteen muuttoa tai parisuhteen perustamista väkisellä ja tuommoselta pohjalta.
Oletko muuten puhunut EUKOLLESI tästä asiasta - ettet siedä hänen kakaraansa?
JOS joskus meinaat muuttaa saman katon alle muijasi kanssa, kannaattaa sitä ennen käydä perheneuvolassa tai vastaavassa ja lisäksi hankkia itselle tietoa - kirjoista, netistä, opaslehtisistä yms. - ad/hd:sta. Tiedät sitten, mistä on kyse ja miten SINUN kuuluu toimia!
Jos et tähän ole valmis tai juttu ei kiinnosta, unohda perhe-elämän leikkiminen.
Ja mistä tiedät, ettei tällä omalla lapsellasi ole samaa "vikaa"? Ylivilkkas, keskittymishäiriö on periytyvää. Se voi olla siis muijaltasi tai hänen suvun puoleltaan tälle pojalle periytynyt.

 

[eileen]

itse voin sen sanoa että se on varmaa että sen kanssa mihinkään hiekkalaatikolle en lähde istumaan.!
[/quote]

Tolla asenteella et tule koskaan tulemaankaan toimeen sen muksun kanssa.. Kehottaisin ottamaan itseäsi niskasta kiinni ja ottamaan lasta enemmän huomioon. Jos mun 5-vuotiaan poikani isäpuoli joskus laiminlyö poikaa kiireidensä tms takia, pojasta tulee aina riiviö ja alkaa kapinoimaan isäpuoltaan kohtaan, hakee siis huomiota huonolla käytöksellä. Tilanteen korjaa se, että isäpuoli antaa aikaa muksulle, tekee miesten juttuja (vaikka jalkapallon pelaamista tai pieniä kodin remonttihommia yhdessä) ja antaa positiivista huomiota, jolloin kaikki on taas hyvin (ainakin seuraavaan kiirejaksoon asti.. )

 

[äiteex2]

Eikös se ole koko paketti tai ei mitään! Ja aidosti sydämmellä!
Jos ei siihen usko kykenevänsä olisi pitänyt lyödä jarruja suhteen kehitykselle jo aikoja sitten.
Lapsi kyllä vaistoaa jos ei ole hyväksytty ja lapsen kuuluu saada olla hyväksytty omassa perheessään. Koti ja perhe on lapselle psyykkeen kehityksen perusta! Ties vaikka lapsi oireilisi rajusti juuri siksi ettette tule toimeen.
OLE AIKUINEN! Hanki tietoa adhd:sta. Kun on tietoa on helpompi ymmärtää ja kestää. Se on vuorenvarma juttu! Ei ole varmaan helppoa äidilläkään, mutta kestää kun ei edes pienen pienenä vaihtoehtona mielessään elättele ajatusta, että olisi joku kokoonpano olemassa johon lapsi ei kuulu. Vaikuttaisi siltä, että sinä niin teet.

 

[mies-1983]

siis kiitos palautteista, kirjoitin ehkä väärin, kyseessä ei ole ad/hd vaan mielestäni lähellä sitä!
olemme sopineet emännän kanssa että hän hoitaa muksunsa ja minä koitan keskittyä omaani..mitenköhän se sitten onnistuu?
esim: tuleeko paljon mustasukkaisuutta jos ostan tälle 1v lapselle jotain leluja kaupasta ja äiti ostaa joku toinenkerta omalle lapselleen?
-tai tuon työmatkoilta jotain ??? :/
tuo vanhempi lapsi oli heti suhteen alussa vaikea ja huomion kipeä (saikin huomiota) mutta silloin ajattelin että kyllä se siitä rauhoittuu!

(ei tarvitse vastata
olisikohan pitänyt käyttää kumia noin 1,9v sitten ja unohtaa koko homma, mut kait se rakkaus on vaan niin SOKEA!

 

[tiedon haluinen]

kyllä se rakkauskin on sokea mutta kirjoituksistasi päätellen olet aika lapsellinen,aikuistu ja kanna vastuu jos tietosesti alat suhteeseen naisen kanssa jolla on lapsia/lapsi ennestään niin turhaa jupiset kun on jo "paskat" housussa.

 

[herttuliini harmaana]

\

olemme sopineet emännän kanssa että hän hoitaa muksunsa ja minä koitan keskittyä omaani..mitenköhän se sitten onnistuu?
esim: tuleeko paljon mustasukkaisuutta jos ostan tälle 1v lapselle jotain leluja kaupasta ja äiti ostaa joku toinenkerta omalle lapselleen?
-tai tuon työmatkoilta jotain ??? :/

