Marraskuu 2005

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gilda
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä sitä täällä pyöritään, joskin kirjoittaminen jäänyt vähemmälle... Poika ei edelleenkään kävele, nyt kyllä on alkanut HARJOITELLA SEISOMISTA (että näin alkuvaiheessa meillä mennään..) ajoittain. Ja eilen otti muutaman askeleen, joskaan niistäkään en jaksa iloita kun siihen jäikin. Nauraa kyllä itsekin kun pysyykin hetken pystyssä ja eilen kun otti ne askeleet. Tuntuu, että osaa mutta ei vaan uskalla! On aina ollut hieman arempi ja varovaisempi. Nyt se sitten näkyy tässäkin. Jospa tuo joskus lähtisi tepsuttamaan..?

Huomenna vien pojan mummille hoitoon, kun to:na lähden Lahteen kaverini kanssa, hänelle malliksi kun menee opettelemaan rakennekynsien tekoa. Ihana virkistysreissu siis tiedossa - pääsee vähän muihin maisemiin ja kaverin kanssa juttusille koko päiväksi! :) Kahden viikon päästä ma:na lähdetään sitten koko perheen voimin Tukholman risteilylle. Saapi nähdä millainen reissu kehkeytyy, uskoisin kyllä että ihan hyvin menee. Aluksi meinattiin josko päästäisiin miehen kanssa kaksin, mutta lähdetään nyt siis yhdessä kaikki. Meillä tosiaan ollut hieman vaikeaa viime aikoina - ja mietin jo, osaanko edes olla miehen kanssa kaksin, jos oltaisiin lähdetty. Kyllä muuttaa lapsi niin paljon parisuhdetta ja tuo kaikenlaisia koettelemuksia.

Poika syö jo tosi innolla itsekseen, nyt joka aterialla, tosin äiti aina tyrkkii toisella lusikalla perästä, että saadaan ruoka suht lämpimänä syötyä. :) Oi, odotan sitä että syö kunnolla itse ja saa keskittyä omaan ateriaansa. Nyt kun syödään porukalla, menee minun/miehen ruokailu puoliksi siihen että syötetään poikaa ja pyyhditään ruoanjämiä ja sotkuja...

Nyt pesulle, ja unille!

ja Gilda: älä masennu, lapset vain ovat niiiin erilaisia... toisaalta ei paljoa huvittaisi töihin lähtö kun kuuntelee teidän aamuja - kuinka aikaisin pitää herätä, ym. Meillä se onni, että mies tekee vuoroja - joten ei ole joka aamu tarvetta raahata poikaa ennen kukonlaulua päiväkotiin.
 
Gildalle piti vielä kommentoida meidän tämänaamuisen jälkeen, että tuollaista se meilläkin on, jos yritän vessassa meikata poitsun kanssa. Koko ajan pitää syliin päästä, touhutaan pöntön ja vessaharjan kanssa, pönttöön lentelee kaikkea mahdollista ja sitten on kiukku, kun niin ei saa tehdä. Mutta, jos mun pitää laittaa itteni, kun ollaan jo molemmat hereillä, mä olenkin niin kauhee äiti, että laitan siksi aikaa himpulat dvd:n pyörimään, että saan syötyä aamupalan ja laittauduttua! Poitsu kyllä niitä tykkää katella ihan omassa rauhassa sen aikaa =)
 
Elovena, et ole kauhea äiti, vaikka hyödynnätkin Himpuloita! Meidän poikamme tykkään kyllä kovasti katsella Pikku Kakkosen tunnaria, Pikku traktoria, Tuttiritaria ja Himpuloitakin, mutta vain silloin, kun isä tai äiti pitää häntä sylissä tai istuu vieressä.

Poika on taas kipeänä. Hän oli nukkunut jälleen päiväkodissa vain alle tunnin tirsat ja nukahti kotimatkalla isänsä kanssa. Herättyään vaunuista eteisestä hän vaikutti ihan pirteältä. Hän söikin todella reippaasti ja 90-prosenttisesti itse. Yleensä häntä saa auttaa huomattavasti enemmän. Kun istuimme sohvalla Pikku kakkosta katselemaan, hän oli ihan hiljaa. Pikku hiljaa kuume alkoi nousta, posket punottaa ja silmät lupsua. Iltapalakin meni vauhdikkaasti, mutta sen jälkeen poika oli ihan valmis petiin.
 
