Mikä nykyään edes erottaa AMK:n yliopistosta?

[DaLin]

Kuten olen monta kertaa täällä jo mainninnut, niin mä opiskelen lääkiksessä. En pidä itseäni älykkäänä. Olen ehkä ns. keskivertoälykäs korkeintaan. Aika usein totean olevani jopa yksinkertainen. Mulla on tietyissä asioissa todella heikko hahmotuskyky. Mä en ole mitenkään supernopea oppimaan.
Monet luulevat lääkäreiden olevan jotenkin yli-ihmisiä ja älykköjä. Ihan tavallisia tallaajia lääkärit on.
Mun pikkuveli (joka tosin on vasta armeijassa) on huomattavasti älykkäämpi, kuin minä. Samaten pikkusiskoni. Pikkusiskoni valmistui juuri tradenomiksi ja on fiksu ihminen. Hänen palkkansa on kutakuinkin sama, kuin TK-lääkärin. Lisäksi siskoni tekee sellaista työtä, jota minä en osaisi ollenkaan. Hän on sellainen sijoittaja ja talousihminen. Mä en ymmärrä sijoituksista ja raha-asioista hölkäsen pölöystä.

 

["vieras"]

Ainakin graduun vaaditaan enemmän kuin amk opinnäytetyöhön. Uskaltaisin väittää että yliopistossa panostetaan enemmän opettamaan akateemista kirjoitusta. Se on sitten ihan eri kuka sitä työssään tarvitsee. Itse olen it-alan ekonomi ja kollegoina työskentelee ekonomeja, insinöörejä, muutama it-tradenomi ja dippainssejä.

 

["vieras"]

Gradu on ihan samanlainen läppä, kuin AMK:n oppari. Mun gradu on ainakin ihan surkuhupaisa ja sain silti hyvän arvosanan. Tutkin erään yhtyeen laulujen sanoituksia ja mun gradu oli luokkaa sitä luokkaa, että olin kopinoinut laulun sanoja esim." kuinka paljon sinua rakastan" ja sitten perään olin analysoinut: "Tässä puhutaan rakkaudesta ja siitä paljonko toista rakastaa".

Täysin samaa mieltä. Ylipäänsä en ymmärrä, miksi jotkut menee ja opiskelee 5-6 vuotta pelkkää pskaa, josta ei ole jatkoon itselle mitään hyötyä.

Mun gradu tulee käsittelemään sellaista aihetta, josta ei sävelletä tekstiä yhtään mitenkään omasta päästä. Mutta minä opiskelenkin teknisellä puolella, jossa pitää jotain osatakin

 

[Ttppii]

Eivätkös ne "tutkijat" jotka olivat mukana siinä sähkö"allergia" jutussa mikä tlkusta tuli olleet amk:n puolelta? Kyllä näki, että ei ollut tieteellisestä käsittely- ja tutkimustavasta hajuakaan.

 

[Snowpatrol]

Mä opiskelen ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Meillä on kyllä melko teoreettista opiskelua.
Käytäntöä on tottakai enemmän, kuin yliopistossa. Tämä alakin on kyllä sellainen, jossa on pakko olla sitä käytäntöä. Meillä on omassa koulussani ollut ihan loistava opetus ja koen oppineeni paljon.
Mä kirjoitin "superhyvät" paperit lukiossa ja mielestäni olen ihan fiksukin.
Kyllä ainakin tällä alalla ja omassa koulussani on ollut vaativaa ja moni kurssi on oikeasti ollut todella hankala ja vaativa.
Olen tyytyväinen opintoihini ja valitsemaani alaan ja työllisyystilanne on hyvä. Se riittää mulle

 

["vieras"]

