Miksi 6-vuotias tyttö on ylipainoinen, vaikka syö vain normaalia kotiruokaa ja karkkipäivä on kerran viikossa?

[leijona76]

Kuten jo kirjoitin, liikuntaa voisi olla enemmän mutta ei ole aikaa. Ei yksinkertaisesti illasta jää hetkeäkään ulos lähtemiseen. Olemme kotona klo 17 maissa, teen ruuan, syömme viimeistään klo 18, sitten tehdään läksyt ja työtehtävät ja pestään pyykkiä ym. ja 19.30-20 on iltapala, jonka jälkeen hammaspyykit ja muut ja unille. Missä välissä ulos? Ei onnistu.

Miten se meillä onnistuu? Vai onko teillä mies aina töissä ja sä yksin vastaat perheestä? Tarviiko kaikkien yhtäaikaa tehdä hommat? Meillä mä esim tuun kotia 17 aikaan, lapsi tekee läksyjä samallaaikaa kun minä heitän ruoan tulemaan. Syödään ja hyvin ehtii uloskin tai uimaan vaikka ennen iltapalaa ja nukkumaanmenoa. Pyykätäkään ei tarvi jokailta. On se myös järjestelykysymys mihin ajan käyttää ja miten. Ja mies voi hyvin tulla kotiin vasta kun ipana nukkuu. Pyykit heitän koneeseen ulos lähtiessä tai siinä ennen nukkumaanmenoa ja ripustan. Oli se välillä itekseen pihassa jo eskarina. Ei se ulkonakäyminen niiiiin kamalasti aikaa vie etteikö se mahtus johonkin väliin. Eskarilaisetkin tarvii päivittäin sitä reipasta liikuntaa myös hoitoajan ulkopuolella. Tai laitan ruoan uuniin ja siinä on aikaa olla pihalla se tunti melkein.

 

[aaaaaaa]

Lääkäriin.

 

[Nuori kokki]

Heippa, oletko ajatellut vaikka liikunnan lisäämistä tai jopa punaisen lihan sekä vehnän käytön vähentämistä? Vehnä aiheuttaa yleensä turvotusta. Ei tarvitse olla keliaakikko käyttääkseen gluteenittomia tuotteita. Veden juonti sekä chilin käyttö kiihdyttää aineenvaihduntaa. Totuttele uusiin raaka-aineisiin. Juurimuussi on monipuolinen vitamiinipommi. Vanukkaat terveisiin rahkoihin (esim skyr). Hitaasti hyvä tulee

 

[endis]

Paino on hallittavissa samoilla keinoilla riippumatta siitä onko nälän tunne fysiologista vai psykologista alkuperää. Tasan jokainen ihminen laihtuu syömällä vähemmän.

Laihtuu toki, mutta jos aivokemia on ruoka-aineiden vuoksi sekaisin, on se mahdotonta ilman, että on mielisairas? Toisin sanoen, korjaus pitää lähteä ruoasta, ei mielestä. Mikäli lihavuus olisi poikkeavaa käytöstä, niin silloinhan siihen riittäisi hoidoksi psykoterapia. Moniko lihava on saanut psykoterapiaa syömishäiriöönsä?

 

[Oppikirjatietoa]

