Pakko se nyt on myöntää, koska lääkärin seurantaan jo jouduttiin: Lapseni on ylipainoinen :(

["Kifa"]

Todellakaan tuollainen ylipaino ei kasvun myötä korjaannu, varsinkaan jos painonnousu koko ajan jatkuu samaan tahtiin. Sen sijaan lapsen kohdalla pituuskasvu ja sen myötä luontainen kulutuksen kasvu kyllä auttaa prosessissa JOS painonnousu saadaan pysähtymään ja elämäntavat terveiksi. Tällöin esim ap:n lapsen ei tarvi laihduttaa 50 kiloa vaan ensin pitää saada painonnousu pysähtymään ja sitten energiansaanti ja kulutus sellaiseen tasapainoon että paino pikkuhiljaa laskee aikuisikään mennessä jolloin varsinaista pudotettavaa jää ehkä 20-25 kg aikuispituudesta riippuen.

 

["kahden tytön äiti"]

Meidän perheessä on:

10-vuotias, joka on 137cm ja painaa n 26kg - oikein sopusuhtainen/hoikka tyttö, vaikka paino alakäyrällä meneekin
ja

7-vuotias, joka on 126cm ja 25kg - oikein sopusuhtainen tyttö hänkin, vaikka hieman "rotevarakenteisempi" onkin kuin isosiskonsa (esim hartiat ja lantion luut leveämmät kuin isosiskollaan)

Joten TOKI lapset ovat luonnostaakin eri kokoisia ja mallisia, mutta nuo ap:n lapsen mitat nyt ei mahdu enää millekään normaalille alueelle.

Kuten ei myöskään ap:n mainitsemat esimerkit ruokamääristä kuulosta millään lailla normaaleilta. Meillä ei tytöt syö noin paljon edes yhteensä...

 

[Toivoliini]

HUh, en usko kyllä ihan tähän ketjuun, ap veti painon vähän överiksi, mutta meillä on tyttö 11v 140cm ja painaa 28kg
toinen tyttö 9v 130cm ja painaa 33kg ja tämä nuorempi on vähän pömppis/pyöreä.

 

[narikka83]

huh! siis mikä ruoka homma :O eihän aikune nees jaksa vetästä tuomsota määrää sapuska :O vanukhaat kuulu aamupalle huh herranjumala. vissin jotaki pielessä jos koko perhe on "pyöreä" vois tehä ruoka hommien muutos hyvää koko perheelle, puolustelut pois, näethän itte että ei ole normi painossa. vaan lihava.

itellä pituutta 165 painoa 60 ja vielä ku sais 5-8 kg pois ois hyvä....

 

[Käsittämätöntä]

Käsittämätöntä, miten mammojen luetun ymmärtäminen hämärtyy kun pitää ehtiä pätemään omien lasten normaaleilla painoilla! Tehän ette näy yhtään käsittävän, että mitä ap kirjoittaa. Tuollaisella luetunymmärtömistaidolla ei kyllä pitkälle noin niinkuin älyllisesti pötkitä!

Sanonpa vaan, että jokaisella se on se oma surunsa ja vaivansa. Kaikki ei vaan näy niin selvästi ulkopuoliselle kuin ylipaino. Eli ihan turhaa on sellainen päteminen mitä tässäkin ketjussa on mammat kilvan vouhottaneet. Jokainen täysjärkinen tajuaa, että se kipukohta lapsen kanssa on jossain muualla. Lapsi on ehkä koulussa tyhmä kuin saapas. Hänellä ei ehkä ole lainkaan sosiaalisia taitoja. Hän on ehkä opetajien inhokki näsäviisautensa takia. Hän ei ehkä ole tippaakaan luova. jne.jne. On vaikka mitä mahdollisuuksia, jotka nämä pätevät mammat pitää visusti salassa nyt, kun pääsee nälvimään ap:n äitiyttä yms. koska oma lapsi sattuu olemaan normaalipainoinen.