Kuten olen monta kertaa täällä jo mainninnut, niin mä opiskelen lääkiksessä. En pidä itseäni älykkäänä. Olen ehkä ns. keskivertoälykäs korkeintaan. Aika usein totean olevani jopa yksinkertainen. Mulla on tietyissä asioissa todella heikko hahmotuskyky. Mä en ole mitenkään supernopea oppimaan.
Monet luulevat lääkäreiden olevan jotenkin yli-ihmisiä ja älykköjä. Ihan tavallisia tallaajia lääkärit on.
Mun pikkuveli (joka tosin on vasta armeijassa) on huomattavasti älykkäämpi, kuin minä. Samaten pikkusiskoni. Pikkusiskoni valmistui juuri tradenomiksi ja on fiksu ihminen. Hänen palkkansa on kutakuinkin sama, kuin TK-lääkärin. Lisäksi siskoni tekee sellaista työtä, jota minä en osaisi ollenkaan. Hän on sellainen sijoittaja ja talousihminen. Mä en ymmärrä sijoituksista ja raha-asioista hölkäsen pölöystä.

Kerro mulle, missä tradenomi tienaa 7000-8000 euroa?! Sen verran tienaa erikoislääkäriystäväni, tarkempaa palkkatietoa en ole uskaltanut edes kysellä.

Ja itse olen ollut lääkäreiden kanssa aikas paljon tekemisissä, enkä todellakaan luule niiden mitään yli-ihmisiä olevan. Ehkä tuo luulo on perua vuosikymmenten takaa, tuskin tänä päivänä nuoret nostaa lääkäreitä enää millekään jalustalle? Toivottavasti ainakaan ei, vaikka vastuullista työtä tekevätkin

 

["Kaisuliini"]

[QUOTE="vieras";27254714]Mutta minä opiskelenkin teknisellä puolella, jossa pitää jotain osatakin [/QUOTE]

Mun dippa on ainakin täyttä paskaa näin jälkikäteen. Myös väikkäri naurattaa näin parin vuoden jälkeen. Ihan tosissani oon niitä kuitenkin aikanaan siellä teknisellä puolella räpeltänyt.

 

[Snowpatrol]

[QUOTE="vieras";27254738]Kerro mulle, missä tradenomi tienaa 7000-8000 euroa?! Sen verran tienaa erikoislääkäriystäväni, tarkempaa palkkatietoa en ole uskaltanut edes kysellä.

Ja itse olen ollut lääkäreiden kanssa aikas paljon tekemisissä, enkä todellakaan luule niiden mitään yli-ihmisiä olevan. Ehkä tuo luulo on perua vuosikymmenten takaa, tuskin tänä päivänä nuoret nostaa lääkäreitä enää millekään jalustalle? Toivottavasti ainakaan ei, vaikka vastuullista työtä tekevätkin [/QUOTE]

Kyllä tradenomi voi tienata tuon verran kuussa, mutta se on todella harvinaista varmaankin.

 

[nannnna]

[QUOTE="vieras";27254738]Kerro mulle, missä tradenomi tienaa 7000-8000 euroa?! Sen verran tienaa erikoislääkäriystäväni, tarkempaa palkkatietoa en ole uskaltanut edes kysellä.

Ja itse olen ollut lääkäreiden kanssa aikas paljon tekemisissä, enkä todellakaan luule niiden mitään yli-ihmisiä olevan. Ehkä tuo luulo on perua vuosikymmenten takaa, tuskin tänä päivänä nuoret nostaa lääkäreitä enää millekään jalustalle? Toivottavasti ainakaan ei, vaikka vastuullista työtä tekevätkin [/QUOTE]

No eikös kyse ollut tk-lääkäristä? Ei mistään erikoislääkäristä? 8000e kuussa on jo lääkärin palkaksi aika harvinainen.
Mä olen tk-lääkäri ja mun kuukausipalkkani on 3680e noin keskimäärin kuussa.

 

["AnneK"]

No minä teen tällä hetkellä ylilääkärin sijaisuutta. Kyllä mun palkkani ainakin hiipuu 7000eurosta.
Tk-lääkärinä aloitin muistaakseni 2800e palkalla, joka nousi liki tonnilla siitä ajan kuluessa.