Kipeenä ollaan meilläkin edelleen. Poitsulla nenä ihan tukossa :( ja nyt yskääkin. Mutta nukkumaan ei suostu, ehei =) Ihan just vasta nukahti. Aina, kun on kipee, nukkumaanmeno venähtää yhteentoista ja sitte herää kympiltä. Muuten tulee ihan kaamee huuto.

Kuinka paljon te touhuutte siis leikitte ja puuhaatte oikein kunnolla uhdessä lapsen kanssa päivässä? Tuli jotenkin huono omatunto-olo, kun mietin asiaa ja jos en tarpeeksi touhua pojan kanssa... Mutta puuhailee kaikkea niin paljon itsekseen ja sitten tehdään kotihommia yhdessä. Leikkiminen menee siihen, että viskelee äitiä palikoilla päähän =)
 
Hei vaan kaikille!
Minäkin käyn välillä lukemassa juttuja, mutta kirjoittaminen onkin toinen juttu... ;)

Ollaan laiteltu uutta asuntoa ja päästään muuttamaan varmaan parin päivän sisällä...välillä tulee kauhee olo, että oliko tää nyt oikee ratkaisu mutta en kyllä näe muutakaan vaihtoehtoa! Jos oltaisiin miehen kanssa vielä yritetty, se olisi vain jatkuvaa epäilyä ja siitä johtuvaa riitelyä. Kun se luotto on kerran mennyt, sitä ei ainakaan meidän tapauksessa takaisin saa...Onko sekään sitten lapsen kannalta hyvä? Toisekseen mulla on mietityttänyt, että oltaisko edes saatu muuttaa näin aikaisin, kun siellä sossusakaan ei olla vielä käyty? Miehellä ei kyllä ollut muuttoa vastaan mitään, vaikka tietenki nyt väittää toista! Haluaa vaan kiusata mua, kun tajusi että olin tosissaan muuton suhteen enkä enää kattele läpi sormien sen touhuja! Mitäs te muut ootte mieltä?

Tyttö on onneksi ollut ihan oma iloinen itsensä! On nyt oppinut iskemään silmää kun pyytää! :) Tai räpsyttelee kumpiakin silmiä, ihanan näköistä! Sanoja ei tule vieläkään, taitaa olla myöhäinen oppija... Juoksee sitten sitäkin enemmän! Lempileikki on takaa-ajo, jossa tyttö juoksee pakoon ja minä perässä! :) Meillä on oikeestaan sama homma kun Elovenalla, että tyttö touhuaa paljon itsekseenkin eikä hirveenä leikitä yhdessä. Kirjojakaan ei voi lukea, kun toinen ei pysy hetkeekään paikoillaan!

Noista aamutoimista...meillä on aika ihanteellista kun tyttö herää vasta 9-10 aikaan. Sit laitan tytön vähäksi aikaa leikkimään sänkyyn ja käyn nopsaan ite suihkussa (hyi mua). Sit syötän tytölle puuron ja vaihdetaan vaatteet. Sit leikkiikin itekseen ja mä saan syötyä aamupalan. Tai annan vaikka juuston palan, jota jyrsii sen aikaa.

Mut täytyy mennä, palataan!
 
Elovena., minä ja mies touhuamme ja leikimme tosi paljon pojan kanssa. Poika leikkii hyvin lyhyitä aikoja itseksensä. En voisi kuvitella, että hän istuisi sängyssään leikkimässä tyytyväisenä, kun minä kävisin suihkussa, kuten Vilma kertoi. Poikamme taitaa olla vähän ylisosiaalinen. Haluaisi seurustella koko ajan. Kirjoja katsellaan päivittäin, mm. Tiitiäisen satupuu, Myyrän auto, Tiitiäisen tuluskukkaro selataan joka päivä + iso pino kovia katselukirjoja. Poika osoittelee kuvia ja toistelee sanoja. Tai sitten hän vaan odottaa, että minä kerron, mitä kuvissa on. Leikimme myös Duploilla ja erilaisilla palikoilla, joita työnnetään sopivista rei'istä laatikkoon. Piiloleikki on myös ollut viime aikoina hyvin suosittu.
 
