*** MARRASKUUN ODOTTAJAT 2009 - TOUKOKUUSSA vol2***
- Viestiketjun aloittaja thor
- Ensimmäinen viesti
Kuiskaten, ihania kuulumisia! :heart: Me ollaan sitten viralliset esimerkit siitä, että raskaus voi vuoteluidenkin ohessa jatkua normaalisti. 
Heipähei!
Täällä taas viikot poksuu, nyt jo 13 kasassa. =)
Synnäriltä soittelivat tänä aamuna ja veriseulan+nt:n tulokset oli tulleet, riskiluku oli 1:9800 eli kaikki ok. Minkälaisia riskilukuja muilla on ollut?
Kaikki muutenkin ok, tänään aivan kuin olisi supistellut kun kävelin reippaan lenkin mutta meni ohi eikä tarvinnut edes pysähtyä.
Ja vuorotyöstä, ite teen pääsääntöisesti 2vuorotyötä mut nyt kesällä saattaa olla taas yötä tiedossa kun yököt pitää lomiaan. En tiedä mistä sitä saisi motivaatioita tuohon työntekoon kun odottelen vain kesäloman alkua ja sitten äitiysloman alkua.... pakko vaan jaksaa.... (huokaisu)
Tinelle iso halaus ja voimia... harmi että vieläkin tulee näitä uutisia. :|
Mut aurinkoisia päiviä kaikille -Nunneliini ja Papu 13+1-
Täällä taas viikot poksuu, nyt jo 13 kasassa. =)
Synnäriltä soittelivat tänä aamuna ja veriseulan+nt:n tulokset oli tulleet, riskiluku oli 1:9800 eli kaikki ok. Minkälaisia riskilukuja muilla on ollut?
Kaikki muutenkin ok, tänään aivan kuin olisi supistellut kun kävelin reippaan lenkin mutta meni ohi eikä tarvinnut edes pysähtyä.
Ja vuorotyöstä, ite teen pääsääntöisesti 2vuorotyötä mut nyt kesällä saattaa olla taas yötä tiedossa kun yököt pitää lomiaan. En tiedä mistä sitä saisi motivaatioita tuohon työntekoon kun odottelen vain kesäloman alkua ja sitten äitiysloman alkua.... pakko vaan jaksaa.... (huokaisu)
Tinelle iso halaus ja voimia... harmi että vieläkin tulee näitä uutisia. :|
Mut aurinkoisia päiviä kaikille -Nunneliini ja Papu 13+1-
Hei! Liittyisin joukkoonne, ainakin hetkeksi... Eli olen 31v. äippä täältä Pirkanmaalta ja perheeseen kuulu kaksi tytärtä (12/01 ja 6/07)ja avomies. Kolmatta lasta odotellaan, laskettu aika olisi 10.11. Olen taustaillut monellakin palstalla pitkän aikaa ja ajattelin kirjoitellakin heti nt-ultran jälkeen, mutta kuulumiset sieltä eivät olleetkaan ihan sitä mitä toivoin. Eli kävin nt-ultrassa viikoilla 10+6, muuten kaikki oli ihan hyvin ultran mukaan, mutta niskaturvotus oli 2,07, eli ihan "normaalin" rajoissa, mutta silti mielestäni hieman korkea. Mutta ultran jälkeen kun lääkäri laski riskilaskentaohjelmalla ultran ja seerumielulan tulosten perusteella riskin kromosomipoikkeavuuteen se oli huikeat 1:15!! Sain lähetteen Taysiin jatkotutkimuksiin, koska halusin, pakko ei tietenkään olisi ollut mennä. Minulle piti tehdä istukkabiopsia viikkolla 12, mutta se ei sitten onnistunutkaan takana olevan istukan ja huonon näkyvyyden takia. Eli nyt sitten pitää odotella rv15, jolloin voidaan tehdä lapsivesipunktio ja sitten pitää tuloksia odotella 3-4 viikkoa! Ihan hirveää, olen aivan turta, ihan kun hartioille olisi laitettu painava taakka!! Onneksi nuorimmainen lapsi pitää ajatukset edes hiukan jossain muualla kun tässä tuskaisessa odottamisessa ja pelkäämisessä!