AP toivottavasti jaksat lukea vielä tämän. Itse en jaksanut ihan koko ketjua lukea, kun alkoi ottaa toisten viisastelut päähän.
Kuten tuolla edellä jo eräs "Sini" totesi, AP:nkertomat annoskoot eivät todellakaan ole suuria. Ateria koot vaikuttavat aivan normaaleille, jotkut hoitolapseni 4-6-vuotiaat syövät jopa enemmän. Jos syö liian vähän, elimistö menee säästöliekille joka myös ns. lihottaa. Liikunta on erittäin tärkeää jo lapsena, mutta niin on myös rauhalliset koti-illat eskarin/hoitopäivän jälkeen. Suosittelen korkeintaan yhtä harrastusta viikolla, jos arki-iltoihin ei sovi niin lapsille on tarjolla paljon liikuntaharrastuksia esim. lauantaiksi.
On totta, että lapsellasi tuntuu olevan ylipainoa, mutta miksi. Nyt olisi hyvä mennä lääkäriin ja pyytää aika ravitsemusterapeutille. Tärkeintä on kuitenkin selvittää onko syynä jokin sairaus, esim. kilpirauhasen toimintahäiriö tai diabetes. Onko lapsesi jatkuvasti väsynyt, onko iho kuiva ja lähteekö hiuksia tai onko hän erityisen janoinen ja pienenkin suorituksen jälkeen nälkäinen vaikka olisi syönyt kunnolla aikaisemmin??? Nämä viittaavat jo että jotain voi olla pielessä. Toivottavasti syy lapsen lihavuuteen löytyy, kun ateriat tuntuvat olevan kohdillaan.
T: Päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja

P.S. Kaikille muille ketjuun osallistujille: Lasta ei saa missään tapauksessa laittaa millekään hiilarittomalle dietille. Lapset tarvitsemat monipuolisen ruokavalion, jossa on KAIKKEA jokaisesta ruokaympyrän osa-alueesta. Ja te, jotka kuskaatte lapsia harrastuksiin jatkuvasti iltaisin, antakaa lapsillenne myös rauhallisia koti-iltoja ilman mitään menoja!!!

Luin mielestäni ketjun aika hyvin, mutta en nähnyt että kukaan olisi ehdottanut hiilihydraatitonta ruokavaliota.

 

[gghhyyt]

[QUOTE="hey";30434237]
oikeesti suurinosa ton ikäisistä syö paljon rennommin ja silti ovat hoikkia eli veisin minäkin lääkäriin, ehdottomasti[/QUOTE]

Komppi tälle! Meillä jotakuinkin vastaavalla ruokavaliolla molemmat lapset (3 ja 6vee) ja molemmat menevät miinuskäyrillä painonsa kanssa. Tai itse asiassa meidän perheessä lapset syövät varmaankin jonkin verran enemmän herkkuja kuin ap:n tapauksessa koska ei ole ollut tarvetta rajoittaa. Pikemminkin päinvastoin, joskus tuntuu että olisi hyvä että painoa tulisi lisää jonkin verran. Molemmat ovat aika aktiivisia liikkumaan mutta silti se ei mielestäni täysin selitä eroa, että miksi jokseenkin samanlaisella ruokavaliolla toiset ovat paljon hoikempia.

Tuosta nukkumisesta, kyllä meidän 6-vuotias eskarilainen menee klo 20 kieppeillä nukkumaan vaikka herätys on vasta 7 jälkeen aamulla. Ihan tarpeeseen tuntuu uni tulevan. Se kun on yksilöllistä se unenkin tarve.

 

["Yrittäjä-äiti"]

En ole varma haluaako ja kaipaako aloittaja mitään vinkkejä mutta jaan nyt omani kuitenkin kun kuulostaa että olemme samanlaisessa tilanteessa.

Olen yrittäjä ja yksinhuoltaja, minulla on kaksi alle kouluikäistä lasta. Minä olen liikkeessä ma-pe klo 9-16.30 eli syömme aamupalan kotona n klo 8 ja lapset vien hoitoon siten että ehdin siitä sitten töihin vähän ennen yhdeksäksi. Olen hakemassa lapsia vähän jälkeen puoli viisi ja siitä kiirehdimme kotiin. Lapset ovat nälkäisiä, kello on paljon eikä tee mieli alkaa laittamaan mitään ns kunnon ruokaa.. Niinpä teenkin ruuan valmiiksi aamulla! Saamme syödä heti kun pääsemme kotiin ja toden totta, ehdimme harrastuksiin. Lapsilla on molemmilla yksi harrastus, sen lisäksi minulla omani (sillä välin lapset on mummulassa) eli menoa on kolmelle illalle viikossa. Usein kun toinen lapsi on harrastuksessa menen toisen kanssa ruokakauppaan tai kirjastoon tms. Harrastuksista olemme kotona n klo 19-19.30, lapset menevät usein suoraan suihkuun ja sillä välin laitan iltapalan valmiiksi, kahdeksan jälkeen lapset ovat sängyissä ja minä teen kotityöt (pyykit pesen viikonloppuisin) sekä ehdin vielä rentoutumaankin sen lisäksi että useampana iltana viikossa hoidan yrityksen paperitöitä kotona. Aamulla herään kuuden jälkeen ja teen ruuan sille päivää valmiiksi, usein niin paljon että siitä syödään kaksi päivää tai ainakin riittää minulle evääksi töihin.

