Mies vaatii mua jäämään kotiin, vaikka ei ole itsekään valmis jäämään!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiristää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22481364:
Pitää. Jos miehet alkaisivat yhtäkkiä tasaveroisesti hoitaa lapsiaan, tulisi todella hankalaksi miettiä, palkkaako avoinna olevaan työpaikkaan miehen vai naisen ;)

No näinpä, tuossahan nainen tasa-arvoistuisi miehen kanssa samalle viivalle..
 
Se nyt vaan yleensä kuuluu siihen pakettiin, että äiti on _edes_ muutaman kuukauden sen vastasyntyneen kanssa kotona.
Ehkä mä olen sitten käsittänyt jotain väärin :rolleyes:
No eikös ap nyt sen 3 kk kotona aikonut ollakin? Aikaisemmin äitiysloma ei edes tuon pidempään kestänyt vaan lapsi vietiin vieraalle hoitoon. Ap:n kohdalla alkuperäinen tarkoitus kuitenkin oli, että lasta ei vietäisi hoitoon vaan lapsi olisi isänsä kanssa kotona.
 
Se nyt vaan yleensä kuuluu siihen pakettiin, että äiti on _edes_ muutaman kuukauden sen vastasyntyneen kanssa kotona.
Ehkä mä olen sitten käsittänyt jotain väärin :rolleyes:

No onhan tämäkin äiti ollut vauvansa kanssa kotona jo kolmekuukautta ja vielä pari kuukautta on ennen kuin palaa töihin?

Ap keskustele miehesi kanssa äläkä ainakaan kuuntele näitä höpö höpö- puheita huonoista äideistä jotka palaavat töihin kun lapsi on vielä vauvaikäinen. Omassa tuttavapiirissä monta hyvää esimerkkiä kuinka isä voi olla aivan yhtä hyvä hoitaja vanhempainvapaan ajan, jopa silloin kun vauva on edelleen pelkällä rintamaidolla.
 
En koe lastani taakkana, onhan hän toivottu lapsi. Pitääkö naisen todellakin olla valmis hylkäämään koko muu elämä, jos haluaa lapsen? Minusta homma ei voi toimia niin. Olenko kelvollinen vanhemmaksi vain siinä tapauksessa, jos olen valmis katsomaan kaiken sovitun sormien läpi (ja teen mukisematta kaiken itse), enkä vaadi isältä mitään vastuuta tai kiinnipitämistä sovituista, lapseen liittyvissä asioissa?

Lapsi on osa elämää (toki erittäin merkittävä osa), mutta se ei voi olla koko elämä ja pysäyttää koko maailmaa. Hänestä pidetään kyllä huolta ja on rakastettu, mutta nyt oli tosiaan kyse sopimuksesta miehen kanssa.

Ja ei, en kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, voin erittäin hyvin.

Hylkäämään KOKO MUU ELÄMÄ, oot ollu 2kk kotona.
 
tähän on ihan turha tuoda mitää tasa-arvo lätinää tai "miksei isää syyllistetä" juttuja. se vaan ei ole normaalia ettei äiti halua viettää vauvan kanssa aikaa vaan kokee tärkeämpänä mennä töihin/kouluun. tossa vaiheessa ne äidin tunteet lasta kohtaan ja äidin suojeluvaisto on vielä paljon voimakkaampi kun isällä. se kehittyy äidille jo lasta odottaessa. miksi te luulette että se äitiysloma kestää sen 9kk ja isyysloma vaan 3viikkoa. on paljon luonnollisempaa että äiti on pienen vauvan kanssa ja vauvallekin se äiti on tuossa vaiheessa vielä tutuin ja turvallisin henkilö.
niin se vaan on, ettei normaalia äidinrakkautta tunteva äiti halua viettää kaikkia päiviä erossa lapsestaan. pieni parin tunnin erokin on raskasta.
mä tunnen äidin joka palasi töihin lapsen ollessa 3kk. ja aika usein viikonloput tuo samainen lapsi on mummolassa että äiti saa ryypätä. en kovin kummosena äitinä tuota kaveria pidä ja usein olen ihmetellyt miksi he lapsen teki jos se vaan sotki tuon itsekkään pari elämän.
 
Voi kyynel. Sellasta se on, pitääkö niitä lapsia tehdä, jos ei ole valmis siihen, että elämä muuttuu.

