Miksi 6-vuotias tyttö on ylipainoinen, vaikka syö vain normaalia kotiruokaa ja karkkipäivä on kerran viikossa?

  • Viestiketjun aloittaja äiti huolissaan
  • Ensimmäinen viesti
endis
[QUOTE="muori";30435004]Koska toinen lapsi syö vähemmän. Vaikka lapset elävät samassa perheessä ja syövät samaa ruokaa niin toinen lapsi voi venyttää mahalaukunsa tuplakokoon santsaamalla ja ottamalla liikaa lautaselle.[/QUOTE]

Tai sitten toisen lapsen geenit ovat eri tavalla aktivoituneet. Riittää, että toinen on traumatisoitunut synnytyksessä enemmän kuin toinen, tai toiselle on annettu antibioottikuuri ja toiselle ei. Elämä on hemmetin paljon monimutkaisempaa, kuin se mitä käsitämme.
 
Ent. Ksantippa S.
Ei ehkä kannattaisi tehdä asiasta numeroa. Saatte aikaan mielisairaan yksilön, joka kärsii loppuelämänsä erilaisista ruokaan liittyvistä fobioista. Ohjata voi, mutta se pitää tapahtua ilman syyllistämistä tai käskemistä. Mitä itse olen tyttölapsia katsellut, heillä voi olla merkittävästi ihon alaista (= harmitonta) rasvaa eri aikakausina. Etenkin puberteetin tienoilla, kun keho alkaa muuttua, on hyvin usein hyllyvä pylly jne. Se on TÄYSIN NORMAALIA KEHITYSTÄ! Aika kyllä hoitaa asiat kuntoon, kunhan vain ruoka on aitoa kotiruokaa, ei mitään vähäkalorista, vähärasvaista ja korkeasokerista sotkua.

Tässä naisneurologi kertoilee, miksi tyttöjen ei ikinä pitäisi aloittaa laihdutuskuuria. Asiassa on paljon älyä Sandra Aamodt: Why dieting doesn't usually work | Talk Video | TED.com

Mielenkiinnosta: onko lapsi saanut antibioottikuureja, oliko rintaruokittu? Onko tämän dokumentin faktoissa mitään, joka koskisi perhettänne Home - Microbirth ?
Tässä tuli asian ydin! Hirvittävän moni tarjoaa tässä ketjussa ratkaisuksi aikuisten naisten kitudieettejä. Joku oikein laski vielä paljonko vuodessa lähtee kiloja vaihtamalla
viikottainen saunamehu makeuttamattomaan.

Nyt ei tarvitse lähteä kiloja. Kyseessä on lapsi, kasvava lapsi, johon ei kannata projisoida aikuisten dieettimuotihössötystä. Asiantuntijalta neuvot ruokavalioon, perheen mukavaa yhdessäoloa ulkona, riittävästi unta (täällä on neuvottu viemään lasta urheiluharrastukseen unen kustannuksella) ja kaiken kaikkiaan paljon hyväksyntää lasta ja hänen kehoaan kohtaan.
 
  • Tykkää
Reactions: chrissy
Ent. Ksantippa S.
Tai sitten toisen lapsen geenit ovat eri tavalla aktivoituneet. Riittää, että toinen on traumatisoitunut synnytyksessä enemmän kuin toinen, tai toiselle on annettu antibioottikuuri ja toiselle ei. Elämä on hemmetin paljon monimutkaisempaa, kuin se mitä käsitämme.
Tai sitten voivat molemmat vain olla yksilöitä. Omat lapseni saivat kumpikin pelkkää rintamaitoa puolivuotiaiksi, siitä eteenpäin enimmäkseen itse tehtyä sapuskaa. Toinen painoi yksivuotiaana 8 kg, toinen 12 kg. Painavammalla oli kyllä korvatulehduksia, mutta sillä ei kaikkea voi selittää, kun syntymäpainoakin oli neljännes enemmän.
 
Vierass
[QUOTE="hmm";30434897]Noutta kuten sanoin, tuo oli vain yhden päivn esimerkki. Miksi nyt siihen takerrut noin vittumaisella asenteella ? Vai oletatko että kun joku laittaa päivån esimerkkiruoat että sitä sitten syödään joka päivä... Huoh...[/QUOTE]
Anteeksi jos loukkasin vittumaisella asenteellani, mutta rasvattomassa maidossa ei ole rasvaa ja kanassa ei juurikaan ole rasvaa, jos jättää nahat syömättä.
 