Aika vähän kyllä tulee leikittyä pojan kanssa, myönnän... Välillä poden siitä huonoa omaatuntoa, mutta viihtyy itsekseenkin, yhdessä sitten katsellaan kirjoja, lauleskellaan, ei oikeastaan leikitä. Eilen oli neuvolakin, mutta emme ottaneet vielä tällä kerralla MPR- rokotusta, koska lähdemme viikon päästä ma:na sinne risteilylle, ja jos siitä rokotuksesta tulee jotain oireita, ne saattaa osua juuri sen matkan ajaksi. Ajatuksena olisi otattaa myös vesirokko- rokotus pojalle hieman myöhemmin.

Vilma: kyllä varmaan teit ihan oikean ratkaisun! Kun luottamus on mennyt, ei sitä kovin helpolla takaisin saa ja elämä tosiaan on pelkkää epäilyä kokoajan (nimimerk. "kokemusta on") Ja kyllä varmasti saat muuttaakin, ei siihen sossun lupaa tarvita! Siellähän kaiketi sitten vain sovitaan tapaamiset, ynnä muut.
 
Heippa täältäkin!

Eipä ihan hirveesti täälläkään tuu leikittyä tytön kanssa. Usein touhuilee itekseen. Kirjoja katsellaan ja lauleskellaan, tietty joskus jotain leikitäänkin, heitetään palloa, tehdään duploista torneja yms...

Mökö, mitäs toi vesirokkorokotus maksaa? Olis varmaan ihan hyödyllinen.

Gilda, ei meilläkään tyttö tyytyväisenä sängyssä leiki jos suihkussa kävisin... Huutaa kun palosireeni kun sinne laittaa, tietää että äiti häipyy näkyvistä. Siispä käynkin suihkussa vaan sillon kun tyttö nukkuu tai kun mies on kotona. Imurointikaan ei onnistu jos oon tytön kans kaksin niin että tyttö on hereillä. Pelkää imurin ääntä hirveesti ja huutaa hysteerisenä:/

Juuh, mutta hyvät viikonloput kaikille:)
 
Tääläkin ollaan kuulolla, mutta harvakseltaan tulee kirjoteltua. Meikälikka sitten jatkoi hoitovapaata ja töihinpaluu siis häämöttää vasta syyskuussa. Ihan jees! Viikonloput kaikille, nyt tarttee lähtee nukutuspuuhiin :O)
 
Sirenia, meillä taas imurointi on ainoa kotityö, joka sujuu oikeastaan melko hyvin pojan kanssa. Poika nimittäin suorastaan rakastaa imuria. Välillä hän hakkaa siivouskomeron ovea ja hurisee toivoen, että ottaisin imurin esiin. Imuroidessa hän työntää imuria tai seuraa muuten vaan perässä.

Luulimme taas, että pojan flunssa alkaa olla ohi, mutta nenä vuotaa yhä ja tänään, kun hän heräsi päiväunilta, hän tuntui tosi lämpimältä. Mittasin kuumeen kainalosta: näytti 37,8. Eihän tuo korkea ole, mutta lämmönnousua kuitenkin. Olen siis ollut kaksi viikkoa töissä ja poika on ollut 5 päivää pois päiväkodista. Mies on vielä ensi viikon kotona, mutta sitten hän menee uuteen työhön, eikä varmaan voi heti olla pois. Toivottavasti poika ei sairastele kokoa ajan samalla tavalla.

Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille!
 
Hei!