 

[Kaiutin]

No suurin ero on siinä, että yliopistosta valmistuneella on akateeminen koulutus toisin kuin AMK:sta valmistuneella. Sehän tarkoittaa käytännössä tiedettä, jota ammattikorkeissa ei harjoiteta. Kyllähän ne AMK:t kovasti olisivat halunneet saada käyttöönsä sen ylemmän korkeakoulututkinnon nimityksen, mutta heidän tulee sen yhteydessä kuitenkin käyttää AMK-lyhennettä, jotta sitä ei sotkettaisi tieteelliseen tutkintoon. Itse molemmissa opiskelleena voin vakuuttaa, että erot ovat valtavat etenkin lopputyön vaatimustasossa. Lähdekritiikki, kielivaatimukset ja tieteenteon objektiivisuus ovat yliopistossa aivan eri luokkaa kuin AMK:ssa. Lisäksi yleissivistykseen tähtäävät, laajamittaiset tiedekuntarajat ylittävät sivuainevaatimukset ovat yliopisto-opintojen olennainen osa.

Eli eroja on kuin yöllä ja päivällä, vaikka ammattikorkeakoulut kovasti sen ylemmän tittelin käytöstä ovatkin haaveilleet. En oikeastaan ymmärrä sitä lainkaan, koska jos haluaa AMK-tutkinnon, se on valinta ja hyvä sellainen. Jos taas haluaa akateemisen, ylemmän korkeakoulututkinnon, valinta on silloin yliopisto. Molempia tarvitaan. Vastaavasti en ihan täysin tajua, miksi yliopistosta joku ottaa kandin paperit pihalle, eli lukee yliopistossa ei-akateemisen, alemman korkeakoulututkinnon. Se taas on viisaampaa suorittaa AMK:ssa, koska samalla vaivalla saa ammatin ja käytännön ohjausta siihen (esim. sairaanoitaja).

Kaikki tämä korkeakouluhössötys on kummallista, ja alkoi silloin 1990-luvulla kun korkeakoulutettujen määrää pyrittiin lisäämään kilpailukyvyn nimissä. Näin esimerkiksi juuri sairaanhoitajan tutkinto muutettiin korkeakoulututkinnoksi, mikä on aivan älytöntä. Opintoja venytettiin ja niihin keksittiin kaikenlaista urpoa täytettä, jotta saataisiin räävittyä kasaan alempaan korkeakoulututkintoon oikeuttava opintoviikkomäärä. Esim. nämä surullisenkuuluisat YMY-opinnot (yksilö muuttuvassa yhteiskunnassa) tai muut väkisin keksityt, sisällöttömät massaluentokurssit saatiin ihmisten todistuksiin ja rekisterissä sitten naytti hyvältä, että taas on Suomessa valtava joukko uusia korkeakoulutettuja. Heidän ammatillinen osaamisensa vaan ei ole mitenkään paremmalla tasolla työelämässä kuin kollegojen, jotka valmistuivat aiemmin ammattikoulusta/-opistosta samaan ammattiin.

Nyt sitten on vähän samaa buumia ilmassa, että AMK-tutkintoon haetaan lisää opintoja, jotta se muuttuisi jotenkin hienommaksi ja korkeammaksi. Ei muutu, vaan yliopisto on se paikka, jossa maisteriksi valmistutaan. Eikä sekään ole hienoa, vaan ainoastaan tieteellisesti orientoitunutta, kuten yliopistojen vuosituhantinen perinne velvoittaa.

