Mikä nykyään edes erottaa AMK:n yliopistosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pohtija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";25224463]No otan nyt esimerkiksi vaikka tradenomi-ekonomi. Sama pätee muihinkin aloihin.

Älykäs, osaava ja motivoitunut tradenomi, jolla oikeasti kiinnostusta kaupallista alaa kohtaan saa varmasti hyvän työpaikan ja etenee urallaan vaikka kuinka korkealle.
Taas nämä "mä menin opiskeleen kauppatieteitä, koska isi halus ja lisäksi on niin siistii olla yliopistossa ja oikeesti niiq kauppatieteilijät ovat niiin arvostettu ja mulla on mersunkiilto silmissä" tyypit eivät pitkälle pötki ja todennäköisesti työskentelevät perustehtävissä lopun ikäänsä ja mersunkiilto haihtuu pikkuhiljaa, ellei sitten wannabe-asenne oli niin kova, että ostetaan velkarahalla se mersu. Tämän voi myös kääntää toisinpäin.
Mutta kyllä sillä yliopistopohjalla kuitenkin aina todennäköisemmin paremman paikan saa ja harvoin tosiaan ihan korkeimpiin virkoihin alemman kk-tutkinnon suorittanut pääsee.[/QUOTE]
Entä jos esimerkin kääntää niin, että ekonomiksi opiskelleella on korkeat tavoitteet elämässään ja tradenomiksi lukenut meni nyt johonkin, mihin sattui pääsemään. Niinpä, surkea esimerkki.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tämä;25223626:
Se ero että yliopistossa opiskelevat luulevat opiskelevansa jotenkin parempaa ja ylhäisempää. Loppupeleissä ihan sama. :D

Niinkö?

Fyysikko ja röntgenhoitaja tms. (amk) - ihan sama :D
Kemisti ja bioananalyytikko (amk) - ihan sama :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;25226130:
No eikö tässä kohtaa pitäisi verrata AMK:n opinnäytetöitä kanditutkielmiin, eikä graduihin?

Mielestäni, koska tässähän oli nimenomaan tarkoitus tuoda esille yliopiston ja amk:n eroja. Ja yksi merkittävä on ero on jo siinä, että toisessa tähdätään yleensä alempaan ja toisessa ylempään korkeakoulututkintoon.
 
[QUOTE="minttu";25226143]Mielestäni, koska tässähän oli nimenomaan tarkoitus tuoda esille yliopiston ja amk:n eroja. Ja yksi merkittävä on ero on jo siinä, että toisessa tähdätään yleensä alempaan ja toisessa ylempään korkeakoulututkintoon.[/QUOTE]

Kyllä, tuo onkin merkittävä ero, mutta opetuksen tasosta ja vaatimuksista ei noita vertaamalla kyllä oikeaa kuvaa saa.
 
[QUOTE="bibo";25226164]Kuten ap jo mainitsi, AMK:ssa voi suorittaa joidenkin alojen ylemmän loppututkinnon, jonka pitäisi vastata maisterin tutkintoa. Näitä verrataan.[/QUOTE]
Mitä väliä silläkään loppupeleissä on? Toinen on ylempi AMK ja toinen on maisteri, ei niistä samoja saa vaikka mitä taikoja tekee ja miksei sitä vain voi hyväksyä.
 
Aina tämä sama keskustelu nostaa päätään...AMK:t ja yliopistot ovat erilaisia, koska lähtökohtaisesti niiden tehtävä Suomen korkeakoulujärjestelmässä on erilainen:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/ kertoo: Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännön*läheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.

Näiden perustehtävien erilaisuus väistämättä vaikuttaa opetuksen tasoon ja vaatimuksiin. Jos AMK:ssa ja yliopistoissa annettava opetus olisi täysin samanlaista ja verrattavissa toisiinsa, eihän me edes tarvittaisi tätä korkeakoulutuksen duaalimallia, joka meillä on. Meillä kuitenkin on 16 yliopistoa ja 25 AMK:ta.
 
Yliopistossa korkeampi tieteellinen taso. Sen voi katsoa vaikka kansainvälisesti julkaistuista journaleista, että miten mikäkin laitos on edustettuina. Mitä osaamisintensiivisempi toimiala sitä enemmän on hyötyä käsitteellisestäkin ajattelusta ja tiedon suhteen luovasta jatai analyyttisestä tavasta tehdä töistä. Yliopistoissa luodaan uutta tietoa yhteiskunnan ja yritysmaailman hyödyksi, amkeissa sitä sovelletaan.
 