En opiskele ja ymmärrän että sekin vie aloittajalla aikaa mutta aloittajalla on kotona myös lasten isä, vanhemmat kun voivat yksi kerrallaankin hoitaa kotitöitä tai kuskata lapsia. Aloittaja voi tehdä läksyjä kun isä vie lapset uimaan? Pikkulapsiaikana on vähän pakko tinkiä jostain ja itsellä se on nuo aamu-unet.

 

[endis]

Englantia taitaville uutta tietoa lihavuudesta ja suolistobakteereista http://www.kcl.ac.uk/newsevents/news/newsrecords/2014/November/Weight-influenced-by-microbes-in-the-gut.aspx

 

["kira"]

Vie tyttö lääkärille,oisko kilpirauhanen tai jokin muu.sitten kun ne on tutkittu keskityt ammattilaisten kanssa laihdutukseen.Ainakin sentään puutut asiaan,monet vanhemmat vie vaan mäkkäriin.

 

[Vie ras]

Englantia taitaville uutta tietoa lihavuudesta ja suolistobakteereista King's College London - Weight influenced by microbes in the gut

Onkohan ap:n lapsi syntynyt sektiolla?

 

["Emme"]

Liikuntaharrastukselle löytyy varmasti aikaa, se on vain järjestelykysymys! Kumpi on mielestäsi tärkeämpää, lapsesi terveys vai pyykit? Suosittelisin harrastusta myös sinulle, jotta lapsesi saa sinusta terveellisen mallin! Useimmilla kuntosaleilla on lapsiparkki. Itse hoidan lapsia (2kpl) 3 iltana yksin,kun mies opiskelee. Tulen usein töistä vasta neljän jälkeen ja kun olen hakenut nuorimman pk:sta kello on usein viisi. Silti liikun itse min.3 kertaa viikossa, useimmiten enemmän. Nuoremmalla (4v.) on liikuntaharrastus kahdesti viikossa ja vanhemmalla (9v.) 4-5 kertaa,riippuen siitä onko pelejä. Molemmat lapset ovat harrastaneet 2-vuotiaasta lähtien. Nukkumaan menemme yhdeksän maissa. Nuorempi oli pikkusena pulskahko,mutta ei enää. Syömme perusruokaa,karkit kerran viikossa. Kysy lapseltasi,mitä liikuntaa hän tahtoisi harrastaa ja eikun tuumasta toimeen!

 

["nanna90"]

Pakko sanoa että salassa syöminen on oikeasti yksi varteenotettava lihomisen syy! Itse alle kouluikäisenä otin kaapista sokeripaloja ja leipää ja menin sängyn alle syömään heti kun äidin silmä vältti (en kyllä koskaan ollut ylipainoinen)
Koska sanomasi ruokamäärät eivät todellakaan kuulosta isoilta! Oma lapseni tuossa iässä syö paljon enemmän ja vielä monta kertaa viikossa herkkuja ja karkkipäivänä ison pussin karkkia ja on aivan luikku. (Hän kyllä liikkuu myös koko ajan) Tottakai jotkut lihovat helpommin ja sairaus on myös yksi mahdollisuus

 

["Lissu"]

En jaksa koko ketjua lukea. Mutta meillä on myös helposti painoa kerryttävä lapsi, nyt 9 v. Itse olen oppinut jo sisäistämään mitkä ruuat sisältävät piilosokeria, mutta ekan luokan kun lapsi kulki mummolasta kouluun aamuisin ja meni sinne iltapäivisin, niin mummon eväillä (aamupalat ja välipalat) lapsi lihoi puolessa vuodessa viisi kiloa. Nykyisin kun kulkee kotoa, on ihan sopusuhtainen. Mutta helposti lähtee paino nousuun tuolla.

