täällähän minä 
poijanpalleroinen syntyi 15.11.12 klo 14:43.... 3960g 52 cm, pipo 34,5 cm ja viikolla 38,1
poijanpalleroinen syntyi 15.11.12 klo 14:43.... 3960g 52 cm, pipo 34,5 cm ja viikolla 38,1
Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!
- Viestiketjun aloittaja Niipa-85
- Ensimmäinen viesti
synnäri-kertomus......
yllättäen lapsivedet meni keskiviikkona illalla, 18:15. sairaalaan soitto ja samantien matkaan. ei juuri supistuksia. 19:15 perillä käyrillä. sykkeet hyvät, rauhallista venailua. ilta ja yö meni lojuessa, kohdunsuu oli auki edelleen 3cm. lapsivettä tuli koko ajan PALJON!!
02 yöllä, päädyttiin laittamaan mamma unille rauhoittavien ja kipupiikin avulla, isä sai sängyn saliin myös. nukuttiin puoli seitsemään aamulla.
09 oksitosiinia suoneen.
aamupalat ja lounaat hyvin ales ei juurikaan tuntoja puoleen eikä toiseen. mulle sanottiin että jos illalla kuuteen mennessä ei ole syntynyt niin sitten otetaan ne viimeisetkin konstit käynnistämiseen, eli lisää oksitosiinia ym mömmöjä sekä joku paineenmittaus-anturi kohdunsuulle...
kunnes... päiväkahvi oli klo 13. kummasti se ei enää maistunutkaan..... 13:15 homma käyntiin, supistuksia TOSI kipeinä heti säännöllisinä... siitä puolen tunnin päästä ilokaasulle. voi apua, aloin itkemään... valtava tunneryöppy, pelkoa, jännitystä, kätilö tulee viereen sanomaan että kuule nyt menee vauhdilla loppuun, sä synnytät ihan pian... eikä lähtenyt vuoroaan vaihtamaan, vaikka toinen tuli omaan vuoroonsa.
paikalla oli siis kaksi kätilöä, sekä kätilöopiskelija.
supistukset vei voimalla mua eteenpäin, ilokaasu auttoi hyvin, osasin sitä viimeinkin keskittyä hengittämään. mies rakas silitti kättäni, ja toisella kädellä puristin sen kättä aina kivun yltyessä hurjiin mittoihin...
olin toivonut kohdunkaulanpuudutetta. edelleen olin 4 cm auki, kunnes kaksi ekaa supistusta ja auki 7cm. kivut maksimi-luokkaa, silmät kiinni vedin ilokaasua ja aina supistuksen tullen huokailin ja oli aivan rento olo...
lääkäri hälytettiin kiiruusti paikalle, en tuntenut juuri mitään puudutteen laitosta, ihmettelin että joko se muka laitettiin.
joo..
ja samantien täysin auki. ponnistusvaiheeseen suoraan, ja kun itellä meinas unohtua miten se taas tehtiinkään, sain korvaamatonta opastusta ja tsemppiä. ponnistus-tarve tuntui hyvälle, sitä seuraava kipu ei
pää tuli kohtuu hyvin, sitten olikin ongelma, pikkuisella oli toinen kämmen vastakkaisessa hartiassa. piti himmailla ja odottaa ohjeita. sitten se viimenen pari työntöä ja poika oli maailmassa, 9 pistein, itkettiin niin paljon sekä mies että minä, toisiimme kietoutuneina, voiko elämässä hienompaa vaikkakin kamalampaa nainen kokea...
jälkeiset tuli siitä sitten myös hiukan ajan päästä.
termiksi sain syöksysynnytyksen. 1h ja 20 min. ja vauva ulkona, jälkeiset siitä 20 min. päästä. ponnistusvaihe 5 min.
tämä oli henkisesti erittäin raskaan raskauden päätös. uskomatonta olla ehjänä ja tikittömänä kotona :heart: kotona odotti miehen hemmottelut mulle ... koti, ja toiset lapset
voidaan ihan hyvin, lueskelen nuo aiemmat tarinat teiltä paremmalla aikaa, nyt rauhoitutaan iltaa kohti, aivan parasta päästä miehen kainaloon nukkumaan
Fourth Gift ja pikkupallero , onnellisina vihdoin kotona
yllättäen lapsivedet meni keskiviikkona illalla, 18:15. sairaalaan soitto ja samantien matkaan. ei juuri supistuksia. 19:15 perillä käyrillä. sykkeet hyvät, rauhallista venailua. ilta ja yö meni lojuessa, kohdunsuu oli auki edelleen 3cm. lapsivettä tuli koko ajan PALJON!!
02 yöllä, päädyttiin laittamaan mamma unille rauhoittavien ja kipupiikin avulla, isä sai sängyn saliin myös. nukuttiin puoli seitsemään aamulla.
09 oksitosiinia suoneen.
aamupalat ja lounaat hyvin ales ei juurikaan tuntoja puoleen eikä toiseen. mulle sanottiin että jos illalla kuuteen mennessä ei ole syntynyt niin sitten otetaan ne viimeisetkin konstit käynnistämiseen, eli lisää oksitosiinia ym mömmöjä sekä joku paineenmittaus-anturi kohdunsuulle...
kunnes... päiväkahvi oli klo 13. kummasti se ei enää maistunutkaan..... 13:15 homma käyntiin, supistuksia TOSI kipeinä heti säännöllisinä... siitä puolen tunnin päästä ilokaasulle. voi apua, aloin itkemään... valtava tunneryöppy, pelkoa, jännitystä, kätilö tulee viereen sanomaan että kuule nyt menee vauhdilla loppuun, sä synnytät ihan pian... eikä lähtenyt vuoroaan vaihtamaan, vaikka toinen tuli omaan vuoroonsa.
paikalla oli siis kaksi kätilöä, sekä kätilöopiskelija.
supistukset vei voimalla mua eteenpäin, ilokaasu auttoi hyvin, osasin sitä viimeinkin keskittyä hengittämään. mies rakas silitti kättäni, ja toisella kädellä puristin sen kättä aina kivun yltyessä hurjiin mittoihin...
