Huomenia leidit
![Hymy :) :)]()
Mies lähti töihin ja mä pääsin rauhassa keskittymään teidän kirjotteluihin
![Iso virnistys :D :D]()
Pistin samalla musiikin soimaan siinä toivossa, että jotain tarttuis sevellekin :heart: Tää on nyt sitä varhaiskasvatusta parhaimmillaan
Vauvalle on muodostunut jonkunlainen
rytmi...ehkä lähinnä kuitenkin ruokarytmi, ihan niin kun äidillänsäkin
![Iso virnistys :D :D]()
Aamulla näihin aikoihin, kun oon syönyt aamupalan, niin seve alottaa aamujumpat ja hiljenee jossain välissä heräten taas puoliltapäivin lounaalle. Ja sitten iltapäivä kahville ja pitkin iltaa tulee sitten hajanaisia potkuja. Nukkumaan mennessä hän on kyllä jo yleensä itsekin nukkumassa. Hyvin harvon enää siinä vaiheessa on iskän kylkee ja selkää potkinut. Joskus kylläkin, mutta eipä ole mies vielä tuntenut
![Hymy :) :)]()
Miehelle sanonutkin, että mukava olla tässä viestinvälittäjänä, kun toinen ei tunne potkuja ja pojalla kuitenkin ihan selkeesti jotain asiaa on :heart: Mun oma päivän rytmi on niin tasanen, että en tiedä olisko seve niin aktiivinen ilman noita ruokataukoja
mnica ja muutkin, joilla huoli tulevaisuudesta painaa...liityn kerhoonne. Oon laskenut noilla kelan laskureilla mitä mulle tulee käteen kuukaudessa äitiyslomalla ja minimissäänkin käteen tulee 1000 vähemmän, kuin nyt.... mulla siis vaihteleva tulotaso, joten tuo summa sitten vaihtelee 1000 ja 1800 euron välillä... Eli ei paljon hymyilytä se.. :| Kaiken lisäksi, työtulojen muuttumisen myötä mun tuloni on kasvanut sen 20% viime verotuksen sulkemisen jälkeen....mutta mutta... laskentatavasta riippuen jään parin sadan euron päähän siitä 20%... Tosin, eipä sekään ihmeitä tekisi... Eilen tuli vähän paha mieli, kun tajusin, että työttömänä saisin enemmän rahaa, kuin äitiyslomalla... eikö siinä oo jotain pielessä??? Äitiysloman johdosta menot kuitenkin väistämättä kasvavat uuden perheenjäsenen myötä, mutta työttömänä näin ei välttämättä ole. Toki voidaan aina sanoa, että työttömyyttä ei aina voi valita, mutta äitiyden voi, näkisi vaan sen päättäjän joka uskaltaa moisen sammakon päästää suustansa :kieh:
Samoin ihmettelin sitäkin, että lapsen ensimmäisen vuoden aikana tukisumma muuttuu vielä kaksi kertaa. Eli 56 päivää sai korotettua äitiyspäivärahaa ja sen jälkeen se muuttui hiukan pienemmäksi pariksi kuukaudeksi ja loppuaika tulikin sitten vielä matalampaa tukea.... Ihmettelin vain, että millä ihmeellä sekin perusteellaan... Tuleeko vauva muka jotenkin halvemmaksi 56 päivää syntymän jälkeen vai mitä-tä ?!? No, onneksi miehen tulot säilyvät ennallaan.. Tosin, meistä kumpikaan ei ole missään "johtotehtävissä" vaan ihan tavallisia duunareita ollaan ja tulotaso ollut sen mukanen. Olin melko itkunen ja katkera koko tukihommaa kohtaan... tuli vähän sellanen fiilis myös, että jos äitiysloman sijasta ilmottautuiskin työttömäks, että tulis toimeen! Mutta mun oloani helpotti kovasti se, että tein tarkat laskelmat kaikista laskuista ja lainoista mitä meillä kuukausittain tulee, millon on minkäkin kokosia summia maksettavana. Tein siis taulukon vuoden 2013 loppuun asti.. Lopuks lisäsin sinne todelliset tulot verojen jälkeen (eli myös sen mun onnettoman vanhempainrahani) ja totesin, että tullaanhan me toimeen... Talouden tulot on melkolailla +/-0, mutta tappioo ei näytettäisi tekevän.. Jossain kuussa jäi saturainen yli ja jossain mentiin saman verran miinukselle. Toki ymmärrän, että elämä on paljon mutkikkaampaa, kuin joku excel-taulukko, mutta jotenkin tilanteen näkeminen helpotti ainakin mua. Ja nyt koitan säästää joka tilistä vimmatusti, että olisi vähän bufferia, kun vauva syntyy... Listauksesta oli sekin apu, että kun tuo miesväki yleensä pystyy ajattelemaan vain konkreettisia asioita, niin listaa oli helppo näyttää miehellekin ja sanoa, että tämä on tuleva tilanne, nyt täytyy elää sen mukaan. Mun onneksi mies muutenkin on säästäväinen ja jos hän jotain koneita tarvii, niin ostelee niitä ns. omilla rahoillaan, sen jälkeen kun kuukauden yhteiset rahat on "korvamerkitty". Mutta nyt hänkin varmaan ymmärtää sen, että hankintoja pitää suunnitella paljon pidemmällä tähtäimellä kuin ennen.