Kannattaa sisäistää mitkä ruuat sisältää paljon sokeria. Esim. murot, myslit, valmisjugurit. (Yksi jugurttipurkki sisältää noin 5 sokeripalaa lisättyä sokeria.) Ja kun lapsi aloittaa koulun, niin älä ala kuskaamaan. Meiltä on kouluun 2,5 km, olen alusta asti pistänyt lapsen kulkemaan sen itse, alkuun kävellen ja nyt pyörällä. Oikein hyvää liikuntaa, vähän kerrallaan mutta joka arkipäivä.

Karkkipäivä on meilläkin, silloin saa kohtuullisen määrän karkkia ja vain kerran viikossa. Mehuja/limua saa vain syntymäpäivien jne. yhteydessä.

 

[hoppas]

Meillä oli samankokoinen lapsi viime vuonna. Ja aika samanlainen ruokavaliokin. Rajoitin maidon yhteen lasiin/pvä, muuten ruokajuomana vettä. Hän on niin nopea syömään, ettei tieto kylläisyydestä ehdi aivoihin asti ja ottaa mielellään lisää, jos ruoka on hyvää. Kun syömisvauhdin saa hidastumaan ei tarvitse mitään laihiksia mainita. Vuoden aikana paino on tasaantunut kun pituuskasvu jatkuu.

Legolla ja Geoxilla ja jollakin muulla Sokoksen merkillä löytyy onneksi reilumpia mitoituksia housuissa. H&M:n ja kumppanien mitoitukset ovat ihan hanurista lapsilla, jotka ovat normaalipainoisiakin - mutta eivät siroja.

 

[Ent. Ksantippa S.]

Lapsen liikuntaryhmässä on kymmeniä osallistujaa, eikä joukossa yhtään ylipainoisia. Nykyään lihoo kyllä herkästi ne, jotka jää liikuntaharrastusten ulkopuolelle, koska pihaleikkikavereita ei ole, vaan vaihtoehtona on möllyttää sisällä. Alle kouluikäisiä lapsia ei juuri ulos yksin edes päästetä ja kaverit on harrastuksissa tai kotona vanhempien kanssa "rauhoittumassa".

Minä elin lapsuuteni 80-luvulla ja silloin kaikilla kavereillani oli jokin harrastus. Minulla ei ollut, koska vanhempani eivät minua pienenä harrastuksiin vieneet, en minä ujona lapsena ollut suinkaan itsekään harrastuksia vaatimassa. Isompana koululaisena tuntui jo liian myöhäiseltä mennä mukaan, koska samat harrastusporukat oli olleet kasassa pitkään samalla tietysti kehittyen eteenpäin. Minua harmittaa kyllä, etteivät vanhempani asiaan panostaneet. Kouluiässä lihoin, liikuntaharrastus olisi saattanut sen estää ja sitä paitsi helpottaa liikuntatottumusten jatkumista myös aikuisena.

Itse en siis lapseltani kysynyt, haluaako hän liikuntaharrastuksen. Ei varmasti olisi kysyttäessä halunnut, koska ei ole erityisen liikunnallinen vaan rauhallinen ja ujo lapsi. Juuri sellaisille ne harrastukset tärkeitä onkin! Ei lapsi vastustanutkaan, mutta tein asiasta itsestäänselvyyden. Lapsi kyllä sopeutui ja nykyään tykkää harrastuksestaan, vaikka ensimmäiset kerrat olivat hänelle vaikeita (lähinnä ujouden vuoksi). Pienempänä lapsi on sitä paitsi helpompi viedä harrastukseen, koska silloin useimmissa harrastuksissa aikuinen voi jäädä lapsen tueksi ja rohkaisijaksi. Koululaisten harrastusryhmissä mukana hengaava vanhempi voisi jo herättää ihmetystä.

