*** MARRASKUUN ODOTTAJAT 2009 - TOUKOKUUSSA vol2***
- Viestiketjun aloittaja thor
- Ensimmäinen viesti
:attn: tervetuloa tampereen seudun odottajat juttelemaan omille kerhosivuille, järkätään tapaamisia tampereella, yms mukavaa ! Kerhon nimi syysvaavit -09, Jos kiinnostaa salasanaa voi kysellä yksityisviestillä! :heart:
:hug: kaikille jotka ovat joutuneet vielä näinki pitkällä putoamaan korkealta!!
nyt vasta alkoi pelottaa oma huominen np-ultra, että onkokaan siellä ketään elossa??? kaikki on ollut ja mennyt nyt niin hyvin, (liian hyvin?) ja viimeksi 10+0 neuvolassa kuultiin sydänäänet. toivottavasti kaikki olisi hyvin, olen jo niin ollut itkun partaalla lukiessani muiden surua että itse varmaan hajoaisin täysin jos kyseinen sattuisi omalle kohdalle huomenna...... :/ en ole osannut hermoilla koska en ole kärsinyt vuodosta, enkä huonosta olostakaan enää hetkeen.. väsymys taas on suuri, olen tänään herännyt 8lta, pessyt ikkunat, siivonnut, pessyt pyykkiä ja siivonnut käyttämättömät hevostarvikkeet tallivarastoon pois edestä
nyt olen pari tuntia vain ollut, ja taistellut väsymystä vastaan.. argh..
kysymys: aiotteko ottaa selvää sukupuolesta? ja koska se on muuten aikaisintaan mahdollista? mieheni haluaa palavasti tietää kumpi siellä on, itse taas olen ollut sitä mieltä etten välttämättä halua tietää. toisaalta kaikki tavaroiden hankinta sun muut olisi tietysti helpompaa jos tiedämme sukupuolen... mutta onko se missä ultrassa mahdollista selvittää? kokeneemmat ja asiaa tietävät voisivat vähän valaista ensikertalaista... :ashamed:
Jaahas ja se on taas muuten POKSPOKS!!
Avokki ja Möykky 12+0 :heart:
nyt vasta alkoi pelottaa oma huominen np-ultra, että onkokaan siellä ketään elossa??? kaikki on ollut ja mennyt nyt niin hyvin, (liian hyvin?) ja viimeksi 10+0 neuvolassa kuultiin sydänäänet. toivottavasti kaikki olisi hyvin, olen jo niin ollut itkun partaalla lukiessani muiden surua että itse varmaan hajoaisin täysin jos kyseinen sattuisi omalle kohdalle huomenna...... :/ en ole osannut hermoilla koska en ole kärsinyt vuodosta, enkä huonosta olostakaan enää hetkeen.. väsymys taas on suuri, olen tänään herännyt 8lta, pessyt ikkunat, siivonnut, pessyt pyykkiä ja siivonnut käyttämättömät hevostarvikkeet tallivarastoon pois edestä
nyt olen pari tuntia vain ollut, ja taistellut väsymystä vastaan.. argh..kysymys: aiotteko ottaa selvää sukupuolesta? ja koska se on muuten aikaisintaan mahdollista? mieheni haluaa palavasti tietää kumpi siellä on, itse taas olen ollut sitä mieltä etten välttämättä halua tietää. toisaalta kaikki tavaroiden hankinta sun muut olisi tietysti helpompaa jos tiedämme sukupuolen... mutta onko se missä ultrassa mahdollista selvittää? kokeneemmat ja asiaa tietävät voisivat vähän valaista ensikertalaista... :ashamed:
Jaahas ja se on taas muuten POKSPOKS!!
Avokki ja Möykky 12+0 :heart:
Syvä osanottoni Silver-ice
Olitko eilen Naistenklinikalla tuossa kohtalon np-ultrassa kuten minäkin? En kyllä koskaan unohda sitä mustaa ruutua jota tuijotettiin ja kätilö sanoi, olen pahoillani, täällä ei ole mitään. Johon minä sitten, että mitä?, minulla on oireita nytkin.
