Mikä nykyään edes erottaa AMK:n yliopistosta?

["juup"]

[QUOTE="Kifa";27255113]Kaiuttimelta hyvin asiallista tekstiä. Itse en voi ymmärtää tätä AMK-puolen alemmuuskompleksia yliopistoon nähden. AMK-tutkinnolla on ihan oma paikkansa, se on hyvä ja arvostettu koulu omalla sarallaan mutta kaikki tämä YAMK-hömppä ja vinkuminen siitä kuinka "me ollaan ihan yhtä hyviä kuin yliopistosta valmistuneet" herättää ihmetystä siitä, mikä AMKilaiset saa noin epävarmoiksi itsestään. Miksei olla vain ylpeitä siitä mitä ollaan, miksi pitää väkisin ängetä toiselle tontille ja vakuuttaa että kaksi ihan erilaista tutkintoa ovat yksi ja sama vaikka niiden ei ole eikä koskaan ole ollutkaan tarkoitus palvella samaa tarkoitusta?[/QUOTE]

Tätä mieltä minäkin.

 

["Joopajoo"]

Et voi verrata tekniikan TOHTORIA insinööriin?! Kyllä tekniikan TOHTORIN osaamistaso on myös eri luokkaa, kuin diplomi-insinöörien. Sama kuin alkaisin nyt väittää, että kyllä lääketieteen tohtorin osaaminen on eril uokkaa, kuin luontaishoitajakurssin käyneen.
Sen sijaan insinööri AMK ja DI:n osaamisessa ero ei niin kovin suuri ole.

Työelämässähän insinöörit ja DI:t, tradenomit ja ekonomit jne tekevät monessa paikassa samaa työtä samalla palkalla. Tosin tällä ei ole koulutuksen kanssa tekemistä varinaisesti.

Tässä ketjussa pohdittiin "mikä nykyään edes erottaa AMK:n yliopistosta?", joten tässä kontekstissa on aivan luontevaa verrata tekniikan tohtoria AMK-insinööriin, sillä juuri jatkokoulutus erottaa yliopistoja selkeimmin AMK:sta. AMK-insinöörin ja DI:n osaamisero on kutakuinkin sama kuin tohtorin ja diplomi-insinöörin: suuri.

 

[*****]

Samaa alaa sekä amk:ssa että yliopistossa lukeneena sanoisin, että amk:n opintopisteet on aivan helvetin tiukassa verrattuna yliopistoon. Alennuskompleksi amk:ssa näkyy siinä, että joka hiton pilkkua viilataan viimeiseen saakka ja vaaditaan täydellisyyttä, kun ollaan kerta korkeakoulussa. Yliopistossa riittää, että osaa suunnilleen sen idean.

 

["Joopajoo"]

No höpöhöpö. Kyllä AMK:ssa insinöörit laskevat paljon ja matikka on vaikeaa. Kyllä valmiilla insinöörillä on paljon paremmat matikan taidot, kun lukiosta tulleella.
Yliopiston puolella insinöörien pitää laskea tosin vielä enemmän, kuin AMK:n puolella, mikä on myös turhaa.

Minulla on kyllä tuttavapiirissä melko liuta AMK:sta valmistuneita ihmisiä, jotka ovat ammattikoulutaustaisia tai heillä ei ole lukiosta pitkää matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. DI:ksi ammattikoulupohjalta tai lyhyellä matikalla ponnistaneita ei tule ihan heti mieleen.

 

["Noora"]

Mä joskus mietin sitä, mikä saa yliopiston käyneet todistelemaan hirveästi osaamista ja paremmuuttaan? Se on koulu siinä missä muutkin. Suurin osa yliopiston käyneistä rämpii jossakin alemmuuskompleksissaan toitottaen joka helkutin päivä sitä, miten HE ovat korkoeakoulutettuja ja miten juuri heidän koulutuksen ja yleensä alansakin on niiin paljon muita parempi ja laadukkaampi yms.
Silloin kun itse aloitin yliopistossa, niin heti fuskivuodesta alkaen alkoi se mahdoton amk:laisten sortaminen. Ikäänkuin taustalla olisi ollut joku pelko siitä, että ehkä sielä amk:n "roskasakista" joku meneekin heitä parempaan virkaan.
Nyt aikuisten ihmisten keskuudessa pädetään vieläkin sillä 40v vanhalla yliopistotukinnolla ihan vain siksi, koska se on yliopisto.

