Vanhempien vaikutus koulumenestykseen.

Miten ap luokittelet minut kun olen yliopiston käynyt, mutta toimin duunariammatissa? Yleensäkään en tee eroa eri ammattien arvon välillä.

 

[QUOTE="...";28005625]No tilastojen mukaan vanhempien koulutustaso vaikuttaa lasten koulutustasoon. Mutta tietysti jos yhdellä palstamammalla on päinvastainen kokemus, asian täytyy olla toisin.[/QUOTE]

Totta kai se vaikuttaa, mutta opettaja ei silti saisi suhtautua sen koulutustaustan mukaan ennakkoluuloisesti lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Se on se juttu, mistä tässä puhutaan.

Jokaiselle oppilaalle täytyy tarjota kuitenkin yhdenvertainen mahdollisuus opinnoissa, ja jos opettajalla on kovin isot ennakkoluulot se ei toteudu.

 

Minun opetukseeni tai tapaani kohdata lapsi ei vanhempien taustoilla ole koskaan ollut mitään merkitystä.

Ainiin, lapset puhuvat koulussa aika paljon kotijutuistaan. Siitä tietää mitä vanhemmat tekee.

Ap puhui kuitenkin vanhempien koulutuksesta eikä ammatista. Ei esim. alakoululaiset tedä, onko vanhemmat akateemisia vai amk-taustaisia vai amiksia. Mun 9.-luokkalainenkaan ei tiennyt, mitä kouluja minä olen käynyt, kun pisa-tutkimuksessa oli vanhempien koulutusta kysytty.

 

Olen aina halunnut uskoa suomalaiseen järjestelmään, joka takaisi kaikille mahdollisuuden pärjätä koulussa ja sitä kautta saada paremmat eväät elämäänkin. No nyt olen tehnyt jonkun verran opettajansijaisuuksia, kun en ole omalta alalta hommia saanut. Ja olen suorastaan yllättynyt kuinka räikeästi vanhempien koulutustaso tuntuu sanelevan sen, miten lapsi pärjää koulussa. Lähes järjestään akateemisten lapset ovat hyviä tai loistavia oppilaita. Opistotason tutkinnon (ja AMK) hommanneiden vanhempien lasten taso heittelee aika paljon, mutta on keskimäärin paljon huonompaa kuin akateemisten vanhempien lasten. Duunarien lapset ovat sitten selkeästi heikoimpia.

Toki on poikkeuksia. Esim. eräs erittäin hyvä poikaoppilas on vanhempiensa puolesta heikommasta sosiaaliryhmästä. Mutta eivät hänenkään vanhemmat ole perusduunareita. Isä on yhteiskuntaan sopeutumaton pätkäilijä, joka on kumminkin fiksu. Äiti on sitten tehdasduunari, joka on tästä huolimatta melkoisen fiksu. Ja toki on muutama tälläinen varakkaiden vanhempien piloille hemmoteltu kakara. Mutta näitäkin tapauksia tuntuu olevan enemmän vähemmän koulutettujen yrittäjien jälkeläisinä kuin akateemisten.

Oma päätelmä on ollut se, että 60-70-luvulla kun "torpparien" lapsillekkin avautui mahdollisuus opiskella pitkälle, niin ne jotka olivat fiksuja tilaisuuteen tarttuivat. Ja heistä tuli sitten ensimmäinen valistunut sukupolvi suvussaan. Ja ne jotka silloinkin jäivät "paikoilleen" pysyvät siellä aina... ellei ihmeitä tapahdu...

Ei mikään ihme että olet sijaisope.