[QUOTE="vieras";25223586]Se että johonkin on vaikea päästä, ei tarkoita sitä että opetus olisi laadukkaampaa... muistaakseni kampaajan opintoihin on myös kovin vaikea päästä.

Itse olen opiskellut DI:ksi ja niissä paikoissa joissa olen ollut/olen töissä ei amk tutkinnolla pärjäis, vaatimuksena on ollut yliopistotason tutkinto.[/QUOTE]


Mistä tiedät että AMK-tutkinnolla ei pärjäisi? Tuo yliopistotasoinen tutkinto on vaan yksi vaatimus, joka voidaan monessakin paikassa kumota, jos pätevä AMK-tutkinnon suorittanut löytyy. Ei nuo tuollaiset asiat ole aina täysin kiveen hakattuja vaatimuksia kuin erittäin harvalla alalla.
 
Yliopistoissa on perusajatuksena kouluttaa tutkijoita. Sieltä valmistunut voi toimia myös AMK-kouluspohjaa edellyttävissä töissä, kunhan opettelee ensin asioitten tekemisen myös käytännössä.

AMK:ssa on perusajatuksena kouluttaa työntekijöitä vaativiin, mutta käytännönläheisiin suunnittelutehtäviin. AMK-perustutkinnot tuottavat kuitenkin hakukelposuuden myös yliopistojen maisteriohjelmiin.
 
Mitenpä noita vertailet, kun ei voi verrata edes kahdesta eri amK:sta valmistuneiden tutkinnon sisältöä. Minulla ja kolleegallani on sama koulutus ja loppututkinto samalta vuodelta, mutta eri amk:sta ja tutkinnon sisältö on hyvin erilainen. Siinä missä meillä keskityttiin teoreettisesti alan kaikkiin suunautumisvaihtoehtoihin, kaverin amk:ssa opiskeltiin hyvin pitkälti alan suurimman työlistäjän ehdoilla. Peruskursseissakin oli suuria eroja. Meillä oli esim. matematiikkaa ja lakiopintoja monta urssia enemmän kuin heillä, heillä taas fysiikkaa enemmän ja kemiaa, jota meillä ei ollut ollenkaan. Meillä pakollisiin opintoihin kuului liiketaloutta ja filosofiaa, heillä taas oli useita kursseja jotka suoritettiin paikallisen työnantajaorganisaation alaisuudessa valmistaen suoraan työelämään.

Toisaalta onko tuo vertailu millään lailla tarpeellistakaan? Eikö se kuitenkin ole loppujen lopuksi se työllistyimen mikä ratkaisee ja kun alalla kuin alalla rekrytoidaan ristiin eri tutkintoasteen suorittaneita. Jos minun työnantajani haluaa palkata kolme amk-lopputuntkinnon suorittaneita, hän palkkaa niitä, vaikka toinen paikallinen saman alan yritys palkkaisikin mieluummin kolme ammattitutkinnonsuorittanutta sekä yhden maisterin ja tehtäväkenttä on tismalleen sama. Erästä tuttavaani mukaillen, se nyt on aivan sama onko lastentarhanopettaja valmistunut yliopistosta vai amk:sta, ihan samalla tavalla pitää osata levittää liimaa ja kerätä vahaliituja lattialta sekä ottaa haukut vanhemmilta vastaan, eikä se näy edes palkassa.
 
Toisaalta onko tuo vertailu millään lailla tarpeellistakaan? Eikö se kuitenkin ole loppujen lopuksi se työllistyimen mikä ratkaisee ja kun alalla kuin alalla rekrytoidaan ristiin eri tutkintoasteen suorittaneita. Jos minun työnantajani haluaa palkata kolme amk-lopputuntkinnon suorittaneita, hän palkkaa niitä, vaikka toinen paikallinen saman alan yritys palkkaisikin mieluummin kolme ammattitutkinnonsuorittanutta sekä yhden maisterin ja tehtäväkenttä on tismalleen sama. Erästä tuttavaani mukaillen, se nyt on aivan sama onko lastentarhanopettaja valmistunut yliopistosta vai amk:sta, ihan samalla tavalla pitää osata levittää liimaa ja kerätä vahaliituja lattialta sekä ottaa haukut vanhemmilta vastaan, eikä se näy edes palkassa.


Juuri näin. Loppujen lopuksi osaaminen ja pätevyys kuitenkin ratkaisee.
 