Osta ihmeessä kummallekkin! Edes jotain pientä tälle vanhemmalle,jos ostat pienemmällekkin. Varmasti tämä toinenkin haluaa jotain tuliaista. Onkan hän silti "vain"lapsi.
Minä olen äitipuoli ja ontan kyllä kaikille tasavertaisesti.
Tietysti jos yksi tarvitsee takkia,ei kaikki saa. Tarpeen mukaan.
ystävälläni on isäpuoli ja tämä isä puoli osti vain tämän velipuolille lelut ja herkut.
Tämä tapahtui,kun hän oli lapsi. Ja muistaa kohtelun vieläkin.
On myös sanonut,että toivoo että jos saa joskus itse lapsia eivät he joutuisi kokemaan samaa.
Meillä lapset on tasavertaisia. Eikä jaotella,kun saman katon alla asutaan. Ei siitä mitään tulisi.
Mieheni tyttö "olisi varmaan alasti",kun isää ei hirveästi kiinnosta nämä vaate ostokset. Minä teen ne ostokset.
Mutta eipä varmaan poikani tietäisi niin paljon autoista,ellei mieheni olisi opettanut...pelaamaan jääkiekkoa,käyvät uimassa yhdessä ja muita miesten juttuja...ostipa hän myös pojalle mopon vaikka poika on vasta 7v.
Ehdotan jotain yhteistä tekemistä miesten kesken.
Meillä on myös yksi yhteinen ja hän varmaan saa suhteessa kaikkein vähiten tavaraa,kun saa isoveljen vanhat vaatteet ja lelut.

 

[huonolta näyttää]

\

siis kiitos palautteista, kirjoitin ehkä väärin, kyseessä ei ole ad/hd vaan mielestäni lähellä sitä!
olemme sopineet emännän kanssa että hän hoitaa muksunsa ja minä koitan keskittyä omaani..mitenköhän se sitten onnistuu?
esim: tuleeko paljon mustasukkaisuutta jos ostan tälle 1v lapselle jotain leluja kaupasta ja äiti ostaa joku toinenkerta omalle lapselleen?
-tai tuon työmatkoilta jotain ??? :/
tuo vanhempi lapsi oli heti suhteen alussa vaikea ja huomion kipeä (saikin huomiota) mutta silloin ajattelin että kyllä se siitä rauhoittuu!

(ei tarvitse vastata
olisikohan pitänyt käyttää kumia noin 1,9v sitten ja unohtaa koko homma, mut kait se rakkaus on vaan niin SOKEA!

Tuo systeemi ei tule onnistumaan ilman, että lapset kokevat epätasa-arvoa.
Asutte kaikki saman katon alla. Ei siinä silloin voi eritellä, että minä hoidan oman lapseni, hoida sinä omasi, etenkin kun lapsilla on sama äiti.
Miten te sitten käytännössä esim. ulkoilut hoidatte? sinä menet oman lapsesi kanssa leikkipuistoon A ja vaimosi suuntaa omansa kanssa puistoon B ? Jos menette kaikki neljä samaan puistoon, sinä kiikuvat omaasi ja vaimo keskittyy omaansa. Vaikka 5-vuotias juoksisi portista auton alle tai putoasi liukumäestä, sinä et puutu, sinä et näe, koska kyse ei ole sinun lapsestasi ja vastuu hänestä kuuluu sille vaimollesi. ?
Kun vaimosi on imettämässä vauvaa, ja hänen 5-vuotiaansa tarvitsee apua vessassa, välipalan kanssa, tai missä tahansa -jopa 5 v kun tarvitsee yllättävän paljon aikuisen apua etenkin siinä vaiheessa kun vauva tulee taloon - sinä istut etkä tee mitään vaan lapsi odottaa että äiti vapautuu vauvan ääreltä? Sitten hoidat vauvaa, lepertelet tälle, pidät sylissä mutta 5-vuotiaaseen et luo silmäystäkään? Vaimo hoitaa siis käytännössä huushollin ja sinut ja kaksi lasta, sinä keskityt vaan yhteen lapseen. Ethän voi siivota, tiskata tms., koska silloin tiskaisit tämän vaimon kakaran astioita jne. ?

Ikävää, että vaimosi on suostunut tommoseen järjestelyyn ja "uhraa" oman esikoisensa teidän parisuhteen takia. Lapsi tulee kärsimään. Olen nähnyt tämmöisen perheen: uusi mies ei hyväksynyt naisen edell. liiton lasta. Ehkä heilläkin oli alkuun ajatus että mies hoitaa omansa, ja nainen kesittyy omaansa, mutta käytännössä se esikoinen jäi vaille kaikkea. Isäpuoli kohteli häntä todella huonosti, ja lapsi käyttäytyi todella huonosti. 12-vuotiaana hän lintsasi koulusta, riehui kännissä kaupungin yössä.

Jos vaimosi lapsi olisi isompi, vaikkapa 16- vuotias, tuo järjestely toimisi. Mutta lapsi on vasta LAPSI, vasta 5-v!

Ei se lapsi käyttäydy huonosti tai ole hankala. SINÄ olet lapsellinen, kohtelet lasta huonosti = välinpitämättömästi. Lapsi voi huonosti ja reagoi sinun välinpitämättömyyteesi, sinun inhoosi.
Ei lapsessa ole mitään vikaa. SINUSSA ON.