 

[QUOTE="siis";28005723]Ap puhui kuitenkin vanhempien koulutuksesta eikä ammatista. Ei esim. alakoululaiset tedä, onko vanhemmat akateemisia vai amk-taustaisia vai amiksia. Mun 9.-luokkalainenkaan ei tiennyt, mitä kouluja minä olen käynyt, kun pisa-tutkimuksessa oli vanhempien koulutusta kysytty.[/QUOTE]

Samaa ihmettelen, koska ainakin oma ammatti on sellainen ettei sitä ole kovin helppoa selittä sellaiselle ihmiselle joka ei ole samalla alalla. Ei meidän alakouluikäiset pystyisi selittämään kovin hyvin edes sitä mitä äiti tekee työkseen.

 

[QUOTE="siis";28005723]Ap puhui kuitenkin vanhempien koulutuksesta eikä ammatista. Ei esim. alakoululaiset tedä, onko vanhemmat akateemisia vai amk-taustaisia vai amiksia. Mun 9.-luokkalainenkaan ei tiennyt, mitä kouluja minä olen käynyt, kun pisa-tutkimuksessa oli vanhempien koulutusta kysytty.[/QUOTE]

Tähän on pakko kertoa kaveriperheestämme. Perheen isä on vatsaelinkirurgi ja kun koulussa oli heidän tokaluokkalaiselta kysytty vanhempien ammattia niin se oli sanonu isänsä ammatiksi "pallonpelaaja" Mahtoikohan senkin luokan ope sitten ajatella että jahas siinä on nyt kouluttamattoman moukan muksu, ja kattella koulumenestystä sen mukaan...

 

Tähän on pakko kertoa kaveriperheestämme. Perheen isä on vatsaelinkirurgi ja kun koulussa oli heidän tokaluokkalaiselta kysytty vanhempien ammattia niin se oli sanonu isänsä ammatiksi "pallonpelaaja" Mahtoikohan senkin luokan ope sitten ajatella että jahas siinä on nyt kouluttamattoman moukan muksu, ja kattella koulumenestystä sen mukaan...

Tämä on sama kun tuttavapariskunta oli pyytämässä asuntolainaa itselleen, pankissa keskustelivat missä kukakin on töissä ja pariskunta oli kertonut että mies on insinööri ja vaimo töissä sairaalassa. Pankkivirkailija oli ennakkoluuloisesti laittanut papereihin vaimon ammatiksi sairaanhoitaja. Rouva on lastenlääkäri. Ei siinä nyt juuri muuta kuin se että lastenlääkärin ja sairaanhoitajan palkkatasossa on hiukan eroa, noin niinkun lainan takaisinmaksukyvynkin osalta.

Eli kaikki ei ole aina sitä miltä se näyttää. Toisessa tuttavapariskunnassa nainen on perushoitaja, kirjoitti aikanaan 6 laudaturia, eli ei ilmeisesti ihan tyhmä, mutta ei ollut kiinnostunut opiskelemaan vaan halusi pian perustaa perheen. Tuossakin jos lähdetään katsomaan vain hänen koulutustaan, ei ehkä saada todellista kuvaa kyvyistä.

Omista luokkakavereistakin kaksi aloitti opiskelut oikeustieteellisessä, toinen valmistui ja toinen vaihtoi alaa. Vaikuttaako mielenkiinnon kohteet enemmän kuin kyvyt vai päinvastoin, koska kaikkia ei edes kiinnosta opiskelu lääkiksessä/oikiksessa vaikka kykyjä todistetusti olisi. Luokan priimus työskenteli muutaman vuoden Citymarketissa vartijana, ennenkuin aloitti opinnot TKK:lla.

 

Itse väittäisin, että vanhempien koulutustasoa enemmän vaikuttaa vanhempien kannustaminen ja panostus lasten koulunkäyntiin. Meillä ihan perusduunarivanhemmat, isällä ajoittaista työttömyyttäkin kun oltiin lapsia. Tuloksena kolme lasta, joista yksi on erikoislääkäri, yksi it-alalta maisteri ja yksi it-alan insinööri.

Vanhemmat ei ole koskaan painostaneet opiskelemaan, mutta aina ovat kannustaneet jatkamaan opintoja esim. juuri lukioon ja sieltä sitten eteenpäin.