Tässä muutamia eroja

1) AMK:ssa ei tehdä (mainittavaa) tutkimusta

Kohdasta 1 seuraa, että
2) AMK:ssa ei voida opettaa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen
3) AMK:ssa ei voi lukea tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatti ja tohtori

Lisäksi on otettava huomioon, että
4) AMK:n opiskeluaines on lähtötasoltaan huonompaa

Kohdasta 4 seuraa, että
5) AMK:n vaatimustaso on matalampi kuin yliopistossa

Konkluusio
AMK:n tutkinnot eivät vastaa sisällöltään yliopistotutkintoja
 
Mun AMK:n opinnäytetyö ON laajempi, kuin yliopiston kandin tutkielma. Elli ei opparia ja kandiakaan voi täysin verrata.
Suomessa on hyviä korkeakouluja ja niistä valmistuu suurelta osin päteviä työntekijöitä.
Mun mielestä Joensuun yliopiston opetuksen taso oli PALJON heikompaa, kuin Vaasan ammattikorkeakoulun. En silti lähtisi yleistämään muihin kouluihin.
 
Tässä muutamia eroja

1) AMK:ssa ei tehdä (mainittavaa) tutkimusta

Kohdasta 1 seuraa, että
2) AMK:ssa ei voida opettaa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen. Kyllä siellä opetetaan. Paljonkin.
3) AMK:ssa ei voi lukea tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatti ja tohtori

Lisäksi on otettava huomioon, että
4) AMK:n opiskeluaines on lähtötasoltaan huonompaa. No en allekirjoita. Kotikaupungissa on paljon samoja opettajia AMK:lla ja yliopistolla ja he pitävät sisällöltään lähes samanlaiset kurssit kummassakin laitoksessa.

Kohdasta 4 seuraa, että
5) AMK:n vaatimustaso on matalampi kuin yliopistossa. Riippuu alasta täysin. Joillakin aloilla se on korkeampi.

Konkluusio
 
Mun AMK:n opinnäytetyö ON laajempi, kuin yliopiston kandin tutkielma. Elli ei opparia ja kandiakaan voi täysin verrata.
Suomessa on hyviä korkeakouluja ja niistä valmistuu suurelta osin päteviä työntekijöitä.
Mun mielestä Joensuun yliopiston opetuksen taso oli PALJON heikompaa, kuin Vaasan ammattikorkeakoulun. En silti lähtisi yleistämään muihin kouluihin.

No aika yleistyksen teit jo tuossa. Mitä tarkoitat opetuksen tasolla? Opetuksen taso voi nyt olla mitä tahansa, yliopistossa ei ole tarkoituskaan käydä käsi kädessä opiskelijoiden kanssa aineita läpi, vrt. AMK:n luokkahuoneet ja yliopiston luentosalit.

Opetettavan aineen laajuus taas on ihan eri tasoa yliopistossa kuin amk:ssa. Tiedän sen, kokemusta on molemmista.
 
Mun AMK:n opinnäytetyö ON laajempi, kuin yliopiston kandin tutkielma. Elli ei opparia ja kandiakaan voi täysin verrata.
Suomessa on hyviä korkeakouluja ja niistä valmistuu suurelta osin päteviä työntekijöitä.
Mun mielestä Joensuun yliopiston opetuksen taso oli PALJON heikompaa, kuin Vaasan ammattikorkeakoulun. En silti lähtisi yleistämään muihin kouluihin.

Niitä amk opinnäytteitäkin on kovin monen tasoisia... "hei eikö näitä artikkeleita olekaan suomeksi"? Ei niin kovin harvinainen kommentti amk opiskelijan suusta.

Ei siinä kovin kummoista rääpötystä saa teknikan puoleta aikaiseksi, jos lähdemateriaalina käytetään vain suomenkielistä materiaalia.
 
Gradu on ihan samanlainen läppä, kuin AMK:n oppari. Mun gradu on ainakin ihan surkuhupaisa ja sain silti hyvän arvosanan. Tutkin erään yhtyeen laulujen sanoituksia ja mun gradu oli luokkaa sitä luokkaa, että olin kopinoinut laulun sanoja esim." kuinka paljon sinua rakastan" ja sitten perään olin analysoinut: "Tässä puhutaan rakkaudesta ja siitä paljonko toista rakastaa".
 
Niin ja olen monissa graduissa on ihan alkeellisimpia kirjoitusvirheitä ja ihmettelenkin, miten ne on voinut mennä läpi. Gradu on "tieteellinen" tutkimus. Silloin kun omani tein, niin huomasin millainen huumoripläjäys koko gradu oikeasti on. Ehkä joku ne opparit ja gradut tekee eri tavoin, mutta perjantai-illan huvia ne on, jos kelpaa perushyvä arvosana.
 

Yhteistyössä