Mies vaatii mua jäämään kotiin, vaikka ei ole itsekään valmis jäämään!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiristää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ihme taas teitä.. miksei siitä voisi ärsyyntyä, ettei sopimus pidä?
Vaikka kuinka lasta rakastaisi?
Jokaisella perheellä on oikeus järjestää elämänsä, asiansa ja lastenhoitonsa kuten parhaaksi näkevät. Ja tässä on asiasta sovittu tietyllä tavalla.. ja ap on elänyt siinä uskossa, että tulevaisuus sujuu sitten jollakin tietyllä tavalla. kai te nyt itsekin vetäisitte herneitä nenään jos toinen ihan yksipuolisesti olisikin yhtäkkiä luistamasta jostakin sovitusta järjestelystä, oli se sitten teidän perheessänne mikä hyvänsä?
Ap:lle en nyt sen kummempaa neuvoa osaa antaa kuin että yrittäkää jutella ja selvittää, että miksi se mies nyt yhtäkkiä hannaa vastaan.. :/ Siltä voi toki kysyä, että miltä itsestä tuntuisi, kun olisi opintoihin/työhön paluu sovittuna ja toinen yhtäkkiä löisi kapuloita rattaisiin..?
 
En koe lastani taakkana, onhan hän toivottu lapsi. Pitääkö naisen todellakin olla valmis hylkäämään koko muu elämä, jos haluaa lapsen? Minusta homma ei voi toimia niin. Olenko kelvollinen vanhemmaksi vain siinä tapauksessa, jos olen valmis katsomaan kaiken sovitun sormien läpi (ja teen mukisematta kaiken itse), enkä vaadi isältä mitään vastuuta tai kiinnipitämistä sovituista, lapseen liittyvissä asioissa?

Lapsi on osa elämää (toki erittäin merkittävä osa), mutta se ei voi olla koko elämä ja pysäyttää koko maailmaa. Hänestä pidetään kyllä huolta ja on rakastettu, mutta nyt oli tosiaan kyse sopimuksesta miehen kanssa.

Ja ei, en kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, voin erittäin hyvin.

:'( vauva-parka :'( mitähän myönnytyksiä sä lapsen eteen olet tehnyt? onneksi mulle mun lapset on koko maailma. en vie lapsia hoitoon vaan otan heidät mukaan kaikkeen ja vietän aikani heidän kanssaan.
 
En mäkään käsitä mikä siinä on kamalan väärin että isä on kotona lapsensa kanssa ja äiti on töissä. Ja se on sitten hienoa kun äiti on kotona lapsensa kanssa ja isä on töissä. Sama velvollisuus lapsen hoitoon ja kasvatukseen on isällä kuin äidilläkin. Se on ihan normaalia että isä ei halua jäädä lapsen kanssa kotiin, mutta jos äiti ei halua, hän on heti sairas ja epänormaali eikä rakasta lastaan. Mitä jos lakattaisiin puhumasta isästä ja äidistä ja puhuttaisiin vanhemmasta? Vanhemman tulee olla pienen vauvan kanssa kotona, huolehtia hänestä ja rakastaa häntä, sekä myös huolehtia hänen elatuksestaan. Vanhemmat keskenään sopivat työnjaosta.

Olen täysin samoilla linjoilla. Molemmilla on velvollisuutensa vanhempina, ja kun imetys ei onnistunut, niin ruokintakaan ei ole esteenä, mikä yleensä on se suurin ja toki perusteltu este tällaisissa tapauksissa.

Huvittavaa tässä keskustelussa on se, että minä olen nyt se sairas nainen ja miehelleni on täysin sallittua olla toteuttamatta lupauksiaan. Tärkeintä ei ole se, että äiti ja vain äiti on kotona, vaan se, että lapsi saa rakkautta ja huolenpitoa. Lapsihan on myös molempien vanhempien.

Miksi vastuuta ei saisi vaatia mieheltä, vaan se vastuunkanto tulisi ottaa jonkinlaisena bonuksena silloin, jos mies sattuukin vapaaehtoisesti haluamaan?
 
Miksi äiti eikä isä? Just siksi! Koska vauvalle äiti on tuossa vaiheessa tärkeämpi, se ei tasa arvolöpinällä siitä muuksi muutu. Naisella on rinnat ja hoivaava luonne, jotka mieheltä puuttuvat. Vanhemmalle lapselle toki isäkin tärkeä tuki ja leikittäjä. Opiskella ehdit ihan varmasti, samoin olla töissä, keskity nyt olemaa äiti kun sinulla on pieni vauva, joka tarvitsee äitiään.
 
En mäkään käsitä mikä siinä on kamalan väärin että isä on kotona lapsensa kanssa ja äiti on töissä. Ja se on sitten hienoa kun äiti on kotona lapsensa kanssa ja isä on töissä. Sama velvollisuus lapsen hoitoon ja kasvatukseen on isällä kuin äidilläkin. Se on ihan normaalia että isä ei halua jäädä lapsen kanssa kotiin, mutta jos äiti ei halua, hän on heti sairas ja epänormaali eikä rakasta lastaan. Mitä jos lakattaisiin puhumasta isästä ja äidistä ja puhuttaisiin vanhemmasta? Vanhemman tulee olla pienen vauvan kanssa kotona, huolehtia hänestä ja rakastaa häntä, sekä myös huolehtia hänen elatuksestaan. Vanhemmat keskenään sopivat työnjaosta.