 

[Puuh]

[QUOTE="Tyttöjen äiti";25223718]Mun kaveripiirissä kaikki AMK:n käyneet ovat olleet tehokkaampia opiskelijoita. Opinnot suoritettu ihanneajassa. Yliopistoa käyvät ovat vieläkin opiskelemassa ja ovat sinä aikana pitäneet välivuosia. Pätee ehkä vain mun kaveriporukassa, mutta AMK:n käyneet tietävät paremmin mitä elämältä haluavat.... Yliopistoa käyvät eivät oikein oo osanneet vielä päättää. [/QUOTE]
Nojaa, kyllä mun kaveripiirissä (kaikki opiskelee AMK:ssa) on kaikilla paitsi yhdellä venynyt opinnot. Itsellä kaikista pahiten, 6. vuosi menossa.

 

[!!!!]

No suurin ero on siinä, että yliopistosta valmistuneella on akateeminen koulutus toisin kuin AMK:sta valmistuneella. Sehän tarkoittaa käytännössä tiedettä, jota ammattikorkeissa ei harjoiteta. Kyllähän ne AMK:t kovasti olisivat halunneet saada käyttöönsä sen ylemmän korkeakoulututkinnon nimityksen, mutta heidän tulee sen yhteydessä kuitenkin käyttää AMK-lyhennettä, jotta sitä ei sotkettaisi tieteelliseen tutkintoon. Itse molemmissa opiskelleena voin vakuuttaa, että erot ovat valtavat etenkin lopputyön vaatimustasossa. Lähdekritiikki, kielivaatimukset ja tieteenteon objektiivisuus ovat yliopistossa aivan eri luokkaa kuin AMK:ssa. Lisäksi yleissivistykseen tähtäävät, laajamittaiset tiedekuntarajat ylittävät sivuainevaatimukset ovat yliopisto-opintojen olennainen osa.

Eli eroja on kuin yöllä ja päivällä, vaikka ammattikorkeakoulut kovasti sen ylemmän tittelin käytöstä ovatkin haaveilleet. En oikeastaan ymmärrä sitä lainkaan, koska jos haluaa AMK-tutkinnon, se on valinta ja hyvä sellainen. Jos taas haluaa akateemisen, ylemmän korkeakoulututkinnon, valinta on silloin yliopisto. Molempia tarvitaan. Vastaavasti en ihan täysin tajua, miksi yliopistosta joku ottaa kandin paperit pihalle, eli lukee yliopistossa ei-akateemisen, alemman korkeakoulututkinnon. Se taas on viisaampaa suorittaa AMK:ssa, koska samalla vaivalla saa ammatin ja käytännön ohjausta siihen (esim. sairaanoitaja).

Kaikki tämä korkeakouluhössötys on kummallista, ja alkoi silloin 1990-luvulla kun korkeakoulutettujen määrää pyrittiin lisäämään kilpailukyvyn nimissä. Näin esimerkiksi juuri sairaanhoitajan tutkinto muutettiin korkeakoulututkinnoksi, mikä on aivan älytöntä. Opintoja venytettiin ja niihin keksittiin kaikenlaista urpoa täytettä, jotta saataisiin räävittyä kasaan alempaan korkeakoulututkintoon oikeuttava opintoviikkomäärä. Esim. nämä surullisenkuuluisat YMY-opinnot (yksilö muuttuvassa yhteiskunnassa) tai muut väkisin keksityt, sisällöttömät massaluentokurssit saatiin ihmisten todistuksiin ja rekisterissä sitten naytti hyvältä, että taas on Suomessa valtava joukko uusia korkeakoulutettuja. Heidän ammatillinen osaamisensa vaan ei ole mitenkään paremmalla tasolla työelämässä kuin kollegojen, jotka valmistuivat aiemmin ammattikoulusta/-opistosta samaan ammattiin.

Nyt sitten on vähän samaa buumia ilmassa, että AMK-tutkintoon haetaan lisää opintoja, jotta se muuttuisi jotenkin hienommaksi ja korkeammaksi. Ei muutu, vaan yliopisto on se paikka, jossa maisteriksi valmistutaan. Eikä sekään ole hienoa, vaan ainoastaan tieteellisesti orientoitunutta, kuten yliopistojen vuosituhantinen perinne velvoittaa.