Ajattelen, että mimmosessa henkisessä ilmapiirissä ketjun keskusteluun osallistuneiden mammojen lapset kasvavatkaan. Ei minkäänlaista suvaitsevaisuutta, empatiaa, ei edes alkeellisinta luetunymmärtämistaitoa. Köyhää siis on, todella köyhää. Säälittää nämä lapset. Ap:n lapsi ei säälitä, koska hänen ongelmansahan on hoidossa mutta näiden kommentoijamammojen lasten ongelmat eivät ole hoidossa vaan akuutisti päällä ja hoitamatta.

Ap:lle toivotan kaikkea hyvää koko perheen tiellä kohti kevyempää elämää. Ylipaino on vain yksi elämän haasteista joka on voitettavissa kun motiivi on saatu kohdilleen, niinkuin ap:n perheessä on nyt onnistuttu saamaan! Meidän perheessä ollaan kyllä normaalipainoisia, mutta taistellaan keskittymisvaikeuksien ja huonojen oppimistulosten kanssa! Tsemppiä siis niin teille kuin meillekin!!

 

[keittiöesimies]

APn tilanne kuulostaa kyllä tosi hurjalta, mutta ei minun mielestäni mitenkään täysin uskomattomalta. Uskon, että tuollaisia perheitä on Suomessakin ja hyvin minusta äidin ajatusmaailmasta kuvastuu se, miksi tilanteeseen on päädytty. Tosi hienoa, että tyttö on iloinen ja pärjää koulussa, mutta sisimmässään voi silti kärsiä ylipainostaan.

Oma tyttäreni (nyt 12v) on ollut lihava. 6-vuotiaana painokäyrä oli +4 -käyrällä, en muista mittoja muuten. Samaan aikaan pikkusisko 4v oli samoilla ruoilla painokäyrällä -2... Esikoinen sanoi, että syöminen on hänestä kaikista ihaninta eikä mulla ollut sydäntä häneltä sitä kieltää. Meillä ei siis syöty välipaloja, mutta viisi ateriaa päivässä, joista kaikilla tyttö oli ruokaa lisää. Ravitsemusterapeutti neuvoi, kuinka eteenpäin. Tavoitteena ei hänellä ollut saada painoa alaspäin, mutta painoa ei saanut tulla lisää. Pituuskasvun oli tarkoitus hoitaa homman. Pikkuhiljaa lähdimme siis eteenpäin. 8-vuotiaana tyttö oli jo normaalikäyrillä (+2) ja nykyään on vieläkin alempana. Tyttö on harrastanut liikuntaa koko ikänsä ja nykyään voimistelee sm-tasolla. On tietysti edelleen isompi kuin muut voimistelijat, mutta ei mitenkään enää eroa valtavirrasta. Muutos on mahdollista

Minunkin keskimmäinen lapseni oli painosta tarkkailussa, hänellä se "suli" pois kasvun myötä. Meillä oli sikäli hassu tilanne, että tytöillä on 1,5v ikäeroa ja vanhin oli liian hoikka ja keskimmäinen tukeva. ( suunnilleen näin että nuorempi oli ehkä 145 cm ja lähes 60 kg ja vanhin 165 cm ja 48 kg ) ja söivät samaa ruokaa. Mutta vanhin oli jo kasvanut kasvupyrähdyksen ja oli pienempi ruokainen, toisin kuin siskonsa. Meillä koululääkäri käski varata tytöille omat eväät jääkaappiin, toisella vaan kasvista ja hedelmää jne ja toiselle vanukkaita, kermaa jne. En siihen kyllä lähtenyt. Nyt ovat jo aikuisia, vanhempi on edelleen todella hoikka vaikka syö paljon, nuorempi on pyöreämpi mutta normaali, nittaa 175 cm ja painoa ehkä 65-69 kg. Eli osa painosta sulaa kasvuun, mutta ei varsinainen ylipaino.