Mä olen maisteri, mutta toimin yrittäjänä ja voisin toimia tässä työssä ilman maisterintutkintoakin. Silti yliopistoaika, eli opiskeluaika oli elämäni parasta aikaa monin tavoin.

 

["Jenni."]

[QUOTE="Joopajoo";27255341]Minulla on kyllä tuttavapiirissä melko liuta AMK:sta valmistuneita ihmisiä, jotka ovat ammattikoulutaustaisia tai heillä ei ole lukiosta pitkää matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. DI:ksi ammattikoulupohjalta tai lyhyellä matikalla ponnistaneita ei tule ihan heti mieleen.[/QUOTE]

Mun mies on DI ja hän ei ole ylioppilas, vaan sähköasentaja. Eli pitkää matikkaa ei ole, eikä lyhyttäkään, kun ei kerta ole ylioppilas.

 

["Joopajoo"]

[QUOTE="Jenni.";27255353]Mun mies on DI ja hän ei ole ylioppilas, vaan sähköasentaja. Eli pitkää matikkaa ei ole, eikä lyhyttäkään, kun ei kerta ole ylioppilas.[/QUOTE]

Poikkeus vahvistaa säännön

 

[hän-joka-jääköön-nimeämättä]

[QUOTE="Joopajoo";27255341]Minulla on kyllä tuttavapiirissä melko liuta AMK:sta valmistuneita ihmisiä, jotka ovat ammattikoulutaustaisia tai heillä ei ole lukiosta pitkää matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. DI:ksi ammattikoulupohjalta tai lyhyellä matikalla ponnistaneita ei tule ihan heti mieleen.[/QUOTE]

Mulla tulee mieleen heti kolme DI:tä, jotka ovat jatkaneet sinne ammattikoulupohjalla ilman yo-tutkintoa.

 

["Erika"]

No suurin osa varmasti on tyytyväisiä valitsemaansa koulutukseen ja on ylpeitä siitä mitä on. Mutta se on kieltämättä totta, että monilla yliopiston käyneillä on jonkinlainen alemmuuskompleksi. Tai sitten mulla sattuu olemaan ns. poikkeuksellisia kokemuksia.
Yllättävän moni akateemisen tutkinnon suorittanut kokee tarvetta päteä jatkuvasti tutkinnollaan. Tutkinnon vaativuutta suurennellaan jatkuvasti. Ne, jotka ovat akateemisesti koulutettuja, tuovat yleensä joka paikassa heti esille sen, että sitä ollaan sitten muuten yliopiston käyneitä.
Kaikista pahimpia paikkoja on silloin, kun samaan työtehtävään palkataan joku alemmin koulutettu ja jopa joutuu ottamaan esimiehekseen jonkun, jolla on alempi koulutus.

Pahimpina nämä suomalaiset opiskelijat, jotka lähtevät Tallinnaan opiskelemaan...

 

[Carnival]

Vastaavasti en ihan täysin tajua, miksi yliopistosta joku ottaa kandin paperit pihalle, eli lukee yliopistossa ei-akateemisen, alemman korkeakoulututkinnon. Se taas on viisaampaa suorittaa AMK:ssa, koska samalla vaivalla saa ammatin ja käytännön ohjausta siihen (esim. sairaanoitaja).

Kyllä kai kandidaatin tutkinto on yhtä lailla akateeminen kuin maisterin tutkinto. Ensinmainittu on alempi korkeakoulututkinto, toinen ylempi, mutta molemmat akateemisia. Vai? Akateeminen tutkintohan tarkoittaa tiedekorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.