Mutta tiedän myös, että osa duunareista ei arvosta pätkääkään koulutusta vaan pääasia on päästä äkkiä tienaamaan. Itse en ymmärrä sitä ollenkaan.

 

[QUOTE="vieras";28005861]Itse väittäisin, että vanhempien koulutustasoa enemmän vaikuttaa vanhempien kannustaminen ja panostus lasten koulunkäyntiin. Meillä ihan perusduunarivanhemmat, isällä ajoittaista työttömyyttäkin kun oltiin lapsia. Tuloksena kolme lasta, joista yksi on erikoislääkäri, yksi it-alalta maisteri ja yksi it-alan insinööri.

Vanhemmat ei ole koskaan painostaneet opiskelemaan, mutta aina ovat kannustaneet jatkamaan opintoja esim. juuri lukioon ja sieltä sitten eteenpäin.

Mutta tiedän myös, että osa duunareista ei arvosta pätkääkään koulutusta vaan pääasia on päästä äkkiä tienaamaan. Itse en ymmärrä sitä ollenkaan.[/QUOTE]

Totta, vanhempien asenne vaikuttaa paljon. Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös opettajan suhtautuminen lapseen voi vaikuttaa lähes yhtä paljon koulunkäynnin kiinnostavuuteen ja siihen miten lapsi menestyy.

 

Minulla on toisen asteen tutkinto suoritettuna. Siitä huolimatta en koskaan, edes keskustelupalstalla aloita lausetta "ja" tai "mutta" -sanalla. Minun opettajani opetti ala-asteella, että näitä sanoja ei kuulu käyttää lauseen aloittamiseen.

Opettajasi on opettanut väärin, joten ei kannata hänen oppejaan muistella.

 

[QUOTE="Vieras";28005694]Miten ap luokittelet minut kun olen yliopiston käynyt, mutta toimin duunariammatissa? Yleensäkään en tee eroa eri ammattien arvon välillä.[/QUOTE]

Ihan mielenkiinnosta, mitä opiskelit ja millä alalla työskentelet? Kannattiko lukea yo tutkinto?

 

Tähän on pakko kertoa kaveriperheestämme. Perheen isä on vatsaelinkirurgi ja kun koulussa oli heidän tokaluokkalaiselta kysytty vanhempien ammattia niin se oli sanonu isänsä ammatiksi "pallonpelaaja" Mahtoikohan senkin luokan ope sitten ajatella että jahas siinä on nyt kouluttamattoman moukan muksu, ja kattella koulumenestystä sen mukaan...

Meillä on kans esikoinen vastannut ihan fiilispohjalta noihin, kerran on mm. väittänyt että isänsä on poliisi ja äitinsä opettaja (kumpikaan ei oikeesti oo mitään ton suuntaistakaan)

 

[QUOTE="siis";28005723]Ap puhui kuitenkin vanhempien koulutuksesta eikä ammatista. Ei esim. alakoululaiset tedä, onko vanhemmat akateemisia vai amk-taustaisia vai amiksia. Mun 9.-luokkalainenkaan ei tiennyt, mitä kouluja minä olen käynyt, kun pisa-tutkimuksessa oli vanhempien koulutusta kysytty.[/QUOTE]

Joo, mutta jos vanhempi on lääkäri tai rekkamies, niin kyllä siitä pystyy aika helposti tuon koulutustaustan päättelemään. Harvempi maisteri istuu kaupan kassalla, tosin toki niitäkin löytyy..

Sitäpaitsi, kyllä suuri osa ysiluokkalaisista tietänee koulut, joita vanhemmat ovat käyneet. Minä tiesin ainakin, samoin sisarukset ja sukulaisten lapset. Tiedetään keskiarvotkin.

 

Minkälaisia lapsia mahtaa meiltä tulla kun minä opiskelen yliopistossa ja mies amk mutta johtoasemassa menestyvä ja it-alalla tunnettu? Tee arvio keskimääräisesti.