Minä en kyllä olisi ollut valmis menemään töhin silloin, kun lapsi oli 3kk vanha. Hirveä koliikki vielä päällä, lapsi oli muutenkin levoton koko ensimmäisen vuotensa ja molemmat vanhemmat olimme todella todella väsyneitä. Onneksi SAIN olla kotona, eikä tarvinnut mennä töihin sekoilemaan.
 
Eiköhän tuo ole koko perheelle parhaaksi, että isä jää kotiin ja äiti palaa töihi tekemään lyhyttä työpäivää (ap:han sanoi että tekee 6 tuntista päivää). Miten se on muka parempi että äiti on kotona ja isä tekee 8-9 tuntista päivää?
 
[QUOTE="vieras";22482172] miksi te luulette että se äitiysloma kestää sen 9kk ja isyysloma vaan 3viikkoa. [/QUOTE]

Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää, siitä ei mitenkään tule 9kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei ymmärrä;22482196:
Eiköhän tuo ole koko perheelle parhaaksi, että isä jää kotiin ja äiti palaa töihi tekemään lyhyttä työpäivää (ap:han sanoi että tekee 6 tuntista päivää). Miten se on muka parempi että äiti on kotona ja isä tekee 8-9 tuntista päivää?

Niinpä...

Ja en tajua, mitä väliä sillä on että ap:llä on kohtu ja tissit, kun vauva on jo syntynyt eikä ap imetä häntä. Ne vaistot ja vanhemmuus kehittyy kun viettää aikaa vauvan kanssa ja ottaa siitä vastuun - ihan yhtälailla miehelle. Tosin jos mies sluibailee asiassa ja saa siihen vielä täyden siunauksen, niin varmaan pysyykin vaikeana ja pelottavana asiana hoitaa OMAA vauvaansa. Ja vaikeaa se tulisi varmasti olemaan vaikka vuodenkin päästä. Ei mikään ihme, jos pelottaa jäädä sen pääasialliseksi hoitajaksi. Kannattaisikin siis vähän muuttaa asennettaan, kun noin on sovittu, niin olis helpompaa sitten kun se isyysvapaa alkaa.

Ei se vauvan hoito mitään rakettitiedettä ole, kuka tahansa täysjärkinen ja lastaan rakastava vanhempi kyllä selviytyy siitä jos oikesti haluaa. Ei siinä mitään vaistoa tarvita että tyrkkää pullon suuhun kun vauvalla on nälkä, vaihtaa vaipan kun se on likainen ja pistää vauvan nukkumaan kun se alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä. Muun aikaa seurustelee ja leikkii vauvan kanssa, huomioi että se on olemassa, mieleisen tavan löytää kokeilemalla. Vauvan käytöstä ja eleitä oppii kyllä lukemaan siinä missä kenen tahansa muunkin ihmisen, kun viettää vaan hänen kanssaan aikaa ja on oikeasti avoimena vauvan viesteille, joita äiti voi vaikka alkuun tulkita, jos ei muuten onnistu.
 
Ihan uskomattomia vastauksia täällä!!!!

Voisiko joku vastata näihin kysymyksiin:

1. Jos ap haluaa olla 6h pois kotoa arkisin, niin mikä kertoo, ettei hän halua viettää aikaa vauvan kanssa? Vuorokaudessa on silti vielä 18 h aikaa olla sen vauvan kanssa kuin paita ja peppu. Ja viikonloppuisin 24h/vrk.

2. Miksi äiti on parempi hoitaja kuin isä? Eikö teidän miehet loukkaannu tuommoisesta olettamuksesta. Vähän kuin sanottaisiin, että et voi olla hyvä esim. autolla ajamisessa, koska olet nainen.

3. Mikä kertoo siitä, että lapsi ei olisi haluttu ja rakastettu? Ap:han kysyy nimenomaan sitä, että eikö miehen kuuluisi pitää lupauksensa? Ei kaikkien elämät ole sellaisia, että tulevat suunnitelmat voidaan hyvin helposti kumota.. Ja ymmärrän, että esim. opiskeluasiat on semmoisia, että mitä pidempään on taukoa, sitä hankalampaa ja aikaavievempää niiden aloittaminen on.

4. Eikö kenen tahansa laskupäällä vanhemmat pysy olemaan enemmän lapsen kanssa, jos ap lähtee töihin eikä mies? Yhteensä 15h enemmän aikaa vanhemmille olla lapsen kanssa viikossa, kuin jos mies lähtisi töihin. Ja ketkä ne sitten taas väitti sitä, että ei haluta olla sen lapsen kanssa. Eiköhän tuo systeemi nimenomaan lisää sitä vanhemman lapsen kanssa olemista.
 