olin toivonut kohdunkaulanpuudutetta. edelleen olin 4 cm auki, kunnes kaksi ekaa supistusta ja auki 7cm. kivut maksimi-luokkaa, silmät kiinni vedin ilokaasua ja aina supistuksen tullen huokailin ja oli aivan rento olo...
lääkäri hälytettiin kiiruusti paikalle, en tuntenut juuri mitään puudutteen laitosta, ihmettelin että joko se muka laitettiin.
joo..
ja samantien täysin auki. ponnistusvaiheeseen suoraan, ja kun itellä meinas unohtua miten se taas tehtiinkään, sain korvaamatonta opastusta ja tsemppiä. ponnistus-tarve tuntui hyvälle, sitä seuraava kipu ei
pää tuli kohtuu hyvin, sitten olikin ongelma, pikkuisella oli toinen kämmen vastakkaisessa hartiassa. piti himmailla ja odottaa ohjeita. sitten se viimenen pari työntöä ja poika oli maailmassa, 9 pistein, itkettiin niin paljon sekä mies että minä, toisiimme kietoutuneina, voiko elämässä hienompaa vaikkakin kamalampaa nainen kokea...
jälkeiset tuli siitä sitten myös hiukan ajan päästä.
termiksi sain syöksysynnytyksen. 1h ja 20 min. ja vauva ulkona, jälkeiset siitä 20 min. päästä. ponnistusvaihe 5 min.
tämä oli henkisesti erittäin raskaan raskauden päätös. uskomatonta olla ehjänä ja tikittömänä kotona :heart: kotona odotti miehen hemmottelut mulle ... koti, ja toiset lapset
voidaan ihan hyvin, lueskelen nuo aiemmat tarinat teiltä paremmalla aikaa, nyt rauhoitutaan iltaa kohti, aivan parasta päästä miehen kainaloon nukkumaan
Fourth Gift ja pikkupallero , onnellisina vihdoin kotona
JEEEE HIENO HOMMA FG :flower: ONNEA ONNEA :flower: aika hyvin täällä huomataan jos joku porukasta uupuu
Poikamme syntyi 16.11. Pe klo 10:24, 2800 g, 48,5 cm, rv 38+5 kiireellisellä sektiolla. Hurja kokemus, mutta nyt tutustutaan toisiimme ja toivutaan kertomuksen saatte kun päästään kotiutumaan joskus.
Nynaeve ja poika kohta 2 vrk
kertomuksen saatte kun päästään kotiutumaan joskus.Nynaeve ja poika kohta 2 vrk
Moikka pitkästä aikaa! Kirjottelin just varmaan parikymmentä minuuttia synnytyskertomusta mutta kone päätti sitten just ennen lähetystä alkaa käynnistää itseään uudelleen....:stick: Kirjottelen joskus myöhemmin uudestaan.
Mutta, me tosiaan saatiin aikamoinen isänpäivälahja. Meille syntyi poika 11.11 klo 5.48. Painoa vaatimattomat 4635 g ja pituutta 56 cm. Kaikista synnytyspeloista ja ahdistuksesta huolimatta heppu tuli alateitse, joten pidän itseäni nyt aikamoisena yli-ihmisenä. Heh, no ei vaiskaan. Yllättävän vähillä vaurioilla selvittiin, eppari tehtiin ja pienen pieni repeämä tuli, joten suht helpolla päästiin. Kai?
Poika joutui 2 vrk:n ikäisenä lastenosastolle keskolaan jonkin infektion vuoksi. Muutaman tunnin päästä lähdetään hakemaan poikaa kotiin vihdoin ja viimein. :heart:
Ollaan miehen kanssa käyty päivittäin useamman kerran sairaalassa hoitamassa ja syöttämässä pikkuista, joten aikamoisen kiireinen viikko ollut. Tänään siis vihdoin saadaan nyytti kotiin ja arki alkakoon.
PikkuA ja poika tasan viikko :heart:
Onnea tositosi paljon kaikille muillekin vauvan saaneille!! Luskelen myöhemmin teidän tarinoita, nyt yritän vielä vähän nukkua. Heräsin kolmelta, enkä ole unta saanut, jännittää niin kovasti. Voi kun sais jo lähteä hakemaan vauvaa...
Mutta, me tosiaan saatiin aikamoinen isänpäivälahja. Meille syntyi poika 11.11 klo 5.48. Painoa vaatimattomat 4635 g ja pituutta 56 cm. Kaikista synnytyspeloista ja ahdistuksesta huolimatta heppu tuli alateitse, joten pidän itseäni nyt aikamoisena yli-ihmisenä.
Heh, no ei vaiskaan. Yllättävän vähillä vaurioilla selvittiin, eppari tehtiin ja pienen pieni repeämä tuli, joten suht helpolla päästiin. Kai?Poika joutui 2 vrk:n ikäisenä lastenosastolle keskolaan jonkin infektion vuoksi. Muutaman tunnin päästä lähdetään hakemaan poikaa kotiin vihdoin ja viimein. :heart:
Ollaan miehen kanssa käyty päivittäin useamman kerran sairaalassa hoitamassa ja syöttämässä pikkuista, joten aikamoisen kiireinen viikko ollut. Tänään siis vihdoin saadaan nyytti kotiin ja arki alkakoon.
PikkuA ja poika tasan viikko :heart:
Onnea tositosi paljon kaikille muillekin vauvan saaneille!! Luskelen myöhemmin teidän tarinoita, nyt yritän vielä vähän nukkua. Heräsin kolmelta, enkä ole unta saanut, jännittää niin kovasti.
Voi kun sais jo lähteä hakemaan vauvaa...Tullut hurjasti uusia vauvoja tähän ketjuun. Suuren suuret onnittelut kaikille tasapuolisesti :flower:
Täällä totutellaan uuteen arkeen tuon alle pari viikkosen kanssa Ihana pikkumies on, vaikkakin viimeyö meni hiukan enemmän pyöriessä. Itellä on väsymys vielä aika iso, päivisin jaksaa suht hyvin kun ottaa pikkupäikkärit, mutta yöheräilyt on vielä tuskasia mulle.. Onneks on tuo mies auttamassa, muuten ei tulis mittään!