 

[QUOTE="Jenis";28005980]Meillä on kans esikoinen vastannut ihan fiilispohjalta noihin, kerran on mm. väittänyt että isänsä on poliisi ja äitinsä opettaja (kumpikaan ei oikeesti oo mitään ton suuntaistakaan) [/QUOTE]

No joo, onhan näitäkin. Kerran yks kertoi et on kotona yksinäistä kun isä (yh) lähti Kakolaan Törmää sitä niihinkin kutosiin, jotka ei tiedä äitinsä sukunimeä.
Harvempi sitä kuitenkaan keksii valehdella, keksii jos ei oikeesti tiedä tai luulee harrastusta ammatiks.

Eikä minua opettajana vanhempien ammatit kiinnosta yhtään. Ap. on joku epäpätevä ihmettelijä, koska ei mulla myöskään ole suosikkioppilaita. Lisäksi voin vannoa, etten koskaan ole vanhempien koulutustaustan mukaan antanut lapselle erilaista opetusta.

 

Pah, mulla on kyllä suosikkioppilaita, ei tosin vanhempien koulutuksen tai ammatin perusteella. Niin, ja ihan kaikkea ei kannata uskoa, mitä oppilaat kertovat koulussa vanhemmistaan. Eikä ehkä kannata myöskään kotona uskoa ihan kaikkea, mitä he kertovat opettajistaan.

 

Koulutus voi kertoa jotain tai sitten ei. Vanhemmat vaikuttavat melko tod.näk.koulumenestykseen, mutta esim.oma kouluttautuminen yhä korkeammalle ei ole näkynyt lasten koulumenestyksessä, vaan ovat huippuja kuten aina.

Minulla tulee tästä myös mieleen, kuinka olen kouluttautunut lasten kouluvuosien aikana. Yllättäen ovat myös aivan yhtä hyvin menestyneitä nyt, kuin ennen äitinsä maisterintutkintoa.

Ikävää oli vain huomata, että erään lapsen opettajan mielestä "opiskelijasähköpostiosoite" yhteystiedoissa oikeutti ylimieliseen asenteeseen ja uteluun, milloinkas äiti oikein aloittaa päivätyöt ja onko valmistuminen joskus tiedossa. Kiitos vain kysymästä mutta valmistuminen oli jo siinä vaiheessa vanha uutinen ja työelämääkin monta vuotta, samalla alalla, nyt vain asiantuntijatehtävissä.

Jos vanhempien sosioekonominen asema jotenkin suoraan vaikuttaa, niin sillä tasolla että opettajat tekevät johtopäätöksensä ja lokeroivat oppilaat. Helpommin tarjotaan lisätehtäviä akateemisten tenaville, kun taas muusikoiden lasten odotetaan soittelevan aina kevätjuhlissa jne.

 

Mitenhän AP luokittelisi meidän lapset? Äiti opiskelee ylempää korkeakoulututkintoa ja isä peruskoulupohjalla "duunarina". Isä kuitenkin tienaa suhteellisen mukavasti ja äiti kannustaa opiskelemaan?

 

Tilastoikeskuksen artikkelin mukaan(2007) vanhempien koulutustasolla on huomattava vaikutus. Tutkimuksen mukaan, jos vanhemmat ovat tutkijoita, on 10-kertainen todennäköisyys päätyä maisteritason opintoihin, VÄHINTÄÄN! On myös ns. påeriytyviä aloja:taide,opetus,hoitoala, lääkärit,metsätieteilijät ja muut luonnontieteilijät. Pienempi periytyvyys kaupallisella ja teknisellä aloilla.
Tulkinta:äidin koulutrustaso vaikuttaa vieläkin enemmän mitä isän, esim. lasten opintojen keskeyttämiseen II asteella.
Minun kohdalla olisi pitänyt tuilla duunari mutta ainoa lehtori peruskoulussa ja lukiossa. Vaikuttavana asiana oli tiedon halu, vanhempien kannustus, työnteon malli siirrettynä lukemiseen ja siskoni meno lukioon. Koulumenestykseni oli seuraava: alin ka ala-asteella 7,4, ya päättötodistys 9,14 ja lukion päättötodoistus 9,2. Poikkeuksiakin on!