No mutta tämä on 2+ palsta, vain äiti on oikeutettu olemaan lapsensa kanssa. Jos haluaa että mies osallistuu sopimuksen mukaan lapsensa hoitoon on jotenkin sairas, eikä ole kiintynyt lapseen. Tällä samalla metodillahan se työssäkäyvä isä on vain statisti eikä mikään vanhempi.
 
[QUOTE="vieras";22480056]:'( vauva-parka :'( mitähän myönnytyksiä sä lapsen eteen olet tehnyt? onneksi mulle mun lapset on koko maailma. en vie lapsia hoitoon vaan otan heidät mukaan kaikkeen ja vietän aikani heidän kanssaan.[/QUOTE]

Voi härregyyd...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22481364:
Pitää. Jos miehet alkaisivat yhtäkkiä tasaveroisesti hoitaa lapsiaan, tulisi todella hankalaksi miettiä, palkkaako avoinna olevaan työpaikkaan miehen vai naisen ;)
Siis tätä minäkin mietin :O saa kait sitä nainen yhtä lailla lähtä töihin kun haluaa kuin mieskin! ei kaikkia oo luto hellan ääreen.
 
Keskustelkaa miehenne kanssa miksi hän ei haluaisikaan jäädä kotiin. Ensimmäinen mitä minulla tulee mieleen on epävarmuus. Miestä jännittää jäädä kahdestaan vauvan kanssa ja alkaa siksi epäröidä, varsinkin kun näkee että sinulla homma onnistuu. Toinen syy voi olla sosiaalinen paine töissä. Valitettavasti moni mies arastelee jäädä edes isäkuukaudeksi, kun pelkää miten siihen työnantaja ja työkaverit suhtautuu. Kumpikaan noista ei ole syy miksi miehellä olisi oikeus perua sopimus, mutta molemmat kyllä oikeuttavat miettimään tilannetta uudelleen ja keskustelemaan aiheesta.
 
[QUOTE="vieras";22481386]No mitäpä jos toinen on puolet ajasta(esim. vuoden) ja sitten toinen.[/QUOTE]

Ei ap voi työnantajan kanssa tehtyjä sopimuksia hoitovapaasta muutella noin vaan pelkästään siksi, että mies ei pidä lupaustaan. Luulisi, että sinne on palkattu sijainen siksi aikaa kun nyt on sovittu. Siihen on varmaan joku ap:n töihin ja opiskeluun liittyvä syy, miksi hän ja miehensä ovat sopineet juuri tällä tavalla tuon kumpi on kotona vauvan kanssa, eikä esim. vuosi ja vuosi -tyyliin.
 
Ärsyttävä tilanne tottakai, mutta koita ap selvittää asiallisesti miksi miehesi on alkanut pyörtämään puheitaan. Ennen lapsen syntymää on varmasti helppo suunnitella ja sopia noita asioita, ja niin täytyykin tehdä, mutta vauvaelämä voikin osoittautua ihan eriksi mihin (mies) on asennoitunut. Joten sen sijaan että suutut hänelle sopimuksen rikkomisesta, koita selvittää mikä tilanteessa on muuttunut ja mahdollisesti arveluttaa miestäsi.

Ihme kommentteja täällä kyllä sataa niskaan. Samalla sitten toisaalla valitetaan että kun mies ei osallistu lastenhoitoon - olisikohan syy siinä että tehdään itsestä niin korvaamaton ettei se isä siihen väliin viiti tulla sitten myöhemminkään.
 
[QUOTE="vieras";22481416]Ei ap voi työnantajan kanssa tehtyjä sopimuksia hoitovapaasta muutella noin vaan pelkästään siksi, että mies ei pidä lupaustaan. Luulisi, että sinne on palkattu sijainen siksi aikaa kun nyt on sovittu. Siihen on varmaan joku ap:n töihin ja opiskeluun liittyvä syy, miksi hän ja miehensä ovat sopineet juuri tällä tavalla tuon kumpi on kotona vauvan kanssa, eikä esim. vuosi ja vuosi -tyyliin.[/QUOTE]

Et kai todella luule, että tämä aloittaja mamma olisi kotona vuosi ja vuosi tyyliin, kun jo 2kk kyllästyy niinkin tylsään juttuun kun äitinä olemiseen. Ja alkuperäiselle: olen todella surullinen vauvanne puolesta, koska kinaatte siitä ettette vaan joutuisi olemaan hänen kanssaan. IHAN KAMALAA! On tuossa tilanteessa aivan sama mitä on luvattu, pitäisi olla molempien vanhempien ykkösasia saada olla mahdollisimman paljon vauvan kanssa.Nyt jos koskaan olisi korkea aika mennä vähän itseensä ja miettiä millainen vanhempi haluatte lapsellenne olla. Jos tuo pieni ihminen ei teitä todella kiinnosta, niin vielä ei ole myöhäistä antaa häntä kotimaiseen adoptioon. Hän saisi kodin, jossa on todella toivottu!!!
 