 

["gen"]

Aikuisten BMI mittareilla lapsen bmi olis 42, mikä tarkoittaa sitä että lapsi on sairaaalloisen ylipainoinen. Mun BMI on 36 ja mäkin oon jo reilusti ilipainoinen ja on paino ruvennu vaikuttaa liikkumiseen (nilkat ei esim meinaa kestää). Vaikka mä yli 20cm pitempi painaisin tuon 86 kiloa, niin olisin silloinkin vielä reippaasti ylipainoinen...

 

["vieras"]

[QUOTE="sama";26690185]ihan normaali lapsi, liian laiha ei ole.[/QUOTE]

Oma tyttöni nimittäin on 140cm ja 23kg ja on merkittävän alipainon alapuolella. Terve on ja kasvanut omalla käyrällään, joten ei huolta, on vaan tuollainen luonnostaan. Terkkarit hämmästelee aina ja varmistavat syökö tyttö..

 

[Nellien]

[QUOTE="vieras";26690054]Uskokaa pois, ei ole näppäilyvirhe ja sairaalassa sanottiin, että lapseni ei todellakaan ole ainoa. Siellä on monia muitakin samoin mitoin hoidossa. Että näin. Mua ärsyttää tollainen hysteria ja kun oikeasti lihavampiakin kyllä on!!!

-ap-[/QUOTE]

Mua aräsyttää tässä jutussa se että lapsi on päässyt hoitoon kun on lihava. Mutta oma lapseni on ollut aina huono syömään, painaa 20 ja 120cm pitkä ja luut paistaa läpi. Joka ikiselle lääkärille(vaikak oltas korvatulehduksen takia käyty lääkärissä) olen tästä sanonut, olen sanonut neuvola th:lle aikanaan. Sen jälkeen neurologilel, psykiatrille.. ja me ei olla saatuy siihen yhtään mitään!

Vaikka lapsen syömisellä voisi kuvitella olevan jos mitä puutoksia, veriarvojakaan ei oo otettu paitsi pari kertaa hb omasta pyynnöstäni. (tiedän että hänen ylivilkkaus vaikeuttaa siinä pöydässä oloa ja että aistiyliherkkyys vaikeuttaa, supistaa ruokavaliota) mutta sitäkin suuremmalla syyllä!

oon pyytänyt että päästään ravitsemusterapeutille jotta hän ois voinut opastaa etttä miten niistä harvoista ruoka-aineista saa mahd terveellisen kokonaisuuden pitkällä aikavälillä, ei kuulemma täyty kriteerit. 5v kieltäyty kokonaan lihasta, sekään ei ollut syy että ois päästy ravitsemusterapeutille.

Onneksi nyt lähes 8vuotiaana on alkanut syömään vähän paremmin

 

[sossutäti]

tää on tosi huono provo. Jos totta on niin olisin lasten sosiaalityöntekijänä tehnyt ls ilmoituksen teistä. Lapsen terveys ja pahimmassa tapauksessa henki on vaarassa vanhempien laiminlyöntien takia. Lastensuojelulaki velvoittaa vanhempia ja kasvattajia tietynlaisiin toimenpiteisiin, ja huoltotoimiin eikä sairaalloisen lihavaksi syöttäminen ole sitä. Kamalaa kuultavaa tällainen toiminta vanhemmilta, piittaamattomuutta ja sokeutta.

 

["ilona"]

En jaksanu lukee koko ketjua mut minä uskon et tämä ei oo provo, on oikeesti ihmisiä, jopa lapsia, jotka pystyvät syömään tuollaisia määriä. Ottakaa huomioon että mahalaukku venyy ajan kanssa jos ylensyö jatkuvasti.

Itse olin lievästi ylipainoinen, minulla oli raskausdiabetes, kolesteroli korkealla ja ihmettelin kun vaihdoin kaikki tuotteet terveellisempiin vaihtoehtoihin ja silti paino ei pudonnut. Sitten ymmärsin pienentää annoskokoja ja jätin sokerin kahvista pois ja leipää en syönyt enää lämpimän ruuan kanssa. Yllätys, paino putosi 10% ilman että tarvitsi itseään näännyttää. Päätin jo alussa että jos aterian jälkeen on vielä selvästi nälkä, lisää ottaa. Mutta kertaakaan ei tarvinnut.

