P
Pohtija
Vieras
AMK:n perustutkintohan on yleensä alempi korkeakoulututkinto, mutta AMK:ssahan voi suorittaa nykyään myös ylemmän korkeakoulututkinnon, joka VIRALLISESTI vastaa maisterin tutkintoa. Onhan yliopistossakin perustutkintoja, jotka vastaavat alempaa korkeakoulututkintoa. Esim. lastentarhanopetta ja farmaseutti, vaikka suurin osa yliopistotutkinoissa ovatkin ylempiä.
Millään käytönnönläheisyydellä asiaa ei enää selitä. AMK:n tutkinnot ovat nykyään kuitenkin aika teoreettisia. Esim. sairaanhoitajilla on paljon harjotteluita, mutta tradenomeilla ja insinööreillä on pääosin teoriaa. Tradenomien ja insinöörien koulutus vaatii muitenkin jo aika hyvää lukupäätä ja istumalihaksia.
Esim. täällä Vaasassa on sosionomikoulutukseen vaikea päästä. B:n yo-papereilla ei yleensä saa edes pääsykoekutsua. Sosionomikin voi suorittaa lto:n pätevyyden.
Yliopistossa taas on joitakin aloja, jotka ovat paljon käytännönläheisempiä, kuin moni amk:n ala.
Työnantajia ei kiinnosta onko ylempi tutkinto tullut amk:n kautta vai yliopiston kautta. Sen sijaan amk:sta valmistunut on työmarkkinoilla kandia paremmassa asemassa. En kiellä, etteikö edelleen olisi pomoja "ekonomi sen olla pitää" olemassa, mutta esimerkiksi amk:sta ylemmän tutkinnon suorittanut insinööri on monien työnantajien mukaan halutumpi kuin DI.
Monissa työpaikkailmoituksissahan toivotaan korkeakoulututkintoa, mutta ei ole eroteltu pitääkö olla ylempi, vai riittääkö alempi.
Teen isoa tutkimusta tästä aiheesta. Vaikka mielipiteenne eivät päädy tutkimukseeni, niin erilaiset mielipiteet voivat herättää kysymyksiä joihin haen tietoa.
Olen opiskellut aikaisemmin AMK:ssa tutkinnon ja opiskelu oli yllättävän vaativaa ja lukemista oli paljon. En lukiossa edes arvannut amk:n olevan niin vaativa. Yliopistossa meneillään jo toinen maisteritutkinto. Yllättävää, että yliopisto ja amk käyttävät paljon samoja kirjoja ja täällä jopa samoja opettajia, jotka opettavat samat asiat kummassakin koulussa. Ensimmäinen yliopistosta saatu tutkinto irtosi helpommin ja vähemmällä vaivalla, kuin amk-tutkinto. Tämä kolmas tutkinto taas on vaativampi kuin kaksi edellistä.
Millään käytönnönläheisyydellä asiaa ei enää selitä. AMK:n tutkinnot ovat nykyään kuitenkin aika teoreettisia. Esim. sairaanhoitajilla on paljon harjotteluita, mutta tradenomeilla ja insinööreillä on pääosin teoriaa. Tradenomien ja insinöörien koulutus vaatii muitenkin jo aika hyvää lukupäätä ja istumalihaksia.
Esim. täällä Vaasassa on sosionomikoulutukseen vaikea päästä. B:n yo-papereilla ei yleensä saa edes pääsykoekutsua. Sosionomikin voi suorittaa lto:n pätevyyden.
Yliopistossa taas on joitakin aloja, jotka ovat paljon käytännönläheisempiä, kuin moni amk:n ala.
Työnantajia ei kiinnosta onko ylempi tutkinto tullut amk:n kautta vai yliopiston kautta. Sen sijaan amk:sta valmistunut on työmarkkinoilla kandia paremmassa asemassa. En kiellä, etteikö edelleen olisi pomoja "ekonomi sen olla pitää" olemassa, mutta esimerkiksi amk:sta ylemmän tutkinnon suorittanut insinööri on monien työnantajien mukaan halutumpi kuin DI.
Monissa työpaikkailmoituksissahan toivotaan korkeakoulututkintoa, mutta ei ole eroteltu pitääkö olla ylempi, vai riittääkö alempi.
Teen isoa tutkimusta tästä aiheesta. Vaikka mielipiteenne eivät päädy tutkimukseeni, niin erilaiset mielipiteet voivat herättää kysymyksiä joihin haen tietoa.
Olen opiskellut aikaisemmin AMK:ssa tutkinnon ja opiskelu oli yllättävän vaativaa ja lukemista oli paljon. En lukiossa edes arvannut amk:n olevan niin vaativa. Yliopistossa meneillään jo toinen maisteritutkinto. Yllättävää, että yliopisto ja amk käyttävät paljon samoja kirjoja ja täällä jopa samoja opettajia, jotka opettavat samat asiat kummassakin koulussa. Ensimmäinen yliopistosta saatu tutkinto irtosi helpommin ja vähemmällä vaivalla, kuin amk-tutkinto. Tämä kolmas tutkinto taas on vaativampi kuin kaksi edellistä.