Lisää haastetta tuo
pakollinen autohankinta...ja sitä myöten kuukausittainen parin sadan euron autolainalyhennys... Mutta noilla meidän autoilla ei vaan voi ajatellakaan jatkavansa enää vauvan kanssa... nimim. tällä viikolla matka tyssäsi lämppärianturivikaan... Jos olis ollut 2kk ikänen vauva takapenkillä kyydissä, niin miten ihmeessä olisin siellä korvessa voinut ootella, että joku tulee auttamaan mua?
Ja vielä yhtenä huolena on mullakin, että
ei ole äitiysloman jälkeen työpaikkaa mihin palata. Määräaikaisuus päättyy niin "sopivasti" ja jatkoa ei ole luvassa. Tän oon koittanut kääntää niin, että nythän mun ei tarvii potea huonoa omaatuntoa siitä, jos haluankin olla lapsen kanssa kotona kauemmin tai tehdä vaikka kymmenen lasta peräsin tähän maailmaan. Ei ole velvollisuuden tuntoa ketään kohtaan. Eikä tarvii surra, että liian pienen lapsen tarvii laittaa hoitoon. Jos tulee kuitenkin tilanne, että sitä työtä tarjoutuisikin, niin sittenhän voin sitä asiaa miettiä yhdessä miehen kanssa... mutta turha murehtia sitä asiaa etukäteen.
Lähtökohtaisesti siis uskon, että kyllä asiat aina järjestyy ja työtä löytyy tekevälle. Ja kun itse hoitaa omat hommansa ja taloutensa hyvin, niin kyllä sitä rahaa riittää välttämättömään. Ei huvituksiin, eikä ainakaan usein...mutta sitten pitää keksiä halvempia huvituksia
Pahoittelut pitkästä tekstistä ja vuodatuksesta ja kiitos niille jotka jaksoi lukea... Eniten koitin tässä sanoa, että varmaan harva meistä ei murehdi tälläisiä asioita. Pahinta on, jos niitä miettii yökaudet, koska nää on just niitä asioita, jotka ei miettimällä muutu. Kannattaa ottaa rohkeesti härkää sarvista ja katsoa mikä se oma tilanne ihan oikeesti on... Sellaselta epämääräseltä peikolta kuin esim. rahojen vähyys on paha suojautua, mutta kun selvittää kuinka vähän sitä rahaa ihan oikeesti on ja kuinka paljon sitä ihan oikeesti pitäis olla, niin vastustaja ei välttämättä ookaan enää niin paha... Ja mitä tulee miehiin ja niitten rahan käyttöön... paha aikuista miestä on käskeä, mutta kyllä niitten silmiä voi koittaa vähän avata tilanteelle
![Vinkkaa silmää ;) ;)]()
Uus perheenjäsen on niillekin varmasti niin iso juttu (vaikka olisivatkin isiä jo ennestään), että tilanteen hahmottaminen etukäteen on kakslahkeisille helposti ihan liian monimutkasta. Mun mies sanoi melko hyvin tähän liittyen viime viikonloppuna, että alkaa itellekin tuleen sellanen olo, että pitäis saada remppa tehtyä loppuun, kun noi viikot vähenee. Että vaikka tää vauva on mulle ollut jo kovasti konkreettinen monta viikkoa, niin miehelle se ei vielä oo ollut, kun sinne marraskuulle on niin kovin kovin pitkä aika... kunnes lasketaan viikkoja hiukan tarkemmin... 16 viikkoa ja ollaan viikolla 40... Ei kuulosta paljolta eihän
Tsemppejä mammat ja avointa puhetta, sitä varten tämä palsta on =)
sisunen ja seve 23+2
![](http://tickers.TickerFactory.com/ezt/d/1;17;42/st/20121101/dt/-5/k/c777/preg.png)