Hankalinta mulle itelleni on tällä hetkellä olla tekemättä liikaa. Leikkausarven vuoks ei sais paljoo mitään rehkiä, mutta pakko on kotiakin jonkun verran hoitaa, että on sellanen hyvä ja seesteinen fiilis. Helposti sitä vaan meinaa alkaa touhuileen, kun saa pojan päiväunille. Välillä pitää oikein käskyttää itteensä, että nuku nyt sinäkin, kun kerran voit
Ja nytkin täällä netissä roikun, vaikka haukotuttaa vielä yön jäljiltä Ehkäpä siirryn sohvalle vielä hiukan jatkaan lepoa, kun kaverin pitäis viel pari tuntia jaksaa tuolla ruualla ---> Zzzzz
*sisunen
Täällä totutellaan uuteen arkeen tuon alle pari viikkosen kanssa
Ihana pikkumies on, vaikkakin viimeyö meni hiukan enemmän pyöriessä. Itellä on väsymys vielä aika iso, päivisin jaksaa suht hyvin kun ottaa pikkupäikkärit, mutta yöheräilyt on vielä tuskasia mulle.. Onneks on tuo mies auttamassa, muuten ei tulis mittään!Hankalinta mulle itelleni on tällä hetkellä olla tekemättä liikaa. Leikkausarven vuoks ei sais paljoo mitään rehkiä, mutta pakko on kotiakin jonkun verran hoitaa, että on sellanen hyvä ja seesteinen fiilis. Helposti sitä vaan meinaa alkaa touhuileen, kun saa pojan päiväunille. Välillä pitää oikein käskyttää itteensä, että nuku nyt sinäkin, kun kerran voit
Ja nytkin täällä netissä roikun, vaikka haukotuttaa vielä yön jäljiltä
Ehkäpä siirryn sohvalle vielä hiukan jatkaan lepoa, kun kaverin pitäis viel pari tuntia jaksaa tuolla ruualla ---> Zzzzz *sisunen
tosi suuret onnittelut sitten kaikille ketkä vauvan on myös saanut :heart: se on kyllä hieno hetki, kotiin paluu vielä hienompaa
sairaalan henkilökunta oli AIVAN mahtavaa, niin salissa kuin osastollakin. haikea olo jäi, kun totesin että tätä en enää koskaan koe. mutta neljä lasta on sekin jo niin suuri aarre ettei paremmasta väliä
vauvan sokerit oli alusta saakka loistavat, ei siis hätää niidenkään suhteen.
närästys jäi synnytys-saliin kuten aina
mun kohdalla lääkärit otti upeasti huomioon laskeuma-asian, jälkipyykki tän suhteen kuitenkin vielä edessä. annetaan ajan kulua, lantionpohjan jumppaa teen mutta se ei vaivaa enää kokonaan korjaa. jos ilmaantuu oireita niin hakeudun hoitoon, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua on mentävä ihan gynelle, arvioidaan kohotusleikkauksen tarve. toistaiseksi tilanne ok, vessareissut jatkuu kolmen tunnin välein jälkitarkastukseen saakka. no, sekään ei haittaa, onhan tohon rytmiin jo puoli vuotta totuteltu ja vauva syö 3-4 h välein niin meillä on tuttu rutiini jo käynnissä
imetän osittain, mutta korviketta ollut heti eka päivästä saakka, maito alkaa nousta hiljalleen, ja oon aika positiivinen asian suhteen, tällä kertaa saatan jopa onnistuakin haastavimmaksi osoittautuu oikea arki, kuinka taapero sitten antaa rauhassa imettää...
no, päivä kerrallaan mennään tässäkin.
osastolla annoin tutin, ja sitä nuorimies käyttää vain jos mikään muu ei auta. imeminen kuitenkin rinnalla lähti välittömästi käyntiin syntymästä, en huolta kanna yhden tutin pitämisestä käytöstä. vain yksi hoitaja kritisoi osastolla toimiani, mutta ei paljoa hetkauttanut.. hyvää se tarkoitti, mutta mä teen kuten parhaaksi näen enkä todellakaan itketä vauvaa jos sillä on vain tarve saada joku suuhun eikä ole kuitenkaan nälkä. ja kun tosiasia on sekin, että mä en vaan VOI olla vauvaa imettämässä 24/7...
kohtutulehduksen edellisen synnytyksen jälkeen kokeneena sain myös ekstra-seurantaa. pelkään sitä edelleen niin kovin ja kun kerroin huoliani niin kyllä kävi lääkärit katsomassa useaan kertaan. empaattisina ja osaavina oli kyllä niin turvallinen olo!
painoa jäi kymmenen kiloa vielä, lähtiessä hempparikin huikeat 134 synnytyksessä menetin verta vain 300ml, mikä on tosi vähän verraten aiempiini. senkin vuoksi olo varmaan niin loistava.
ja voitte kuvitella miltä maistuu aamukahvi omalla sohvalla :attn:
jaha, sitten alkaakin olla aika ottaa itse aamupalaa, jotta vauvan hoitoon ei häiriinny se että itellä oisi nälkä.
tän vinkin annan kaikille: kun vauva nukkuu, syö, nuku, käy vessassa, ja SITTEN kun oot omat tarpeesi tyydyttänyt, jaksat vauvaa ihan eri lailla pidelläkin
ja kyllä se arki tasaantuu taapero-perheissäkin mustasukkaisuuksista huolimatta! taaperolle vain paljon aikaa ja huomiota, meilläkin annettiin vaippapaketista pari vaippaa nukke-vauvoille, sekä puhdistuspyyhkeitä joilla taapero luuttuaa vauvanukkeaan kun mä hoidan meidän oikeaa vauvaa viereen kainaloon vaan toinenkin vaikka pieni on rinnalla. taaperon elämän suurin muutos on tapahtunut ja vaikeahan sitä on sulattaa ihan tuosta vain
voimia vielä odottaville, ja yliaikaisille!!!! on sellainen palkinto edessä, joten jaksakaa!!!
sairaalan henkilökunta oli AIVAN mahtavaa, niin salissa kuin osastollakin. haikea olo jäi, kun totesin että tätä en enää koskaan koe. mutta neljä lasta on sekin jo niin suuri aarre ettei paremmasta väliä
vauvan sokerit oli alusta saakka loistavat, ei siis hätää niidenkään suhteen.
