Marraskuu 2005

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gilda.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

Gilda.

Vieras
Marraskuiset:

23.9. Perhonen, 23v, esikoinen, Jorvi
poika, 2040 g ja 44 cm
1 v 9800 g ja 75,4cm, pipo 48cm

21.10. Raisa, 29v, esikoinen, Kätilöopisto
tyttö, 2860 g ja 47 cm
6 kk 7 690 g ja 66 cm
8 kk 8 570 g ja 69 cm

26.10. Gilda, 40v, esikoinen, NKL
poika, 3 350 g ja 52 cm
1 v. 11 520 g ja 78,5 cm

26.10. Elovena, 25v, esikoinen, SSS
poika, 4130g ja 53 cm
1 v 11 800 g ja 83,3 cm
1v 3kk 13 430 g ja 85,9 cm

6.11. Jessi 27v, kolmas, Karolinska, Ruotsi
tyttö, 3010g ja 48cm
10kk 10 220g ja 74,5cm

7.11. Vilma, 26v, esikoinen, LKS
tyttö, 3440g ja 49cm
1v 10 210g ja 80,5cm

7.11. Tiikeri, 21v, esikoinen, HYS
tyttö, 2492g ja 49,5cm
10kk 9790g ja 75,5cm

8.11. Perunapelto, 29 v, esikoinen, NKL
poika, 3650g ja 50 cm
5 kk 7 440 g ja 65,1 cm

10.11. Pirpana, 32v, kakkonen, Porvoon sairaala
tyttö, 3920g ja 53cm
1v. 9510g ja 75,5cm

11.11. Leenu, 26v, esikoinen, PHKS
poika, 4270g ja 52cm
1 v 11 730g ja 78 cm

14.11. Tulppaani, 30v, esikoinen, Salon seudun sairaala
tyttö, 3520g, 51 cm
6kk 8290 g ja 69,7 cm

14.11. Memmi 26 v, esikoinen, KYS
poika 3540 g & 50 cm
4 kk 7,230 g & 65 cm

15.11. Mökö, 22v, esikoinen, EKKS
poika, 3480g ja 49cm
1v. 10 130g ja 75cm

16.11. Liisi, esikoinen, eteläinen Saksa
tyttö, 3890g ja 52cm
3 kk 6 750 g ja 61cm
7 kk 9 370 g ja 66cm

18.11. Suski, 22v, esikoinen, OYS
tyttö, 2850g ja 48 cm
8 kk 8300 g ja 69 cm

18.11. Klaudia, 25v, esikoinen, PHKS
tyttö, 3750 g ja 51,5 cm
10 kk 9055 g ja 72,3 cm

19.11. Myy, 24v, esikoinen, OYS
poika, 4270g ja 53,5cm
1v. 11200g ja 80cm

25.11. Sirenia, 28v, esikoinen, KHKS
tyttö, 3465g ja 50,5cm
1v. 9 490g ja 74,5cm

26.11. Loora, 30v, esikoinen, NKL
poika, 4 070 g ja 52 cm
6kk 9 290 g ja 70.5 cm

29.11. Vipe, 39v, kolmas, miehen eka, OYS
poika, 3255g ja 49 cm
6 kk 8800 g ja 67 cm

12.12. KS, 29v, esikoinen, EKKS
poika, 4140 g ja 52 cm
1v. 9885g ja 77,5 cm
 
Olen töissä, mutta on pakko pitää taukoa, kun ääni pettää muuten. Lisäksi mulla on uskomattoman kamalia vatsakipuja, jotka johtunevat antibiooteista. Sain jo toisen kuurin peräkkäin.

Miehen kanssa emme ole paljon puhuneet, ihan vaan välttämättömät. Katsotaan nyt, miten tämä tästä taas lähtee. Tänä viikonloppuna mies tuskin lähtee ryyppäämään, mutta jo ensi viikolla asia varmaan taas unohtuu.