Eli nyt vain pienentämään annoskokoja, muutos kannattaa tehdä pikkuhiljaa. Pienentää alussa ruokamäärää vaikka 25%, mahalaukku pienenee ajan kanssa ja kohta ei enää edes pysty syömään samanlaisia määriä kuin ennen.

Ja yksi mihin kannattaa kiinnittää huomiota on sokerin määrä. Katsoin kerran Fitness-muroista (joita mainostetaan jonkinlaisina terveysmuroina) sokerin määrän ja niissä oli sokeria yli 70%!!! Ja vaalea vehnäjauhohöttöleipä pois, kuitupitoisempia vaihtoehtoja löytyy nykyään tosi hyvin myös vaaleasta leivästä.

No tässä tuli nyt näitä ravitsemusohjeita, joita ap ei kaivannut mutta halusin kertoa mikä itsellä auttoi. Onnea elämäntaparemonttiin ap, toivottavasti onnistutte koko perheen voimin!

 

[evita]

[QUOTE="vieras";26690393]Ettekös osaa lukea.

LAUTASELLAINEN-PARI-MAX!! kolme muroja (esim. Kellogs, tykkää suklaamuroista ja niistä tiikereistä). Sitten lisäksi esim. pari leipää, päällä juustoa, kurkkua yms, voita, kaakaota juo aamuisin. Jälkkäriksi EHKÄ joku makupala. EI AINA sitäkään.

Tuo iltapala on meillä ollut traditio mieheni ja minun seurusteluajoista saakka. Se on aina ollut buffet-muotoinen ja toivon että se voitaisiin pitää, koska se on meille tärkeää. Toivotaan, että ravitsemusterapeuttikaan ei ole liian tiukkis, vaan ymmärtää että totaalisella muutoksella ei-meidännäköiseen suuntaan ei hyvää saada aikaan. Siis tottakai olen valmis karsimaan ja jos se pekoni on niin paha niin sitten se jätetään pois, mutta ihan toisenlaista perhettä en haluaisi meistä tehdä. Jos on pakko niin sitten toki niin. Lapsen paras menee tietysti edelle kaiken muun. Mutta asiat nämä kyllä selviävät ja saamme tukea ja apua. Hirveät itsesyytökset mulla vaan on. Ja toisaalta... varmaan ne tutut nyt ajattelee että siitäs sai ja mä tiesin ja arvasin ja olin niiin oikeassa, mutta ihmisiä tässä vaan ollaan. Ihan kaikki. Kaikkea ei vaan voi ymmärtää ja osata heti. Minun omassa lapsuudenperheessäkin ruoka oli sellainen pyhä asia ja tärkeä. Olit hyvä lapsi jos söit lautasen tyhjäksi ja hienos jos otit vielä lisää. Hyvä kun maistui. Varmaan sieltä lähtöisin omat ajatukseni ruoan suhteen, toki. Muutoksia on tehtävä, en todellakaan sitä kiellä. Nyt vaan on niin paha mieli kaikesta. Olisipa joku jolle puhua ihan IRL tästä, mutten oikein voi, koska sitten tulisi juuri niitä "mähän sanoin" sillain vinosti hymyillen ja varmaan olisivat muka-kannustavia, mutta mä tiedän sen, että sisimmässään ne myös kihisisi jotain tyytyväisyyttään omien lastensa painoon ja tyytyväisyyttä siitä kun mä sain vihdoin näpäytyksen.

-ap-[/QUOTE]

Ei tätä kyllä voi uskoa todeksi. Jos lapsi oikeasti saa syödä näin ja jos häntä jopa kehotetaan syömään näin, niin kyseessähän on pahoinpitely.