närästys jäi synnytys-saliin
kuten aina mun kohdalla lääkärit otti upeasti huomioon laskeuma-asian, jälkipyykki tän suhteen kuitenkin vielä edessä. annetaan ajan kulua, lantionpohjan jumppaa teen mutta se ei vaivaa enää kokonaan korjaa. jos ilmaantuu oireita niin hakeudun hoitoon, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua on mentävä ihan gynelle, arvioidaan kohotusleikkauksen tarve. toistaiseksi tilanne ok, vessareissut jatkuu kolmen tunnin välein jälkitarkastukseen saakka. no, sekään ei haittaa, onhan tohon rytmiin jo puoli vuotta totuteltu
ja vauva syö 3-4 h välein niin meillä on tuttu rutiini jo käynnissä imetän osittain, mutta korviketta ollut heti eka päivästä saakka, maito alkaa nousta hiljalleen, ja oon aika positiivinen asian suhteen, tällä kertaa saatan jopa onnistuakin
haastavimmaksi osoittautuu oikea arki, kuinka taapero sitten antaa rauhassa imettää...no, päivä kerrallaan mennään tässäkin.
osastolla annoin tutin, ja sitä nuorimies käyttää vain jos mikään muu ei auta. imeminen kuitenkin rinnalla lähti välittömästi käyntiin syntymästä, en huolta kanna yhden tutin pitämisestä käytöstä. vain yksi hoitaja kritisoi osastolla toimiani, mutta ei paljoa hetkauttanut.. hyvää se tarkoitti, mutta mä teen kuten parhaaksi näen enkä todellakaan itketä vauvaa jos sillä on vain tarve saada joku suuhun eikä ole kuitenkaan nälkä. ja kun tosiasia on sekin, että mä en vaan VOI olla vauvaa imettämässä 24/7...
kohtutulehduksen edellisen synnytyksen jälkeen kokeneena sain myös ekstra-seurantaa. pelkään sitä edelleen niin kovin ja kun kerroin huoliani niin kyllä kävi lääkärit katsomassa useaan kertaan. empaattisina ja osaavina
oli kyllä niin turvallinen olo!painoa jäi kymmenen kiloa vielä, lähtiessä hempparikin huikeat 134
synnytyksessä menetin verta vain 300ml, mikä on tosi vähän verraten aiempiini. senkin vuoksi olo varmaan niin loistava.ja voitte kuvitella miltä maistuu aamukahvi omalla sohvalla :attn:
jaha, sitten alkaakin olla aika ottaa itse aamupalaa, jotta vauvan hoitoon ei häiriinny se että itellä oisi nälkä.
tän vinkin annan kaikille: kun vauva nukkuu, syö, nuku, käy vessassa, ja SITTEN kun oot omat tarpeesi tyydyttänyt, jaksat vauvaa ihan eri lailla pidelläkin
ja kyllä se arki tasaantuu taapero-perheissäkin mustasukkaisuuksista huolimatta! taaperolle vain paljon aikaa ja huomiota, meilläkin annettiin vaippapaketista pari vaippaa nukke-vauvoille, sekä puhdistuspyyhkeitä joilla taapero luuttuaa vauvanukkeaan kun mä hoidan meidän oikeaa vauvaa
viereen kainaloon vaan toinenkin vaikka pieni on rinnalla. taaperon elämän suurin muutos on tapahtunut ja vaikeahan sitä on sulattaa ihan tuosta vain voimia vielä odottaville, ja yliaikaisille!!!! on sellainen palkinto edessä, joten jaksakaa!!!
Onnea kovasti kaikille vauvan saaneille! :flower:
Aivan sama fiilis Niiskuneiti :kieh:
Huomenna yliaikakontrolli, sitten varsin tietää, koska vauva hätyytellään yksiöstään kun ei muuten siitä tunnu luopuvan. Jännittävää. Ärsyttävää. Haikeaa. Siinä ehkä tämän hetken fiilikset.
Hevosenkenkä 41+5
Aivan sama fiilis Niiskuneiti :kieh:
Huomenna yliaikakontrolli, sitten varsin tietää, koska vauva hätyytellään yksiöstään kun ei muuten siitä tunnu luopuvan. Jännittävää. Ärsyttävää. Haikeaa. Siinä ehkä tämän hetken fiilikset.
Hevosenkenkä 41+5
Olipas ryöpsähdyksellä tullut vauva-uutisia! =)
Paljon paljon onnea kaikille!!! :flower: :heart:
Olipas täällä yö. Heti ku pääsi kehumasta, että menee jo paremmin, niin sitte sai herätä melkein tunnin välein, kun tyttö heräs taas samoihin pierun/kakan pynnäyksiin ja itkukshan se meni. Mies oli jossain vaiheessa viittä vaille menossa yläkertaan nukkumaan, mutta palas sitte kuitenki takas sänkyyn. Nyt ne tuolla molemmat nukkuu, tytsin sain siirrettyä pinnariin ja varmaan uni maistuuki tuon yön jälkeen.
Kyllä määki vähän epäilevästi suhtaudun tuohon Cuplatoniin, mies sitä enemmän halus, että annetaan. Enkä ihan joka syötöllä viiti sitä antaa, jos syöttöväli on tosi lyhyt. Tai sitte annan vaan ihan vähän..
Onko joillaki vaikuttanu esim. pullan syöminen ilmavaivoihin? Eilen kun kävi vieraita, niin tuli syötyä pari pullaa. Oon vaalean leivän jättäny pois. Ruisleipää söin vähän eilen aamulla ja nyt tänä aamuna. Kauanko siinä sitten menee, että jokin ruoka vaikuttaa äidinmaitoon? Leivän päällä oli taas juustoa, kinkkua, kurkkua ja tomaattia, kun aiemmin viikolla söin ruisleipää pelkän levitteen kanssa. Kun alkaa iteltä loppua kohta vaihtoehdot, että mitä mä sitten syön, jos sitä ja tätä pitää välttää??!!!