Ihminen taitaa aina kaivata sitä mitä ei ole saanut. Mä olen aina ollut liikunnallinen, vaikka en ole päivääkään ohjatussa liikuntaharrastuksessa käynyt. Mutta kovasti toivon, että vanhempani olisivat pistäneet minut musiikkiharrastukseen siinä iässä, jossa en osannut vielä itse pyytää.

Toisaalta näyttää siltä, että ne harrastamaan pistetyt lopettavat viimeistään murrosiässä.

 

[Hämmästynyt]

En kyllä varmaankaan koskaan lakkaa ihmettelemästä, kuinka äitiys a) tekee ihmisestä asiantuntijan joka asiaan ja b) ilkeän ja inhottavan näsäviisastelijan.

Ap, älä koskaan ikinä milloinkaan kysy keskustelupalstalta neuvoa mihinkään. Saat vain pahan mielen. Luota vain alansa asiantuntijoihin. Täällä netissä sellaisena kuvittelee voivansa esiintyä kuka vaan...

Hyvää jatkoa sinulle ja perheelesi! Toivottavasti ongelma ratkeaa.

 

[viera.s]

Ihminen taitaa aina kaivata sitä mitä ei ole saanut. Mä olen aina ollut liikunnallinen, vaikka en ole päivääkään ohjatussa liikuntaharrastuksessa käynyt. Mutta kovasti toivon, että vanhempani olisivat pistäneet minut musiikkiharrastukseen siinä iässä, jossa en osannut vielä itse pyytää.

Toisaalta näyttää siltä, että ne harrastamaan pistetyt lopettavat viimeistään murrosiässä.

Isompana lapsena toivoin ennen kaikkea, että minut olisi laitettu partioon heti kun se oli mahdollista. Kun päälle 10-vuotiaana keksin itse, että se olisi kiva harrastus, tuntui jo liian myöhäiseltä mennä mukaan kiinteään porukkaan, varsinkin kun olin melko ujo lapsi.

Lapsuuden liikuntaharrastusten puutetta olen harmitellut vasta aikuisena. Vaikka kavereiden harrastukset ovat lapsuuden muodoissaan loppuneet, niin kyllä tuntuu että lapsena jumpissa käyneet käyvät aikuisenakin jumpissa yms. Kun taas minulla tuntuu kynnys tosi korkealta, kun en ole ollenkaan liikunnallisesti lahjakas ja ilman minkäänlaista harrastustaustaa tuntuu mahdottomalta pysyä mukana jossain tanssikuvioissa.

Mutta siis olkoon harrastus sitten mikä tahansa, niin joku harrastus minusta lapsella on hyvä olla. Ihan jo sosiaalisista syistä, harrastusryhmissä usein muodostuu kaverisuhteita ja aiemmat kaveruussuhteet vahvistuu samassa porukassa. Harrastukseton lapsi jää helposti ulkopuolelle.

Sinulla tämä sosiaalinen puoli ei ehkä niin vaikuttanut, jos muillakaan ei silloin juuri ohjattuja harrastuksia ollut. 80-luvulla asuinalueellani kuitenkin oli, minä olin poikkeus. Samoin aloittajan lapsi alkaa eskari-iässä jo olla poikkeus tuon harrastamisen suhteen ja varsinkin kun niitä kavereita ei ole, pitäisin harrastusta tärkeänä ihan painosta riippumatta.

 

[2ä]

Hei ap, jos vielä luet ketjua, tässä oma kokemus. Meillä oli sama tilanne tytön kanssa ikävuosina 7-8. Paitsi että hän harrasti (ja harrastaa) liikuntaa 7h/ vko ohjatusti arkiliikunnan kuten koulumatkojen pyöräilyn ja pihaleikkien lisäksi. Ei syönyt kovinkaan paljon, kasviksia söi tosi mielellään ja silti painoa tuli koko ajan ja maha kasvoi. Olin aivan ihmeissäni ja hätääntynytkin, että onko joku vialla. Koululääkäri otattikin jotain testejä mutta vain laktoosi-intoleranssi löytyi (selitti kyllä isoa eli turvonnutta mahaa).