Näille äiti on parempi kuin isä, muttenkin avujen kuin tissien vuoksi -ihmisille voisin huomauttaa..
että ei ole mitenkään mikään ikuinen,muuttumaton tai pysyvä järjestely ihmisten (tai muidenkaan kädelliten keskuudessa, jos joku nyt tähän jotain apinakeskeistä evoluutipsykologiaa haluaa vetää mukaan
-että lapsen synnyttänyt äiti olisi lapsen ainoa tai edes pääasiallinen hoitaja
(vaikka äiti imettäisikin lasta, järjestelyjä on maailman sivu ollut ja on kaikenlaisia)
-että nimenomaan äiti olisi pääasiallinen hoitaja jonkun itetyn kuukausimäärän, esim 3, 6,tai 12 kk ajan
-että äiti olisi edes aina lasta imettävä henkilö
aivan kaikenlaisia systeemejä ivat erilaiset sivilisaatiot käyttäneet ja käyttävät edelleen :D
Kiintynmyssuhdeteoria, jossa vauvan synnyttänyt äiti muodostaa jonkilaisen symbioosin vauvan kanssa ensimmäiset 12kk on itseasiassa aika uusi psykologinen teoria, noin ihmiskunnan historiaa vasten ajateltuna.. eikä täysin kritisoimatta ole nykyään jätetty sitäkään. Tutkikaa ennen kuin hutkitte.
Mutta eipä tästä taida hyödyttää sen enempää vänägät jossain nettipalstalla, tuskin se kenenkään päätä kääntää :D
Ap:lle vaan lykkyä tykö ja tsemppiä totetuttaa äitiyttään ihan omalla tavallaan :) Toivottavasti se mieskin tulee tas järkiinsä :)
 
[QUOTE="vieras";22482178]Voi kyynel. Sellasta se on, pitääkö niitä lapsia tehdä, jos ei ole valmis siihen, että elämä muuttuu.
[/QUOTE]
No eikös ap sanonut, että lapsen hankintaa olisi siirretty sopivampaan ajankohtaan, jos ap olisi tiennyt miehensä kääntävän asiassa kelkkansa? Minusta ap on toiminut aivan oikein eli jo ennen lapsen hankintaa on yhdessä lapsen isän kanssa asia suunniteltu ja sovittu. Ja koska sen tehdyn suunnitelman ja sopimuksen myötä ajankohta on ollut lapsen hankkimiselle sopiva, lapsi on hankittu.

Kyllä tällä palstalla on aina aikaisemmin miestä syyllistetty, jos on yhdessä päätetty hankkia lapsia ja sitten mies yksipuolisesti päättääkin, ettei oikeastaan haluakaan vielä vanhemman rooliin. Mä olen hoitanut lapseni kotona siihen asti, kun hoitovapaaseen oli oikeus, ja olisin hoitanut pidempäänkin, jos olisi ollut mahdollista. Silti ymmärrän, että ennen päätöstä lapsen hankinnasta tehtyihin sopimuksiin pitäisi sitoutua sekä isän että äidin eikä niin, että isä voi muuttaa mieltään miten haluaa ja äidin on kannettava seuraukset. Ja vaikka niin sitten kävisikin - kuten yleensä käy - että äiti kantaa ne seuraukset, niin mun mielestäni on ihan oikeutettua olla vihainen sille sopimuksen pettäneelle puolisolleen.
 
[QUOTE="Mina";22482365]3. Mikä kertoo siitä, että lapsi ei olisi haluttu ja rakastettu? Ap:han kysyy nimenomaan sitä, että eikö miehen kuuluisi pitää lupauksensa? .[/QUOTE]

ja sanoi myös että jos olisi tiennyt että joutuu jäämään vauvan kanssa kotiin, olisi jättänyt vauvan tekemättä. voiko rakastava äiti katua lapsensa olemassa oloa :O
 
[QUOTE="vieras";22482534]ja sanoi myös että jos olisi tiennyt että joutuu jäämään vauvan kanssa kotiin, olisi jättänyt vauvan tekemättä. voiko rakastava äiti katua lapsensa olemassa oloa :O[/QUOTE]

Kyllä minulla on kaverina lastaan erittäin paljon rakastava äiti, joka on todennut, että jos olisi tuntenut miehen tietyt oikut, ei olisi tämän miehen kanssa tehnyt lapsia alunperinkään. Ei tämän toteaminen mitenkään vähennä rakkautta sitä lasta kohtaan, koska se tottakai on jo olemassa ja hyvin tärkeä ja rakas tapaus.
 