Onhan se ikävää, että toisella on maha kipeä jostain mitä minä syön. Pitää kuitenki olla onnellinen, että kipu ei oo jatkuvaa. Mulla on kans kuulemma ollu 3 kuukauden koliikki vauvana, että liekö periytyvää?
Mies menee huomenna töihin.. Se varmaan nukkuu ens yön yläkerrassa varmuuden vuoksi. Ja siitä eteenpäin, jos itkuheräämiset jatkuu... Tähän täytyy vielä sanoa, että eilen oli kyllä mahtavuutta päivällä kun tyttö heräs yksiltä unilta ilman itkua ja satuin just meneen kattomaan, kun toinen venyttelee ja vaan kattelee pinnasängystä ihan rauhallisena :heart:
mnica ja lohikäärmetyttö 2vkoa 6 päivää (kohta jo 3 vkoa!!!)
Paljon paljon onnea kaikille!!! :flower: :heart:
Olipas täällä yö. Heti ku pääsi kehumasta, että menee jo paremmin, niin sitte sai herätä melkein tunnin välein, kun tyttö heräs taas samoihin pierun/kakan pynnäyksiin ja itkukshan se meni. Mies oli jossain vaiheessa viittä vaille menossa yläkertaan nukkumaan, mutta palas sitte kuitenki takas sänkyyn. Nyt ne tuolla molemmat nukkuu, tytsin sain siirrettyä pinnariin ja varmaan uni maistuuki tuon yön jälkeen.
Kyllä määki vähän epäilevästi suhtaudun tuohon Cuplatoniin, mies sitä enemmän halus, että annetaan. Enkä ihan joka syötöllä viiti sitä antaa, jos syöttöväli on tosi lyhyt. Tai sitte annan vaan ihan vähän..
Onko joillaki vaikuttanu esim. pullan syöminen ilmavaivoihin? Eilen kun kävi vieraita, niin tuli syötyä pari pullaa. Oon vaalean leivän jättäny pois. Ruisleipää söin vähän eilen aamulla ja nyt tänä aamuna. Kauanko siinä sitten menee, että jokin ruoka vaikuttaa äidinmaitoon? Leivän päällä oli taas juustoa, kinkkua, kurkkua ja tomaattia, kun aiemmin viikolla söin ruisleipää pelkän levitteen kanssa. Kun alkaa iteltä loppua kohta vaihtoehdot, että mitä mä sitten syön, jos sitä ja tätä pitää välttää??!!!
Onhan se ikävää, että toisella on maha kipeä jostain mitä minä syön. Pitää kuitenki olla onnellinen, että kipu ei oo jatkuvaa. Mulla on kans kuulemma ollu 3 kuukauden koliikki vauvana, että liekö periytyvää?
Mies menee huomenna töihin.. Se varmaan nukkuu ens yön yläkerrassa varmuuden vuoksi. Ja siitä eteenpäin, jos itkuheräämiset jatkuu... Tähän täytyy vielä sanoa, että eilen oli kyllä mahtavuutta päivällä kun tyttö heräs yksiltä unilta ilman itkua ja satuin just meneen kattomaan, kun toinen venyttelee ja vaan kattelee pinnasängystä ihan rauhallisena :heart:
mnica ja lohikäärmetyttö 2vkoa 6 päivää (kohta jo 3 vkoa!!!)
hevosenkenkä toivottavasti ottavat sut huomenna suoraan sisään ja alkavat käynnistelee
Mulla on keskiviikkona ya-kontrolli ja meinasin sairaalakassin ottaa mukaa ja kinuta, että käynnistäis
Mulla on keskiviikkona ya-kontrolli ja meinasin sairaalakassin ottaa mukaa ja kinuta, että käynnistäis
:heart:Oi, mitä ihania vauvakuulumisia monella, onnea tuhannesti:heart:
Täällä ei muuta kuin että alaselkä jumittaa niin, että on hankala kävellä. Eilen illalla menkkamaisia juilintoja tavallista enemmän, ei muuta. Ja väsy on, kun viime yönäkin piti nousta syömään, eikä enää sen jälkeen meinannut saada nukuttua kiitos myöhään nukuttujen päiväunien.
E´n millään malta odottaa, että täälläkin saadaan alkaa elämään ihanaa vaikkakin rankkaa vauva-aikaa:heart: Kaikille ensikertalaisille voisi sanoa lohdutukseksi, että kaikki on vain väliaikaista, valvomiset, vatsan väännöt jne Tilalle tulee uusia ongelmia, mutta niistä selviää=) Tsemppiä jokaiselle!
-Melanie 38+4
Täällä ei muuta kuin että alaselkä jumittaa niin, että on hankala kävellä. Eilen illalla menkkamaisia juilintoja tavallista enemmän, ei muuta. Ja väsy on, kun viime yönäkin piti nousta syömään, eikä enää sen jälkeen meinannut saada nukuttua kiitos myöhään nukuttujen päiväunien.
E´n millään malta odottaa, että täälläkin saadaan alkaa elämään ihanaa vaikkakin rankkaa vauva-aikaa:heart: Kaikille ensikertalaisille voisi sanoa lohdutukseksi, että kaikki on vain väliaikaista, valvomiset, vatsan väännöt jne Tilalle tulee uusia ongelmia, mutta niistä selviää=) Tsemppiä jokaiselle!
-Melanie 38+4
40+0 eikä mittää tietoa lähdöstä :kieh: huomenna olis taas ä-polilla aika..
Onnea Nynaeve ja PikkuA :flower: mukava kuulla että teillä kaikki nyt hyvin ja PikkuA saa pojan kotiin.