Sydämellinen :heart: suuri kiitos kaikille aidosta välittämisestä! Onneksi liityin aikoinani tähän ketjuun, koska olen saanut niin suuren määrän tietoa, josta minulla ei ollut aiemmin aavistustakaan. Hienoa, että uudet ja vanhat odottajat palstailevat samalla palstalla, jotta tietoa voidaan jakaa, ja jota tietoa osaan nyt hyödyntää tälläkin hetkellä ja tulevaisuudessa. Olen myöskin kertonut oppimistani asioista äidilleni ja miehelleni ja niistä on ollut heille suuri apu tänä menetyksen hetkenä.
Valikolilja sinäkin olet jäänyt mieleeni lähtemättömästi ja on tosi surullista jättää teidät kaikki joka päiväiseen palstailuun jo tuttuneena.
Tänään olin Kättärillä tyhjennyksessä. Sain lääkkeet, mutta eivät ole vielä aiheuttaaneet muuta kuin suuren menkkamaisen olon. Toivon mukaan vuotokin alkaisi, koska jos ei ala, niin minun pitää mennä torstai aamuna takaisin, jolloin tehdään kaavinta.
Kättärillä minulle annettiin luettavaksi keskenmenokansio. Siellä oli tosi koskettavaa tekstiä keskenmenon henkisestä puolesta. Tosin koskettavampaa se oli niissä teksteissä, jossa käsiteltiin kohtuun kuolemista eli 22 viikon jälkeen menehtyneitä sikiöitä. Ihmisillä jää sellaisesta ikuiset pahat arvet ja se kiusaa koko loppuelämän. Kuten Silver-icekin, minä ajattelen, että hyvä näin, ettei löytynyt elotonta sikiötä. Se kuva piirtyisi mieleen ikuisiksi ajoiksi. Kuten joku aiemmin sanoikin, nyt en oikein tiedä miksi suren koska mitään ei koskaan ollutkaan, mutta ehkä meidän suunnitelmia ja niiden lykkääntymistä.
Uskon, että seuraan kirjoitteluanne ehkä jatkossakin, koska olitte niin tärkeä ja suuri osa odotustani. Kuin hyviä ystäviä, vaikka ei koskaan tavattukaan :hug:
Olitko eilen Naistenklinikalla tuossa kohtalon np-ultrassa kuten minäkin? En kyllä koskaan unohda sitä mustaa ruutua jota tuijotettiin ja kätilö sanoi, olen pahoillani, täällä ei ole mitään. Johon minä sitten, että mitä?, minulla on oireita nytkin.
Sydämellinen :heart: suuri kiitos kaikille aidosta välittämisestä! Onneksi liityin aikoinani tähän ketjuun, koska olen saanut niin suuren määrän tietoa, josta minulla ei ollut aiemmin aavistustakaan. Hienoa, että uudet ja vanhat odottajat palstailevat samalla palstalla, jotta tietoa voidaan jakaa, ja jota tietoa osaan nyt hyödyntää tälläkin hetkellä ja tulevaisuudessa. Olen myöskin kertonut oppimistani asioista äidilleni ja miehelleni ja niistä on ollut heille suuri apu tänä menetyksen hetkenä.
Valikolilja sinäkin olet jäänyt mieleeni lähtemättömästi ja on tosi surullista jättää teidät kaikki joka päiväiseen palstailuun jo tuttuneena.
Tänään olin Kättärillä tyhjennyksessä. Sain lääkkeet, mutta eivät ole vielä aiheuttaaneet muuta kuin suuren menkkamaisen olon. Toivon mukaan vuotokin alkaisi, koska jos ei ala, niin minun pitää mennä torstai aamuna takaisin, jolloin tehdään kaavinta.