Hirveintä on ajatella, että mitäs sitten jos lapsi onkin sairas, en jaksaisi/haluaisi ajatellakaan sitä mahdollisuutta, mutta pakko on, koska päätös on tehtävä nopeasti tuloksen tultua, viikkoja on silloin jo niin paljon! Olen aivan varma, että romahdan täysin, jos joudumme keskeytyksen tekemään!! Nyt on vaan elettävä päivä kerrallaan ja odoteltava näytteen ottoa ja tuloksia. Hirveintä on se kun ei uskalla yhtään iloita raskaudestaan, en ole edes lähimmille sukulaisille saatika sitten työkavereille kertonut raskaudestani. Mieheni lisäksi vain äidilleni ja pomolleni olen kertonut. Pomollekin oli pakko kertoa olosuhteiden pakosta.
Muuten raskaus on sujunut hyvin, ei ole ollut pahoinvointia, lievää kuvotusta lukuunottamatta. Jalat minulla on suonikohjujen takia huonossa kunnossa, käytän siis tukisukkia aamusta iltaan, mutta ne olivat jo pahoina ennen raskauttakin, olin leikkausjonossakin, mutta se nyt ainakin toistaiseksi siirtyi. Jalat särkevät todella paljon ihan aamusta iltaan, mutta minulle se ei ole uutta. Sain nämä kiusalliset kohjut viime raskaudessa jonka jälkeen olen niistä kärsinyt. Kerran on kumpikin jalka leikattu (9/08 ), mutta kohjuja on tullut jo leikkauksen jälkeen kamalasti lisää joka takia minut laitettiin taas leikkausjonoon tämän vuoden tammikuussa...Mutta jalat ovat nyt murheista pienimmät, niiden kanssa pystyy jotenkuten elämään kunhan muistaa, ettei istu likaa, kävele liikaa,seiso liikaa, vaan tekee kaikkea noista sopivasti.
Eli
Caribbeelle hirveästi voimia, tiedän kuinka hirveää odottaminen ja epätietoisuudessa eläminen on.
Jennula rv13+6
Hirveintä on ajatella, että mitäs sitten jos lapsi onkin sairas, en jaksaisi/haluaisi ajatellakaan sitä mahdollisuutta, mutta pakko on, koska päätös on tehtävä nopeasti tuloksen tultua, viikkoja on silloin jo niin paljon! Olen aivan varma, että romahdan täysin, jos joudumme keskeytyksen tekemään!! Nyt on vaan elettävä päivä kerrallaan ja odoteltava näytteen ottoa ja tuloksia. Hirveintä on se kun ei uskalla yhtään iloita raskaudestaan, en ole edes lähimmille sukulaisille saatika sitten työkavereille kertonut raskaudestani. Mieheni lisäksi vain äidilleni ja pomolleni olen kertonut. Pomollekin oli pakko kertoa olosuhteiden pakosta.
Muuten raskaus on sujunut hyvin, ei ole ollut pahoinvointia, lievää kuvotusta lukuunottamatta. Jalat minulla on suonikohjujen takia huonossa kunnossa, käytän siis tukisukkia aamusta iltaan, mutta ne olivat jo pahoina ennen raskauttakin, olin leikkausjonossakin, mutta se nyt ainakin toistaiseksi siirtyi. Jalat särkevät todella paljon ihan aamusta iltaan, mutta minulle se ei ole uutta. Sain nämä kiusalliset kohjut viime raskaudessa jonka jälkeen olen niistä kärsinyt. Kerran on kumpikin jalka leikattu (9/08 ), mutta kohjuja on tullut jo leikkauksen jälkeen kamalasti lisää joka takia minut laitettiin taas leikkausjonoon tämän vuoden tammikuussa...Mutta jalat ovat nyt murheista pienimmät, niiden kanssa pystyy jotenkuten elämään kunhan muistaa, ettei istu likaa, kävele liikaa,seiso liikaa, vaan tekee kaikkea noista sopivasti.
Eli
Caribbeelle hirveästi voimia, tiedän kuinka hirveää odottaminen ja epätietoisuudessa eläminen on.
Jennula rv13+6
Täältä hyviä ultrakuulumisia (taas) Ensin kun ei mitään näkynyt, niin hermostuksessani tokasin jo että onko siellä ees enää mitään nooh, olihan siellä..