Meillä sairastaminen vain jatkuu ja jatkuu. Ensin oli räkätauti ja viikko sitten kunnossa ja nyt tuli ripuli ja korvatulehdus. Ja kaikki meni niin pitkälle, että viime yö oltiin Oysissa 5 tunnin tiputuksessa. Nyt mies makaa repo rankina ja isolle pojallekkin tulossa sama tauti. Tämä tietää, että joudun taas olemaan pois töistä. Huh,huh.
Poika pitää saada kuntoon. On tämä ollut kyllä tosi rankkaa ja kamalaa. Koko ajan joku tauti pojalla päällä. Milloinkahan helpottaa...
 
Veisrokko -rokotus taisi olla jotain 50-60 euroa.. En itseasiassa tiedä ihan tarkkaan. Äitini haluaa kustantaa sen molemmille lapsenlapsilleen, koska on työssään hoitanut erästä lasta, joka vammautui kun sairasti vesirokon jälkitautina aivokalvontulehduksen(kohan se nyt oli..), kuitenkin. Harvinaisiahan ne jälkitaudit on, mutta jos vain voi suojautua niin hyvä. Ja onhan se ikävä tauti muutenkin sairastaa. Meidän terveydenhoitaja sanoi että jossain vaiheessa tulee varmasti rokotusohjelmaankin tuo vesirokko.
 
Kiitos tiedosta mökö. Aivokalvontulehdushan se kai on mikä voi ainakin jälkitautina tulla. Ja ei tosiaan ole mikään pikkujuttu:( Siksi olisinkin kiinnostunut siitä rokotuksesta.Tosi inhottava muutenkin, muistan kun itellä oli n.4-5 vuotiaana ja oli aika tuskasta!
 
Tänään pojalla ei enää ollut lämpöä, mutta nenä vuotaa edelleen. Ja aika kiukkuinen ja väsynyt hän oli. Oli muutenkin kamala päivä, riideltiin miehen kanssa koko ajan. Hän ei kestä yhtään, että sanon hänen tekemisistänsä tai tekemättä jättämisistä. Yritän sanoa nätisti, koska eihän siinäkään ole mitään järkeä, että joudun tekemään kaikki uudestaan miehen jäljiltä. Lisäksi mies suuttui siitä, kun sanoin, että ei lähdetä mihinkään pidemmälle tänään, koska poika ei välttämättä jaksa. Ja koko ajan mies jaksaa muistuttaa siitä, kuinka paljon hän on tällä viikolla ollut pojan kanssa, eikä ole päässyt kuntosalillekaan. Joopa joo. Poika oli kaksi päivää pois päiväkodista ja miehellä oli vapaata koko viikko.
 
Meillä edelleen ihottumaa esiintyy.Kasvoista ainoastaan pysyy parempana kun käyttää sibicortia.Sitäkään ei tietenkään voi jatkuvasti käyttää.Testejä on tehty sekä verestä että iholta.Ei mitään allergiaa ole löytynyt.Parin viikon päästä taas lastenpolin lääkärille aika.Hienoahan se on ettei allergiaa ole mutta vaivaa vaan niin kovasti että mistähän tuo sitten johtuu.Josksu vaikuttaa että kutiseekin.Onneksi siihenkin on lääke.

Ei meilläkään edeleenkään kävellä.Muutamia sanoja on tullut.Huomenna taas mennään taaperojumppaan.