Ent. Ksantippa S.
[QUOTE="hmm";30434897]Noutta kuten sanoin, tuo oli vain yhden päivn esimerkki. Miksi nyt siihen takerrut noin vittumaisella asenteella ? Vai oletatko että kun joku laittaa päivån esimerkkiruoat että sitä sitten syödään joka päivä... Huoh...[/QUOTE]

Niin, kyllähän arjessa tulee monenlaisia päiviä. Välillä on synttäreitäkin, jolloin on pakko herkutella. Mutta jos malliksi laadittuna esimerkkipäivänä sitä rasvaa erityisen vähän, ja perusteluna on, että eihän tätä joka päivä syödä, niin olisiko kannattanut keksiä toisenlainen esimerkki? Sellainen, jossa ravintoaineiden suhde olisi sellainen, että sitä oikeasti voisi noudattaa joka päivä.
 
Äiti-
..toiset lihovat helpommin kuin toiset. Ikävä tosiasia ja tietysti harmi lapsesi kannalta.
Jos asialle jotain voisi tehdä, niin ehkä kiinnittää vielä lisää huomiota kotiruokaan. Etenkään eineksien ei pitäisi koskaan kuulua 6-vuotiaan ruokavalioon. Lisäksi Perunat, lihapullat (vissiin kaupan?) ja kastike eivät ole täysipainoinen ruoka. Suosikaa täysjyvää makaronista leipään (jos lapsi tykkää paahtoleivästä), vähentäkää suolaa ja rasvaa, lisätkää marjoja ja hedelmiä sekä unohtakaa sokeripommijogurtit. Eineksissä ja valmisjogurteissa on tolkuton määrä suolaa ja sokeria..
 
kysynpä vaan
Ap, paljonko itse painat ja mikä on pituutesi?

Millaista liikuntaa harrastat itse?

Ihmettelen kyllä, miten ei iltaisin ehdi liikkumaan, kun suurin osa tuntemistani perheistä kyllä arki-iltaisin töiden jälkeen ehtii hoitaa sekä kotityöt että käydä liikuntaharrastuksissa...
 
jskjskjs
Ja kaikki nyt tuntuvat unohtavan että apn tionen lapsi on normipainoinen..
Käytännössä tuo ei todista mitään. Meilläkin on kaksi lasta, joista toinen on laiha kuin tikku ja toinen on pyöreämpi ja lihoaa todella helpolla. Vanhempi lapsi on tullut isäänsä ja lopettaa heti syömisen, kun on syönyt ¨tarpeeksi". Sama koskee karkkia yms. Pienempi on tullut minuun ja voi syödä vaikka kuinka paljon eikä koe normaalisti nälkää ja kylläisyyttä.
 
kysynpä vaan
En jaksa alusta asti lukea uudelleen, mutta miten se oli, onko tuo ruokavalio ja ruokarytmi siis olleet lapsella aina tuollaiset vai oletteko tiukentaneet ruuan määrää yms. vasta viime aikoina?
 
Ent. Ksantippa S.
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpä vaan;30435064:
Ap, paljonko itse painat ja mikä on pituutesi?

Millaista liikuntaa harrastat itse?

Ihmettelen kyllä, miten ei iltaisin ehdi liikkumaan, kun suurin osa tuntemistani perheistä kyllä arki-iltaisin töiden jälkeen ehtii hoitaa sekä kotityöt että käydä liikuntaharrastuksissa...
Minun tuntemani perheet taas ovat rauhoittaneet arki-illat perheelle ja yhdessäololle siinä vaiheessa, kun molemmat vanhemmat ovat palanneet työelämään. Jos työt päättyvät kello 17, kuten itselläni, ei siihen iltaan kauheita soviteta. Helpompaa käydä vaikka lenkillä aamulla lasten nukkuessa.

Tietysti voi liikkua iltaisin yhdessä perheenäkin, mutta mielestäni tässä oravanpyörässä on tärkeää olla ahnehtimatta liikaa menoja. Stressi ja unen puute näkyvät myös painossa.
 
sklsklkdlk
Tässä tuli asian ydin! Hirvittävän moni tarjoaa tässä ketjussa ratkaisuksi aikuisten naisten kitudieettejä. Joku oikein laski vielä paljonko vuodessa lähtee kiloja vaihtamalla
viikottainen saunamehu makeuttamattomaan.