Huh huh mitä.. sontaa Mä olen käynyt varmaan eri yliopiston kuin sinä..
Yleissivistäviä opintoja on itseasiassa enemmän AMK:ssa. Ei meillä ollut yliopistossa yhtään sellaista kurssia, joka olisi ollut jollain tapaa yleissivistävä. AMK on kyllä korkeakoulu kaikilla mittareilla
Mun mielestä yliopisto oli helppo kuin heinän teko ja graduni, tuon tieteellisen tutkielman, tein neljässä viikossa ja en saanut edes huonointa arvosanaa.

 

[Linssi]

Kyllähän AMK:ssa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, mikä siis on ihan lain mukaan ylempi korkeakoulututkinto ja silloin on oikeutettu hakemaan ylempää korkeakoulututkintoa vaativia työtehtäviä ja yamk:n lopputyön pitää virallisten, laissa määriteltyjen opetussuunnitelmien mukaan täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit.

 

[Kaiutin]

[QUOTE="vieras";27254714]Täysin samaa mieltä. Ylipäänsä en ymmärrä, miksi jotkut menee ja opiskelee 5-6 vuotta pelkkää pskaa, josta ei ole jatkoon itselle mitään hyötyä.

Mun gradu tulee käsittelemään sellaista aihetta, josta ei sävelletä tekstiä yhtään mitenkään omasta päästä. Mutta minä opiskelenkin teknisellä puolella, jossa pitää jotain osatakin [/QUOTE]

Just. Että laadullinen tutkimus sekä muu akkojen hömppä, narratiiviset asetelmat ja diskussianalyysit ovat aivan perseesstä, "omasta päästä" sävellettyjä tutkimusasetelmia, joissa ei tarvitse osata mitään? Oikeaa tiedettä on vain miehiset, ikiaikaiset professiot, joiden tutkimustyö pohjautuu kvantiasetelmiin ja metodiikkaan?

Hah. On kuultu. Itse asiassa teen itsekin kvantitutkimusta, mutta en kyllä ikinä menisi sanomaan, että kvalitatiivisen tutkimuksen tekijöiden ei tarvitse osata mitään... ehkäpä olet vaan provokatiivinen tai sitten tyhmä. Tai rajoittunut.

 

[Kaiutin]

Huh huh mitä.. sontaa Mä olen käynyt varmaan eri yliopiston kuin sinä..
Yleissivistäviä opintoja on itseasiassa enemmän AMK:ssa. Ei meillä ollut yliopistossa yhtään sellaista kurssia, joka olisi ollut jollain tapaa yleissivistävä. AMK on kyllä korkeakoulu kaikilla mittareilla
Mun mielestä yliopisto oli helppo kuin heinän teko ja graduni, tuon tieteellisen tutkielman, tein neljässä viikossa ja en saanut edes huonointa arvosanaa.

No en minäkään yliopistoa vaikeaksi ole väittänyt. Lisäksi tiedekuntarajoja ylittävää sivuainevaatimusta ei AMK:ssa ole, olen sen itsekin käynyt.

jos nyt aletaan oikein päätä aukomaan, niin eipä siellä koulussa varmaan mitään erityisesti opi jos ei halua. Mutta AMK ei ole ensisijaisesti tiedeyhteisö, vaan ammattiin valmentava korkeakoulu. Yliopisto sen sijaan on ensisijaisesti tiedeyhteisö. Tarvitsetko lisää rautalankaa?

Erikoinen asetelma ssinällää, että itse en puolusta tai lyttää kumpaakaan koulua, molempia olen käynyt ja molemmilla on paikkansa. Mutta vastaavia kouluja ne eivät ole, eikä pidäkään olla! Jos molemmista saisi samat tutkinnot, mitä järkeä niitä olisi molempia ylläpitää?