 

[Lau123]

DI:ksi on helppo päästä opiskelemaan. Mutta en väitä, että koulu sen sijaan olisi helppo läpäistä.
Itse en muuten tunne yhtäkään pitkää matikkaa lukenutta DI:tä, mutta ehkäpä poikkeus vahvistaa tässäkin säännön.
Oma mieheni on tradenomi ja jatkoi siitä sitten maisteriksi yliopistoon.
Hän sanoi itse, että yliopistossa maisteriohjelmassa käytiin paljon samoja asioita läpi, mitä oli amk:ssa käyty jo.
Isona erona hän sanoi sen, että yliopistossa istuttiin vain kuuntelemassa luentoa ja tehtävät tuli läksyksi. AMK:ssa oli ensin jonkinlainen orientaatio ja sitten laskettiin tunnilla koulussa.
AMK:n opetusta oma mieheni piti parempana. Tämä on siis hänen henkilökohtainen näkemyksensä.

AMK:ssa ja yliopistoissa vaihtelee opetus sun muut paljon koulutusalan mukaan.
Varmasti insinööriksi ja sairaanhoitajaksi opiskelulla on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Myöskin teatterikorkeakoulussa ja lääkiksessä on varmaankin aika paljon eroa. Jos ymmärrätte mitä ajan takaa

 

["vieras"]

[QUOTE="AnneK";27254947]No minä teen tällä hetkellä ylilääkärin sijaisuutta. Kyllä mun palkkani ainakin hiipuu 7000eurosta.
Tk-lääkärinä aloitin muistaakseni 2800e palkalla, joka nousi liki tonnilla siitä ajan kuluessa.[/QUOTE]

No omaa tyhmyyttähän se on, jos myy itsensä liian halvalla. Satun tietämään, että suuressa osassa paikkakuntia erikoisalasta riippuen tietty on aikamoiset lekurien markkinat. Palkka hipoo taivaita ja edut ovat hyvät. Jos suostuu sitten jollain alle 3000e:n palkalla työskentelemään, niin itseään siitä saa kiittää.

 

["vieras"]

[QUOTE="Noora";27255344]Mä joskus mietin sitä, mikä saa yliopiston käyneet todistelemaan hirveästi osaamista ja paremmuuttaan? Se on koulu siinä missä muutkin. Suurin osa yliopiston käyneistä rämpii jossakin alemmuuskompleksissaan toitottaen joka helkutin päivä sitä, miten HE ovat korkoeakoulutettuja ja miten juuri heidän koulutuksen ja yleensä alansakin on niiin paljon muita parempi ja laadukkaampi yms.
Silloin kun itse aloitin yliopistossa, niin heti fuskivuodesta alkaen alkoi se mahdoton amk:laisten sortaminen. Ikäänkuin taustalla olisi ollut joku pelko siitä, että ehkä sielä amk:n "roskasakista" joku meneekin heitä parempaan virkaan.
Nyt aikuisten ihmisten keskuudessa pädetään vieläkin sillä 40v vanhalla yliopistotukinnolla ihan vain siksi, koska se on yliopisto.

Mä olen maisteri, mutta toimin yrittäjänä ja voisin toimia tässä työssä ilman maisterintutkintoakin. Silti yliopistoaika, eli opiskeluaika oli elämäni parasta aikaa monin tavoin.[/QUOTE]

No tämäKIN ketju lähti kyllä sieltä amk:n puolelta, pitäähän siihen nyt vastata...? Itse olen käynyt molemmat, itseasiassa plakkarissa kaksi AMK-tutkintoa ja nyt olen viittä vaille valmis maisteri. Enemmän työtä saan tehdä nyt, kuin amk:n puolella ikinä. Tosin joksikin sairaanhoitajaksi tai perusinsinööriksi saa tosi hyvät valmiudet AMK:sta, kun tarkoituskaan ei ole mennä miksikään tutkijaksi.

En ylipäänsä ymmärrä, miksi kummankaan puolelta pitää puolustella omaa valintaa ja saada toista vaihtoehtoa näyttämään huonommalta. Ihan eri juttuja niissä korostetaan, toinen painottaa tieteeseen, toinen käytännön ja teorian yhdistämiseen.