Nyt ei tarvitse lähteä kiloja. Kyseessä on lapsi, kasvava lapsi, johon ei kannata projisoida aikuisten dieettimuotihössötystä. Asiantuntijalta neuvot ruokavalioon, perheen mukavaa yhdessäoloa ulkona, riittävästi unta (täällä on neuvottu viemään lasta urheiluharrastukseen unen kustannuksella) ja kaiken kaikkiaan paljon hyväksyntää lasta ja hänen kehoaan kohtaan.
Asian ydin on siinä, että lapsella (ja aikuisella) pitäisi olla säännölliset ruoka-ajat ja että oppii syömään normaalia ruokaa sopivan määrän (ei liian vähän eikä liian paljon). Kyse ei ole mistään dieeteistä tai laihtumisesta vaan siitä, että lapsi oppisi kotoa terveen tavan suhtautua ruokaan ja samalla myös omaan kehoonsa. AP:n tapauksessa lapsi on vielä niin nuori, että jos nyt tekee korjausaskeleen ruoka-ajoissa ja ruuan määrässä niin jos on ylimääräistä se kuluu kasvuun.
 
kysynpä vaan
Tietysti voi liikkua iltaisin yhdessä perheenäkin, mutta mielestäni tässä oravanpyörässä on tärkeää olla ahnehtimatta liikaa menoja. Stressi ja unen puute näkyvät myös painossa.
Aika moni lapsi haluaa jonkin harrastuksen, ja kerta-pari viikkoon on sitten vaikka ne futistreenit, onko se paljon? Ja lenkille tai uimaan voi lähteä koko perhe yhdessä. Ja vanhemmatkin tahtoo käydä salilla, jumpassa tms. pari kertaa viikossa. Vaikuttaa sekin unen laatuun...

Eli kultainen keskitiekin on, ei pelkästään joko kokonaan liikkumatta ja sohvannurkassa illat tai sitten joka ilta kaiken maailman treenejä...
 
endis
Tai sitten voivat molemmat vain olla yksilöitä. Omat lapseni saivat kumpikin pelkkää rintamaitoa puolivuotiaiksi, siitä eteenpäin enimmäkseen itse tehtyä sapuskaa. Toinen painoi yksivuotiaana 8 kg, toinen 12 kg. Painavammalla oli kyllä korvatulehduksia, mutta sillä ei kaikkea voi selittää, kun syntymäpainoakin oli neljännes enemmän.
Totta. Ihmismieli pyrkii löytämään eroja, luullen, että olemme koneita, joissa tietyt fysiikan lait toimivat samalla tavoin. Näinhän asia ei todelakaan ole. Lihavuutta voi tarkastella todella monelta eri näkökannalta ja mitä enemmän ongelmaan tutustuu, sitä vähemmän tajuaa. Sen verran kuitenkin voi päätellä, että jos homeostaasit toimivat siten kuin pitää, niin ihmisen on hyvä olla eikä ihminen edes liho, koska ei syö yli tarpeensa. Tai jos syö yli tarpeen, lähtee tekemään jotain, joka kuluttaa energiaa.
 
Ent. Ksantippa S.
Asian ydin on siinä, että lapsella (ja aikuisella) pitäisi olla säännölliset ruoka-ajat ja että oppii syömään normaalia ruokaa sopivan määrän (ei liian vähän eikä liian paljon). Kyse ei ole mistään dieeteistä tai laihtumisesta vaan siitä, että lapsi oppisi kotoa terveen tavan suhtautua ruokaan ja samalla myös omaan kehoonsa. AP:n tapauksessa lapsi on vielä niin nuori, että jos nyt tekee korjausaskeleen ruoka-ajoissa ja ruuan määrässä niin jos on ylimääräistä se kuluu kasvuun.
Niin. Ja kun aloittaja tarjoilee säännöllisesti lapselleen kotiruokaa, koetetaan keksimällä keksiä, mistä lapsen ylipaino voi johtua. Sokerimehu kerran viikossa, hui kauheus! Kolme annosta makaronilaatikkoa, voi hurja! (samantekevää kuinka monta kertaa aloittaja vakuuttaa, että sitä kolmatta annosta ei anneta) Perunaa ja ruskeaa kastiketta, voi ei! Lapsi kävelee sinne eskariin, eihän se ole oikeaa hikiliikuntaa niin kuin ei ole eskarin ulkoilukaan! Onkohan äitinsäkin lihava?