[QUOTE="vieras";22482534]ja sanoi myös että jos olisi tiennyt että joutuu jäämään vauvan kanssa kotiin, olisi jättänyt vauvan tekemättä. voiko rakastava äiti katua lapsensa olemassa oloa :O[/QUOTE]

Ei kai ap kadu vauvaa sinänsä, vaan ajankohtaa, jonka olisi valinnut toisin, jos olisi tiennyt ettei mieheen voi luottaa.

Musta on ihan luonnollista, että jos opinnot on kesken, niin ap olisi toivottanut vauvan tervetulleeksi vasta opintojen jälkeen ja muutenkin elämäntilanteen ollessa muilla saroilla vähän vähemmän hektinen. Mies nyt ilmeisesti sitten halusi vauvan nyt ja siksi meni lupaamaan, että voi jäädä vauvan kanssa kotiin ja ap pääsee jatkamaan opintojaan ja töitään.

En saa tätä mitenkään päässäni väännettyä siksi, että äiti ei rakasta lastaan, jos miehen lupauksen pettäminen näin isossa asiassa vituttaa.
 
Meidän 6kk jäi isänsä kanssa kotiin ja itse lähdin töihin. Voi voi. En ole varmasti palstalaisten mielestä normaali äiti kun pystyin lapseni hylkäämään isälleen hoitoon :`( ....
 
[QUOTE="vieras";22482534]ja sanoi myös että jos olisi tiennyt että joutuu jäämään vauvan kanssa kotiin, olisi jättänyt vauvan tekemättä. voiko rakastava äiti katua lapsensa olemassa oloa :O[/QUOTE]

Lyhyesti ja ytimekkäästi, kyllä voi. Toki sitä ei kadu niinkuin vaikka kännimokailua tms. eikä se rakkauden määrää vähennä tai tarkoita etteikö lapsesta huolehtisi niinkuin kalleimmasta aarteestaan, katuminen tässä yhteydessä tarkoittaa vähän eri asiaa kuin normaalisti.
 
Aloittaja halusi lapsen jos ei vaan itse tarvi olla kotona ja saa jatkaa hienoa uraa, sori mutta sellainen käsitys tekstistä tulee.
-En olisi halunnut koko lasta jos olisin tiennyt että isä ei pidä lupaustaan sopimus on sopimus, noin lyhyesti ;) kas kun ette tehneet paperille koko suunnitelmaa ja allekirjoittaneetkin sen kuin työsopparin.
 
Ketään syyllistämättä totean, että olisikohan mies tajunnut, että vauvan hoitaminen on paljon vaativampaa kuin hän kuvitteli, eikä sen takia koe olevansa hyvä hoitaja.
 
[QUOTE="Mina";22482365]Ihan uskomattomia vastauksia täällä!!!!

Voisiko joku vastata näihin kysymyksiin:

1. Jos ap haluaa olla 6h pois kotoa arkisin, niin mikä kertoo, ettei hän halua viettää aikaa vauvan kanssa? Vuorokaudessa on silti vielä 18 h aikaa olla sen vauvan kanssa kuin paita ja peppu. Ja viikonloppuisin 24h/vrk.

2. Miksi äiti on parempi hoitaja kuin isä? Eikö teidän miehet loukkaannu tuommoisesta olettamuksesta. Vähän kuin sanottaisiin, että et voi olla hyvä esim. autolla ajamisessa, koska olet nainen.

3. Mikä kertoo siitä, että lapsi ei olisi haluttu ja rakastettu? Ap:han kysyy nimenomaan sitä, että eikö miehen kuuluisi pitää lupauksensa? Ei kaikkien elämät ole sellaisia, että tulevat suunnitelmat voidaan hyvin helposti kumota.. Ja ymmärrän, että esim. opiskeluasiat on semmoisia, että mitä pidempään on taukoa, sitä hankalampaa ja aikaavievempää niiden aloittaminen on.

4. Eikö kenen tahansa laskupäällä vanhemmat pysy olemaan enemmän lapsen kanssa, jos ap lähtee töihin eikä mies? Yhteensä 15h enemmän aikaa vanhemmille olla lapsen kanssa viikossa, kuin jos mies lähtisi töihin. Ja ketkä ne sitten taas väitti sitä, että ei haluta olla sen lapsen kanssa. Eiköhän tuo systeemi nimenomaan lisää sitä vanhemman lapsen kanssa olemista.[/QUOTE]

Edelleenkiin kaipaan niitä vasta-argumentteja
 

Yhteistyössä