Kaveri oli 56,7mm pitkä ja niskaturvotusta oli tooosi vähän.. LA pysyy alkuperäisenä (vaikka varhaisultrassa muuta väittivätkin). Seuraavaa neuvolaa odotellessa (8.6)
Töissä rupesin miettimään, että aatellahan vähän yli 5kk ni sitä pitäs jo mammalomalle jäädä.. tsiisus! Huono muistisena en muista kuka, mutta joku aiemmin tuumaili miten viikot menee niin nopeesti, niin kummallista kyllä mutta tuntuu ihan kuin vasta toissa viikolla olis plussannu ja tässä sitä ollaan
pikkuihra ja mörkö 12+0 (uä:n mukaan 12+4)
Ensin kun ei mitään näkynyt, niin hermostuksessani tokasin jo että onko siellä ees enää mitään nooh, olihan siellä..Kaveri oli 56,7mm pitkä ja niskaturvotusta oli tooosi vähän.. LA pysyy alkuperäisenä (vaikka varhaisultrassa muuta väittivätkin). Seuraavaa neuvolaa odotellessa (8.6)
Töissä rupesin miettimään, että aatellahan vähän yli 5kk ni sitä pitäs jo mammalomalle jäädä.. tsiisus! Huono muistisena en muista kuka, mutta joku aiemmin tuumaili miten viikot menee niin nopeesti, niin kummallista kyllä mutta tuntuu ihan kuin vasta toissa viikolla olis plussannu
ja tässä sitä ollaan pikkuihra ja mörkö 12+0 (uä:n mukaan 12+4)
Se oli nyt sitten tässä.
Meidän pikkuinen on lentänyt jossakin vaiheessa paratiisiin. Kohtu oli musta ja tyhjä. Ei mitään, vaikka oireita on vieläkin. Oli kai jonkin sortin tuulimunaraskaus. Miehelläni ja minulla on ollut aika musta iltapäivä. Huomen aamulla aika sairaalaan ja siellä lääkkeellinen tyhjennys. Siitä luojaani kiittelen, että kohtu oli tyhjä. Vaihtoehtona voisi olla eloton pieni ruumis. Joten olen kiitollienen tästä tilanteesta, että meitä ei koeteltu rankemmalla kädellä.
Onneksi olen näinä kuukausina lukenut niin paljon keskenmenoista ym. menehtymisistä, jottei tämä tullut täysin puun takaa, ja näin ollen osaan valottaa asiaa myös miehelleni, joka oli myös tosi järkyttynyt. Eli käytännön tilanne on se, että ei pisaraakaan vuotoa näinä kolmena kuukautena eikä kipuja. Ja koko ajan raskausoireet.
Nyt pitää surra ja heti kun saamme luvan, yritämme uutta pienokaista
:heart:
Meidän pikkuinen on lentänyt jossakin vaiheessa paratiisiin. Kohtu oli musta ja tyhjä. Ei mitään, vaikka oireita on vieläkin. Oli kai jonkin sortin tuulimunaraskaus. Miehelläni ja minulla on ollut aika musta iltapäivä. Huomen aamulla aika sairaalaan ja siellä lääkkeellinen tyhjennys. Siitä luojaani kiittelen, että kohtu oli tyhjä. Vaihtoehtona voisi olla eloton pieni ruumis. Joten olen kiitollienen tästä tilanteesta, että meitä ei koeteltu rankemmalla kädellä.
Onneksi olen näinä kuukausina lukenut niin paljon keskenmenoista ym. menehtymisistä, jottei tämä tullut täysin puun takaa, ja näin ollen osaan valottaa asiaa myös miehelleni, joka oli myös tosi järkyttynyt. Eli käytännön tilanne on se, että ei pisaraakaan vuotoa näinä kolmena kuukautena eikä kipuja. Ja koko ajan raskausoireet.
Nyt pitää surra ja heti kun saamme luvan, yritämme uutta pienokaista
:heart:
Voi ei Ninnatar.. :'( paljon voimia sinulle ja miehellesi tulevaan.. :hug:
Tervetuloa Jennula, voimia sinullekin tulevaan.. :hug:
Tervetuloa Jennula, voimia sinullekin tulevaan.. :hug:
heipsan :wave:
minulla oli tänä aamuna neuvola ja kaikki oli ok, tosin piti hieman jännittää ja huomasi että neuvolan tätikin jo huolestui ku jouduttiin yli 5 min etsimään sydänääniä, mutta lopulta piileskelijä löytyi häpyluun alta ja komeat 155 oli syke
sain tänään veriseulan ja nt-ultran mukaan lasketun riskiluvun ja se oli 1:100 000 eli todella pieni riski, mutta tietenkin kaikki on mahdollista.
että tämmöset pikakuulumiset
piipero86 & vuokralainen 12+6 (huomenna poksuu taas )
minulla oli tänä aamuna neuvola ja kaikki oli ok, tosin piti hieman jännittää ja huomasi että neuvolan tätikin jo huolestui ku jouduttiin yli 5 min etsimään sydänääniä, mutta lopulta piileskelijä löytyi häpyluun alta ja komeat 155 oli syke
sain tänään veriseulan ja nt-ultran mukaan lasketun riskiluvun ja se oli 1:100 000 eli todella pieni riski, mutta tietenkin kaikki on mahdollista.