Itsellä viimeyö sujui mukavasti, ei supisteluja eikä muitakaan vaivoja. Tänään olen ollut aika paljon ylhäällä joten huomaa että jaloissa alkaa turvotukset vaivaamaan. Pihahommia hiukan tehty myös.
mnica meillä oli esikoisella sillon koliikkia ja itkeskeli päivät pääskytysten. Lopulta "turvauduimme" vyöhyketerapiaan, jossa tämä nainen oli perehtynyt näihin lasten ilmavaivoihin ja itkuisuuteen. Neuvoi samalla myös ruokavalio asioissa ja sanoi silloin mulle että joitakin ruoka- aineita kannattaa välttää että vaikuttavat imetyksen kautta vauvan ilmavaivoihin. Näitä oli ainakin kahvi ja sipuli. Lisäksi olin jonkun viikon hiivattomalla dieetillä, kun sanoi että hiiva voi vaikuttaa myös. No itse en huomannut eroa, kun jätin hiivat pois. Kaupassa sai vaan todella tarkkaan ettiä hiivattomia leipiä. Jos kärsivällisyyttä ja halua riittää niin voi kokeilla, mut meidän muksun kohdalla em. dieetti ei toiminut, enemmänkin stressas omaa pääkoppaa.
Kovásti jaksamisia sinne, omalla kokemuksella uskallan sanoa että tiedän miltä tuntuu. Meillä ei muistaakseni myöskään auttabut toi cuplaton vaikka sitä annettiinkin, koitettiin myös disflatylia (meniköhän oikein) kun joku kehui, mut eipä auttanut sekään.
POKS POKS 39!!!!!
Itsellä viimeyö sujui mukavasti, ei supisteluja eikä muitakaan vaivoja. Tänään olen ollut aika paljon ylhäällä joten huomaa että jaloissa alkaa turvotukset vaivaamaan. Pihahommia hiukan tehty myös.
mnica meillä oli esikoisella sillon koliikkia ja itkeskeli päivät pääskytysten. Lopulta "turvauduimme" vyöhyketerapiaan, jossa tämä nainen oli perehtynyt näihin lasten ilmavaivoihin ja itkuisuuteen. Neuvoi samalla myös ruokavalio asioissa ja sanoi silloin mulle että joitakin ruoka- aineita kannattaa välttää että vaikuttavat imetyksen kautta vauvan ilmavaivoihin. Näitä oli ainakin kahvi ja sipuli. Lisäksi olin jonkun viikon hiivattomalla dieetillä, kun sanoi että hiiva voi vaikuttaa myös. No itse en huomannut eroa, kun jätin hiivat pois. Kaupassa sai vaan todella tarkkaan ettiä hiivattomia leipiä. Jos kärsivällisyyttä ja halua riittää niin voi kokeilla, mut meidän muksun kohdalla em. dieetti ei toiminut, enemmänkin stressas omaa pääkoppaa.
Kovásti jaksamisia sinne, omalla kokemuksella uskallan sanoa että tiedän miltä tuntuu. Meillä ei muistaakseni myöskään auttabut toi cuplaton vaikka sitä annettiinkin, koitettiin myös disflatylia (meniköhän oikein) kun joku kehui, mut eipä auttanut sekään.
POKS POKS 39!!!!!
Onnea FG, Nynaeve ja PikkuA :heart: :flower:
Myös täällä odotus jatkuu :kieh: ja yöt ne menee vaikeammiksi kiihtyvällä tahdilla. Tänään kädet oli tuossa 4.30 jo niin kipeät että oli pakko nousta tunniksi pyörittelemään ja venyttelemään vaikka eipä siitä ollut apua kun vajaaksi tunniksi. Ihania puutumisoireita alkanut tulemaan myös jalkaan toivottavasti oli vain jotain ohimenevää
Huomenna taas neuvolaa...ei jaksais
iia ja Anselmi 40+3
Myös täällä odotus jatkuu :kieh: ja yöt ne menee vaikeammiksi kiihtyvällä tahdilla. Tänään kädet oli tuossa 4.30 jo niin kipeät että oli pakko nousta tunniksi pyörittelemään ja venyttelemään vaikka eipä siitä ollut apua kun vajaaksi tunniksi. Ihania puutumisoireita alkanut tulemaan myös jalkaan toivottavasti oli vain jotain ohimenevää
Huomenna taas neuvolaa...ei jaksais
iia ja Anselmi 40+3
Ihania vauvauutisia täällä taas! Onnea vauvansa saaneille ja tsempitykset vielä masuvauvoja kasvatteleville :heart:
Meillä on arki lähtenyt kotona tosi hyvin pikku-Sintin kanssa. Yöllä kaveri nukkuu 3-4h pätkiä joten syömään herätään 1-2 kertaa. Mulla tulee maitoa tosi huonosti joten lisämaitoa kyllä joudutaan aina imetyksen päätteeksi tarjoilemaan että paino saadaan nousuun. Katsotaan jos ensi tiistain neuvolassa oltaisiin saavutettu syntymäpaino. Vauva on tosi kiltti eikä juurikaan huutele eikä kitise turhia. Suurilta masuvaivoiltakin on säästytty. Ostettiin apteekista sellaista Kuplastop -valmistetta jossa on mukana myös maitohappobakteereja sen ilmakuplia pilkkovan ominaisuuden lisäksi.
Suuri apu on ollut kotona isyyslomaa viettävästä isästä. Välillä kyllä molemmat tajutaan vasta illansuussa että eipä ole itse tullut syöneeksi koko päivänä mitään
Tuna ja Sintti 1vko 5pv
Meillä on arki lähtenyt kotona tosi hyvin pikku-Sintin kanssa. Yöllä kaveri nukkuu 3-4h pätkiä joten syömään herätään 1-2 kertaa. Mulla tulee maitoa tosi huonosti joten lisämaitoa kyllä joudutaan aina imetyksen päätteeksi tarjoilemaan että paino saadaan nousuun. Katsotaan jos ensi tiistain neuvolassa oltaisiin saavutettu syntymäpaino. Vauva on tosi kiltti eikä juurikaan huutele eikä kitise turhia. Suurilta masuvaivoiltakin on säästytty. Ostettiin apteekista sellaista Kuplastop -valmistetta jossa on mukana myös maitohappobakteereja sen ilmakuplia pilkkovan ominaisuuden lisäksi.
Suuri apu on ollut kotona isyyslomaa viettävästä isästä. Välillä kyllä molemmat tajutaan vasta illansuussa että eipä ole itse tullut syöneeksi koko päivänä mitään
Tuna ja Sintti 1vko 5pv
Tervehdys pitkästä aikaa!!