Poika heräsi taas jo klo 21 huutamaan äitiä. Annoin hänen ensin huutaa kolmisen minuuttia. Sitten menin huoneeseen, laitoin pojan makuulleen ja yritin silittää ja rauhoitella. Poika punkesi väkisin istumaan ja huusi syliin, syliin. Otin syliin ja istuin sohvalla. Poika oli ihan rauhallinen ja sulki silmänsä. Laitoin hänet takaisin sänkyyn. Hän pongahti heti seisomaan ja huuto alkoi taas. Siispä kannoin hänet meidän sänkyymme. Hän sulki heti silmänsä ja jatkoi rauhallisesti uniaan, vaikka poistuin huoneesta samantien. En ymmärrä.

Muuten pojan kanssa on mennyt viime päivinä erinomaisesti. Hän on taas pirteä oma itsensä ja oppii joka päivä uusia sanoja. Vatsataudin aikana annoimme mehua ja mustikkakeittoa, nyt poika haluaisi niitä koko ajan. Tänä aamunakin hän juoksi ensimmäisenä jääkaapille ja kiskoa ovea ja vaati mehua, mehua.
 
Meillä aletaan pikkuhiljaa ilmeisesti parantumaan tuosta yskästä. Kestikin jo neljä viikkoa. Nuhaa vähän vielä on, mutta eiköhän sekin siitä.

Gilda: Aika ikävä tilanne teillä menossa. Toivottavasti helpottaa ja mies ymmärtäisi. Vaikka tuntuu todellakin ettei nuo miehet ihan aina ymmärrä kaikkea (siis tosi usein) eikä niiden kanssa pääse samalle aaltopituudelle...

Käytiin eilen ostoksilla ja oltiin koko päivä reissussa ja poitsu oli tosi reipas. Aina välillä pysähdyttiin leikkimään niin jaksoi rattaissa istua. Saatiinkin ostettua ulkoilupuku, kumisaappaat, pipoa ja hattua ja hanskaa =) Nyt pärjää taas kevätsäässä! Itselle pitäis lähteä vielä ostelemaan takkia ja kenkiä, lapselle tulee niin paljon helpommin osteltua kuin itselle...

Nyt on pakko mennä vähän siivoomaan, pyyhkimään pölyjä (en sitten yhtään tykkää siitä hommasta!) ym...
 
Voispas kirjotella jotain pitkästä aikaa... lukemassa kyllä olen käyny joka päivä mutta ei saa aikaseks kirjotella aina.

Gilda, toivottavasti miehesi olis jo tajunnut jotain.. vaikka musta kans tuntuu välillä aika toivottomalta tuon ukon kanssa. Yks päivä saatiin hirvee riita aikaan rahasta kun mulle tarvis uus (vanha) auto ostaa kun edellinen levis. Hänen mielestään sillä ei oo mitään kiirettä vaan minä voin vissiin mainiosti kuskata tyttöä 4km polkupyörällä vesisateessa hoitoon ja sen jälkeen pitäs mennä vielä töihin asiallisen näkösenä... just joo. Jotain miehen logiikkaa taas.

Neuvolaa meilläkään ei ole ollut 1v jälkeen vielä, seuraava on 1,5v ja pitäis varmaan kohta alkaa sitä tilailemaan.

Kumisaappaita ja kevätpukua tarvis mennä kohta kattelemaan kun on vapaata tänään. Sellasta vedenpitävää haalaria oon ajatellu mutta on aikas hintavia... kamala maksaa 80€ pienestä haalarista! Mutta katon nyt vielä ton yhen liikkeen josko siellä ois vähän halvemmalla. Tarttee varmaan laittaa visa vinkumaan sitte:/

Meillä kans tytöllä tulee joka päivä uusia sanoja, ei enää perässä pysy:) Varmaan toi päivähoitokin on siihen vaikuttanut kun isommilta lapsilta oppii.

Oli pomon kans kehityskeskustelukin yks päivä ja se alkoi kyselemään että koskas aiot lisää lapsia tehdä. Jotain ympäripyöreää siihen taas vastasin, mitä se sille kuuluu?! Sen verran sanoin että en kyllä ihan hirveen kauaa aio odotella koska tuota ekaakin tehtiin 3 vuotta että ei sitä aina ihan tarkkaan suunnitella voi. Mulla nyt loppui tuo viiminen terolut-kuuri ja menkat pitäs alkaa huomenna. Ja oletankin että alkaa, on sen verran hiljasta ollut makuukammarin puolella että tuskin on napsahtanut... Saa nähä toimiiko sitten mikään taas ilman noita teroja.