Olisi kiva ajatella, että paino on vain yksi asia elämässä. Mutta kun tuollainen sairaalloinen ylipaino on lapselle jossain tapauksessa kuin kuolemantuomio: noin lihava lapsi (tai aikuinen) väistämättä sairastuu jossain vaiheessa lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin.

Ei liene syytä ryhtyä käymään läpi niitä lukuisia henkisen puolen ongelmia, joita lihava lapsi joutuu kokemaan. Mutta niitäkään ei ole vähän. On oikeasti mahdotonta uskoa, että tämä ap ei olisi Porvoosta kotoisin.

 

["sondersson"]

Lapsellasi on suuri riski sairastua sydän-, verisuoni-, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä diabetekseen. Hän tulee mahdollisesti kärsimään hedelmättömyydestä. Ylipaino voi haitata sosiaalista elämää ja aiheuttaa masennusta. Ylipainoisilla on myös muita isompi riski sairastua syöpään.

Olipa tämä provo tai ei, näitä asioita vois miettiä jokainen lastaan lihottava vanhempi.

 

[Kotilohikäärme]

Ap, lihavuutta ei voi kompensoida muilla hyveillä. Saati että semmoinen selittely olisi terveellistä kenellekään. Toivottavasti ei päädy lapsen korviin. Lapsen lihavuuteen ei nyt auta vaikka muut asiat olisivat kuinka hyvin tahansa, vaan koko perheen kieroutuneet ruokailutottumukset pitää korjata. Ei siis vain lapsen, vaan kaikkien.
Ravinto pitää vaihtaa laadukkaampaan ja vähentää roimasti. Sen kun tekee vähitellen, vatsalaukku pienenee ja kylläisyyden tunne seuraa pikkuhiljaa perässä. Nälkääkin joutuu kyllä valitettavasti näkemään, mutta se kannattaa. Ja tuosta on niin paljon matkaa pakkasen raiskaamaan pulkannaruun että älä siitä huoli, tai käytä ainakaan tekosyynä. Ja oikeasti ne painosuositukset on ihan oikeassa, ei millekkään anorektikoille tehtyjä. Normaalipainon ylärajakin on vähän pyöreä jo, ellei ole paljon lihasta mikä painaa.

 

["Huh"]

Lasten bmi-mittariin syötettynä nämä mitat antaa 10-vuotiaalle seuraavan tuloksen:

Aikuista vastaava painoindeksi on noin 39.8 kg/m2.
Lapsi on lihava. Painonhallinta on välttämätöntä tulevien terveysongelmien välttämiseksi.
Tämän lapsen normaalipainon alue on 28.4 - 40.7 kg.


Eli aika iso on tuo haarukka, missä lapsi voi mittareiden mukaan kulkea, mutta ap:n lapsen kohdalla ne on ohitettu ja RUNSAASTI.

 

["vieras"]

En minäkään usko, että tämä on provo. Kun olin aikoinani koulussa ala-asteella 3. luokalla, niin siellä oli tosi tuhti tyttö. Monet arvuutteli sen painoa ja joku sano että se painaa 70-80 kg ja monet taivasteli sitä ku hoikat tytöt painoi vain joku 30-40kg. Kyllä lihavia lapsia on ja tollasia määriä pystyy syömään kun mahalaukku venyy ja vanuu, kun totuttaa itsensä puputtamaan koko ajan. Itsekin syön kyllä aamupalaksi 2-3 lautasellista muroja ja ehkä pari leipää. Ettei se mielestäni paljon ole. Syön sitten päivällä kevyemmin ja kevennän kohti iltaa. Olen normaalipainoinen, hoikka.

 

[Anatolia]

Blääh, tämä olisi paljon uskottavampi jos ap ei olisi vetänyt noin överiksi.