 
Kyllä minäkin täällä olen, hiukan vaan on aika tiukalla. Tyttö on nyt vasta oppinut nukkumaan miltei koko öitä ja mulla la on parin viikon päästä seuraavalle. Lokakuun lopussa tyttö oppi kävelemään ja vauhti on kamalaa. Sen lisäksi hän on ollut miltei koko ajan kipeänä sen jälkeen. Joulun noroviruksella aloitettiin ja flunssalla ollaan jatkettu sen jälkeen. Meillä mies on kans todella herkkä sille jos kommentoidaan hänen tekemisiään tai tekemättä jättämisiään. Välillä tulee sitten itsellä mitta ihan täysin täyteen kun ei ihan aina jaksa pumpuliin pakata aikuiselle ihmiselle kaikkea. Onko teillä muilla ollut havaittavissa sellaista, että kun ihan hyvällä koitatte miehelle jotain sanoa, niin se hyväkäs onnistuu kääntämään asian todella negatiiviseksi? Meillä tämä on ollut suurimpien riitojen aihe. Jahas... tyttö sai purukumipussin suki, pitänee mennä pelastamaan ennen kuin on koko pussi syötynä ja tytöllä kurkku täynnä...
Ihme ja kumma, ei tullut suurta draamaa tästä. Yleensä meidä neiti on sellainen draamakuningatar, ettei paremmasta väliä. Jos asiat ei suju juuri sillain kun hän haluaa, niin tavarat lentelee ja kamala meteli alkaa... Ja kovin usein ne asiat ei suju niin kuin hän on suunnitellut. Sanoja ei meillä vielä tule muuta kuin varovainen äiti ja isi silloin tällöin ja jos kylpy isin kanssa on ollut tosi mukava, niin hän huokailee naanaa, kun kysyn oliko kylvyssä ihanaa. Nyt vielä kun saisi tämän tulokkaan ulos, niin kevenisi oma olo taas sen verran, että taipuisi jopa lattialle leikkimään, nyt kun sieltä ei tahdo päästa ylös ;) Kaikki kolme ässää on käyty useampaan otteeseen läpi, mutta mitään muutosta ei tilanteessa ole, vaikka vaavi olis jo ihan valmis ja kiinnittyneenä. No eipä noista yksikään ole pysyvästi sisälle jäänyt, joten odottelua vaan...

Hauskoja talvipäiviä
 
Nostellaanpa vähän, ettei kadota kokonaan.

Ei mitään uutta, väsynyt olen, illat menee vauhdilla. Poika menee nukkumaan noin 19.30. Sen jälkeen siivoilen ja katson seuraavan päivän vaatteet pojalle ja itselleni. Ärsyttää, kun pojalla jää joka päivä jotain päiväkotiin. Mies on viime aikoina hakenut pojan. Tänään pojalla oli väärät sukkahousut ja sukat jalassa! Niiden päällä oli college-housut, joten mies huomasi vasta kotona, että pojalla ei ole omat vaatteet! Koko ajan saa olla tarkkana ja miettiä, mitä varavaatteita pojalla kulloinkin on päiväkodissa ja puuttuukohan jotain. Olen nimikoinut kaikki vaatteet, mutta eipä tunnu auttavan.
 
Nostellaanpas ettei ihan unholaan painuta...

Tänään taas halkes tytöllä huuli, tuli verta aika kauheesti:( Onneks loppuikin suht nopeeta. Huomaa että on ruvennut koheltamaan enemmän kun kävely sujuu niin hyvin. Ei enää huomaa varoa niin paljon kuin aiemmin.

Hoitoonjääminen on nyt helpottunut. Muutamana päivänä ei ole enää huutanut hysteerisenä kun äiti lähtee töihin. Ihan mukavaa ettei tarvii jättää niin surkeena toista vieraaseen paikkaan:)

Gilda, aika hölmöä ettei siellä päiväkodissa sen vertaa katsota mitä lapsille päälle laitetaan. Siksihän niitä vaatteita nimikoidaan ettei menis sekaisin. Minäkin tilasin niitä nimikointinauhoja mutta eipä niillä nyt hirveesti tarvetta ole kun ei tuolla pph:lla ole muita samankokoisia tyttöjä. No, ehkä ne sitten joskus eskari- tai kouluaikana on tarpeen:/ Tai mistä sitä tietää vaikka tyttö jossain vaiheessa meniskin päiväkotiin...

Jeps, mutta jospa sitä laittas itelle jotain pöperöä ja sitten vois käydä kirjastossa jos tyttö herää ajoissa päikkäreiltään... Joku alen loppurysäyskin oli jossain lastenvaateliikkeessä niin vois sielläkin piipahtaa.
Hyvät viikonloput!
 
Voi, että noita pieniä koheltajia. Meilläkin edellispäivänä aukesi huuli pojalta ja verta tuli ja kauhee huuto. Mutta kummasti ne äkkiä unohtuu. Pelästyin, että nyt osui taas hampaaseen, mutta onneksi ei.