että tämmöset pikakuulumiset
piipero86 & vuokralainen 12+6 (huomenna poksuu taas
)Ninnatar :hug: , itse tuulimunan kokeneena tiedän, mitä se on... annetaan ymmärtää, että on raskaana, ja kaikki hyvin, ja sitten vedetään matto jalkojen alta, jää vain tyhjyys... ei oikein tiedä, mitä surrakaan, kaikki olikin pelkkää feikkiä. Mulla se eteni normaalina viikoille 14, jolloin ultrassa huomattiin, ja sain lähetteen kaavintaan... kuitenkin kiireellisesti ensiavun kautta jo ennen tuota päivää jouduin kaavintaan runsaan verenvuodon takia, ja ennen tätä ei mitään varoitusta mistään, normaalit raskausoireet, eikä vuotoja.
Tuulimunasta on sanottu, että se ei yleensä uusiudu toista kertaa...
Tuulimunasta on sanottu, että se ei yleensä uusiudu toista kertaa...
Voi ei näitä surullisia kuulumisia :'( Voimia sitä tarvitseville :hug:
Tervetuloa Jennula
Tervetuloa Jennula
Ninnatar voimia ja jaksamista kovasti! :hug:
Jennula toivotaan että nyt kuitenkin saisitte hyviä uutisia vaikka pahimpaan toki varaudutte! Luin aikasemmin jostain täältä palstalta että oli tuo riskiluku ollut 1:5 ja kuitenkin sitten terve lapsi syntynyt joten kaikki on mahdollista! :hug:
Itse en tuota seulaa ottanut, niskaturvotus oli "pahimmillaan" 1,5mm ja lapsi oli kovin vilkas joten tervettä tottakai toivon, rakenneultrassahan sit enemmän näkee ens kuun lopulla. Itsekäs olin kun en seulaa ottanut mutta ajattelin että jos jotain pahasti vialla niin ultrassa näkyis, koska tiedän itseni millainen sitten olen jos seula hälyttäis ja sit kaikki jatkot ja odotukset ja sit jos kuitenkin oisi terve, toki se on hyvä että nuita seuloja on tullut mutta mä voin sellaseen mennä sit kun ne on varmempia, tämä vain mun mielipide, neuvolan täitikin myönsi että se hälyttelee liikaa turhia..
Muuta tässä nyt ei oikein omaan napaan, ruokahalut on kovat ja sen kyllä puntarilla käydessä huomaa :ashamed: ja kamalan vetämätön olen taas ollut, tiedä sit mistä johtuu..
Ninnuli rv13
Jennula toivotaan että nyt kuitenkin saisitte hyviä uutisia vaikka pahimpaan toki varaudutte! Luin aikasemmin jostain täältä palstalta että oli tuo riskiluku ollut 1:5 ja kuitenkin sitten terve lapsi syntynyt joten kaikki on mahdollista! :hug:
Itse en tuota seulaa ottanut, niskaturvotus oli "pahimmillaan" 1,5mm ja lapsi oli kovin vilkas joten tervettä tottakai toivon, rakenneultrassahan sit enemmän näkee ens kuun lopulla. Itsekäs olin kun en seulaa ottanut mutta ajattelin että jos jotain pahasti vialla niin ultrassa näkyis, koska tiedän itseni millainen sitten olen jos seula hälyttäis ja sit kaikki jatkot ja odotukset ja sit jos kuitenkin oisi terve, toki se on hyvä että nuita seuloja on tullut mutta mä voin sellaseen mennä sit kun ne on varmempia, tämä vain mun mielipide, neuvolan täitikin myönsi että se hälyttelee liikaa turhia..
Muuta tässä nyt ei oikein omaan napaan, ruokahalut on kovat ja sen kyllä puntarilla käydessä huomaa :ashamed: ja kamalan vetämätön olen taas ollut, tiedä sit mistä johtuu..
Ninnuli rv13
Ensinnäkin pahoittelu huonoja uutisia saaneille :hug:
Itse odottelen jännityksellä keskiviikkoa, vihdoinkin ultra!
Viime ma oli lääkärineuvola, ei kuuluneet vielä sydänäänet, muuten kaikki ok, käsikopelolla vaikuttaa olevan oikeassa paikassa. Jännittää vaan ihan kauheesti, tuntuu niin hassulta että kuinka nopeasti kroppa onkaan valmis uuteen vauvaan. Ja että taas ylipäätään olen raskaana, onko kaikki varmasti hyvin kun on tuo väli niin pieni :| (esikoinen syntyi 12/08).