Joo, mutta jos sitä menis laittaan itteensä ihmisen näköseks niin vois lähtee shoppaileenkin:)
 
Jospas mäkin saisin taas välistä kirjoiteltua, luettua tulee kyllä joka päivä, taitaa jo parin vuoden jälkeen olla tapa =)

Gilda, tosi ikävää miehen tuommonen käytös. Toivottavasti ymmärtää pian ottaa teidät paremmin huomioon ja sen että myös sä pääsisit vuorollasi ulos/kahville/leffaan yms. mukavaa.

Meillä kans seuraava neuvola 1,5v edellinen oli sillon 1-v synttäreillä. Onni on kyllä mitattu viime viikolla sairaalassa, painoa oli piirun verran alle 12kg, 11900g ja pituutta 83,5cm. Että ei oo kauheesti tullut tuohon 1-vuotis painoon ja pituuteen hirmuisesti lisää. 80cm housut alkaa olla lyhyitä, mutta meijän vauvana ollut jättiläinen on hoikistunut niin että 80cm pyörii vyötäröllä ja valuu koko ajan, saatika sitten 86cm. Bodeista ei 80cm oo menny enää hetkeen oikeastaan päälle, 86-> on käytössä.

Meillä olikin Onnille saappaat valmiina, mummi on joskus ostanu kirppikseltä Vikingin lähes käyttämättömät saappaat. Haalari löydettiin Nickystä&Nellystä tarjouksesta, ku on viime vuoden malli 35€ samalla ostettiin ens talveksi 92cm toppahousut ku makso 10€. Molemmat vedenpitäviä, ei kylläkään reimateckiä, mutta jotenkin itellä kirpasee maksaa vaatteesta 80-120€ joka ei mene kovin pitkään jollei sitten osta älyttömän isoa. Ite ostan mielummin vähän edullisemmalla ja sopivamman kokoisen sitten pari kertaa vuodessa kun että joutuu pikkunen tepastelemaan ylisuurissa vaatteissa.

Oli muuten kaupassa samaan aikaan äiti ostamassa nyt 6kk pojalle vk-haalaria käyttöön ja mietti ottaako 74 vai 80cm haalarin. Myyjä selitti että 80cm parempi (oli kalliimpi reimatec) kun eihän se pienellä haittaa vaikka on kasvuvaraa, vaunuissahan tuo makaa. Mihin se vauva tarttee kosteussuojattua haalaria vaunuissa... No joo, jos se oli lokakuussa syntynyt niin sitte se vois syksyllä tartteta sitä ja silloin toi 80cm on ehkä paremman kokoinen. Mutta ite ei kyllä olis tullu puettua puolivuotiaalle 80cm haalaria, hukkunuhan tuo olis siihen.

Mä oon ollut tuossa lähikoululla pari viikkoa nyt töissä ja oon tosi paljon tykännyt. Syksyllä saisi mitä ilmeisemmin jatkaakin jos haluaa pitää ihan tosissaan harkita, on nimittäin ihanaa hakea Onni hoidosta ajoissa ja tulla kotipihalle leikkimään. Miten muuten tykkääkö teidän "pikkuiset" olla ulkona? Onni saa ihan älyttömän sätkyn joka kerta ku tullaan sisälle, olis ulkona vaikka koko ajan. Viime viikonloppuna käveltiin n. 0,5 km kioskille (matkaan meni tunti) vaunuilla kotiin 1h vielä pihalla ja hirveä huuto ku piti tulla iltapuurolle. Onneks kesä tulee niin voi olla ulkona vaikka koko päivän.