Varmasti monet tarkoittavat hyvää ja haluavat löytää ratkaisuja, mutta menevät innokkuudessaan ylilyönteihin. Siksi tarvittaisiin sitä oikeaa ravitsemusterapeuttia, joka näkisi kokonaisuuden ja pystyisi tekemään perheen elämänrytmiin sopivat toimenpide-ehdotukset.
 
  • Tykkää
Reactions: chrissy
"mandy"
Käytännössä tuo ei todista mitään. Meilläkin on kaksi lasta, joista toinen on laiha kuin tikku ja toinen on pyöreämpi ja lihoaa todella helpolla. Vanhempi lapsi on tullut isäänsä ja lopettaa heti syömisen, kun on syönyt ¨tarpeeksi". Sama koskee karkkia yms. Pienempi on tullut minuun ja voi syödä vaikka kuinka paljon eikä koe normaalisti nälkää ja kylläisyyttä.
Näin. Saman perheen ja samojen vanhempien lapset ovat yksilöitä ja vaikka syödään samaa ruokaa ja liikutaan sama määrä niin toinen saattaa olla ylipainoinen ja toinen alipainoinen.

Jotain ongelmallisuutta ruuan suhteen itse näen varsinkin tuossa että iltapala on "pakko" syödä tai lapsi herää yöllä valittamaan nälkää kun ei se yksi siivu leipää oikeasti merkitse yhtään mitään jos lapsi on tuntia aiemmin syönyt kunnon aterian. Opeteltu tapa siis? Lapsi on totutettu syömään vaikka ei olisi nälkä (ei voi olla jos on juuri syönyt päivällisen) ja vatsalaukku venynyt. Tämähän ei vielä tarkoita sitä ettei lapsella voisi olla myös jokin aineenvaihdunnallinen tai hormonaalinen häiriö joka aiheuttaa ruokahalun lisääntymistä. Lääkäriin siis, ihme ettei teitä ole sinne jo ohjattu jos painonnousua on seurattu neuvolassa? Jos ette saa lääkäriaikaa nopesti niin kysy voisitteko saada lähetteen laajaan verenkuvaan jo ennen lääkäriaikaa, tulokset olisi sitten valmiina kun pääsette lääkäriä tapaamaan ja asia etenisi nopeammin.
 
Ent. Ksantippa S.
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpä vaan;30435091:
Aika moni lapsi haluaa jonkin harrastuksen, ja kerta-pari viikkoon on sitten vaikka ne futistreenit, onko se paljon? Ja lenkille tai uimaan voi lähteä koko perhe yhdessä. Ja vanhemmatkin tahtoo käydä salilla, jumpassa tms. pari kertaa viikossa. Vaikuttaa sekin unen laatuun...

Eli kultainen keskitiekin on, ei pelkästään joko kokonaan liikkumatta ja sohvannurkassa illat tai sitten joka ilta kaiken maailman treenejä...
Se riippuu monesta asiasta, kuten lapsen iästä ja hoitopäivien pituudesta. Hirveän vähän niitä yhteisiä tunteja arki-iltaisin on.
 
kysynpä vaan
Se riippuu monesta asiasta, kuten lapsen iästä ja hoitopäivien pituudesta. Hirveän vähän niitä yhteisiä tunteja arki-iltaisin on.
No kyllä apn työpäivä kuulostaa ihan normaalilta. Lähdetään kotoa klo 8 aikoihin ja ollaan takaisin klo 17. Aika yleistä.

Näkyypä noissa illan klo 17-20 lasten liikuntaryhmissä osallistujia riittävän. Tuskin kaikkien niiden vanhemmat ovat työttömiä, jotka ovat vaan kotosalla?

Ei niitä tunteja illassa paljoa ole, mutta totuus on, että omalla organisoinnilla ja halujensa mukaan niitä kyllä pystyy käyttämään moneen jopa yhdessä perheen kanssa.
 