Kättärillä minulle annettiin luettavaksi keskenmenokansio. Siellä oli tosi koskettavaa tekstiä keskenmenon henkisestä puolesta. Tosin koskettavampaa se oli niissä teksteissä, jossa käsiteltiin kohtuun kuolemista eli 22 viikon jälkeen menehtyneitä sikiöitä. Ihmisillä jää sellaisesta ikuiset pahat arvet ja se kiusaa koko loppuelämän. Kuten Silver-icekin, minä ajattelen, että hyvä näin, ettei löytynyt elotonta sikiötä. Se kuva piirtyisi mieleen ikuisiksi ajoiksi. Kuten joku aiemmin sanoikin, nyt en oikein tiedä miksi suren koska mitään ei koskaan ollutkaan, mutta ehkä meidän suunnitelmia ja niiden lykkääntymistä.
Uskon, että seuraan kirjoitteluanne ehkä jatkossakin, koska olitte niin tärkeä ja suuri osa odotustani. Kuin hyviä ystäviä, vaikka ei koskaan tavattukaan :hug:
Ninnatar, kirjoititpa kauniisti meista kanssapalstailijoista. Suuri rutistus sinulle ja voimia tulevaan. Tule ihmeessa kurkkimaan tanne aika ajoin ja kertomaan kuulumisiasi. Paljon plussaonnea sitten, kun olette valmiita seuraavaan koitokseen.
Samoin osanottoni myos Silver-Ice ja Tine. Caribbeelle ja Jennulalle tsemppia, peli ei ole viela menetetty.
HeidiS23, suuret onnittelut terveista kromosomeista! Nyt voitkin alkaa elamaan raskautta paljon huolettomammin.
Zera kysyi onko muita lapsivesipunktioon menevia. Taalla olis. Mennaan siis ihan oman mielenrauhan vuoksi vaikka ultrassa kaikki olikin hyvin, miehen veljella kun on downin syndrooma ja alhaisista seulontojen riskiluvuista huolimatta riski on aina olemassa. Taalla suosittelivat punktiota vasta rv17 alkaen, tuolloin on kuulemma turvallisempaa ja helpompaa punktion suorittaminen, me mennaan rv 17+2. En jaksa turhaan mietiskella keskenmenon riskia, koska laakari vakuutti, etta asiantuntevan laakarin tekemana riski on luokkaa 1/1000, joka ei paljon eroa normaalista spontaanista keskenmenoriskista. Ja halutaan tietaa sukupuoli, tuosta lapsivesitutkimuksestahan sen saa selville sataprosenttisesti. Avokki88, ilmeisesti rakenneultrassa saa yleensa sukupuolen selville, mikali sikion asento on myotamielinen. Meidan nt-ultrassa laakari sanoi, etta sukuelimet eivat ole siina vaiheessa (rv12) viela kehittyneet, joten silloin ei voi nahda sukupuolta.
Olivia83, olitko ennen tahystykseen passitusta laboratoriokokeissa, joissa ei siis loytynyt mitaan bakteeria/parasiittia/syyta tuolle ripulille?
Samoin osanottoni myos Silver-Ice ja Tine. Caribbeelle ja Jennulalle tsemppia, peli ei ole viela menetetty.
HeidiS23, suuret onnittelut terveista kromosomeista! Nyt voitkin alkaa elamaan raskautta paljon huolettomammin.
Zera kysyi onko muita lapsivesipunktioon menevia. Taalla olis. Mennaan siis ihan oman mielenrauhan vuoksi vaikka ultrassa kaikki olikin hyvin, miehen veljella kun on downin syndrooma ja alhaisista seulontojen riskiluvuista huolimatta riski on aina olemassa. Taalla suosittelivat punktiota vasta rv17 alkaen, tuolloin on kuulemma turvallisempaa ja helpompaa punktion suorittaminen, me mennaan rv 17+2. En jaksa turhaan mietiskella keskenmenon riskia, koska laakari vakuutti, etta asiantuntevan laakarin tekemana riski on luokkaa 1/1000, joka ei paljon eroa normaalista spontaanista keskenmenoriskista. Ja halutaan tietaa sukupuoli, tuosta lapsivesitutkimuksestahan sen saa selville sataprosenttisesti. Avokki88, ilmeisesti rakenneultrassa saa yleensa sukupuolen selville, mikali sikion asento on myotamielinen. Meidan nt-ultrassa laakari sanoi, etta sukuelimet eivat ole siina vaiheessa (rv12) viela kehittyneet, joten silloin ei voi nahda sukupuolta.