Onnea kaikille jotka ovat saaneet nyyttinsä syliin asti! :heart:
Meidän poika syntyi 8.11. sektiolla ja siitä lähtien onkin sitten ihmetelty ja ihasteltu pientä ihmettä. Sain nyt vasta aikaiseksi tulla tähän koneelle kertomaan!
Harakanhattu/ 8.11.2012 / rv 39+1 / poika / 52 cm / 4370 g /
Onnea kaikille jotka ovat saaneet nyyttinsä syliin asti! :heart:
Meidän poika syntyi 8.11. sektiolla ja siitä lähtien onkin sitten ihmetelty ja ihasteltu pientä ihmettä. Sain nyt vasta aikaiseksi tulla tähän koneelle kertomaan!
Harakanhattu/ 8.11.2012 / rv 39+1 / poika / 52 cm / 4370 g /
Paljon onnea tasapuolisesti kaikille vauvansa saaneille! :heart: Ja kiitos synnytyskertomuksista teille jotka niitä olette jaksaneet jakaa, sekä erityiskiitos teille, joilta on tullut näin ensikertalaiselle arvokkaita vinkkejä vauvan ensipäiviin/-viikkoihin liittyen.
Korvapuustille 40+ viikkoihin liittyen; toki muutama viikko on mitätön aika koko odotukseen suhteutettuna ja yksikään vauva ei ole (tietääkseni) sisälle jäänyt...Mutta itselleni ainakin laskettu päivä on koko odotusajan ollut eräänlainen kiintopiste, jota on odottanut, vaikka olen hyvin tietoinen siitä, että vain hyvin pieni osa lapsista syntyy ko. päivänä. Niinpä kun tämä päivä on ollut ja mennyt, veikkaan että päivät alkavat tuntua entistäkin pidemmiltä (itselläni ainakin ihan riittävän pitkiä jo nyt) ja malttamattomuus nostaa päätään entisestään...Ja mulla ainakin vaikuttaa se, että tiedän vauvan olevan "valmis" ulkomaailmaan ja haluaisin jo tavata hänet. Eli tunnustan; tulen varmasti läheisilleni valittelemaan jos tässä menään pitkästikin yli
Täällä siis tänään 40+0, supistuksia yms. on ja ei ole, ymmärtääkseni ei suurempia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä...
Millimama & Rymy-Iita 40+0
Korvapuustille 40+ viikkoihin liittyen; toki muutama viikko on mitätön aika koko odotukseen suhteutettuna ja yksikään vauva ei ole (tietääkseni) sisälle jäänyt...Mutta itselleni ainakin laskettu päivä on koko odotusajan ollut eräänlainen kiintopiste, jota on odottanut, vaikka olen hyvin tietoinen siitä, että vain hyvin pieni osa lapsista syntyy ko. päivänä. Niinpä kun tämä päivä on ollut ja mennyt, veikkaan että päivät alkavat tuntua entistäkin pidemmiltä (itselläni ainakin ihan riittävän pitkiä jo nyt) ja malttamattomuus nostaa päätään entisestään...Ja mulla ainakin vaikuttaa se, että tiedän vauvan olevan "valmis" ulkomaailmaan ja haluaisin jo tavata hänet. Eli tunnustan; tulen varmasti läheisilleni valittelemaan jos tässä menään pitkästikin yli
Täällä siis tänään 40+0, supistuksia yms. on ja ei ole, ymmärtääkseni ei suurempia merkkejä lähestyvästä synnytyksestä...
Millimama & Rymy-Iita 40+0
Viimeksi muokattu:
Poikamme syntyi 18.11 8:56 4230g 53cm 48h vedenmenojen jälkeen mulla ollessa 40 asteen kuume.. Ilman komplikaatioita. Söpö kun mikä <3
Onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:
Perjantaina verikokeissa kävin ja crp oli enää 4, eikä oo nyt ollu merkkejä tulehduksesta, joten taidettiin selvitä tällä yhellä ab-kuurilla (joka siis loppui myös perjantaina). =)
Vauvalla selvästi vielä mahavaivoja on, kun ähisee, tuhisee ja piereksii, mutta ei kuitenkaan huuda ja yötkin nukkuu paremmin! Itsekin juuri sängystä nousin, mies ja poika lähtivät just kauppaan (heräsivät jo klo 7) ja vauva tuolla sängyssä tuhisee vielä Ruettiin illalla nukkumaan n.klo 23 ja muutaman kerran tyttö söi yöllä.. Ihana oli nukkua pitkään!!
Muutenkin on kaikki sujunu oikein hyvin, mitä nyt tissit alkaa hiukan aristaa/olla hellänä imettämisestä, mutta bepanthen auttaa siihen (ja kun välttää turhia saippuapesuja, minkä ohjeen neuvolasta antoivat).
Cuplatonista meillä oli esikoisella koliikkia, eikä tuo cuplaton auttanu ollenkaan! Tavalliset maitohappobakteerit helpotti hiukan, jalkojen "pumppaaminen", lämmin kylpy yms rauhoitti kans. Ja kun sylissä piti niin, että vauva mahallaan käsivarren päällä, pää kyynärtaipeen kohdalla ja peppu ranteen/kämmenen päällä ja siinä heijasi..
Meillä myös ne neuvolasta saadut d-vitamiinitipat pahensi mahavaivoja, merkkiä vaihdettiin niin helpotti!
Nyt taitaa tyttönen heräillä, joten pitää lopetella..
kiukuttelija ja tyttö 2vkoa 1pvä
Perjantaina verikokeissa kävin ja crp oli enää 4, eikä oo nyt ollu merkkejä tulehduksesta, joten taidettiin selvitä tällä yhellä ab-kuurilla (joka siis loppui myös perjantaina). =)
Vauvalla selvästi vielä mahavaivoja on, kun ähisee, tuhisee ja piereksii, mutta ei kuitenkaan huuda ja yötkin nukkuu paremmin! Itsekin juuri sängystä nousin, mies ja poika lähtivät just kauppaan (heräsivät jo klo 7) ja vauva tuolla sängyssä tuhisee vielä
Ruettiin illalla nukkumaan n.klo 23 ja muutaman kerran tyttö söi yöllä.. Ihana oli nukkua pitkään!! Muutenkin on kaikki sujunu oikein hyvin, mitä nyt tissit alkaa hiukan aristaa/olla hellänä imettämisestä, mutta bepanthen auttaa siihen (ja kun välttää turhia saippuapesuja, minkä ohjeen neuvolasta antoivat).