Mutta nyt on paino pudonnut. On nyt 9v ja siis ihan on paino vähentynyt. En muuta keksi kuin sen että on annettu hänen syödä enemmän oman tapansa mukaan eli usein jotain pientä. Aiemmin kannustettiin syömään kerralla kunnon annos ja sitten pitämään taukoa, tämä niin kuin liikuntaharrastuksessa opetetaan ja hampaidenkin takia. Mutta ilmeisesti tytön aineenvaihdunnalle eivät isot annokset sovi. Lisäksi on kannustettu juomaan vettä koska siinä hän on aika huono, mutta sitä tehtiin kyllä aiemminkin eikä se silloin muuttanut mitään.

Tsemppiä ap ja toivottavasti löytyy selitys ja apu! Tiedän täysin tuon tunnetilan jossa olet, tosi hankalaa!

 

[lihavan lapsen äippä]

Mäkin epäilin ensin diabetesta ja kilpirauhasen vajaatoimintaa, kun lapsi lihoi, koska mun mielestä meidän ruokavalio oli kunnossa. Testeissä ei näkynyt mitään. Mut sit rupesin miettii tarkemmin. Sokerijugurtteja meillä syötiin monta kertaa viikossa, pelkästään niiden jättäminen pois pysäytti 3 kuukaudeksi painonnousun. Sit tuli kesä ja syötiin epäsäännöllisemmin ja harrastukset oli tauolla, no paino nousi taas. Nyt sitten tiukka linja päälle ja vaikuttas että painonnousu olisi taas pysähtynyt. Lapset on yksilöitä ja toisilla vaan se paino nousee helpommin. Pienillä asioilla on oikeasti väliä. Ravitsemusterapeutilla käydessä saimme ohjeeksi, että vain yksi annos ruokaa, esim. 2 perunaa ja 4 lihapullaa ja puoli lautasellista salaattia. Ja vain yksi lasi rasvatonta maitoa. Jos on vielä nälkä niin lisää salaattia, näkkileipä ja vettä. 3-4 täysjyväleipää päivässä, tai leivän voi korvata leseillä esim. pirtelössä. Puolikas annos kaupan valmismakaronilaatikkoa on oikeasti paljon lapselle. Samoin en luottaisi 100% päiväkodin lastentarhanopettajan kommenteihin ruuan ja liikunnan määrästä. Hänelle sopiva annos saattaa olla pieni määrä salaattia ja muu lautanen täynnä ruokaa. Ja kuten joku sanoikin, koulujen ja päiväkotien ruoka on todella hiilaripitoista ja välipalat turhan sokerisia. Oma lapseni söi päiväkodissa 3-4 näkkäriä lounaan päälle ja tämä oli päiväkotihenkilökunnan mielestä ok. Turha kai sanoa, että paino nousi...

Mä oon yh, käyn töissä ja opiskelen, mutta lasten liikuntaharrastuksille oon aina järjestänyt ajan. Itse lihavana lapsena ja nykyisin lihavana aikuisena haluan tehdä kaikkeni, että lapset oppisivat kunnolliset elämäntavat. Vanhemmalla on 3 liikuntaharrastusta (2 kulkee itse koulun jälkeen) ja nuoremmalla 2krt viikossa harkat. Asutaan kaupungissa ja lapset saavat ulkoilla omalla pihalla keskenään (8v ja 6v), puhelin mukana.