Mut jos siirtyis tästä sohvan puolelle ja viikonlopun viettoon.
Myy ja Onnimanni
 
Ostettiin eilen lastenistuin pyörän taakse ja poitsu tykkää tosi kovin, kun äiti polkee hiki hatussa =) On ihana käydä jo pyörälenkeillä, kun on näin lämmin. Muutenkin on oltu tosi paljon ulkona. Poitsu olisi varmaan koko päivän ulkona, jos äiti ei pakottaisi välillä sisälle syömään ja päikkäreille =)
 
Argh!!! Miksei toi ipana nuku????? Voin vaan kuvitella millasta Gildalla on.... meikäläisen on hermot piukalla jo parin illan huutamisen jälkeen. Eilen tyttö ei nukahtanut ennenkuin vieressä tönötin niin kauan että sai unen päästä kiinni. Tänään sama homma, luulin tosin että nukkui jo mutta ei, kaamee karjuminen alkoi kun laitoin oven kiinni. En nyt menny heti takasin ja ainakin toistaseks huuto taukos.... Olen koittanu huudattaakin eka 5 min. ja sitte 10 min. mutta ei oikein kärsi kuunnella kun se on ihan hirveetä huutoa. Onkohan tää jotain eroahdistusta taas???
 
No niin, vihdoin kone taas toiminnassa.. nyt ollaan muutettu! Poika nukkuu omassa huoneessaan, laitoinkin sinne heti ekana yönä - kun tuttu paikka kuitenkin, täällä edelliset pari viikkoa pyöritty - ja hyvin sinne nukahti ja hyvin siellä nukkuu! Ei ole edes tuttia tarvinnut yöllä käydä antamassa *koputtaa puuta*
Meilläkin vain harmillinen tilanne miehen kanssa - tuntuu että on rakkaus vain loppunut, lähinnä minun puoleltani. Tätä kestänyt jo pidemmän aikaa ja monia keskusteluja ollaan käyty. Mutta eipä tässä nyt voi mitään radikaaleja ratkaisuja alkaa tekemään, kun juuri ostettu tämä asunto.. ja laina painaa päälle :( Hittolainen että voikin elämä toisinaan olla niin pirun hankalaa! Onneksi tuo ihana kevätsää saa mielen paremmaksi.. täytyneekin tästä lähteä laittamaan ohrat kasvamaan ja jos samalla vaihtaisi kukkiin multia. Palailen paremmalla ajalla! :)
 
Kyllä tää kevät ja aurinko saa ihan pöhköksi =) Tuntuu, että virtaa riittää ja koko ajan pitäisi jotain tehdä. Eilenkin aloin vielä ennen puoltayötä siivoomaan jauhokaappeja :D Ja aamulla väsytti, mutta nyt taas piristyi vaunulenkillä!

Ja poitsukin oli illalla ihan outo... Sanoin, että mennäänpä nukkumaan ja sammuttelin loppuja valoja niin kiipes itse meidän sänkyyn pötköttelemään. Sitten hetki halittiin ja sanoin, että missäs tutti on ja taitaa olla omassa sängyssä, menisitkös sinne. Niin sitten halusi sinne ja jäi tyytyväisenä unta odottelemaan. Ei mitään vastarintaa =) Ohhoh... Ja tänään meni vielä hullummaksi. Puhelin, että nyt mennään päiväunille nukkumaan, kävin jotain vielä touhuumassa ja poitsu olikin jo pinniksen vieressä odottamassa, että nostan sänkyyn! Oli heittäny kaks traktoria edeltä oottamaan. Ja sinne jäi taas unta odottelemaan... Kyllä tää äippä on nyt ihmeissään =)

Ja noista miehistä ja suhteista. Mahtaa tähän vauva-lapsiarkeen kuuluakin tuollainen tunteiden myllerrys. Itselläkin on välillä ero mielessä ja tuntuu etten tunne koko miestä enää. Ja sitten toisaalta on paljon hyviäkin hetkiä. En tiedä... Vaikeita juttuja...
 