Ent. Ksantippa S.
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpä vaan;30435140:
No kyllä apn työpäivä kuulostaa ihan normaalilta. Lähdetään kotoa klo 8 aikoihin ja ollaan takaisin klo 17. Aika yleistä.

Näkyypä noissa illan klo 17-20 lasten liikuntaryhmissä osallistujia riittävän. Tuskin kaikkien niiden vanhemmat ovat työttömiä, jotka ovat vaan kotosalla?

Ei niitä tunteja illassa paljoa ole, mutta totuus on, että omalla organisoinnilla ja halujensa mukaan niitä kyllä pystyy käyttämään moneen jopa yhdessä perheen kanssa.
Jos aloittajan lapsi käy nukkumaan klo 20, hän tuskin on missään liikuntaryhmässä klo 20 tai edes 19. Ylipäätään suhtaudun vähän kriittisesti siihen, että joku viikoittainen ohjattu liikuntaharrastus olisi aloittajan lapsen painon kannalta ratkaisevampi tekijä kuin vaikkapa päivittäinen hyötyliikunta, jota he jo harrastavat.

Jos katsellaan asiaa väestötasolla, lasten ohjattujen liikuntaharrastuksien määrä on noussut jotakuinkin samaa tahtia kuin lasten ylipainokin. Me 70-luvulla syntyneet leikimme pihalla ja pysyimme hoikkina. Harrastukset tuskin johtavat ylipainoon, mutta jokin nykyisessä elämäntavassamme tekee meille pahaa. Minä uskon, että se jokin on kiire ja käsitelty ruoka.

Tietysti jos lapsi itse haluaa uuden liikuntaharrastuksen, niin mikäpä siinä.
 
"sini"
Miten vähän teidän lapset oikein syövät, jos nuo ovat isoja annoksia?

Meillä 6-vuotias, normaalipainoinen poika syö kyllä reilusti enemmän. Aampalalla lautasellisen puuroa, leivän päälisineen joskus vielä hedelmä päälle. Esikoulussa lounaan ja välipalan. Kotiin tullessa toisen välipalan (leipää, hedelmiä, ehkä puuroa) klo 17-18 illallisen ja yksi peruna ei kyllä riitä mihinkään. Joskus voi syödä viisikin perunaa. Salaattia on aina puolet lautasesta. Ja lisää siis voi ottaa kolmekin kertaa. Makaroonilaatikkoa ainakin 3-4 kauhallista kerralla. Lihapullia 5-6, voi mennä kymmenenkin. Iltapalalla n. klo 20 syö puuroa, leipää, rahkaa tms. Mehua juo päivittäin. Karkista ei välitä. Mehujätskejä voi syödä useamman kerran viikossa.

Eikä ole kyllä tullut mieleenkään, että söisi liikaa. Painokäyrä ennemmin keskivertoa alempana.

Samalla tavalla ovat isommat sisaruksensa syöneet, eikä minkäänlaisia paino-ongelmia ole ollut. Me vanhemmatkin olemme normaalipainon rajoissa. Minä kyllä syön huomattavasti vähemmän kun lapset, mutta olenkin jo vanha käpy ja aineenvaihdunta hidasta, enkä harrasta kuntoliikuntaa.

Kai he sitten kuluttavat "normaalia" enemmän..
 
"Blue"
Sinin lapset syövät kulutuksensa mukaan kun eivät kerta liho suurista määristä huolimatta. Joku toinen lapsi syö kulutuksensa mukaan ja syö vain vähän kun kulutuskin vähäistä, eikä liho. Sitten on lapsia jotka syövät liikaa kulutukseen nähden ja silloin paino nousee.
 
"vieraana"
En tiedä , mistä aapeen tilanne johtuu, jos kaikki menee tosiaan noin kuin kirjoittaa.
Tuli vaan mieleen yhden lapseni luokkatoveri, jolla ylipainoa ainakin 20kg (ellei enemmänkin). Äitinsä on sanonut, että lapsellaan sama tauti kuin hänelläkin, joka aiheuttaa lihomista eli lapsi ei voi lihomiselleen mitään.
Ja mitä lapsi tekee, kun menee esim. kauppaan (olen itse nähnyt ja myös lapseni useasti kertonut). Ostaa 20e monta isoa karkkipussia, suklaalevyjä, jäätelöä ja sipsejä ja syö ne kaikki yhteen putkeen..
Yksi tuttavaperheeni sanoo myös, että heillä ei syödä esim. karkkia ollenkaan. Koko perhe ylipainoinen ja jos tulevat meille kylään, tuovat meidän lapsille karkkia tulijaiseksi ja syövät karkit pääsääntöisesti sitten itse..