Noh, 36 tuntia niin olen paljon viisaampi, koitan olla lietsomatta itseeni paniikkia, vaikka henkisesti olenkin valmistautunut myös negatiiviseen yllätykseen.
Kyseessä on siis np-ultra ja se onkin valitettavasti ainut minkä meidän kunta tarjoaa. Jos kaikki hyvin niin varmaan sitten käydään taas yksityisellä joskus rv 18 tienoilla. sen verran muutosta viime vuoteen että kunta tarjosi veriseulaa, missä kävinkin, tulokset kuulen sitten samalla sielä ultrassa.
Ihan hirveän isolta tuo masu jo vaikuttaa, esikoisesta kun oli tosi pieni maha, nyt tuntuu että kohta on jo samankokoinen kun sillon kun olin viimesilläni! Vaikuttanee toki se etten ole noita edellisiä kiloja kokonaan ehtinyt karistaa, eikä varmaan ole vatsalihaksetkaan kerenneet palutumaan. Toivon vaan ettei ihan kauheasti kiloja tule (kukapa ei toivoisi), käy niin helposti selän päälle pienikin painonnousu, varsinkin "mahapainotteinen".
Muuten olen ihan hyvin voinut, etomista on vielä välillä ja juustonhimo on aivan Kauhea! Jonkun verran on päänsärkyä, johtuu osin tuosta selästä mika vihoittelee muutenkin.
Aamukastetta Samoilla linjoilla mennään. Esikoisen synnytys kesti vajaa neljä tuntia, ehdin kylläkin olemaan reilu tunnin sairaalassa ennen kun ruvettiin ponnistelemaan. Synnytys käynnistyi vesien menolla, ja koska oli sanottu ettei tulipalokiire ole, ei sellaista myöskään pidetty. Supistuksia ei vielä tullut, joten käytiin miehen kanssa molemmat suihkussa ja vietiin kissat hoitoon ja lähettiin ajelemaan rauhaksiin halki lumipyryn... Supistukset alkoivat matkalla, tulivat heti noin 5 min välein.(sairaalaan matkaa n.60km)
Siinä vaiheessa kun olin noin tunnin makoillut kyljellään lätkät mahassa, alkoi olo olla jo aika tuskaisa, varsinkin siinä asennossa! Hälyytettiin kätilö iltarapsalta huoneeseen. Närkästyneenä käski meidät perhehuoneeseen ja tilanteen tarkistettua totesi että siirrytäänkin saliin, 9cm auki...
5 min ehdin ilokaasua hengitellä aina supistuksilla ja sitten ruvettiinkin ponnistamaan. Eli luomu synnytys, luojan kiitos oli pienikokoinen tuo tyttö!
Naureskelivat jälkeenpäin että mitenhän teidän käy toisen kanssa kun silloin synnytys on yleensä puolet nopeampi heh heh. Eipä paljoa naurata kun on tunnin matka sairaalaan...
Siinä mielessä oli kyllä aika kivakin että meni niin nopeasti ja alkoi vesien menolla, kun on tuota matkaa jonkin verran, niin tiesi ainakin varmaksi että nyt on lähdettävä.
Kaikille uusille tervetuloa ja onnea hyviä uutisia saaneille!
Minä koitan nyt olla stressaamatta, kerron kuulumiset sitten ke.
NPS ja Papunen rv 11+6
Itse odottelen jännityksellä keskiviikkoa, vihdoinkin ultra!
Viime ma oli lääkärineuvola, ei kuuluneet vielä sydänäänet, muuten kaikki ok, käsikopelolla vaikuttaa olevan oikeassa paikassa. Jännittää vaan ihan kauheesti, tuntuu niin hassulta että kuinka nopeasti kroppa onkaan valmis uuteen vauvaan. Ja että taas ylipäätään olen raskaana, onko kaikki varmasti hyvin kun on tuo väli niin pieni :| (esikoinen syntyi 12/08).
Noh, 36 tuntia niin olen paljon viisaampi, koitan olla lietsomatta itseeni paniikkia, vaikka henkisesti olenkin valmistautunut myös negatiiviseen yllätykseen.
Kyseessä on siis np-ultra ja se onkin valitettavasti ainut minkä meidän kunta tarjoaa. Jos kaikki hyvin niin varmaan sitten käydään taas yksityisellä joskus rv 18 tienoilla. sen verran muutosta viime vuoteen että kunta tarjosi veriseulaa, missä kävinkin, tulokset kuulen sitten samalla sielä ultrassa.