Mies ilmoitti taas perjantai-iltana klo 21, että ai niin, meidät on kutsuttu hänen harrastusporukkaansa kuuluvan kaverinsa toimesta illaksi ns. kerhotiloihin. Oli kuulemma kutsunut jo aikaisemmin, mutta mies oli unohtanut sanoa. Meillä oli sovittu kyläily lauantain alkuillaksi ja mulla vielä sunnuntai-illaksikin, joten en hirveästi innostunut asiasta, kun muutenkin olen ollut niin järkyttävän väsynyt.
Mies tietenkin ilmoitti, että hän ainakin menee. Lauantai-iltapäivällä hän puhui käyvänsä kerholla autolla. Kun palasimme kylästä illemmalla, mies sanoi, että taidankin mennä autolla, mutta jätän auton sinne, jos vaikka otankin muutaman kaljan. Eli kamala kiire oli dokaamaan, kun ei voinut julkisilla tai taksilla mennä.
Aamuviideltä kävin vessassa, tuolloin ei vielä miestä näkynyt. Pojan kanssa noustiin kahdeksalta ja silloin huomasin miehen haisevana röhnöttämässä pojan huoneessa. Väitti tulleensa viideltä, eikä muuttanut tarinaansa, vaikka sanoin olleeni hereillä siihen aikaan.
Pakkasin pojan tavarat ja lähdimme heti aamusta vanhemmilleni. En sanonut miehelle mitään. Päivän mittaan tuli tekstiviestejä "anteeksi", "missä olette" yms. Jätin pojan vanhempieni luokse, kun menin kylään, sillä en todellakaan ollut varma mieheni kunnosta. Poika jäi yöksikin, koska äidilläni on lomaa.
Illalla, kun menin kotiin, en enää jaksanut ottaa puheeksi miehen toimintaa, ja hänkin oli taas ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toivoton tilanne.
 
Tervehdys taas pitkästä aikaa!

Mä olen nyt taas kotona muutaman kuukauden, vaikka päiväkotipaikka on vihdoin haussa tytölle syksyksi. Ihan mukavaa on ollut, vaikka oli jo unohtanut, miten täydestä työstä tämä käy :) Onneksi tyttö kuitenkin jo kävelee ja viihtyy hyvin puistossa, eli ei tarvitse koko ajan huvittaa.

Juttua ei vieläkään tule kovin paljoa, tyttö osannee varmaan n. 15 sanaa vasta. Mutta kirjaimista osaa sanoa jo puolet. Ehkä se opettelee vaikeimman kautta puhumaan :) Kävely menee siis jo ihan hyvin vaikka myöhään oppikin, 1v 4kk iässä. Nyt olen opettanut tyttöä syömään itse, vaikka helkkarin hankalaa se tuon jääräpään kanssa olikin. Täytyi vaan ottaa se linja, että ruokaa ei tule jos et itse syö! Muutama päivä meni vähän nälkäisenä, mutta sitten tyttö alkoi lusikoimaan kovalla innolla. Huomasi varmaan, että äiti ei ole yhtä pehmeä kuin prinsessaa paapova isi;)

Gildalle jaksamista. Tämä arki lapsen kanssa on todella rankkaa parisuhteelle muutenkin. Ei varmaan löydy juuri ketään, joka voisi sanoa suhteensa voivan paremmin kuin ennen lasta:I Mutta silti, tilanteesi on tosi raskas, koeta jaksaa.

Mitähän vielä. Niin, miten juotatte lasta? Meillä on vielä käytössä nokkamuki, jossa sellainen kuminen venttiili. Mutta miten saisi lapsen juomaan tavallisesta mukista? Kuvittelisin, että se on "päiväkotitaito", mikä pitäisi syksyyn mennessä olla hallussa.

Pottailua en ole vielä halunnut aloittaa, vaikka se kiinnostaakin tyttöä. En jaksa potattaa kuukausikaupalla niinkuin tosi pienen kanssa aloittaneet, kun se vähän isompana oppii varmaan parissa viikossa. Käytetään vielä kestoja, eli ei maksakaan mitään tuo vaipattaminen;)

Mutta aurinkoisia kevätpäiviä kaikille. Enköhän pyöri täällä nyt vähän useammin, kun hoitelen asioita kotoa käsin:)
 
Nokkamukista juodaan meilläkin.. poika haluaa ajoittain juoda mukista ilman nokkaosaa, mutta aika holtitonta se vielä on..