 

["vieras"]

Eli eroja on kuin yöllä ja päivällä, vaikka ammattikorkeakoulut kovasti sen ylemmän tittelin käytöstä ovatkin haaveilleet. En oikeastaan ymmärrä sitä lainkaan, koska jos haluaa AMK-tutkinnon, se on valinta ja hyvä sellainen. Jos taas haluaa akateemisen, ylemmän korkeakoulututkinnon, valinta on silloin yliopisto. Molempia tarvitaan. Vastaavasti en ihan täysin tajua, miksi yliopistosta joku ottaa kandin paperit pihalle, eli lukee yliopistossa ei-akateemisen, alemman korkeakoulututkinnon. Se taas on viisaampaa suorittaa AMK:ssa, koska samalla vaivalla saa ammatin ja käytännön ohjausta siihen (esim. sairaanoitaja).

Mä taas ymmärrän oikein hyvin, että joku opiskelee vain kandiksi esimerkiksi siinä tilanteessa,että aikoo ulkomaille töihin. Juuri missään päin maailmaa ei opiskella niin usea ei opiskele maisteriksi kuin Suomessa. Kandilla saat ihan hyvin töitä monessa muussa maassa, joten ymmärrän että ei sitä "turhaan" halua opiskella maisteriksi asti.

 

["hipi"]

[QUOTE="Jenni.";27255353]Mun mies on DI ja hän ei ole ylioppilas, vaan sähköasentaja. Eli pitkää matikkaa ei ole, eikä lyhyttäkään, kun ei kerta ole ylioppilas.[/QUOTE]

Täällä asustaa tietotekniikan mekaanikko eli entinen mikrotukihenkilö -> DI

 

[Joopjoo]

[QUOTE="Noora";27255344]Silloin kun itse aloitin yliopistossa, niin heti fuskivuodesta alkaen alkoi se mahdoton amk:laisten sortaminen. Ikäänkuin taustalla olisi ollut joku pelko siitä, että ehkä sielä amk:n "roskasakista" joku meneekin heitä parempaan virkaan.[/QUOTE]

Eipä ole tullut itsellä moinen vastaan.

 

["Kifa"]

Täällä monikin on maininnut että yliopistossa opiskellaan paljon "turhaa". Ehkä työelämän kannalta turhaa, kyllä, mutta kun yliopistollisen koulutuksen yksi tärkeimmistä funktioista onkin antaa eväät siihen tieteentekoon ja uuden tiedon luomiseen. Kaikki eivät tietenkään sille tielle lähde mutta tutkinto antaa sille kuitenkin pohjan. Sitävastoin AMK:n pääpaino on tutkitun tiedon soveltamisessa käytäntöön eikä teoreettista pohjaa ole sen vuoksi tarpeenkaan opiskella niin laajasti. Tosin AMK-puolella on juurikin tuon edellämainitsemani alemmuuskompleksiongelman takia yritetty väkisin tuoda sitä tieteellisyyttäkin mukaan mikä on ihan turhaa kun niille tieteen tekemisestä kiinnostuneille jo olisi se oma väylänsä olemassa. AMK:n ongelma on siis siinä että halutaan olla yhtäaikaa vähän kaikkea. Esimerkiksi YAMK-tutkintoja kyhättiin kauhealla kiireellä eikä kaikilla aloilla edes mietitty mikä funktio moisella tutkinnolla yleensä on, piti vain sellainenkin vaihtoehto saada pystyyn jotta ollaan jotenkin samalla tasolla kuin yliopisto. Sh-siskollenikin markkinoitiin YAMK-tutkintoa jonakin ihan ihmeellisen hienona juttuna mutta kukaan ei osannut sanoa mikä merkitys sillä sitten on työelämässä, johtotehtäviin ja tutkimukseen suuntaavillehan on jo iänkaiken ollut yliopiston puolella tarjolla hoitotieteen oppiaine. Edes oppilaitoksen nettisivuilla ei sanottu muuta kuin että "tutkinnon suorittaneet sijoittuvat erilaisiin projektitehtäviin". Ööö?

 

["Kifa"]

Itse siis olen akateeminen enkä ole ikinä törmännyt täällä mainittuun AMKin halveksuntaan. Itse asiassa päinvastoin, pyrin itse olemaan hiljaa omasta koulutusalastani jos mahdollista koska tyypillisesti AMK-taustaiset henkilöt rupeavat heti katsomaan nenäänsä pitkin että ai toi on nyt sitten varmaan jotain olevinaan ja kuvittelee olevansa parempi kuin me. Mielummin sitä sanoo ympäripyöreästi olevansa "alalla X" eikä mainitse tutkinnosta mitään.