Olivia83, olitko ennen tahystykseen passitusta laboratoriokokeissa, joissa ei siis loytynyt mitaan bakteeria/parasiittia/syyta tuolle ripulille?
Heippa taas pitkästä aikaa!
Isot pahoittelut Ninnattarelle ja Silver-icelle :hug:
HeidiS23lle isot onnittelut terveistä pojan papereista :flower:
Itsellä poksui tänään rv15 ja olo on tosi hyvä, mitä nyt liitoskivut ja närästys vaivaa mutta ne on pieniä kärsittäviä. Huomenna eka lääkäri. Sokerirasituksessa kävin viime vkolla ja arvot oli hyvät. Toinen rasitus sitten joskus puolen välin ja vkon 30 välissä.
Avokki; Yleensä tuossa rakenneultrassa näkyy sukupuoli jos sikiön asento sen sallii, tosin kaikki lääkärit eivät suostu sitä sanomaan. Itse ei vielä tiedetä kysytäänkö vai ei, viimeksi ei kysytty ja oli ihan kiva jännitys loppuun asti =) Tyttöä odotin saliin asti ja poika putkahti Nyt taas vahva tyttö olo, mutta saas nähdä. Mistään sydänäänistä tai mahan mallista ei ainakaan mulla voi sitä päätellä; 2 tyttöä ja 2 poikaa on ja aina ollut ihan samanlaiset sydänäänet ja mahanmallit.
Onni rv 15
Isot pahoittelut Ninnattarelle ja Silver-icelle :hug:
HeidiS23lle isot onnittelut terveistä pojan papereista :flower:
Itsellä poksui tänään rv15 ja olo on tosi hyvä, mitä nyt liitoskivut ja närästys vaivaa mutta ne on pieniä kärsittäviä. Huomenna eka lääkäri. Sokerirasituksessa kävin viime vkolla ja arvot oli hyvät. Toinen rasitus sitten joskus puolen välin ja vkon 30 välissä.
Avokki; Yleensä tuossa rakenneultrassa näkyy sukupuoli jos sikiön asento sen sallii, tosin kaikki lääkärit eivät suostu sitä sanomaan. Itse ei vielä tiedetä kysytäänkö vai ei, viimeksi ei kysytty ja oli ihan kiva jännitys loppuun asti =) Tyttöä odotin saliin asti ja poika putkahti
Nyt taas vahva tyttö olo, mutta saas nähdä. Mistään sydänäänistä tai mahan mallista ei ainakaan mulla voi sitä päätellä; 2 tyttöä ja 2 poikaa on ja aina ollut ihan samanlaiset sydänäänet ja mahanmallit.Onni rv 15
moikka!
anteeks, en jaksa lukea kaikkien kuulumisia nyt, tosi paha olla ninnatar ja silver ice teidän puolesta. paljon voimia ja jaksamista teille :hug:
itellä alkanu kovat supistukset viime yönä, jatkunu pitkin päivää, huomen aamulla lääkäriin. pitäkäähän peukkuja jooko, ihan itkuissaan täällä olen kun huonointa pelkään
13+2 pysy rakas kyydissä mukana :heart: :heart: :heart:
anteeks, en jaksa lukea kaikkien kuulumisia nyt, tosi paha olla ninnatar ja silver ice teidän puolesta. paljon voimia ja jaksamista teille :hug:
itellä alkanu kovat supistukset viime yönä, jatkunu pitkin päivää, huomen aamulla lääkäriin. pitäkäähän peukkuja jooko, ihan itkuissaan täällä olen kun huonointa pelkään
13+2 pysy rakas kyydissä mukana :heart: :heart: :heart:
Hei!