Gildalle voimia parisuhteeseen! Meillä myös tosi hankalaa.. mitenkä ne tunteet voikin näin väljähtyä.. :(
 
Nokkamukista meillläkin juodaan, ja illalla vielä tuttipullostakin.... sillä saa niin mukavasti tytön rauhotettua yöunille. Kesälomalla kyllä ajattelin vierottaa sekä tutista että tuttipullosta.

Pottailua ei ole kans alotettu vaikka potan ostinkin. Muutamia kertoja on siinä istunut kun on sanonut että pissa ja repinyt housuja alas. Mutta mitään sinne pottaan ei ole vielä tullut. Ehtiihän tuota myöhemminkin. Siihen kun pitäis olla aikaa niin kovasti ja sitä ei nykyään tunnu niin hirveesti olevan.

Gildalle jaksamisia ja voimia. Ei tää kyllä meilläkään mitään ruusuilla tanssimista ole ollut. Useimmiten mulle on ihan sama onko mies kotona vai ei, joskus jopa olen ilonen jos se on myöhään töissä tai jossain työreissussa... saa olla rauhassa... Kyllähän sen tiesi että lapsi tulee muuttamaan elämää rajustikin mutta en kyllä ajatellut sen ihan näinkään menevän. Ja anoppi vielä mielipiteineen siihen päälle niin avot! En nyt jaksa siitä tällä kertaa avautua mutta voi olla että joku muistaa mitä olen siitä kertonut joskus.

Nyt ollaan vapaapäivällä ja huomennakaan ei ole töitä kun on tytöllä päivällä korvakontrolli. Toivottavasti on mennyt ohi kunnolla. Vaikka en kyllä ole mitään oireita huomannutkaan että kai se parantunut on.

Puistoonkin pitäs jossain vaiheessa mennä. Tyttö on ihan into piukkana aina ulkona eikä millään tulis sisälle:) Saippuakuplia ollaan nyt puhalleltu ja sekös on tytön mielestä kivaa:D
 
Heippa pitkästä aikaa!
Karsee ilma ulkona, ei kyllä lähdetä tuonne myrskyyn tänään...

Meillä juodaan kans nokkamukista, joko ilman nokkaosaa tai sen kanssa. Syömistä tyttö opettelee kovasti, ja puuron syönti lusikalla onnistuukin jo aika hyvin! Aika paljon syö sormin, kun teen sellaista ruokaa että helpompi syödä sormin =)

Pottailua ei meilläkään hirveenä vielä harrasteta. Yritän kyllä viedä aina ruoan jälkeen siihen istumaan, mutta mitään ei tule. Sitten kaks minuuttia sen jälkeen kakka onkin housuissa! :) No, sen ehtii kyllä.

Sanoja on alkanut tulemaan nyt enemmän, mutta äitiä ei sano ihan kiusallakaan!Osaa sen kyllä sanoa, mutta on niin jääräpää että eipä sano kun minä sitä haluaisin! ;)
Tytöllä on kyllä ollut jonkin asteista uhmaa jo nyt, kun polkee oikein jalkaa välillä kun ei saa jotain! Ja huuto on ihan hirveetä...äitiinsä tullut. Apua, meillä tulee varmaan kauheita yhteenottoja myöhemmin! :) Kumpikin yhtä jääräpäitä...

Tuo Gildan tilanne ei kyllä kuulosta kivalta...jaksamisia!
Jos tästä yksinhuoltajana olemisesta etsii jotain hyötyä niin eipä tarvi miehen takia stressata. Pikkuhiljaa alkaa pääsemään miehestä yli ja tilanne helpottaa. Meilläkin se tilanne oli silloin sellaista, että mies meni eikä paljoo puhellut, aina ahdisti ja oikeestaan silloin kun oltiin tytön kans kahestaan oli mukavaa...No nyt ollaan sit koko ajan kahdestaan ja onhan se ihanaa kuitenkin loppupeleissä!

Tyttö käy isänsä tykönä joka toinen viikonloppu ja tykkää kyllä ihan hirveenä olla isän kanssa. Mua tuskin edes ikävöi :( Mutta hyvä niin, että on itsenäinen kun tällaiseen tilanteeseen joutui.