Ihan hirveän isolta tuo masu jo vaikuttaa, esikoisesta kun oli tosi pieni maha, nyt tuntuu että kohta on jo samankokoinen kun sillon kun olin viimesilläni! Vaikuttanee toki se etten ole noita edellisiä kiloja kokonaan ehtinyt karistaa, eikä varmaan ole vatsalihaksetkaan kerenneet palutumaan. Toivon vaan ettei ihan kauheasti kiloja tule (kukapa ei toivoisi), käy niin helposti selän päälle pienikin painonnousu, varsinkin "mahapainotteinen".
Muuten olen ihan hyvin voinut, etomista on vielä välillä ja juustonhimo on aivan Kauhea! Jonkun verran on päänsärkyä, johtuu osin tuosta selästä mika vihoittelee muutenkin.
Aamukastetta Samoilla linjoilla mennään. Esikoisen synnytys kesti vajaa neljä tuntia, ehdin kylläkin olemaan reilu tunnin sairaalassa ennen kun ruvettiin ponnistelemaan. Synnytys käynnistyi vesien menolla, ja koska oli sanottu ettei tulipalokiire ole, ei sellaista myöskään pidetty. Supistuksia ei vielä tullut, joten käytiin miehen kanssa molemmat suihkussa ja vietiin kissat hoitoon ja lähettiin ajelemaan rauhaksiin halki lumipyryn... Supistukset alkoivat matkalla, tulivat heti noin 5 min välein.(sairaalaan matkaa n.60km)
Siinä vaiheessa kun olin noin tunnin makoillut kyljellään lätkät mahassa, alkoi olo olla jo aika tuskaisa, varsinkin siinä asennossa! Hälyytettiin kätilö iltarapsalta huoneeseen. Närkästyneenä käski meidät perhehuoneeseen ja tilanteen tarkistettua totesi että siirrytäänkin saliin, 9cm auki...
5 min ehdin ilokaasua hengitellä aina supistuksilla ja sitten ruvettiinkin ponnistamaan. Eli luomu synnytys, luojan kiitos oli pienikokoinen tuo tyttö!
Naureskelivat jälkeenpäin että mitenhän teidän käy toisen kanssa kun silloin synnytys on yleensä puolet nopeampi heh heh. Eipä paljoa naurata kun on tunnin matka sairaalaan...
Siinä mielessä oli kyllä aika kivakin että meni niin nopeasti ja alkoi vesien menolla, kun on tuota matkaa jonkin verran, niin tiesi ainakin varmaksi että nyt on lähdettävä.
Kaikille uusille tervetuloa ja onnea hyviä uutisia saaneille!
Minä koitan nyt olla stressaamatta, kerron kuulumiset sitten ke.
NPS ja Papunen rv 11+6
Voi mikä surullisten uutisten aamu :'(
Hirmu suuret halaukset ninnatar ja Silver-ice :hug:
Omat ajatukset katkes kyllä ihan tyystin, enää ei haluais lukee yhtään huonoja uutisia :'(
Jennulalle myös sydämelliset tervetulotoivotukset :hug: Meillä onkin sama synnäri ja La, tehdään siis treffit sinne :wave:
Toivon että kaikki olisi pienellänne kaikesta huolimatta hyvin! :hug: :heart:
(.) Täällä poksui viikot...siinäpä se :heart:
:'( Hirmu suuret halaukset ninnatar ja Silver-ice :hug:
Omat ajatukset katkes kyllä ihan tyystin, enää ei haluais lukee yhtään huonoja uutisia :'(
Jennulalle myös sydämelliset tervetulotoivotukset :hug: Meillä onkin sama synnäri ja La, tehdään siis treffit sinne :wave:
Toivon että kaikki olisi pienellänne kaikesta huolimatta hyvin! :hug: :heart:
(.) Täällä poksui viikot...siinäpä se :heart:
Jennula kyllä on teillä koettelemus. Kyllä aivan kauheaa joutua tuommoisen tilanteen eteen! En osaa sanoa yhtään mitään, olen aivan sanaton. Vaikka ei varmasti lohdutakkaan laitan kyllä käteni ristiin puolestanne ja samoin caribbee. toivoisin silti niin että teillä molemmilla voisi silti kaikki olla ihan hyvin. :hug: Voimia päivän jokaiseen hetkeen ja sekuntiin :hug:
ninnatar ja silver-ice :'( olen pahoillani puolestanne aivan hirmuisen suuri lohtu :hug: teille molemmille. Jaksuja :hug:
NPS No teillä onkin jännää kun on noin pitkä matka sairaalaan.