Ja ei, en kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, voin erittäin hyvin.

Tunnen yhden perheen jossa äiti lähti töihin vauvan ollessa 3kk. Siinä perheessä eivät lapset äidin syliin pääse. Ei ole ihan kaikki henkisesti kunnossa sillä äidillä, siksi ap:n tarinatkaan eivät minusta ihan normaalilta vastasynnyttäneen äidin jutuilta kuulosta.
 
Tunnen yhden perheen jossa äiti lähti töihin vauvan ollessa 3kk. Siinä perheessä eivät lapset äidin syliin pääse. Ei ole ihan kaikki henkisesti kunnossa sillä äidillä, siksi ap:n tarinatkaan eivät minusta ihan normaalilta vastasynnyttäneen äidin jutuilta kuulosta.

Mä taisin tuossa vaiheessa synnytyksen jälkeen olla tavallistakin herkempi kimpaantumaan asioista, joissa exä ei pitänyt sovitusta kiinni. Ja tuosta sopimuksen rikkomisesta ap kaiketi on nyt kiukuissaan.
 
Tunnen yhden perheen jossa äiti lähti töihin vauvan ollessa 3kk. Siinä perheessä eivät lapset äidin syliin pääse. Ei ole ihan kaikki henkisesti kunnossa sillä äidillä, siksi ap:n tarinatkaan eivät minusta ihan normaalilta vastasynnyttäneen äidin jutuilta kuulosta.

:D Älä ny viitti! :D
Että tunnet yhden kylmähkön äidin, joka meni aikaisin töihin, joten ap:n on ihan pakko olla samanlainen?! Ihana yleistys :D
Mä taas tiiän yhen joka jäi kotiin viideks vuodeks mutta on ihan kauhea, kylmä ja kärttyinen, joten kaikkien jotka on viis vuotta kotona on pakko olla kylmiä ja kärttyisiä.. kamaan :D
(tiesikkö muuten, että vielä -70-luvulla oli ihan tavallista palata töihin tuon 3kk kohdalla, kun ei sen pitempään niitä perhevapaita edes ollut..)
Musta ap taas kullostaa täysin ymmärrettävältä, täysjärkiseltä jne. vaikka mulla on kolme lasta, jotka pääsevät syliin, enkä ole päästäni vialla... :D
 
[QUOTE="vieras";22479938]suosittelen selibaattia jos ette ehkäsyä osaa käyttää. eikä lapsia tehdä siksi kun kaikilla muillakin on, kyllä vanhampien on lapsi tosissaan haluttava.
[/QUOTE]

Eiks oo jännää, että vanhempien on haluttava lasta, mutta vain äitisä syyllistetään jos hän ei halua jäädä kotiin...
 
Niin kun se lapsi vie tilaa kaikelta muulta elämältä ja eihän kukaan nyt voi lopettaa kaikkea elämistä lapsen takia... ihan kuin se niin menisi, mutta jotkut ei vaan osaa.

Nii-i, voi kun nämä lapset on niin kauheita ku niitten kanssa pitäis ollakin :'(

Ap miehineen taisivat suunnitella vähän liikaa ennen vauvan syntymää, eivätkä jättäneet tilaa sille ajatukselle, että vauva on ihminen ja muuttaa koko perheen dynamiikkaa. Mieheltä on toisaalta sikamaista perääntyä, mutta toisaalta ymmärrän kyllä; äiti on paremmin varustettu hoitamaan pientä vauvaa kuin isä. Enkä nyt tarkoita pelkkiä rintoja ;) Ap tuskin edes imettää jos noin leppoisasti suhtautuu ajatukseen töihinpaluusta. Tarkoitan ihan muita apuja.

Ap, paska juttu, mutta et sä sitä vauvaa oikein yksinkään voi jättää, eikä miestä oikein voi pakottaa jäämään kotiinkaan. Jos ei järkeä kuuntele niin sinun on sitten jäätävä kotiin. Voisit toki yrittää nauttia siitä hieman. Ei työelämä tai koulutus oikeasti ole tärkeämpää kuin lapsesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jännää;22481808:
Eiks oo jännää, että vanhempien on haluttava lasta, mutta vain äitisä syyllistetään jos hän ei halua jäädä kotiin...

Se nyt vaan yleensä kuuluu siihen pakettiin, että äiti on _edes_ muutaman kuukauden sen vastasyntyneen kanssa kotona.
Ehkä mä olen sitten käsittänyt jotain väärin :rolleyes:
 
Alkuperäinen kirjoittaja jännää;22481808:
Eiks oo jännää, että vanhempien on haluttava lasta, mutta vain äitisä syyllistetään jos hän ei halua jäädä kotiin...
Hmm... kymmenkunta vuotta palstalla olleena sanoisin, ettei tuossa ole mitään jännää. Jännempää palstalla olisi, jos äitiä ei syyllistettäisi.
 

Yhteistyössä