 

["Huom"]

[QUOTE="vieras";27254702]Ainakin graduun vaaditaan enemmän kuin amk opinnäytetyöhön. Uskaltaisin väittää että yliopistossa panostetaan enemmän opettamaan akateemista kirjoitusta. Se on sitten ihan eri kuka sitä työssään tarvitsee. Itse olen it-alan ekonomi ja kollegoina työskentelee ekonomeja, insinöörejä, muutama it-tradenomi ja dippainssejä.[/QUOTE]
Mutta eihän näitä voi verrata, vaan opinnäytettä pitää verrata kandityöhön! AMK papereilla voi sitten hakea myös maisteriohjelmiin!

 

[vicy]

Tästä ketjusta hyvin huomaa kuinka epävarmoja yliopisto opiskelijat on itseatään. Pitää kokoajan todistella itelleen että "minun koulu on paras koulu" ja "tästä on jotain hyötyä että roikun täälä vuosia" ja "en tehnyt virhettä kun hain tänne" jne. jne. surullista...

 

["TkL"]

AMKssa ei taida onnistua akateemisten jatko-opintojen suorittaminen...

 

["Kifa"]

Kaiuttimelta hyvin asiallista tekstiä. Itse en voi ymmärtää tätä AMK-puolen alemmuuskompleksia yliopistoon nähden. AMK-tutkinnolla on ihan oma paikkansa, se on hyvä ja arvostettu koulu omalla sarallaan mutta kaikki tämä YAMK-hömppä ja vinkuminen siitä kuinka "me ollaan ihan yhtä hyviä kuin yliopistosta valmistuneet" herättää ihmetystä siitä, mikä AMKilaiset saa noin epävarmoiksi itsestään. Miksei olla vain ylpeitä siitä mitä ollaan, miksi pitää väkisin ängetä toiselle tontille ja vakuuttaa että kaksi ihan erilaista tutkintoa ovat yksi ja sama vaikka niiden ei ole eikä koskaan ole ollutkaan tarkoitus palvella samaa tarkoitusta?

Ja tuo tutkintojen väkisin paisuttaminen pitää kyllä ihan paikkansa. Siskoni valmistui sairaaanhoitajaksi ja ehti tuskastua moneen otteeseen siihen, että tutkintoon on ympätty valtavasti ties mitä hömppää jotta se kuulostaisi hienommalta kun oikeasti tarvittaisiin enemmän käytännön harjoituksia. Valinnaisopintoina sai lukea suunnilleen kaikkea maan ja taivaan väliltä mutta kanyylinlaitto kuitattiin sanomalla että kyllä te sitten työelämässä sen opitte.

 

[Kaiutin]

Kyllähän AMK:ssa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, mikä siis on ihan lain mukaan ylempi korkeakoulututkinto .

HUokaus juujuu. On on. Mutta ei akateeminen tutkinto. Se on se ero, mitä ap kyseli. Eli sen pitää jotenkin näkyä siinä tittelissä, esim insinööri (AMK) kuten on tapana ilmaista erotuksena yliopistosta valmistuneihin insseihin. Tai kaupallisen alan tutkinto *mikäsenytikinäonkaan* (AMK) ei kuitenkaan ole kauppatieteiden maisteri KTM, joka puolestaan on akateeminen tutkinto.

Älkää kysykö mitä milläkin on hyötyä tai kuka on parempi tai hienompi tai whatever, ei se ole mun asia ottaa kantaa. Kuten sanoin, molempia kouluja olen käynyt ja ero on vain akateemisuudessa ja sen vaatimustasossa, tieteellisyydessä vs. käytännön harjoittelussa sekä yleissivistävyyteen ja tutkinnon rakenteeseen liittyvissä, eri tiedekuntien sivuainekiintiöissä.