Paljon en ole tänne kirjoitellut, mutta aktiivisesti olen juttujanne lukenut. Voimia kaikille joita suru kohdannut, ja onnea jokaiselle raskauteen, kenellä se onnellisesti on jatkunut.
Meidän odotus on tältä erää päättynyt. :'( Saimma vauvan nähdä elossa muutaman kerran ultrassa, ja lääkärissä kuulla sydänäänetkin. Mutta viime keskiviikkona, kun raskausviikkoja oli 13+4, alkoi verenvuoto. Se oli runsasta, ja kipujakin oli. Lähdimme sairaalaan, koska en yksinkertaisesti uskaltanut olla kotona, kun vuosin niin paljon verta. Sairaalassa ultrattiin, löytyi vielä syke, ja lääkäri antoi toivon pilkahdusta, vaikkakin totesi myös että saattaa johtaa keskenmenoon. Vauvamme vielä taisteli, sydän löi vahvasti.
Minulla oli kovia kipuja, sain supistuksia ehkäisevää lääkettä, koska pikkuinen oli elossa, ja kohdunsuukin kiinni. Rukoilin ja toivoin, ettei tällä pikkuisellamme olisi kiire Enkelityttömme luokse taivaaseen. Mieheni kanssa yhdessä itkimme sairaalassa koko yön.
Torstaiaamuna supistukset ja kivut yltyivät, samoin vuoto hyytymien myötä. Taas ultrattiin, ja karu totuus iski vasten kasvoja, meillä oli nyt toinen enkeli. Syke ei enää näkynyt.Meidän pieni, odotettu, jo rakas vauvamme valui hyytymien seassa pois sinä torstaipäivänä. Illalla kohtu oli jo lähes tyhjä, ja vuoto huomattavasti rauhoittunut. Samalla huuhtoutuivat unelmamme, odotuksemme. Olin sisältä täysin tyhjä, sekä fyysisesti, että henkisesti.
En pysty ymmärtämään, miksi meille ei suoda lasta, joka jaksaisi elää ja kasvaa päästäkseen meidän rakastavaan syliimme. Meidän ihanat lapsemme haluavat vain jatkaa elämäänsä taivaan isän luona. Mutta niinhän siinä yhdessä runossakin sanotaan, että jotkut lapset vain ovat liian rakkaita taivaassa, heitä ei päästetä sieltä maan pinnalle.... :'(
Surumme on syvä, ja olo on vaikea. Silti mielessä kytee ajatus, ehkä vielä meillekin joskus onni suodaan. Ehkä joskus, vaikka se tuntuukin nyt mahdottomalta.
Sydämestäni toivon onnellista odotusta ihan jokaiselle tässä ketjussa, ja toivon että ette vastoinkäymisiä joudu enää kohtaamaan. Vaikka sanotaankin, että ne vahvistavat, niin itse ainakin on vaikea asiaa juuri nyt niin nähdä, niin lyöty olo on.
Yön enkelin siipien suojasta lähti pikkuenkeli luokse taivaanisän, ja sieltä hän katsoo tänne maanpäälle, suojaten ja turvaten jokaisen teidän pienokaisianne, jotta he saisivat kasvaa ja elää vahvana!
Paljon en ole tänne kirjoitellut, mutta aktiivisesti olen juttujanne lukenut. Voimia kaikille joita suru kohdannut, ja onnea jokaiselle raskauteen, kenellä se onnellisesti on jatkunut.