Pitää lähteä sinne heti jos vähänkin vatsaa kivistää ja varmaan kandee mennä ambulanssilla? Mulla on matkaa sairaalaan n. 25min.
Taaperox4 no teillä on kans ollut nopsaa toimintaa, kiva kun on "kohtalotovereita" niin saa sitten yhdessä jännäillä loppumetreillä. Toivottavasti vaan ei tule kotisynnytystä koska mulla on ollut molemmat lapset jumissa lantiossa kun on vauvalla ollut käsi nyrkissä leuan alla joten molemmat tytöt on pitäny "riuhtoa" irti. Siinä on ollut kovilla äiti, vauva ja myös kätilö valuu hikeä. Eli ei tulisi mitään jos mies jotuis kätilöksi..todennäk. se vauva on taas jumissa, kai mul on sen mallinen toi lantio. Pnnistusvaihe ei silti ole ollut pitkä..ekasta oli n. 20min. ja kakkosesta minuutin
Kätilö kyllä sanoi että jos vedet olis menny autos tai kotona niin kätilöks olis isä joutunu, nimittäin pää oli pihalla heti ensimmäisestä ponnistuksesta vesienmenon jälkeen..
No katotaan miten menee tällä kertaa..en kyllä kotona ole enään noin kauaa kun viimeksi vaan menen sairaalaan nyt sitten vaikka liiankin aikaisin ettei vauva vaan synny matkalle.
vesirokkoa ainavaan täällä..... :headwall:
ninnatar ja silver-ice :'( olen pahoillani puolestanne
aivan hirmuisen suuri lohtu :hug: teille molemmille. Jaksuja :hug: NPS No teillä onkin jännää kun on noin pitkä matka sairaalaan.
Pitää lähteä sinne heti jos vähänkin vatsaa kivistää ja varmaan kandee mennä ambulanssilla? Mulla on matkaa sairaalaan n. 25min.Taaperox4 no teillä on kans ollut nopsaa toimintaa, kiva kun on "kohtalotovereita" niin saa sitten yhdessä jännäillä loppumetreillä. Toivottavasti vaan ei tule kotisynnytystä koska mulla on ollut molemmat lapset jumissa lantiossa kun on vauvalla ollut käsi nyrkissä leuan alla joten molemmat tytöt on pitäny "riuhtoa" irti. Siinä on ollut kovilla äiti, vauva ja myös kätilö valuu hikeä. Eli ei tulisi mitään jos mies jotuis kätilöksi..todennäk. se vauva on taas jumissa, kai mul on sen mallinen toi lantio. Pnnistusvaihe ei silti ole ollut pitkä..ekasta oli n. 20min. ja kakkosesta minuutin
Kätilö kyllä sanoi että jos vedet olis menny autos tai kotona niin kätilöks olis isä joutunu, nimittäin pää oli pihalla heti ensimmäisestä ponnistuksesta vesienmenon jälkeen..
No katotaan miten menee tällä kertaa..en kyllä kotona ole enään noin kauaa kun viimeksi vaan menen sairaalaan nyt sitten vaikka liiankin aikaisin ettei vauva vaan synny matkalle.
vesirokkoa ainavaan täällä..... :headwall:
Pikkuihra ja Kuiskaten Ihania uä-kuulumisia
Jennula Tervetuloa palstalle. Voimia sulle ja toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin.
Ninnatar ja Silver-ice[ Suuret pahoittelut teille!!!
piiperoja NPS Kiva kuulla mukavia neuvolakuulumisia
aamukastetta Mä sitten taas jännään synnytystä sen pituuden vuoksi. Mullakin on jotain häikkää noissa ylälantion luissa. Eka synnytys oli myös pitkä ja hankala. Mutta toinenkin kesti 13,30h. Ja tämä aika siis koko ajan säännöllisillä suppareilla. Kaiken kukkuraksi kuvittelin kestäväni kivun..joten en huolinut mitään lääkitystä alussa...ja sitten pidemmällä en enää saanut, vaikka olisin sitä kuinka huutanut. Ensimmäiset 8 h vähintään 5 minuutin välein supistukset vielä kestin...mutta sitten 5,30 oli niin kivuliaat, että meni mun kipurajan yli. Jotenkin multa jää puuttumaan kokonaan ponnistusvaihe...vauva keikkuu tosi ylhäällä monta tuntia, vaikka kohdunsuu on 10 cm auki. Eka tuli repimällä ja muut kätilöt rutisti vatsan päältä...toinen lähti vauhdilla synnytystuolissa tulemaan kuin juna...