 

opettajien lapsetr menevät lukioon, myös varakkaiden ja menestyvien yrittäjien lapset lukioon! Jos sissaryúksissa paljon amiksen käyneitä ja/tai vanhemmista jompikumpi tai molemmat käyneet amiksen, menevät ammattikouluun. Näin aika pitkälti maaseudulla.. Maaseudulla sukupuoliroolit vaikuttavat ammatinvalintaan: ns. nais- ja miesvaltaiset alat. Tyttöjä menee taas enemmän lukioon kuin poikia. Jos poika menee lukioon, syys on jokin tavoiteammatti esim. insinööri, tytöillä kolme vuotta urasuunnitteluun miettimisaikaa. Nämä tiedot eivät varmaan yllätä ketään.

 

Aloittaja-opettajan asenne on kyllä kaikkea muuta kuin kohdillaan, kun arvostelee oppilaita vanhempien mukaan. Onneksi nykyään pääkaupunkiseudulla voi oppilaitten osaamista arvostella heidän itsensä mukaan.
Itse olen duunariperheen lapsi, ammattikorkekoulun suorittanut, ylimpään tuloluokkaan kuuluva IT-konsultti. Olen hyvä ammatissani, vaikkei vanhemmillani ole tutkintoa.

 

Ööö. Mitä arvostelua se on, jos toteaa että lapset ovat erilaisia, tulevat erilaisista lähtökohdista ja ne lähtökohdat vaikuttavat siihen, millaisia lapset ovat? Eihän se ole kenenkään arvostelua sanoa, että toiset pärjäävät paremmin koulussa kuin toiset - se on vain fakta. Arvostelua siitä tulee vasta sitten, jos pitää opintomenestystä tai korkeaa koulutusta hyvän ihmisyyden mittarina.

 

Ei ne vanhemmat aina sitä menestystä takaa. Kavereiden vanhemmista löytyi niin korkeastikoulutettua kuin kansakoulun käynyttä. Ja omat vanhemmat on käyneet myös kansakoulun. Loppupelissä murto osa näistä korkeasti koulutetuista lapsista menestyi mainittavasti koulussa ja siellä parhaassa päässä olivat aina ne keskituloisten ja tavallisten "duunarien" lapset. Itse olin myös siellä keskitasolla.

Nyt 20 vuotta peruskoulun jälkeen on ollut hauska huomata miten ne korkeasti koulutettujen lapset lähtivät lukioon, yrittivät jonnekkin yliopistoon ja jämähtivät työttömyysputkeen ja perus duuneihin. Ja tavan tallaajien lapset meni minne meni ja luokkakokouksessa kun keskusteltiin niin osa oli korkeakoulussa opiskelemassa vuosien työelämän jälkeen ja osalla oli ollut jokin korkeakouluammatti jo pidemmän aikaa.

Että en kyllä menisi syyttämään vanhempia tuosta. Ennemmin sanoisin että jos vanhemmat kannustavat kotona, jaksaa nuori koulussa ja motivaatio säilyy.

 

Älykkäiden vanhempien lapset ovat todennäköisesti älykkäitä.
Duunareilla on dysfunktionaalisemmat perheet kuin akateemisilla.
Duunareiden herra- ja koulutusviha luo koulutuskielteisen ilmapiirin.

 

Miltä vuosisadalta sinä tuon duunareiden "herra- ja koulutusvihan" revit? Suomessa oli aika, jolloin työväki oli varsin sivistynyttä. Nykyisin sivistys kyllä tuntuu jääneen rahan ja maallisen mammonan jalkoihin.