Meidän odotus on tältä erää päättynyt. :'( Saimma vauvan nähdä elossa muutaman kerran ultrassa, ja lääkärissä kuulla sydänäänetkin. Mutta viime keskiviikkona, kun raskausviikkoja oli 13+4, alkoi verenvuoto. Se oli runsasta, ja kipujakin oli. Lähdimme sairaalaan, koska en yksinkertaisesti uskaltanut olla kotona, kun vuosin niin paljon verta. Sairaalassa ultrattiin, löytyi vielä syke, ja lääkäri antoi toivon pilkahdusta, vaikkakin totesi myös että saattaa johtaa keskenmenoon. Vauvamme vielä taisteli, sydän löi vahvasti.
Minulla oli kovia kipuja, sain supistuksia ehkäisevää lääkettä, koska pikkuinen oli elossa, ja kohdunsuukin kiinni. Rukoilin ja toivoin, ettei tällä pikkuisellamme olisi kiire Enkelityttömme luokse taivaaseen. Mieheni kanssa yhdessä itkimme sairaalassa koko yön.
Torstaiaamuna supistukset ja kivut yltyivät, samoin vuoto hyytymien myötä. Taas ultrattiin, ja karu totuus iski vasten kasvoja, meillä oli nyt toinen enkeli. Syke ei enää näkynyt.Meidän pieni, odotettu, jo rakas vauvamme valui hyytymien seassa pois sinä torstaipäivänä. Illalla kohtu oli jo lähes tyhjä, ja vuoto huomattavasti rauhoittunut. Samalla huuhtoutuivat unelmamme, odotuksemme. Olin sisältä täysin tyhjä, sekä fyysisesti, että henkisesti.
En pysty ymmärtämään, miksi meille ei suoda lasta, joka jaksaisi elää ja kasvaa päästäkseen meidän rakastavaan syliimme. Meidän ihanat lapsemme haluavat vain jatkaa elämäänsä taivaan isän luona. Mutta niinhän siinä yhdessä runossakin sanotaan, että jotkut lapset vain ovat liian rakkaita taivaassa, heitä ei päästetä sieltä maan pinnalle.... :'(
Surumme on syvä, ja olo on vaikea. Silti mielessä kytee ajatus, ehkä vielä meillekin joskus onni suodaan. Ehkä joskus, vaikka se tuntuukin nyt mahdottomalta.
Sydämestäni toivon onnellista odotusta ihan jokaiselle tässä ketjussa, ja toivon että ette vastoinkäymisiä joudu enää kohtaamaan. Vaikka sanotaankin, että ne vahvistavat, niin itse ainakin on vaikea asiaa juuri nyt niin nähdä, niin lyöty olo on.
Yön enkelin siipien suojasta lähti pikkuenkeli luokse taivaanisän, ja sieltä hän katsoo tänne maanpäälle, suojaten ja turvaten jokaisen teidän pienokaisianne, jotta he saisivat kasvaa ja elää vahvana!
Yön enkeli voi ei.. :'( paljon voimia sinulle ja miehellesi.. :hug:
ihan sanattomaksi vetää nää suru uutisten määrät.. :'(
ihan sanattomaksi vetää nää suru uutisten määrät.. :'(
Aivan liikaa huonoja uutisia tähän ketjuun tullu :'( Jaksamista huonojen uutisten saaneille! :hug:
(.) Tänää alko aamuyöllä kummalliset pistokset alavatsas, varmaa jotai liitoskipuja? Jatkunu koko päivän. Tuntuu ihan supistuksilta, en että tietäisin miltä supistukset tuntuu ku on eka raskaus Vähän pahasti myös vihlo ku tein kyykkyjä salilla tänää. Tietääkö joku muuten mitä kaikkee liikkeitä salil ei sais tehä? Eiks kuitenkin rv 20 voi aika normaalisti treenata? Vatsarutistuslaitteen oon jo jättäny pois ja jalkäprässiä en varmaa kauaa pysty tehä. Pitäis varmaa keksiä muitakin treenimuotoja nyt. Kävely ja uinti ainaki on turvallisia. Ja joihinki jumppiin vois mennä...