Jaahas, jos sitä lähtisi ruoan laittoon! Harmi kun ei päästä tänään ulos kokeilemaan uusia kurahousuja ja kumisaappaita!=)
 
Meillä juodaan ruuan kanssa maito mukista, aamulla ja illalla maito tuttipullosta ja vesi nokkiksesta päivän mittaan =) Eli noita kaikkia vielä toistaiseksi. Pitäisi kai pyrkiä noista tuttipullotteluista eroon, ainakin iltaisesta, aamuinen saa mun puolesta olla.

Mua alkaa jänskättämään se hoitopaikka! Tässä kuussa pitäisi ilmoittaa mihin poitsu pääsee ja sitten ens kuussa alkaa työt... hui miten aika on mennyt äkkiä! Poitsu vaikuttaa tosi reippaalta kyllä, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten hoitoon suhtautuu... Hetki sitten itki äidin perään, jos jonnekin lähdin, mutta nyt vaan iloisena vilkuttelee perään =)

Mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille äideille perheineen =)
 
Mukavaa, että ilmat ovat taas lämpenemässä. Poika oli tänään aivan innoissaan, kun kotiovemme lähellä oli kaivinkone ja kaksi kuorma-autoa. Yksi työmiehistä tuli kertomaan meille, että paikalla oli räjähtänyt kaukolämpöputki, mutta nyt se oli korjattu. Poika vaan hoki kone, kone ja kaivaa, kaivaa. Hyvä kun sain hänet vietyä sisälle. Kotona poika innostui kännykän laturista ja ruuvaili ja poraili johdon päällä kaikkea mahdollista. Aika tekninen kaveri.
 
Hiljaista on....

Mä stressaan täällä poitsun hoitopaikkaa... Kaks viikkoa aikaa ja tuntuu ettei vieläkään ole tietoa. Olen soitellut ja painostanut niitä päättäjiä, tänään ei vastaa puhelimeen (miksiköhän ;) Höh, tosi raivostuttavaa!!!

Gilda: Meillä poika on kanssa oikein auto ja traktorihullu =) Ne on sitten hienoja vempeleitä. Meillä auton avaimilla kokeillaan avata ovea ja mitä milloinkin. Hassuja noi pienet!

Ihania ilmoja, ollaan oltu tosi paljon ulkona ja koitan nyt nauttia näistä kahdesta "vapaa" viikosta pojan kanssa vielä. Oikeastaan kaduttaa, että olen mennyt lupautumaan töihin. Olisi ollut ihana olla vielä pojan kanssa vaikka kesä kotona.
 
Gilda: Meillä kans tyttö on ihan hulluna autojen, rekkojen, mopojen ja traktoreiden perään:) Hiukan poikamaiset kiinnostuksen kohteet...

Elovena: Toivottavasti saatte pian tiedon hoitopaikasta. Taitaa olla vähän jokapaikassa tollasta ihme vetkuttelua niitten kanssa.

Hoitopaikasta tuli mieleen että meillä tyttö menee ens viikolla ryhmikseen varahoitoon kun hoitaja jää lomalle ja menee sen jälkeen leikkaukseen josta saa ainakin 5 viikkoa saikkua.. mennään keskiviikkona tutustumaan sinne. Huono homma vaan se että se ryhmis menee klo 17 kiinni että sitten on jonkun muun pakko hakea tyttö jos ollaan ite pitempään töissä. Mullakin on työaika usein kuuteen illalla.

Niin ja mies meinaa nyt sitten jäädä hoitovapaalle heinäkuun alusta. Oikee neronleimaus sekin taas. En ymmärrä miten pärjätään rahallisesti kun tulot tippuu ainakin tonnilla kuussa. Ja sitten vielä se että luultavasti tyttö menettää hoitopaikkansa vaikka kyse onkin vaan kolmesta kuukaudesta jonka se on pois. Syksyllä kun aina jaetaan uudet hoitopaikat niin ei kai ne nyt sitten sitä paikkaa tyhjäksi jätä kun muutenki on pulaa hoitopaikoista. Vaikka toisaalta joutuvathan he kuitenkin tuon 3kk jälkeen taas meidän tytölle hoitopaikan hankkimaan... en tiedä, monimutkanen juttu.
Jos ois ollu miehellä järkeä päässä niin ois jäänyt hoitovapaalle sillon kun mun loppui. Nyt menee sitten kaikki päin helvettiä. Mutta mitenkä sitä mies voi putkiaivoillaan ymmärtää tällästä asiaa:/
Tarvii koittaa huomenna soittaa kaupungille ja kysyä asiaa.