Aapeen 6v tuskin yksin käy kaupassa, mutta entä leikkikaverit ja kyläilyt kavereilla? Mitä siellä syödään/tarjotaan ja kuinka usein on vierailuja?
Meillä syödään aika ajoin herkkuja ja varsinkin 11v on varsinainen herkkusuu, mutta ihan on normaalipainoinen, ei pömppömahaa tai mitään eikä liikuntaakaan harrasta normaalia enempää. Joten jos 6v lihoo, niin ruokatouhun täytyy olla ihan pielessä tai sitten vika on fyysinen. Ja aika harvinaisia kuitenkin nuo elimistölliset viat ovat lapsilla. Mahdollisia tietenkin, mutta harvinaisia.
 
kysynpä vaan
Ylipäätään suhtaudun vähän kriittisesti siihen, että joku viikoittainen ohjattu liikuntaharrastus olisi aloittajan lapsen painon kannalta ratkaisevampi tekijä kuin vaikkapa päivittäinen hyötyliikunta, jota he jo harrastavat.

Jos katsellaan asiaa väestötasolla, lasten ohjattujen liikuntaharrastuksien määrä on noussut jotakuinkin samaa tahtia kuin lasten ylipainokin. Me 70-luvulla syntyneet leikimme pihalla ja pysyimme hoikkina.
Niin... Jos apn lapsi edes pihalla liikkuisi illalla, mutta käsitin että ei. Kyllä me 70-lukulaisetkin leikimme sekä hoito/koulupäivän aikana, ETTÄ iltaisin, kotona syödyn päivällisen jälkeen, eikö? Me ainakin juostiin se tunti-pari alkuillasta pitkin pihoja, kyllä se oli kunnon hikiliikuntaa, pelien pelaamista, hippasta, kymmentä tikkua, hyppynarua.

(Oma juttunsa sitten se, että onko apn lapsen tarpeen mennä jo klo 20 nukkumaan vai voisiko valvoa vielä tunnin pidempään.)
 
viera.s
Tässä tuli asian ydin! Hirvittävän moni tarjoaa tässä ketjussa ratkaisuksi aikuisten naisten kitudieettejä. Joku oikein laski vielä paljonko vuodessa lähtee kiloja vaihtamalla
viikottainen saunamehu makeuttamattomaan.

Nyt ei tarvitse lähteä kiloja. Kyseessä on lapsi, kasvava lapsi, johon ei kannata projisoida aikuisten dieettimuotihössötystä. Asiantuntijalta neuvot ruokavalioon, perheen mukavaa yhdessäoloa ulkona, riittävästi unta (täällä on neuvottu viemään lasta urheiluharrastukseen unen kustannuksella) ja kaiken kaikkiaan paljon hyväksyntää lasta ja hänen kehoaan kohtaan.
Haloo, aloittajan lapsi lihoo nykytahdilla 12 kg vuodessa! Tottakai lapsen painon kuuluukin nousta, mutta normaali määrä olisi ehkä 3-4 kg vuodessa.

Pienillä asioilla on merkitystä. Vaihtamalla kaksi (ylimääräistä) maitolasillista veteen ja saunamehun poistamisella tai vaihdolla sokerittomaan painonnousu vähenisi 8 kg eli näin pienillä asioilla saataisiin kehitys normalisoitua. Koska lapselle on jo kertynyt reippaasti ylipainoa, olisi hyvä jos jonkin aikaa painonnousu olisi normaalia hitaampaa. Mutta se loppu hoituisikin hyvin liikunnan lisäämisellä.

Mikä sinun pointtisi oikein on, että mitään ei pitäisi asialle tehdä vai? Antaa lapsen painon nousta se 12 kg vuodessa, jolloin hän olisi jo ala-asteella sairaalloisen lihava?