Hitsi mua jännittää se huominen np-ultra! En varmasti saa unta yöllä ja nään varmaan monta painajaista siitä... Onneks kävin 6. viikolla varhaisultrassa ni tiedän ainaki et tuulimuna ei voi olla. Mutta silti pelottaa jos siel kohdussa onki eloton möykky Tuun heti aamulla ilmoittelemaan miten meni! Se ultra on siis jo 9.00.
(.) Tänää alko aamuyöllä kummalliset pistokset alavatsas, varmaa jotai liitoskipuja? Jatkunu koko päivän. Tuntuu ihan supistuksilta, en että tietäisin miltä supistukset tuntuu ku on eka raskaus
Vähän pahasti myös vihlo ku tein kyykkyjä salilla tänää. Tietääkö joku muuten mitä kaikkee liikkeitä salil ei sais tehä? Eiks kuitenkin rv 20 voi aika normaalisti treenata? Vatsarutistuslaitteen oon jo jättäny pois ja jalkäprässiä en varmaa kauaa pysty tehä. Pitäis varmaa keksiä muitakin treenimuotoja nyt. Kävely ja uinti ainaki on turvallisia. Ja joihinki jumppiin vois mennä...Hitsi mua jännittää se huominen np-ultra! En varmasti saa unta yöllä ja nään varmaan monta painajaista siitä... Onneks kävin 6. viikolla varhaisultrassa ni tiedän ainaki et tuulimuna ei voi olla. Mutta silti pelottaa jos siel kohdussa onki eloton möykky
Tuun heti aamulla ilmoittelemaan miten meni! Se ultra on siis jo 9.00.Yön enkeli
http://www.youtube.com/watch?v=gJ9ulRrjvrw&feature=PlayList&p=E746B56B8471266E&index=1
Johanna Kurkelan sanoin:
Ehkä ensi elämässä
Kaksin olemme taas tässä
Aivan hiljaa juuri näin, lähekkäin
Ehkä ensi elämässä
Hetkessä niin kiitävässä
Voimme olla jälleen näin, sylikkäin
Älä piittaa kyyneleistä, ole kuin et huomaiskaan
En vain vielä pysty meistä ihan täysin luopumaan
Sinä pysyt mielessäni, vaikka nyt sä lähdet pois
Ehkä joskus kaikki toisin olla vois
:hug:
http://www.youtube.com/watch?v=gJ9ulRrjvrw&feature=PlayList&p=E746B56B8471266E&index=1
Johanna Kurkelan sanoin:
Ehkä ensi elämässä
Kaksin olemme taas tässä
Aivan hiljaa juuri näin, lähekkäin
Ehkä ensi elämässä
Hetkessä niin kiitävässä
Voimme olla jälleen näin, sylikkäin
Älä piittaa kyyneleistä, ole kuin et huomaiskaan
En vain vielä pysty meistä ihan täysin luopumaan
Sinä pysyt mielessäni, vaikka nyt sä lähdet pois
Ehkä joskus kaikki toisin olla vois
:hug:
Yön enkeli :hug: :hug: :hug: :hug:
ei osaa enää mitään sanoa, tämä vaan tuntuu niin väärältä että toisille tapahtuu pahin mahollinen ja toiset saa iloita onnellisena loppuun asti...
Kirjoitit aivan ihanasti... :'( :hug: Jaksamisia kovasti! :hug:
ei osaa enää mitään sanoa, tämä vaan tuntuu niin väärältä että toisille tapahtuu pahin mahollinen ja toiset saa iloita onnellisena loppuun asti...