Tämän vuoksi pyysin lähetettä synnytyssuunnitelman tekoon. Tällä ei siis ollut tarkoitus peloitella ketään ensisynnyttäjää. Olen aina kadehtinut niitä, kenellä synnytys etenee nopeesti
Zera 15+2
Jennula Tervetuloa palstalle. Voimia sulle ja toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin.
Ninnatar ja Silver-ice[ Suuret pahoittelut teille!!!
piiperoja NPS Kiva kuulla mukavia neuvolakuulumisia
aamukastetta Mä sitten taas jännään synnytystä sen pituuden vuoksi. Mullakin on jotain häikkää noissa ylälantion luissa. Eka synnytys oli myös pitkä ja hankala. Mutta toinenkin kesti 13,30h. Ja tämä aika siis koko ajan säännöllisillä suppareilla. Kaiken kukkuraksi kuvittelin kestäväni kivun..joten en huolinut mitään lääkitystä alussa...ja sitten pidemmällä en enää saanut, vaikka olisin sitä kuinka huutanut. Ensimmäiset 8 h vähintään 5 minuutin välein supistukset vielä kestin...mutta sitten 5,30 oli niin kivuliaat, että meni mun kipurajan yli. Jotenkin multa jää puuttumaan kokonaan ponnistusvaihe...vauva keikkuu tosi ylhäällä monta tuntia, vaikka kohdunsuu on 10 cm auki. Eka tuli repimällä ja muut kätilöt rutisti vatsan päältä...toinen lähti vauhdilla synnytystuolissa tulemaan kuin juna...
Tämän vuoksi pyysin lähetettä synnytyssuunnitelman tekoon. Tällä ei siis ollut tarkoitus peloitella ketään ensisynnyttäjää. Olen aina kadehtinut niitä, kenellä synnytys etenee nopeesti
Zera 15+2
ninnatar ja silver-ice :hug: :hug: :heart: :hug: jaksamisia! Minulla oli kans tuulimuna Vuosi sitten, normit raskausoireet eikä ollut vuotoa, kunnes sitten ekassa ultrassa totesivat että tämähän kohtu on tyhjä |O
Lääkkelliisesti poistettiin kaikki jämät sitten, ja mielestäni oli aika tuskaa kun tuli niitä "supistuksia" tietyin väliajoin.
Ja kuten kuiskaten taisikin tulla sanoa tuosta tuulimunan uusiutumisesta, niin minullekkin tais lääkäri sillon naistenklinikalla vuos sitten sanoa että ei pitäisi toista kertaa tulla tuulimunaa kyläilemään :ashamed:
Lääkkelliisesti poistettiin kaikki jämät sitten, ja mielestäni oli aika tuskaa kun tuli niitä "supistuksia" tietyin väliajoin.
Ja kuten kuiskaten taisikin tulla sanoa tuosta tuulimunan uusiutumisesta, niin minullekkin tais lääkäri sillon naistenklinikalla vuos sitten sanoa että ei pitäisi toista kertaa tulla tuulimunaa kyläilemään :ashamed:
Muille ultrassa käyneille oikein paljon onnea mukavista kuulumisista! :flower:
Jennula tervetuloa ja toivottavasti saat olla seurassamme loppuun asti.
Jennyli onnea poksumisesta! Hyvillä viikoilla olet jo, eikö ole mukavaa odotella kun alkuraskauden huolet alkaa olla takanapäin? =)
aamukastetta huutelin jo tuolla aiemmin, että multa puuttuu vielä sun laskettu aika etusivun päivityksiin! Oon niin huono noista viikoista alkaa laskemaan, jos menee kuitenkin väärin. :ashamed:
Täällä ei taaskaan mitään ihmeempiä. Liitoskivut ja kolotukset sekä viime päivinä iki ihana iskias kipu vaivaavat, mutta kunhan ottaa rauhallisesti niin kyllä tästä selviää. :$
rv 15+4
Jennula tervetuloa ja toivottavasti saat olla seurassamme loppuun asti.
Jennyli onnea poksumisesta! Hyvillä viikoilla olet jo, eikö ole mukavaa odotella kun alkuraskauden huolet alkaa olla takanapäin? =)
aamukastetta huutelin jo tuolla aiemmin, että multa puuttuu vielä sun laskettu aika etusivun päivityksiin! Oon niin huono noista viikoista alkaa laskemaan, jos menee kuitenkin väärin. :ashamed:
Täällä ei taaskaan mitään ihmeempiä. Liitoskivut ja kolotukset sekä viime päivinä iki ihana iskias kipu vaivaavat, mutta kunhan ottaa rauhallisesti niin kyllä tästä selviää. :$
rv 15+4