Liikunta on tärkeää myös lapsen motorisen kehityksen kannalta, se ei ole vain kalorinpolttoa. Ja joku harrastus ylipäätään lapsen sosiaalisen suhteiden kannalta. Meinaatko sinä, ettei missään vaiheessa lapselle kannata harrastuksia tarjota, jotta joka ilta voidaan vaan rauhoittua kotona? Ei toki 2-4-vuotiaat harrastuksia tarvitse, mutta viimeistään eskarissa olisi minusta hyvä aloittaa ja se ettei lapsella ole kavereita, lisää tarvetta entisestään.
 
Ent. Ksantippa S.
Alkuperäinen kirjoittaja kysynpä vaan;30435206:
Niin... Jos apn lapsi edes pihalla liikkuisi illalla, mutta käsitin että ei. Kyllä me 70-lukulaisetkin leikimme sekä hoito/koulupäivän aikana, ETTÄ iltaisin, kotona syödyn päivällisen jälkeen, eikö? Me ainakin juostiin se tunti-pari alkuillasta pitkin pihoja, kyllä se oli kunnon hikiliikuntaa, pelien pelaamista, hippasta, kymmentä tikkua, hyppynarua.

(Oma juttunsa sitten se, että onko apn lapsen tarpeen mennä jo klo 20 nukkumaan vai voisiko valvoa vielä tunnin pidempään.)
Aloittajan lapsi kulkee kävellen päivähoitoon, mikä kuulostaa nykypäivänä suorastaan 70-lukulaiselta. Olen tässä hymy suupielessä odottanut, milloin joku ehdottaa hoitomatkojen kulkemista autolla, jotta liikuntaan jäisi enemmän aikaa. Mutta sen sijaan on ehdoteltu tuota myöhemmin nukkumaan menoa, joka on melkein yhtä hyvä.

Kyllä ihmisen auttamisen into on rajaton.
 
viera.s
Jos katsellaan asiaa väestötasolla, lasten ohjattujen liikuntaharrastuksien määrä on noussut jotakuinkin samaa tahtia kuin lasten ylipainokin. Me 70-luvulla syntyneet leikimme pihalla ja pysyimme hoikkina. Harrastukset tuskin johtavat ylipainoon, mutta jokin nykyisessä elämäntavassamme tekee meille pahaa. Minä uskon, että se jokin on kiire ja käsitelty ruoka.
Lapsen liikuntaryhmässä on kymmeniä osallistujaa, eikä joukossa yhtään ylipainoisia. Nykyään lihoo kyllä herkästi ne, jotka jää liikuntaharrastusten ulkopuolelle, koska pihaleikkikavereita ei ole, vaan vaihtoehtona on möllyttää sisällä. Alle kouluikäisiä lapsia ei juuri ulos yksin edes päästetä ja kaverit on harrastuksissa tai kotona vanhempien kanssa "rauhoittumassa".

Minä elin lapsuuteni 80-luvulla ja silloin kaikilla kavereillani oli jokin harrastus. Minulla ei ollut, koska vanhempani eivät minua pienenä harrastuksiin vieneet, en minä ujona lapsena ollut suinkaan itsekään harrastuksia vaatimassa. Isompana koululaisena tuntui jo liian myöhäiseltä mennä mukaan, koska samat harrastusporukat oli olleet kasassa pitkään samalla tietysti kehittyen eteenpäin. Minua harmittaa kyllä, etteivät vanhempani asiaan panostaneet. Kouluiässä lihoin, liikuntaharrastus olisi saattanut sen estää ja sitä paitsi helpottaa liikuntatottumusten jatkumista myös aikuisena.

Itse en siis lapseltani kysynyt, haluaako hän liikuntaharrastuksen. Ei varmasti olisi kysyttäessä halunnut, koska ei ole erityisen liikunnallinen vaan rauhallinen ja ujo lapsi. Juuri sellaisille ne harrastukset tärkeitä onkin! Ei lapsi vastustanutkaan, mutta tein asiasta itsestäänselvyyden. Lapsi kyllä sopeutui ja nykyään tykkää harrastuksestaan, vaikka ensimmäiset kerrat olivat hänelle vaikeita (lähinnä ujouden vuoksi). Pienempänä lapsi on sitä paitsi helpompi viedä harrastukseen, koska silloin useimmissa harrastuksissa aikuinen voi jäädä lapsen tueksi ja rohkaisijaksi. Koululaisten harrastusryhmissä mukana hengaava vanhempi voisi jo herättää ihmetystä.
 

Yhteistyössä