Meillä on jotain ihmeellisiä uhmaraivokohtauksia liikenteessä! Tänäänkin aamulla, kun en sillä sekunnilla poikaa ylös nostanut sängystä, kun heräsi, alkoi ihan hurja huuto ja raivo, tuttipullo lenteli päin seiniä ja poitsu juoksi ja heittäytyi pitkin lattioita =) Oli kyllä nukkunut vähemmän kuin normaalisti... Mutta hui kauhistus! Miten söpöstä taaperosta voikin löytyä tollasta temperamenttia... Yhtenä yönä heräsi samalla tavalla eikä millään rauhoittunut, joten lopulta leikimme tunnin legoilla kolmelta yöllä =) Ja sitten takaisin nukkumaan.

Ks: Pakko todeta, että aina noi allergiat ei näy noissa testeissä! Ei meilläkään näkynyt ja poika on allerginen kotimaisille viljoille kuitenkin. Kananmuna ja koivu oli ainoat, jotka näkyivät. Joku teidän pojalla tuntuisi vaivaavan... Kerro sitten mitä seuraavaksi sanotaan =)

Poitsu vetelee jo kolmatta tuntia päikkäreitä, ottaa vissiin univelkoja takaisin =)

 
Kertoo liian vähästä henkilökunnasta, kun lapsille puetaan väärät vaatteet päiväkodissa. Perjantaina pojalla oli taas väärät sukkahousut. Torstaina hänellä ei ollut lainkaan villapukua, vaikka oli -5 astetta pakkasta. Mies haki pojan pihalta, joten hän huomasi villapuvun puuttumisen kotona.
 
Tänään onkin ollut kunnon pakkaussessiot, kun huomenna siis edessä Tukholman risteilylle lähtö. Ennen kuin päästään laivaan, on tiedossa kolmen tunnin ajomatka Helsinkiin. Ihan mukavaa kyllä lähteä, mutta voi tuota tavaran määrää, kun pitää pakata rattaista lähtien kaikki matkaan... Toivottavasti saadaan onnistunut reissu aikaiseksi. Työpaikasta ei ole vielä mitään kuulunut, nyt odottelen saanko kutsua haastatteluun... Poikakin on alkanut treenata kävelyä entistä reippaammin, vaikka ei tuota tasapainoa niin vielä löydy, mutta onneksi sentään yritystä, edes välillä! :)

Mukavaa viikonalkua!

 
Heippa täältäkin!
Nyt oli eka viikonloppu, kun tyttö oli isällänsä. Tosin en raskinut jättää häntä kuin yhdeksi yöksi näin alussa, mutta hyvin kyllä pärjäsivät ja tyttö muisti isänsä vaikkei kahteen viikkoon ollut nähnytkään. Kauheen vaikeeta tuntuu miehelläkin olevan, kun joutui taas jättämään tytön, mutta minkäs teet. Ei tää oo helppoo mullekaan...

Jeps, meillä löytyy kans tytöltä ihan hirveenä tempperamenttia! Sillä on joku kumma vimma, että jos sattuu pöydällä olemaan jotain, se pitää heti viskoa sieltä alas. Ja nyt on alkanut ruokapöydässä viskeleen maitomukia! Eikä usko mitään, toimiiko teillä muilla se ei-sana?
Muuten on niin päivänsäde ja vilkas menemään juosten joka paikkaan. On nyt oppinut kiipeilemäänkin, että silmät saa olla selässäkin! Onneksi tyttö on yllättävän hyvin säilynyt kaikenlaiselta vahingolta (koputanpa puuta), ja mitään ei ole sattunut. Eikä ole vielä edes ollut kertaakaan sairaana! Se on kyllä tosi onni!

Sanojakin on vihdoin alkanut tulemaan!! Osaa sanoa kakka, kukka ja äiti(vaikka se lausutaankin äitä). Kissa on joku ksss. =) Huomaa heti kun nyt nähdään mummia ja ukkia enemmän niin he jaksavat toistella sanoja vaikka koko päivän tytön kans!