Cuplatonista meillä oli esikoisella koliikkia, eikä tuo cuplaton auttanu ollenkaan! Tavalliset maitohappobakteerit helpotti hiukan, jalkojen "pumppaaminen", lämmin kylpy yms rauhoitti kans. Ja kun sylissä piti niin, että vauva mahallaan käsivarren päällä, pää kyynärtaipeen kohdalla ja peppu ranteen/kämmenen päällä ja siinä heijasi..
Meillä myös ne neuvolasta saadut d-vitamiinitipat pahensi mahavaivoja, merkkiä vaihdettiin niin helpotti!
Nyt taitaa tyttönen heräillä, joten pitää lopetella..
kiukuttelija ja tyttö 2vkoa 1pvä
Tulin pikaisesti vähän päivittämään tilannetta. Eli meille syntyi 17.11 tyttö. Mitat 49cm ja 3600g ja pipo 34cm Synnytyksestä pikaisesti: Puolilta öin alkoi supistukset säännöllisesti ja kahden maissa sairaalalle lähdettiin. Kolmen pintaan meni lapsivedet, kun olin käyrällä makoilemassa. Siitä siirryttiin suoraan saliin, ilmeisesti kun tilaa ei muualla ollut. Vauva oli maailmassa klo 8.18, eli ei onneksi älyttömän pitkä synnytys, kivulias kyllä. Vasta epiduraali auttoi ja ponnistus vaihe vähän pitkittyi kun ei alkuun hoksannut homman jujua ja kun kätilökin välillä ravasi muualla.
Tytölle ruoka maistuisi, maitoa ei vielä juuri tule, joten lisämaitoa annetaan. Hyvin kuitenkin imee. Mahavaivoja on myös täällä, viime yö meni valvoessa. Ekan yön hoitajat hoitivat vauvaa, että sain nukuttua kun ei siinä edellisenä yönä saanut yhtään nukuttua. Saa nähdä koska tässä kotiudutaan.
Ja onnea myös muille vauvan saaneille. Ne on vaan niin suloisia <3
Tirppana ja tyttö 2vrk.
Tytölle ruoka maistuisi, maitoa ei vielä juuri tule, joten lisämaitoa annetaan. Hyvin kuitenkin imee. Mahavaivoja on myös täällä, viime yö meni valvoessa. Ekan yön hoitajat hoitivat vauvaa, että sain nukuttua kun ei siinä edellisenä yönä saanut yhtään nukuttua. Saa nähdä koska tässä kotiudutaan.
Ja onnea myös muille vauvan saaneille. Ne on vaan niin suloisia <3
Tirppana ja tyttö 2vrk.
Onnea fourth gift, Nynaeve, PikkuA, harakanhattu, korvapuusti ja Tirppana83!!!! :flower::flower: :heart:
Vauvoja on ruvennut tuleen ihan rytinällä.
Täällä poksuu 40+0!! :heart:
Mutta ei mitään tuntemuksia että lähtö olisi lähellä.. Ei kyllä tarttis ollakkaan, ainakaan tänään nimittäin flunssa on iskenyt, yöllä ilmesty kauhee kurkkukipu. Kuumetta ei oo vielä, mulla yleensä nää lenssut tuppaa olemaankin semmosia että kuume ei nouse kunnolla ja on vaan semmonen puolikuntonen olo.
Onneks saa levätä kuitenkin kaikessa rauhassa, huom vielä.. tästä pitääkin nyt sit nauttia että saa sairastaa rauhassa..
Lily_ ja poitsu jolla ei näytä olevan kiire vielä maailmaan 40+0
Vauvoja on ruvennut tuleen ihan rytinällä.
Täällä poksuu 40+0!! :heart:
Mutta ei mitään tuntemuksia että lähtö olisi lähellä.. Ei kyllä tarttis ollakkaan, ainakaan tänään nimittäin flunssa on iskenyt, yöllä ilmesty kauhee kurkkukipu. Kuumetta ei oo vielä, mulla yleensä nää lenssut tuppaa olemaankin semmosia että kuume ei nouse kunnolla ja on vaan semmonen puolikuntonen olo.
Onneks saa levätä kuitenkin kaikessa rauhassa, huom vielä.. tästä pitääkin nyt sit nauttia että saa sairastaa rauhassa..
Lily_ ja poitsu jolla ei näytä olevan kiire vielä maailmaan 40+0
Vauvoja tosiaan näyttää tulevan ryminällä, mutta onhan jo monella aikakin. Onnittelut Harakanhattu, Korvapuusti ja Tirppana83 :flower:
Viime yönä tuli pari kipeämpää supistusta ja nyt alhaalle hiukan vihloo, mut muuten ei mitään kummempaa. Kyllä uskon että itselläkin alkaa loppuviikosta kärsivällisyys loppua, jollei ala mitään tapahtua. No takaraivossa on kuitenkin "kummittelemassa" se +2 viikkoa.
Tuntuu että vatsa olis hiukan painunut alaspäin ja niin tuo "anoppikin" tuossa sanoin kun vein poikaa sinne hoitoon.
Niipa ja Pekkis 39+1
Viime yönä tuli pari kipeämpää supistusta ja nyt alhaalle hiukan vihloo, mut muuten ei mitään kummempaa. Kyllä uskon että itselläkin alkaa loppuviikosta kärsivällisyys loppua, jollei ala mitään tapahtua. No takaraivossa on kuitenkin "kummittelemassa" se +2 viikkoa.
Tuntuu että vatsa olis hiukan painunut alaspäin ja niin tuo "anoppikin" tuossa sanoin kun vein poikaa sinne hoitoon.
Niipa ja Pekkis 39+1
Multa otettiin Streptokokki näyte kun tulin synnärille ja just tuli tieto että positiivinen! Heti pojalta otettiin inf näyte ja koholla on! Uusi näyte illalla Seurataan. Saa nähdä tuleeko siirto lastenosastolle vielä tänään..