mnica: Meillä esikoinen nukkui mun vieressä 6 kk ikään eikä silloin ollut mitään ongelmaa omaan sänkyyn siirtymisessä. Nytkin on lähdetty perhepedillä (=nukkuu mun vieressä) liikkeelle) ja sillä mennään niin pitkään kuin on tarvis eli niin pitkään kun se elämää helpottaa vaikka sitten 2 v. saakka..eli kun töihinlähtö häämöttää.
Ipna Onnittelut vauvasta! :flower:
odottelen: Onnittelut vauvasta! :flower: Synnytyskertomuksessasi oli paljon samaa kuin minulla siihen "käänny kontalleen" ja "lääkäri saliin 10 välittömästi" saakka.
Kamalaa toi haavan aukeaminen :O Huoli omasta lapsesta on kyllä se maailman kamalin tunne. Sympatiat sinne.
Jatko ei heikkohermoisille: Mulla kaveri sai sektiovauvan elokuussa ja haava oli auki 1 kuukauden. Ja veljen vaimon yksi leikkaushaava (ei sektio) oli avoimena melkein puoli vuotta (haavalla pituutta yli 30 cm) ja siitä ajasta hän oli suurimman osan aikaa vielä raskaanakin. Että vaikka se hurjaa ja kurjaa onkin kun maha on kirjaimellisesti auki, niin kunhan ne alimmat ompeleet pysyy kiinni, ei suurta hätää ole. Tosin yksi kaveri kävi viime viikolla kylässä (sai vauvan keväällä) ja hänellä kävi sitten niin että nimenomaan ne kohtua kiinni pitävät ompeleet olivat auenneet ja olivat joutuneet uudelleen leikkaamaan ja kursimaan kasaan.
Omasta synnytyksestä vielä: Mulla lisähappi ja kontallaan olo palauttivat sykkeet ja kävi kyllä mielessä että hätäsektio taitaa tulla. Siis kiirehän siinä edelleen oli mutta koska oli jo suunnilleen kokonaan auki, niin uudelleensynnyttäjänä laittoivat ponnistamaan ja entuudestaan tiedettiin että sykkeet on paremmat toisella kyljellä (kuin missä olin epiduraalia odotellut), niin siltä kyljeltä sitten ponnistin. Sen verran näin siinä lääkäriäkin jalkopäässä seisomassa että imukuppi kädessä oli eli jos ei olis vauvaa saatu pikaseen ponnistamalla ulos niin olisivat vetäneet sen sitten ulos. Totesivat sitten kyllä heti kun komensivat ponnistamaan ja sain ekan kerran ponnistettua että hyvin tulee ja kiire on. Onneksi en hätääntynyt vaan sanoin että odotan seuraavaan supistukseen ja ponnistan sitten lisää ja sainkin sen sitten seuraavalla supistuksella ulos (kerkesin kaksi kerta ponnistaa) kun jo topputtelivat että ei enää, pää on jo ulkona. No ei sitä sekunnissa osaa toimia ja tuli sitten vähän liian vauhdilla muttei onneksi paikat revenneet kummiskaan.
Neuvolakuulumisia: Väiski 5 vrk kävi tänään ekaa kertaa neuvolassa. Paino 3640 g eli hyvin Nyt ei tarttee enää tota syömispuolta stressata. Syntymäpaino 3584 g on siis saavutettu ja ma kotiutumispaino 3400 g hienosti noussut melkein 250 g (3 vrk:ssa ilman lisämaitoja).
Muuten oma napa taistelee maidonousun kanssa, tissit on kipeet ja turvoksissa. Piti käydä yhdet liivitkin ostamassa kokoa 80E kun ei noi d-kupit enää millään mahdu.. Oma koko ennen raskautta 75C eli pikkasen on tullut kokoa ja näköä. Vauva syö hyvin ja usein ja pitempiä unipätkiä ei vielä ole, paitsi tänään on nukkunut muutaman 2 h pätkän. Kotitöitä en tee, paitsi laitan ruuat. Mies hoitaa esikoista ja samalla tahdilla mennään aikankin ensi viikko vielä.. Mullahan äiti tulee avuksi sitten kun mies mene töihin. Sen verran kamalana koin vauva-ajan esikoisen kanssa jolla oli paljon mahavaivoja ja itkuinen ja huonsoti nukkuva lapsi että en edes nyt alkuun yritä selvitä yksin, yritän vaan levätä. Vaikkei nyt kyllä hirveesti väsytäkään
HilmaVilma ja Väiski 5 vrk
Ipna Onnittelut vauvasta! :flower:
odottelen: Onnittelut vauvasta! :flower: Synnytyskertomuksessasi oli paljon samaa kuin minulla siihen "käänny kontalleen" ja "lääkäri saliin 10 välittömästi" saakka.