Isyys tai vanhemmuus ylipäätään vaatisi varmaan jokun kypsyyskokeen, aikuisuustestin. Jos sitä ei läpäise, ei ole oikeutettu vanhemmuuteen ja lapsen tekemiseen / hankkimiseen.

 

[Riipputisurupuska]

Nämä on tietty meidän äitien kanta asiaan mutta meillä kans nykyukko otti koko paketin eli 2 kohta kouluikäistä tenavaa ja pari on vielä lisää tehty.
Koko revohka saa saman kohtelun eli ei ole vain minun ja sinun lapsia vaan koko jengi hoidetaan samalla kaavalla ja komennolla ja komento oikeus on myös varaisillä isompiin!
Mitään suurempia ongelmia ei ole ollut huomioinnin ja kasvatuksen suhteen vaikka koko jengi on melko luupäistä(itsepäinen äiti ja kovapäiset isit.. )
Jos yhdessä asutaan ja eletään niin EI VOI ERITELLÄ sinun ja minun lapsia-olipa sitten käyttäytymishäiriöitä tai muita ongelmia.
Elämä ei ole helpoksi tarkoitettukaan kokoaika metodilla ja helevatan tyhmä on äiskäkin jos suostuu minä hoidan omani ja sinä omasi-tyyliin!!
Paskaa tulee niskaan jossain vaiheessa ja lapset on ne jotka siinä eniten kärsivät!!
Kannattaisi hieman käydä elämänkoulua ja ottaa selvää asioista..Myöhäistä enää rypistellä kun on jo housuissa eli lusikka kauniiseen käteen ja hoidatte ja hoivaatte KOKO perhettä-ei yksittäisiä lapsia ja jos omat eväät eivät riitä niin apua taatusti löytyy!!
Kaikki lapset eivät ole herranterttuja etkä voi tietää mitä omastasikaan aikaa myöten tulee.....

 

[taustalla]

Kumia olisi kannattanut käyttää, jos ei hyväksy toisen lapsia.

Älä prtudts perhettä naisen kanssa jos ei siedä hänen lastaan. Tapaa omaasi viikonloppuisänä, mutta älä yritä leikkiä perhettä kolmen kesken kun teitä on oikeasti neljä.

Olet aikuinen, toinen puolustuskyvytön viisivuotias lapsi. Vaikka olisi kuinka vaikea vaan hän on lapsi. Oma käytöksesi vaikuttaa myös hänen käytökseensä.

kamalaa kuinka tuollaiset aikuiset sikiävät.

Putkien katkaisua suosittelen.

 

[taustalla]

Ihan oikeasti, tee palvelus vaimollesi, itsellesi ja MOLEMMILLE lapsille: Ota ero!!! Tai sitten kasva aikuiseksi... On muijasikin kyllä hölmö kun ei heivaa noin itsekästä äijää.. Vai onko naisystäväsi alle 20v?

 

[taustalla]

\

Ihan oikeasti, tee palvelus vaimollesi, itsellesi ja MOLEMMILLE lapsille: Ota ero!!! Tai sitten kasva aikuiseksi... On muijasikin kyllä hölmö kun ei heivaa noin itsekästä äijää.. Vai onko naisystäväsi alle 20v?

Samaa mieltä.

 

[Sollu]

Vanhemmuuteen kasvetaan pikkuhiljaa,lapset kasvattavat vanhempia ja vanhemmat lapsia,uusperheessäkin.UUsperheessä kuviot on vaan monimutkaisemmat,kun on minun sinun ja meidän lapsia..kaikkien lasten tulisi olla kuitenkin samalla viivalla.
Itse olen ollut laittamassa avioliittoa katkolle jo kuukauden,koska aviopuolisoni ei kohtele lapsia oikeudenmukaisesti,jättää tyttäreni toístuvasti ulkopuolelle,lepertelee "meidän yhteisille" lapsille ym ym.Miltähän mahtaa lapsista tuntua??Äitinä tunnen suurta tuskaa lasteni puuolesta.Meillä 5v yhteiselämää,saa nähdä kauanko jaksan.

 

[minä]

\

Vanhemmuuteen kasvetaan pikkuhiljaa,lapset kasvattavat vanhempia ja vanhemmat lapsia,uusperheessäkin.UUsperheessä kuviot on vaan monimutkaisemmat,kun on minun sinun ja meidän lapsia..kaikkien lasten tulisi olla kuitenkin samalla viivalla.
Itse olen ollut laittamassa avioliittoa katkolle jo kuukauden,koska aviopuolisoni ei kohtele lapsia oikeudenmukaisesti,jättää tyttäreni toístuvasti ulkopuolelle,lepertelee "meidän yhteisille" lapsille ym ym.Miltähän mahtaa lapsista tuntua??Äitinä tunnen suurta tuskaa lasteni puuolesta.Meillä 5v yhteiselämää,saa nähdä kauanko jaksan.

Omaa lasta ei kannata ikinä uhrata miehen/naisen takia. Kyllä aikuisen ihmisen pitää älytä olla tasapuolinen kaikille. Tekee hallaa jopa "eri" lasten välille.