Niin ja se mua raivostuttaa että kun oli ollut puhetta että mietitään asiaa ja että mies sanoo pomolleen että luultavasti jossain vaiheessa jää, niin tämä menee sanomaan jo tietyn päivämääränkin multa kysymättä! Onhan se tietty hienoa että isäkin haluaa olla lapsensa kanssa mutta olisin tuota hoitoapua ja tukea kaivannut sillon kun lapsi oli vielä pienempi.
 
Heippa täältäkin!

On taas ollu hetki hiljaisempaa tuon kirjoittelun suhteen, lukemassa oon kyllä käynyt aina vaan kun on ehtinyt.

Pääsiäistä oltiin viettämässä keskellä ei mitään, Pellon ja Rovaniemen puolivälissä niin eiköhän Onnille noussut pe kuume, illalla loppui Panadol ja aamulla mies ja kaverin mies lähti sitte rovaniemeltä hakemaan lisää niin olivat päässet 20km päähän niin sain soittaa että tulkaa takas. Onnilla tuli toisesta korvasta märkää, joten sitten ajettiin LKS:n päivystykseen ja korvatuledushan siellä oli putkista huolimatta. No ensimmäinen tämä oli sitten tammikuun, toivottavasti ei ala kierre uusiutumaan.

Meillä kans on autot, mopot, traktorit ja moottorikelkat tosi jees. Onni menee kato, kato, auto/mopo/elkka... JA sylki lentää ku poitsu pärisee. saa välillä nauraa ihan tosissaan tuota nuitten toimintaa.

Meillä on alkanu sanoja tulemaan ihan kunnolla vihdoinkin, täti, tähti, laka=kala, auto, mopo, isi, äiti, mummi, pappa yms. PÄiväkodissa selittää koko ajan jotain.

On nuo kyllä inhottavia nuo hoitopaikka hommat, milloin odotat ja odotat, joutuu vaihtamaan jne. Meillä kävi onni kun joudutaan irtisanomaan Onnin hoitopaikka toukokuun alussa, koska jään ite työttömäksi kesäksi ja syksyllä taas jatkuu työt. Niin ja Onni on siis yksityisessä pk:ssa, mutta saadaan sama paikka sieltä takasin sitten elokuussa. Onneksi, tuo toinen lähellä oleva päiväkoti on reilu 100 paikkainen ja täällä missä Onni on on 35 paikkaa. Ja lupasivat vielä että jos saan töitä niin että olen kesän töissä niin Onni saa olla kesän ihan normaalisti hoidossa, koska kesällä on joka tapauksessa paikkoja tyhjänä.

Mutta nyt tarttee lähteä syömään ja sitte lähteä hakemaan kaveri välipalan jälkeen hoidosta!
 
Me myös odotamme tietoa päivähoitopaikasta tai siis siirrosta lähimpään päiväkotiin. Lopullinen valintakokous on vasta 10.5. Tuntuu pitkältä tämä odottaminen.

Myy, kirjoitit, että Onni sanoo "kato, kato auto". Hauskaa, ihan samalla tavalla meidänkin pikkumies sanoo eteen aina "kato, kato" ja sitten se kohde, jota pitää katsoa, miehiä, prätkä, kaivinkone, poika, koira, lintu, mitä vaan.

Tällä viikolla poika on oppinut sanomaan oman nimensä. Hän katsoo omaa kuvaansa ja toistelee nimeään. Isin kuva, äidin kuva hän myös hokee. Tänään poika yllätti todella: hän sanoi äidilleni, kun tämä oli lähdössä, että "ikävä pappaa" ja vielä tosi haikealla äänellä.
 

Yhteistyössä