Haluaisin nähdä 9 v (tai 10 v?) lapsen, joka painaa reippasti enemmän kuin minä (joka synnytin kaiken lisäksi juuri), ja on 26 cm mua lyhyempi, ja silti äitinsä mielestä vain hieman pyöreä...tai siis en haluaisi nähdä, itku varmaan pääsisi niin surullisen näyn takia, ja nousisi kaamea viha sellaisia vanhempia kohtaan, jotka ovat pahoinpidelleet lastaan syöttämällä tämän muodottomaksi

 

[huhhu]

[QUOTE="vieras";26689902]Noh, olen kyllä huomannut lapsen olevan pyöreä, mutta en ole ajatellut sen olevan niin vakavaa!! Enkä että oikeasti olisi niin ylipainoinen. Olen ajatellut, että jokainen on sen mallinen kuin on. Meillä suvussa muutenkin pyöreitä on ja niin ollaan minä ja tytön isäkin.

-ap-[/QUOTE]

itse olen 162cm ja 70kg ja olen pyöreä ja sen kyllä huomaa ihan itsekkin.. mitenkä sokea voi olla ihminen, että ei huomaa muka noin merkittävää ylipainoa?

 

["vieras"]

http://edge.ebaumsworld.com/picture/lucass/fat_kid.jpg

 

[bnb]

Ap:n lapsi olisi kai jotain tähän suuntaan
[jpg]http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/La_monstrua_desnuda_(1680),_de_Juan_Carre%C3%B1o_de_Miranda..jpg/220px-La_monstrua_desnuda_(1680),_de_Juan_Carre%C3%B1o_de_Miranda..jpg[/jpg]




tai pahempikin oikeastaan...

 

["vieras"]

http://images2.wikia.nocookie.net/__cb20071115212346/uncyclopedia/images/archive/c/cf/20071126224154!Fat_kid.jpg

 

["vieras"]

Ei äidit ihan aina vaan huomaa. Yhdellä tutulla on elokuussa 3v täyttävä tyttö, hän painaa huomattavasti enemmän kun mun 6v poika..
Elämä heillä on pyhitetty vain syömiselle ja nukkumiselle. Neuvolassa onneksi on puututtu, äiti vaan ei tajua.

 

["höö"]

Siis JOS tämä on totta niin mun on ihan pakko ap kysyä että mistä ihmeestä te tosiaan olette löytäneet tytölle vaatteita?! Itse olen 163 pitkä ja kolmen peräkkäisen raskauden jälkeen taulussa oli tuo 84kg (paino nyt 69kg, vielä n.5kg pois niin olen tyytyväinen) eikä tosiaan sopivia vaatteita tahtonut löytyä enää millään, varsinkaan jos halusi jossain muussa kuin trikoolärpäkkeissä kulkea. Kaikkia housuja joutui lyhentämään, paidat kinnasi jopa XL-koossa.. Mulla on isot tissit ja harrastan erittäin paljon urheilua, eli tuossa painossani on todella lihasmassaa keskivertoon nähden paljon mukana. Mulle tuo 163cm ja 65kg on siis XS/S -koon mitat ja varsin ok.

 

["vieras"]

itse olen 162cm ja 70kg ja olen pyöreä ja sen kyllä huomaa ihan itsekkin.. mitenkä sokea voi olla ihminen, että ei huomaa muka noin merkittävää ylipainoa?

Jos on itsekin ylipainoinen, eikä välitä vaikka lapsikin olisi.

 

["vieras"]

Minä olen oikea terveysintoilija, ehkä vähän liikaakin ja minulla kolme tytärtä, joiden syömisiä vahdin, ettei heistä tule ylipainoisia, koska itse painin painoni kanssa. Minun mitat 166cm/70kg, liikun paljon, joten en nyt aivan paha ole, mutta kumminkin liikaa painoa.

Vanhin tyttäreni on 142cm/32kg ja hänellä on pieni pömppö.Murehdin hänen painostaan. Hän on sen mallinen, että todella pitkät hoikat jalat ja paino kertyy vatsaan. Mutta täytyy sanoa, että ehkä panikoin liikaa hänen painostaan, nyt kun luin tämän ketjun.