Kirjoitit aivan ihanasti... :'( :hug: Jaksamisia kovasti! :hug:
Yön Enkeli, olen ihan sanaton :hug: :'( Pahalta tuntuu puolestanne eikä kyyneleitä voi kyllä pidätellä :'(
En osaa muutakuin halata lujaa ja toivoa kaikkea hyvää tulevaisuuteen joka ehkä nyt tuntuu kovin synkältä :hug: :heart:
Näitä uutisia ei kyllä haluaisi enää tähän pinoon...ahdistaa kovasti :'(
(.) Itsellä tänään neuvolalääkäri klo. 9. Lääkärinä joku Lauri ja kynnys aika suuri :/ Olen näet ihan varma että kyseessä on joku itseänikin nuorempi kandimies,äh!! Täällä on surkee lääkäritilanne...viikon yks ja sitten tulee toinen :kieh:
En osaa muutakuin halata lujaa ja toivoa kaikkea hyvää tulevaisuuteen joka ehkä nyt tuntuu kovin synkältä :hug: :heart:
Näitä uutisia ei kyllä haluaisi enää tähän pinoon...ahdistaa kovasti :'(
(.) Itsellä tänään neuvolalääkäri klo. 9. Lääkärinä joku Lauri ja kynnys aika suuri :/ Olen näet ihan varma että kyseessä on joku itseänikin nuorempi kandimies,äh!! Täällä on surkee lääkäritilanne...viikon yks ja sitten tulee toinen :kieh:
Caribbee, Ninnatar ja Yön enkeli pahoittelut ja suuri voima - :hug:
Uskomatonta kuinka paljon on näitä huonoja uutisia. Luulempa, että vetäydyn joksikin aikaa palstalta.....alan liikaa samaistumaan herkkänä ihmisenä ja alan saada itsekkin isompia supistuksia. Nyt yritän suojella itseäni sekä tätä pientä.
Onnea HeidiS23 upeista uutisista!!
FinSki Onnea sulle punktioon! Tuo onkin mielenkiintoista, että teilläpäin tehdään se noilla viikoilla.
Onnellista odotusta teille kaikille joilla pikkuinen on vielä matkassa!
Uskomatonta kuinka paljon on näitä huonoja uutisia. Luulempa, että vetäydyn joksikin aikaa palstalta.....alan liikaa samaistumaan herkkänä ihmisenä ja alan saada itsekkin isompia supistuksia. Nyt yritän suojella itseäni sekä tätä pientä.
Onnea HeidiS23 upeista uutisista!!
FinSki Onnea sulle punktioon! Tuo onkin mielenkiintoista, että teilläpäin tehdään se noilla viikoilla.
Onnellista odotusta teille kaikille joilla pikkuinen on vielä matkassa!
Yön enkeli :'( :'( :hug: Itku täällä pääsi kohtalonne vuoksi. Voi miksi teille piti taas käydä näin? Ei voi käsittää! Miksi elämä voi välillä olla niin epäreilua? Jos olisit tässä ottaisin vaan syliin ja halaisin pitkään :hug: Kovasti sinulle jaksamista ja uskoa tulevaisuuteen!
huomenia
jäi eiliset viisut näkemättä ku väsymys on paha.. tänä aamuna oli sit sokerit ilmeisen alhaalla ku lapsille aamupalaa tehdessä meinas taju lähteä ja oksetti ihan kamalasti. onneksi oli jääkaapissa limukkaa
tupunan kuulumisia odotellessa :hug:
jäi eiliset viisut näkemättä ku väsymys on paha.. tänä aamuna oli sit sokerit ilmeisen alhaalla ku lapsille aamupalaa tehdessä meinas taju lähteä ja oksetti ihan kamalasti. onneksi oli jääkaapissa limukkaa
tupunan kuulumisia odotellessa :hug:
Yön enkeli, kirjoituksesi sai minutkin kyyneliin. Voi kuinka kamalan kokemuksen olette joutuneet käymään läpi. :'( Olen niin pahoillani, että tämä on taas osunut kohdallenne ja vielä noin karmivalla tavalla. :hug: Voimia surun keskelle ja anna sille surulle kaikki aika, minkä se tarvitsee. Teillä on nyt omat suojelusenkelit taivaassa katsomassa, että vielä jonain päivänä teille se suurin onni suodaan. :hug:
tupuna, äkkiä sitten tänne kertomaan uutiset. Ihan kamalasti pidän peukkuja, että pikkuisella olisi kaikki hyvin! d b
b