Jaahas, tyttö taitaa heräillä! Moiks vaan :)

 
Huppista oltiinpa tiputtu kauas.

Tyttö aloitti päiväkodin 1.2 ja itse aloitin työt samana päivänä. Hyvin meni ne kaksi päivää mitä ehti olla kunnes sairastui =(

Itki ainoastaan kun lähdin ja loppu päivänä oli ollut oikein tyytyväinen ja iloinen. Söi ja nukkui hyvin. Kiva kuulla. Alkoi paljon paremmin mitä uskalsin edes toivoa. Hoitotätitkin tuntuvat erittäin ammattitaitoisilta ja hyvillä mielin voin jättää tytön sinne hoitoon.

Mutta maanantain vastaisena yönä kuume nousi ja räkätauti iski.Onneksi isällä oli vapaapäivä ja minä pääsin töihin. Tiistain olin sitten itse kotona ja kylläpä tuntui tappavan tylsältä varsinkin kun mitään ei voinut touhuta kun tyttö oli sairas. No viime yö menikin sitten itkiessä ja tänään isä jäi taas vuorostaan kotiin ja kävivät lääkärissä, niin korvatulehdushan se siellä ja kuulemma paha vielä. Tyttö ei mitenkään räplännyt korvaansa eikä osannut osoittaa että korvaan sattuu, mutta arvasin sen siitä kun yritti mennä makuulleen ja nukkua niin kipu aina paheni ja hellitti sitten kun nousi pystynpään. Nyt on lääkkeet sitten saatu ja minun vuoro olla kotona huomenna. Jospa perjantaina jo päästäisin päiväkotiinkin.

Tympeää tytönkin kannalta kun ehti olla vain muutaman päivän hoidossa ja nyt tuli näin pitkä tauko.

Ihan hyvin olen viihtynyt töissä. Mukavia työkavereita. Mutta huvittavaa, että juuri kun sain vakituisen kokopäivätyön niin mulle tarjottiinkin äitiysloman sijaisuutta yhdessä hyvässä työpaikassa. Monta sataa parempi kuukausipalkka ja paljon miellyttävämpi työ. Ensi viikolla saan varmuuden tästä paikasta ja otan sen kyllä vastaan jos haluavat minut palkata. Vaikkakin on määräaikainen sopimus niin on kuitenkin arvokasta työkokemusta.

Täytyypä lähteä nauttimaan tästä hiljaisuudesta. Tyttö nukkuu ainakin tällä hetkellä tyytyväisenä.

 
Suski, ikävää että teidän hoitojutut alkoi sairastamisella... mutta toivottavasti saat toivomasi työpaikan! Hyvässä lykyssä saat jatkaa jos kyseinen äitiyslomalla olija jää hoitovapaalle:) Hassua miten noitten työpaikkojen kanssa käykin usein noin. Mullakin kävi niin että kun olin jo yhden vakituisen työpaikan aikoinaan saanut niin pari päivää sen jälkeen soitettiin toisesta paikasta että josko olisin vielä kiinnostunut...kun jäin siis aiemmin sinne varasijalle. No, en sitten kuitenkaan vaihtanut ja siihen olen kyllä tyytyväinen:) Mutta ota ihmeessä tuo määräaikainen työ vastaan jos kerran on mukavampaa hommaa ja parempi palkkakin!

Meillä on mennyt hoidossa ja muutenkin ihan hyvin, tyttö on pysynyt terveenä (*koputtaa puuta*) ainakin toistaseks. Kovin koittaa puhua mutta eipä siitä mitään oikein tajua. Yhtenä päivänä alkoi hokemaan "esko, eskobaa". Mietin että mikä hiton esko...? Lopulta tajusin että tarkottaa sillä "istuu" ja "istumaan" :D

Huomenna onneks ensimmäinen tilipäivä, sitä on varrottu kun kuuta nousevaa. En meinaan saanu tammikuussa mistään rahaa, ainoastaan lapsilisän:( Eipä oo paljon juhlittu...
 

Yhteistyössä