 

["Äityli x3"]

Omassa perheessä on samoja ongelmia, on käyty ravintoterapiat ja lääkärit keskussairaala myöten, muttei mitään järkevää selitystä löytynyt. Toisilla lapsilla voi johtua perimästä, joka on meidän tapauksessa ainoa järkevä selitys. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönnissä on aina kaikilla parantamisen varaa.Samoten voisi kokeilla täysjyväviljan tai ruistuotteiden käyttöä ja vähentää vaaleaa viljaa. Toimi ainaki meilä. Tai sitte kokonaan gluteeniton ruokavalio. Vaaleat viljat vaoi turvottaa todella paljon. Ne kilpirauhas kokeet kannattaa pyytää ja sen jälkeen mahdolliset jatkoselvitykset. Harmittava tapaus mm. vaatteiden hankkimisen suhteen.

 

["mumma"]

Lääkäriin veisin minäkin ja siellä keskustelisin tilanteesta, jos oikeasti täytyy laihduttaa, niin siihen kannattaa hakea keinot ammattilaisilta, ei täältä. Jouduin muutaman kommentin lukemaan pariinkin kertaan, että näenkö nyt oikein, voiko joku kirjoittaa noin.. JA sitten eräs ERITTÄIN tärkeä juttu, eli se, että lapsen ylipainosta EI saa tehdä numeroa, mitä vähemmän puhut ylipainosta ja laihduttamisesta sen parempi, terveellinen ruoka on toinen juttu. Ihmisen itsetunnon perusta rakentuu lapsena, etkä varmaan halua altistaa lasta syömishäiriöillekään..

 

["Papu"]

Niinkuin muutama muukin sanoi, kertomasi perusteella ruokailu/arki/liikunta on ihan normaalia tuon ikäisen touhua. Itselle tuli myös ensimmäisenä mieleen kilpirauhasarvot. Onko teillä suvussa vajaa- tai liikatoimintaa? Mietin myös vatsan toimintaa, tai lähinnä kuinka usein toimii? Yleensä harvemmin pienillä lapsilla ylipainoon löytyy syy mistään sairaudesta, mutta ei se tietenkään mahdottomuus ole. Ihmettelen kyllä, jos terkkari ei ole ottanut koppia tästä huolestasi tai itse ottanut asiaa puheeksi!? Onko paino ja sen nousu aikaisemmin ollut tasaista, vai nyt tullut notkahdus? Ja onko se hyvä tuokahalu ollut aina pienestä asti vai sekin lisääntynyt viimeaikoina?

 

["Kassu"]

Mun veljenpojalla todettiin allergia maitoproteiinille, jonka yksi "oireilumuotu" on ylipainoisuus, joka hänen kohdallaan ainakin pitää paikkaansa. Suosittelisin allergia kokeita, jos vaikka löytyis syy maidosta.

 

[samanlainen vaiva]

Eli meillä 6 v tyttö painaa 48 kg....pituutta on 140.
Kaikki maailman tutkimukset, ravintoterapeutit käyty läpi. Ruuat normaalit terapeutin mukaan.
Tutkimuksis kävi ilmi että tytöllä on aktivoitunut lisämunuainen. Siitä kuulemma voi johtua tuollainen kasvuhäiriö. Mutta siitä huolimatta mitään lääkitystä meille ei määrätty.
Eli se lisämumuaisen aktivoituminen tarkoittaa nyt sitä että kohta munasarjatkin alkaa toimimaan mikä taas tarkoittaa sitä, että silloin alkaa menkat. Se voi tapahtua kuulemma vuoden parin sisällä ....eli pikkutyttö ei ole enää pikkutyttö....
Meillä myös neidin hiki haisee todella voimakkaalle ja finnejä sillon tällön kasvoissa.

 

[Nnmmn]

Itse olin lapsena hyvinkin ylipainon vaikka perheessä syötiin terveellisesti ja oli erikseen herkkupäivä viikonloppuna. Pahimmillani painoin ala-asteella reippaasti yli 90kg. Kuitenkin pituuskasvun myötä paino putosi hiljalleen ja nykyisin (18v) olen normaali painossa. Ei mielestäni kannata hätääntyä jos painoa tulee lisää ja ruuan tarve kasvaa sillä elimistö alkaa valmistautumaan nopeaan kasvuun. Toki voi käydä lääkärillä tarkistuttamassa mm kilpirauhasarvot.