 

["Joopajoo"]

Kertokaapas joku nyt selkokielellä, mihin koko ylempää AMK-tutkintoa tarvitaan?

 

["Kifa"]

Itse olen käsittänyt että joillain aloilla se on lähtenyt ihan työelämän tarpeista eli kai noista sitten johonkin väliportaan johto- ja suunnitteltehtäviin on päädytty mutta sitten niitä tutkintoja on väkisin rakenneltu kaikille mahdollisille aloille jotta oltaisiin yhdenmukaisia. Itse en oikein tajua miksei riittänyt että näille muutamille aloille joilla oikeasti oli tarvetta, oltaisiin rakenneltu joku erillinen lisäpätevyyssysteemi, onhan sellaisia yliopistossakin.

 

["vieras"]

Ero on siinä, että yliopistossa tehdään tieteellistä tutkimusta, mutta amk:ssa ei. Opetus on myös sen mukaista. AMK pystyy nopeammin vastaamaan käytännön työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.

Mä en ymmärrä miksi niin suuri osa AMK opiskelijoista luulee, että yliopistossa opiskelevat pitävät itseään parempina kuin muut. Itse olen käynyt yliopiston ja kertaakaan ei olla opiskelukavereiden kanssa dissattu muiden koulujen opiskelijoita. Ei ole edes käynyt mielessä. Ylimielisiä löytyy toki, mutta niitä on kaikialla, myös AMK:ssa, ei pelkästään yliopistossa.

 

[vierailija]

Mun kaveripiirissä kaikki AMK:n käyneet ovat olleet tehokkaampia opiskelijoita. Opinnot suoritettu ihanneajassa. Yliopistoa käyvät ovat vieläkin opiskelemassa ja ovat sinä aikana pitäneet välivuosia. Pätee ehkä vain mun kaveriporukassa, mutta AMK:n käyneet tietävät paremmin mitä elämältä haluavat.... Yliopistoa käyvät eivät oikein oo osanneet vielä päättää.

Wau

 

[vierailija]

Pidän käsittämättömänä, jos näiden kahden välistä eroa vaativuusasteeltaan joutuu oikeasti kyseenalaistamaan.

Valtiovarainministeriön luonnoksen mukaan alkuperäinen kysymys liittyi helatorstain ja loppiaisen muuttamiseen palkattomiksi vapaapäiviksi työaikaa lyhentämättä, mutta muistiossa toimea on tulkittu hieman yleisemmin toimena, jolla helatorstai ja loppiainen muutettaisiin työajaksi.

VM:n mukaan kyseessä on karkea pika-arvio, jossa kysymystä on pohdittu yleisellä tasolla. Tarkempi vaikutusarviointi edellyttäisi täsmennystä siitä, miten asia toteutettaisiin juridisesti.

"Helatorstai ja loppiainen ovat kansallisia juhlapäiviä, jotka ovat pääsääntöisesti vapaapäiviä. Jos näinä päivinä tehdään työtä, siitä tulee lain mukaan maksaa 100 prosentilla korotettua palkkaa.

Alakohtaiset työehto- ja virkaehtosopimukset sisältävät erisisältöisiä määräyksiä arkipyhien vaikutuksista työaikaan ja palkkoihin.

– Ei ole itsestään selvää, miten helatorstain ja loppiaisen muuttaminen työajaksi toteutettaisiin juridisesti. Annetulla aikataululla ei ole voitu arvioida eri toteutusvaihtoehtoja, VM:n muistiossa todetaan.

VM:n mukaan ehdotuksen vaikutukset riippuvat toteutustavasta.

– Koska alakohtaiset työehto- ja virkaehtosopimukset sisältävät määräyksiä arkipyhien työaika- ja palkkakäytänteistä, ehdotuksen vaikutukset riippuvat siitä, miten ja millä aikavälillä muutokset välittyisivät työehto- ja virkasopimuksiin, muistiossa todetaan.

Syyskuun alussa järjestetyssä budjettiriihessä hallitus ei kuitenkaan puuttunut helatorstain ja loppiaisen asemaan. Myös sunnuntai- ja ylityölisät säilyivät koskemattomina."-IL-