Kamalaa toi haavan aukeaminen :O Huoli omasta lapsesta on kyllä se maailman kamalin tunne. Sympatiat sinne.
Jatko ei heikkohermoisille: Mulla kaveri sai sektiovauvan elokuussa ja haava oli auki 1 kuukauden. Ja veljen vaimon yksi leikkaushaava (ei sektio) oli avoimena melkein puoli vuotta (haavalla pituutta yli 30 cm) ja siitä ajasta hän oli suurimman osan aikaa vielä raskaanakin. Että vaikka se hurjaa ja kurjaa onkin kun maha on kirjaimellisesti auki, niin kunhan ne alimmat ompeleet pysyy kiinni, ei suurta hätää ole. Tosin yksi kaveri kävi viime viikolla kylässä (sai vauvan keväällä) ja hänellä kävi sitten niin että nimenomaan ne kohtua kiinni pitävät ompeleet olivat auenneet ja olivat joutuneet uudelleen leikkaamaan ja kursimaan kasaan.
Omasta synnytyksestä vielä: Mulla lisähappi ja kontallaan olo palauttivat sykkeet ja kävi kyllä mielessä että hätäsektio taitaa tulla. Siis kiirehän siinä edelleen oli mutta koska oli jo suunnilleen kokonaan auki, niin uudelleensynnyttäjänä laittoivat ponnistamaan ja entuudestaan tiedettiin että sykkeet on paremmat toisella kyljellä (kuin missä olin epiduraalia odotellut), niin siltä kyljeltä sitten ponnistin. Sen verran näin siinä lääkäriäkin jalkopäässä seisomassa että imukuppi kädessä oli eli jos ei olis vauvaa saatu pikaseen ponnistamalla ulos niin olisivat vetäneet sen sitten ulos. Totesivat sitten kyllä heti kun komensivat ponnistamaan ja sain ekan kerran ponnistettua että hyvin tulee ja kiire on. Onneksi en hätääntynyt vaan sanoin että odotan seuraavaan supistukseen ja ponnistan sitten lisää ja sainkin sen sitten seuraavalla supistuksella ulos (kerkesin kaksi kerta ponnistaa) kun jo topputtelivat että ei enää, pää on jo ulkona. No ei sitä sekunnissa osaa toimia ja tuli sitten vähän liian vauhdilla muttei onneksi paikat revenneet kummiskaan.
Neuvolakuulumisia: Väiski 5 vrk kävi tänään ekaa kertaa neuvolassa. Paino 3640 g eli hyvin Nyt ei tarttee enää tota syömispuolta stressata. Syntymäpaino 3584 g on siis saavutettu ja ma kotiutumispaino 3400 g hienosti noussut melkein 250 g (3 vrk:ssa ilman lisämaitoja).
Muuten oma napa taistelee maidonousun kanssa, tissit on kipeet ja turvoksissa. Piti käydä yhdet liivitkin ostamassa kokoa 80E kun ei noi d-kupit enää millään mahdu.. Oma koko ennen raskautta 75C eli pikkasen on tullut kokoa ja näköä. Vauva syö hyvin ja usein ja pitempiä unipätkiä ei vielä ole, paitsi tänään on nukkunut muutaman 2 h pätkän. Kotitöitä en tee, paitsi laitan ruuat. Mies hoitaa esikoista ja samalla tahdilla mennään aikankin ensi viikko vielä.. Mullahan äiti tulee avuksi sitten kun mies mene töihin. Sen verran kamalana koin vauva-ajan esikoisen kanssa jolla oli paljon mahavaivoja ja itkuinen ja huonsoti nukkuva lapsi että en edes nyt alkuun yritä selvitä yksin, yritän vaan levätä. Vaikkei nyt kyllä hirveesti väsytäkään
HilmaVilma ja Väiski 5 vrk