 

["Joopajoo"]

Kyllä minä väittäisin, että esim. keskimääräisen vastavalmistuneen tekniikan tohtorin osaamistaso on hieman toinen kuin keskimääräisen vastavalmistuneen AMK-insinöörin, joista iso osa on ammattikoulutaustaisia. Veikkaan, että monen AMK-insinöörin matikkataidot on huonommat AMK:sta ulostullessa kuin tulevilla diplomi-insinööreillä yliopistoon hakiessa.

 

[.............]

[QUOTE="Joopajoo";27255201]Kyllä minä väittäisin, että esim. keskimääräisen vastavalmistuneen tekniikan tohtorin osaamistaso on hieman toinen kuin keskimääräisen vastavalmistuneen AMK-insinöörin, joista iso osa on ammattikoulutaustaisia. Veikkaan, että monen AMK-insinöörin matikkataidot on huonommat AMK:sta ulostullessa kuin tulevilla diplomi-insinööreillä yliopistoon hakiessa.[/QUOTE]

Et voi verrata tekniikan TOHTORIA insinööriin?! Kyllä tekniikan TOHTORIN osaamistaso on myös eri luokkaa, kuin diplomi-insinöörien. Sama kuin alkaisin nyt väittää, että kyllä lääketieteen tohtorin osaaminen on eril uokkaa, kuin luontaishoitajakurssin käyneen.
Sen sijaan insinööri AMK ja DI:n osaamisessa ero ei niin kovin suuri ole.

Työelämässähän insinöörit ja DI:t, tradenomit ja ekonomit jne tekevät monessa paikassa samaa työtä samalla palkalla. Tosin tällä ei ole koulutuksen kanssa tekemistä varinaisesti.

 

[Nykyään näin]

HUokaus juujuu. On on. Mutta ei akateeminen tutkinto. Se on se ero, mitä ap kyseli. Eli sen pitää jotenkin näkyä siinä tittelissä, esim insinööri (AMK) kuten on tapana ilmaista erotuksena yliopistosta valmistuneihin insseihin. Tai kaupallisen alan tutkinto *mikäsenytikinäonkaan* (AMK) ei kuitenkaan ole kauppatieteiden maisteri KTM, joka puolestaan on akateeminen tutkinto.

Älkää kysykö mitä milläkin on hyötyä tai kuka on parempi tai hienompi tai whatever, ei se ole mun asia ottaa kantaa. Kuten sanoin, molempia kouluja olen käynyt ja ero on vain akateemisuudessa ja sen vaatimustasossa, tieteellisyydessä vs. käytännön harjoittelussa sekä yleissivistävyyteen ja tutkinnon rakenteeseen liittyvissä, eri tiedekuntien sivuainekiintiöissä.

Akateemisen tutkinnon eli maisteritutkinnon voi suorittaa ainakin kauppatieteissä (muista en tiedä, kun en ole perehtynyt) AMK tutkinnon suorittanut! Tunnen pari kauppatieteiden maisteria ja ekonomia jotka ovat siirtyneet suoraan maisteriopintoihin tradenomin papereilla. AMK tutkinto rinnastetaan suoraan kandin tutkintoon!

 

[....]

[QUOTE="Joopajoo";27255201]Kyllä minä väittäisin, että esim. keskimääräisen vastavalmistuneen tekniikan tohtorin osaamistaso on hieman toinen kuin keskimääräisen vastavalmistuneen AMK-insinöörin, joista iso osa on ammattikoulutaustaisia. Veikkaan, että monen AMK-insinöörin matikkataidot on huonommat AMK:sta ulostullessa kuin tulevilla diplomi-insinööreillä yliopistoon hakiessa.[/QUOTE]

No höpöhöpö. Kyllä AMK:ssa insinöörit laskevat paljon ja matikka on vaikeaa. Kyllä valmiilla insinöörillä on paljon paremmat matikan taidot, kun lukiosta tulleella.
Yliopiston puolella insinöörien pitää laskea tosin vielä enemmän, kuin AMK:n puolella, mikä on myös turhaa.